Ärade talman! Gratulerar på födelsedagen!  

Muutakin hyvää on tänään tosiaankin tapahtunut. RKP:n määrätietoinen työ tuottaa nimittäin tulosta. Ensi vuonna käynnistetään kaksi vuotta kestävä kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosenttia korotetaan esimerkiksi kotitaloustyön ja hoito‑ ja hoivatyön osalta. Olemme RKP:ssä tästä erittäin tyytyväisiä ja varmaan kokoomuskin. Vähennys nimittäin madaltaa kynnystä hankkia palveluita, se auttaa varsinkin pieniä ja naisvaltaisia yrityksiä ja vähentää harmaata taloutta. 

Ärade talman! Nästa år startar man ett tvåårigt försök där man höjer både maximibeloppet och den avdragbara andelen för hushållsarbete samt vård‑ och omsorgsarbete. Man stödjer också ersättande av oljeuppvärmning genom att höja på hushållsavdraget åren 2022— 2027. SFP:s långsiktiga arbete bär frukt och Finlands folk och företag kommer att gynnas av ändringen. 

Arvoisa ministeri Saarikko, syksyllä hallitus jatkaa työtä ja selvittää kotitalousvähennyksen laajentamista ja kehittämistä. Miten itse näette kotitalousvähennyksen tulevaisuuden? [Puhemies koputtaa] 

Hur ser ni, minister Saarikko, på hushållsavdragets framtid? 

Kiitos, arvoisa puhemies! On toden totta niin, että RKP piti tätä kotitalousvähennysasiaa esillä, ja minusta se on aivan oikea asia Suomessa, joka on avautuva yhteiskunta, ja tätä esitystä erittäin mielelläni tuin. Se on nyt myös koko hallituksen ratkaisu nimenomaan palvelualan, naisvaltaisten alojen, työpaikkojen ja työllisyyden tueksi ja myös viesti suomalaisille perheille ja muille kodeille: käyttäkää palveluita. Me tuemme niitä nyt veroratkaisuin niin, että korvausprosentti nousee 60 prosenttiin. Se on vahva viesti suomalaisille: käyttäkää palveluita. 

Tässä samassa yhteydessä haluan todeta, että vahvistan ministeri Kiurun viestin siitä, että budjettiriihen osana me olemme sopineet hoitotakuusta, siis nopeammasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä uuden soten aloittaessa. Mutta ne menot, joihin ministeri Kiuru viittasi, ovat siis jo kehyksessä — me emme ole avanneet kehystä — ja hän tarkoitti varmastikin sitä, että se 50 miljoonaa on vuoden 22 talousarviosta siirretty hyödynnettäväksi vuodelle 23, jolloin hoitotakuu astuu voimaan. [Puhemies koputtaa] Onneksi jo monilla suomalaisilla on kotikunnassa tilanne sellainen, [Puhemies koputtaa] että lääkäriin pääsee jo nyt viikossa, ja jatkossa pääsevät muutkin suomalaiset. 

Arvoisa puhemies! Luulen, että tämä ylikuumentunut taloustilanne ei kovinkaan paljon ole eduskunnan eikä hallituksen ansiota. Kyllähän niin paljon Euroopassa on pumpattu markkinoille rahaa erinäköisillä osto-ohjelmilla, ja sehän siellä on tämän talouden ja työllisyyden parantumisen takana. Sinänsä hyvä asia. 

Arvoisa hallitus, jos verotulot teidän arvionne mukaan kasvavat 8 prosenttia, niin kysyn: Miten te pystytte alijäämää syventämään siitä, mitä valtiovarainministeriö ehdotti? Valtiovarainministeriö ehdotti, että alijäämä olisi 6,7 miljardia. Nyt te panette 200 miljoonaa kokoustenne jälkeen siihen lisää, eli alijäämä on 6,9 miljardia. Miten tämä on mahdollista 8 prosentin verokasvun aikana?  

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä, hyvä, kun kysyitte tämän kysymyksen. Vastaus on hiukan teknisluontoinen, mutta yritän olla mahdollisimman ymmärrettävä: 

Mitä tulee verotuloihin, niin kyllä, se kertymä on nousussa, mutta vieläkään sitä ei voida pitää verotuksen superkertymänä. Se ei ole vielä sillä tasolla kuin kertymä oli ennen korona-aikaa, joka teki talouteemme valtavan kuopan. Siitäkin olen kanssanne samaa mieltä, että niin Suomi kuin muut maat tekohengittivät taloutta monin toimin: yritystuin, kulttuuri- ja tapahtuma-alan tuin. Ja kiitos siitä, että käsitykseni mukaan kokoomus niitä myös vahvasti tuki. 

Mitä tulee tähän alijäämään, niin nämä muutokset 200 miljoonan euron edestä eivät tarkoita, että hallitus olisi avannut omaa, keväällä päätettyä kehystään. Ei, me pysyimme raamissa. Se muutos tulee siitä, että EU:n kestävän kasvun ohjelman toimet nivottiin osaksi budjettia, ne päätökset, joita oli tehty sillä EU:n elpymisrahalla ennen kaikkea vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja hoivavelkaan. [Puhemies koputtaa] Vielä tätäkin isompi tekninen muutos on se, että vuonna 23 aloittavien maakuntien sote-alueiden rahoitusta siirrettiin jo vuoden 22 joulukuulle. [Puhemies: Aika!] Tästä johtuu tuo 200 miljoonan euron muutos.