Senast publicerat 14-10-2025 16:42

Punkt i protokollet PR 95/2025 rd Plenum Tisdag 14.10.2025 kl. 14.00

6. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av lagen om tillämpning av vissa av Europeiska unionens bestämmelser om statligt stöd och till lagar som har samband med den

Regeringens propositionRP 144/2025 rd
Remissdebatt
Förste vice talman Paula Risikko
:

Ärende 6 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till ekonomiutskottet. 

För debatten reserveras i detta skede högst 30 minuter. Om vi inte inom denna tid hinner gå igenom talarlistan avbryts behandlingen av ärendet och fortsätter efter de övriga ärendena på dagordningen. — Minister Marttinen presenterar också detta ärende. Varsågod. 

Debatt
15.29 
Työministeri Matias Marttinen 
(esittelypuheenvuoro)
:

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Niin sanotut vähämerkityksiset tuet ovat yritystukia, joita voidaan myöntää kansallisesti ilman, että Euroopan komissio päättää tuen sisämarkkinoille soveltuvuudesta. Komissio on antanut useita asetuksia, joiden ehtojen mukaiset tuet ovat vähämerkityksisiä. Tyypillisesti vähämerkityksisyys varmistetaan enimmäismäärällä, jota enempää tukea ei saa myöntää yhdelle yritykselle kolmen vuoden aikana. Tämä enimmäismäärä voi vaihdella tuen kohteen mukaan. Yleinen vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä on 300 000 euroa kolmessa vuodessa. Jos tukea myönnetään enimmäismäärää suurempi summa, tuki ei enää ole vähämerkityksistä mutta voi olla hyväksyttävissä muiden valtiontukisääntöjen nojalla. 

Tukea käytetään laajasti jäsenvaltioissa. Suomessa arvioidaan myönnettävän lukumäärällisesti kymmeniätuhansia asetusten mukaisia tukia vuosittain. Tukea myönnetään EU-asetusten nojalla valtion keskushallinnossa muun muassa TEMin hallinnonalalla. Keskeisiä toimijoita ovat Business Finland, Finnvera sekä elinvoimakeskukset. Tukia myöntävät myös kunnat. Uusissa vähämerkityksisen tuen asetuksissa edellytetään kuitenkin tiukempia ehtoja tukien myöntämiselle. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa tukien seuranta, niiden raportointi keskitettyyn rekisteriin sekä tietojen säilyttäminen. Jäsenvaltioiden on myös varmistuttava siitä, että yrityksen saaman tuen enimmäismäärää valvotaan tuen myöntämisen yhteydessä ja että tukitiedot säilytetään asianmukaisesti. Nyt esitettävät lakimuutokset varmistavat Suomen osalta, että asetusten ehdot täyttyvät. Siten voimme varmistaa, että vähämerkityksisten tukien myöntäminen Suomessa voi jatkua. 

Elinvoimakeskuksista sekä työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annettuun lakiin lisätään uusi tehtävä työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle. Keskus hallinnoisi jatkossa unionitason rekisterin pääkäyttöoikeuksia Suomessa sekä toimisi tarvittaessa yhteystahona Euroopan komission ja kansallisten pääkäyttäjien välillä. Lisäksi valmisteverotuslakiin, virvoitusjuomaverosta annettuun lakiin ja eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettuun lakiin sekä lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta tehtäisiin tarpeelliset täydennykset ja täsmennykset merkityksellisen tuen seurantaa ja raportointia koskevien velvollisuuksien toteuttamiseksi. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin tehtäisiin myös tekninen tarkistus. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja viimeistään 1.1.2026, jolloin EU-asetukset edellyttävät uusien tukien rekisteröimistä. Asia on tärkeä, jotta yritysten rahoitus- ja toimintaedellytykset varmistetaan myös vuodenvaihteen jälkeen.  

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till ekonomiutskottet.