Arvoisa puhemies! En ihan kokonaan ehtinyt kuunnella edustaja Autton puheenvuoroa. Osan kuuntelin tuolla työhuoneessa ja loput tässä, mutta siltä osin kuin kuulin, se oli erinomainen puheenvuoro. — Nyt tarvitaan tietenkin viisautta ja malttia siinä, että kun kaivosvero saatiin viime kaudella Suomeen ja nyt sitä ollaan korottamassa, niin katsotaan, ettei viedä sitä verotasoa siihen pisteeseen, jolle on muuten nyt riski, että kaivostoiminta alkaa olla kannattamatonta ja olemassa olevillekin kaivoksille käy, niin kuin on käynyt — eilen Outokumpu, tänään Agnico Eagle ovat ilmoittaneet muutosneuvotteluista ja aletaan vähentämään henkilöstöä. Äkkiä käy niin, että kun tavoite on saada lisää veroja, lopputulos onkin, että veroja tulee vähemmän ja kaivosten elinkaari lyhenee.
Suomi on maa, jossa on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen paljon maaperän tai tässä tapauksessa kallioperän rikkauksia. Me olemme Euroopassa riippuvaisia Aasian ja muun maailman, niin kuin osittain vaikkapa koboltissa koko maailma on riippuvainen Afrikan kallioperässä olevista rikkauksista. Meillä puhutaan paljon kriittisestä omavaraisuudesta ja siitä, että meidän pitäisi vähentää riippuvuutta Euroopassa muusta maailmasta. Tämä on turvallisuuspoliittinen kysymys, ja tämä on taloudellinen kysymys. Ja kun Suomessa näitä esiintyy, niin kestävällä tavalla meidän kannattaa niitä hyödyntää.
Mitä se kestävyys tarkoittaa? Se tarkoittaa kolmea kestävyyttä: Taloudellinen kestävyys, johon tulee myös se, että meillä voi olla kohtuullinen ja järkevä kaivosvero olemassa, jolla me otamme myös kunnille sopivan osuuden, kun he kantavat riskin siitä, kun joutuvat rakentamaan infraa ja palveluita. Sitten on sosiaalinen kestävyys, ja siihenkin liittyy tämä kaivosvero. Pitää olla alueen hyväksyntä. Viime kaudella kaivoslainsäädäntöä muutettiin niin, että kunnalla on käytännössä oikeus päättää kaavoituksen kautta siitä, tuleeko alueelle kaivosta vai ei. Tämä on tärkeää ja järkevää, koska tarvitaan sosiaalinen toimilupa, siis alueen ihmisten hyväksyntä sille kaivokselle. Sitten kolmas on ympäristöllinen kestävyys, ja se on vähintään aivan yhtä tärkeä kuin kaikki nämä muutkin.
Lappi, Pohjois-Suomi, Kainuu ovat juuri niitä alueita, joilla esiintyy näitä arvokkaita metalleita ja mineraaleja ja kaivostoimintapotentiaali on suuri, mutta emme kukaan halua sinne yhtään kaivosta, joka pilaa meidän vedet tai sotkee meidän luonnon. On selvä, että sillä alueella, jossa kaivostoimintaa harjoitetaan, tulee pysyvä jälki, mutta lähtökohta on, että sen ulkopuolella pitäisi rajoittaa vaikutukset mahdollisimman minimiin. Silloin kun kyetään tekemään kestävästi niin, että meillä voidaan sanoa isossa kuvassa, että luontoa ei pilata ja vedet pysyvät kunnossa — kukaan ei halua tuhota vaikkapa meidän kalakantoja, se on aivan selvä asia, ja sitä ei edes rahalla korvata, jos näin kävisi —, kun nämä kriteerit täyttyvät, meille mahtuu Suomeen kestävää kaivosteollisuutta.
Silloin pitää hakea oikea balanssi verotuksessa, minkä verran verotetaan, kun kaivoksiinhan kohdistuu ihan normaali muukin verotus. Kun yhteisöveroa maksetaan voitosta ja kaivosvero on aivan ekstravero, niin pitää hakea oikea balanssi ja katsoa, mikä on veron pohja. Nyt valitettavasti näen, että tässä saattaa käydä niin, että vaikka meillä on yhteinen tahto, että halutaan fiskaalisessakin mielessä kerätä valtion kassaan rahaa, niin ylitetään nyt se kynnys, että tämä lähteekin kääntymään alaspäin. Tai jos tietenkin tulevat ympäristöön ne pysyvät jäljet siinä kaivosalueella, kun harjoitetaan toimintaa, ja ne ovat kerran tulleet, niin kannattaisihan se esiintymä mahdollisimman loppuun saakka hyödyntää. Jos tämä kaivosvero aiheuttaa sen, että elinkaaret alkavat lyhenemään ja siirrytään viereen toiselle alueelle taas harjoittamaan kaivostoimintaan, niin ei se ole ympäristöllekään enää kestävää.
