Senast publicerat 09-10-2025 17:51

Punkt i protokollet PR 93/2025 rd Plenum Torsdag 9.10.2025 kl. 16.00

2.4. Muntlig fråga om att bekämpa våld mot kvinnor (Atte Harjanne gröna)

Muntligt spörsmålMFT 148/2025 rd
Muntlig frågestund
Andre vice talman Tarja Filatov
:

Nästa fråga. — Ledamot Harjanne. 

Debatt
16.44 
Atte Harjanne vihr :

Arvoisa puhemies! Lauantaina vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Kuten moni tässä salissa, minäkin olen pienen tytön vanhempi, ja haluan, että hän ja joka ikinen tyttö voi kasvaa turvallisessa maailmassa, jossa heistä voi tulla ihan mitä tahansa. [Jenna Simula: Pojat myös!] Kun katson tätä maailmaa, olen todella huolissani. Avoin naisviha leiskuu, ja naisten oikeudet ovat vaarassa. Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat arkipäivää. Valitettavasti Suomessakin naisiin kohdistuva väkivalta on aivan liian yleistä, enkä muista sellaista viikkoa, etten olisi lukenut pysäyttävää uutista ahdistelua, häirintää tai raakaa väkivaltaa kohdanneista tytöistä ja naisista. Otsikoiden taakse jäävät ne kaikki tapaukset, joita ei koskaan edes tutkita. Kaiken tämän edessä on pysähdyttävä miettimään, miten rakennetaan tytöille ja samalla aivan kaikille parempaa maailmaa. Kysynkin teiltä, ministeri Grahn-Laasonen: mitä hallitus aikoo tehdä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi ja sen kautta jokaisen Suomessa asuvan tytön hyväksi? 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä. 

16.45 
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Yhdessä haluamme rakentaa Suomesta turvallisen maan sekä tytöille, naisille että aivan kaikille, ja kiitän siitä, että tämä kysymys nousee täällä eduskunnan kyselytunnilla esiin. Hallituksen tasa-arvopolitiikan kärki on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuminen ja pysäyttäminen. Tämä on meidän vahva agenda. Meillä on runsaasti myös lainsäädäntötoimia. Sovittelun kieltäminen lähisuhdeväkivaltatilanteissa on jo viety lainsäädäntöön. Meillä on tyttöjen sukuelinten silpomisen tiukennettu lainsäädäntö ja samoin pakkoavioliittojen kriminalisointi ja niin edelleen.  

Tässä seuraavan vuoden budjetissa, jonka hallitus on eduskunnalle antanut, vahvistetaan merkittävästi turvakotien rahoitusta, kuten on tehty hallituksen kaikissa aiemmissakin budjettiesityksissä. Jaan myös sen tilannekuvan, että tämä on globaalisti todella suuri huoli, että meillä tyttöjen ja naisten oikeudet ottavat jopa taka-askeleita. Me emme voi ottaa itsestäänselvänä sitä, että tasa-arvo kehittyy eteenpäin. Sen takia Suomen pitää olla erittäin aktiivinen tällä agendalla, turvata sitä, että jokainen tyttö saa kasvurauhaa, että häirintään puututaan, että puututaan myöskin uusiin digitaalisen [Puhemies koputtaa] maailman uhkiin, joita meidän tytöt kohtaavat. — Kiitos kysymyksestä. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan V-painikkeella. — Edustaja Virta. 

16.47 
Sofia Virta vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille rakentavasta vastauksesta ja siitä, että turvakotien rahoitusta vahvistetaan ja rangaistuksia kiristetään. Se on tärkeää, mutta en malta olla toteamatta, että silloin kun niitä rangaistuksia tarvitaan tai niitä turvakoteja tarvitaan, niin jossakin on jo se äiti, joka pakkaa sen pienen turvakaukaloon ja pakenee yöllä sinne turvakotiin. Jossakin on jo se nainen, joka kantaa sen jälkeen elämässään niitä öitä, joissa herää kolinaan miettien, kuolenko tänä yönä. Siksi meidän pitää kyetä tämän lisäksi vaikuttamaan jo aikaisemmin. Meidän pitää kyetä varmistamaan, että meidän lapset ja nuoret kasvavat perheissä, joissa heille opetetaan, että väkivalta ei ole vaihtoehto, että on muita tapoja hillitä tunteita ja säädellä niitä. Niin kauan kuin tekijöihin ei kyetä vaikuttamaan, on aina vain uusia uhreja. Me voimme lisätä loputtomiin poliiseja ja turvakoteja, mutta jos me emme kykene muuttamaan asenteita siitä, että kukaan ei koskaan ansaitse väkivaltaa, vaikka olisi kuinka ärsyttävä ja minkälainen, niin meillä on liian iso ongelma ratkaistavaksi. 

Kysynkin hallitukselta: millä toimin te pyritte vahvistamaan vaikka kansalaisjärjestökentän toimintaa tai niitä sosiaali- ja terveyspalveluita, jotta ajoissa myös väkivallan tekijät saisivat sellaista tukea, että he kykenevät irtautumaan väkivallan tekemisestä? [Oikealta: Erinomainen kysymys!] 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Ministeri Grahn-Laasonen. 

16.48 
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Kiitos! Juuri nimenomaan esimerkiksi tällä turvakotien rahoituksella pystytään tarjoamaan palveluja väkivaltaa kohtaaville, väkivallan uhriksi joutuneille. Väkivalta ei ole koskaan yksityisasia, ja Suomessa se on liian pitkään ollut sitä — että meillä on kotien seinien sisällä tapahtunut asioita, joihin ihmiset eivät ole saaneet apua. Tätä hiljaisuuden kierrettä meidän pitää myöskin pystyä katkaisemaan ja tuomaan ihmisten tietoon näitä palveluja, joita meidän sotejärjestelmä, hyvinvointialueet ja myöskin järjestöt tarjoavat, jotta voimme sitten vahvistaa sitä, että on myöskin se turvallisuuden kokemus siitä, että tietää, että apua on saatavilla ja on tarjolla. 

On tärkeätä, että nousi esille myöskin se puoli, että meidän pitää pyrkiä vähentämään väkivaltaa ja myöskin sitä aggressiota ja muuta, mikä on siellä taustalla. Tämä näkyy esimerkiksi tällä hetkellä nuorissa miehissä ja nuorissa pojissa jo, että aggressiivisuus ja semmoinen väkivallan ihannointi valitettavasti näkyy myös mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tähänkin meidän pitäisi pystyä löytämään uusia työkaluja, että tämmöinen väkivaltakulttuuri saataisiin Suomessa pysäytettyä ja näistä oikeuksista puhuttaisiin enemmän. 

Tärkeä asia. Meillä on näitä lainsäädäntöuudistuksia, niin kuin kuvasin. Muun muassa tämä lähisuhdeväkivallan sovittelun kielto oli tärkeä askel väkivaltatyölle Suomessa. 

Frågan slutbehandlad.