Kun täällä käytiin aikaisemmin tästä keskustelua ja meillä oli debattikin, niin tässä oli semmoinen jonkunlainen ehkä väärinymmärrys osalla vihreän puolueen puheenvuoroista, kun ne sekoittavat kaivosveron ja ympäristö- ja jäteasiat ja sitten siihen liittyvät vakuudet. Näitä ei pidä lähteä sekoittamaan, koska ei ole tarkoitus, että kaivosverolla korvattaisiin joitakin ympäristöhaittoja. Ympäristöhaitat pitää panna lainsäädännöllä kuriin. Pitää olla riittävät vakuudet, niin että jos yhtiöllä lähtee menemään huonosti, jälkihoito voidaan hoitaa asianmukaisesti ja se ei mene veronmaksajan piikkiin — ja näin tänä päivänä pitkälle muuten onkin. Ne ovat yllättävän isoja summia, mitä vakuuksia on maksettu, ja tätä kaivosveroa ei pidä tähän sekoittaa. Mutta kun ihmisten ja välillä päättäjienkin mielessä menevät kaikki nämä sekaisin, niin sitten tehdäänkin vääriä päätöksiä.
Pitää muistaa, että tämä toimiala on erittäin voimakkaasti ollut kasvussa ja se on luonut koko Suomeen kasvua, ja kestävällä tavalla sitä kannattaa hyödyntää, eikä verottaa hengiltä.
Nyt voidaan lopussa vielä kysyä siitä, että tämä malli yhteenlaskettuna tuo kunnille kyllä suurin piirtein saman verran verotuottoja kuin ilman korotusta, mutta kun tässä erilainen verokohtelu tulee metallikaivoksille kuin muille, niin kuntien välillä tuleekin eroja. Sodankylä tulee menettämään tässä, ja Sotkamo tulee menettämään tässä mallissa. Onko tämä oikein? Ei ole. Onko tämä väärin? On. On siis väärin se, että tehdään nyt malli, että ne kunnat, jotka ovat täällä toimineet, rakentaneet infraa ja palveluita, kun työpaikkoja on tullut, menettävät tässä, vaikka veroa korotetaan. Semmoista lopputulosta ei pitäisi olla, että korotetaan kolminkertaiseksi vero ja kunnat saavatkin vähemmän. Viime kaudella tarkoituksella haluttiin ohjata 60 prosenttia kunnille, koska ne ottavat sen riskin. Kyllä valtiolla on muitakin verokanavia, mistä kerätä verot. Nyt tässä pitäisi kyllä katsoa järkevällä tavalla tätä suhdetta vielä ja miettiä, mikä on oikea suhde.
Olen siitä erittäin pettynyt, että kunnon kansainvälistä vertailua ei ollut tässä hallituksen esityksessä. Meillä on julkisuudessa hirveän paljon puhetta, joka ei välttämättä pohjaudu tosiasioihin, jossa kerrotaan, että me annetaan ilmaiseksi nämä ja nuo. Näinhän on helppo sanoa, ja se varmasti menee osaan kansaa hyvin, mutta pitäisi vertailla, miten siellä Ruotsissa verotetaan vastaavaa toimintaa. Hallituksen esityksessä pitäisi olla esimerkki: Jos tämä kultakaivos olisi Kittilän sijasta Ruotsissa, miten se maksaisi silloin veroa? Jos tämä Terrafamen kaivos olisi Kainuun sijasta Norrbottenin alueella, minkä verran silloin maksettaisiin veroa? [Tuomas Kettunen: Hyvä kysymys!] Silloin me päästäisiin tähän käsiksi. Afrikassahan on eri tilanne, kun siellä pitää heimopäälliköitten sukulaiset ja niitten pikkuserkut ottaa töihin ja hoidetaan yhteiskuntavastuu tätä kautta, mutta Suomi on oikeusvaltio ja me ei hoideta sitä kautta, ja siksi meidän pitäisi katsoa oikeasti niissä maissa, joissa on vertailukelpoista toimintaa, miten ne hoitavat tämän. Sitten me voitaisiin alkaa puhumaan faktoilla tästä, eikä antaa väärää kuvaa.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Hopsu poissa — mutta edustaja Kettunen paikalla. Olkaa hyvä.