Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus toteuttaa niitä uudistuksia, joita Suomi on kipeästi kaivannut jo vuosikausia. Kaikille tällä hetkellä työtä etsiville tai työnsä puolesta pelkääville haluan sanoa: tämä hallitus ottaa vallitsevan tilanteen vakavasti. Me teemme uudistuksia, jotta mahdollisimman monelle löytyisi työpaikka. Me toteutamme toimia, jotta kaikkiin tehtäviin löytyisi tekijä.  

Mutta, arvoisa puhemies, olosuhteet ovat kuitenkin haasteelliset. Tämä olisi myös oppositiolta rehellistä myöntää. [Vasemmalta: Kyllä se myönnetään!] Talouden rakenteet ovat tähän mennessä jääneet Suomessa uudistamatta. Se on aiheuttanut valtavan elintasokuilun ja eron työllisyydessä verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa vastaavasti on tartuttu toimeen jo vuosia sitten. Toisaalta monissa Etelä-Euroopan maissa työllisyystilanne on Suomea parempi, koska maat ovat voineet käyttää kymmeniä miljardeja euroja julkisia varoja talouden elvytykseen ja työllisyyden ylöspumppaukseen. Tällaiseen vakavasti velkaantuneella Suomella ei ole mahdollisuutta. Hallitus aloitti työnsä tilanteessa, jossa työllisyysastetrendi oli kääntynyt laskuun jo vuoden 2022 lopulla — siis edellisen hallituksen aikana. Aikaisempi hallitus velkaelvytti rajusti. Samalla työllisyyttä lisääviä uudistuksia jätettiin tekemättä ja haudattiin työryhmiin. Tällaistakaan mahdollisuutta tällä hallituksella ei enää ole. Vanhalla reseptillä ei kerta kaikkiaan voida enää jatkaa. Myös geopolitiikan epävarmuus koettelee Suomea tällä hetkellä. Ukrainan sodan jatkuminen ja kauppapolitiikan jännitteet vaikuttavat suoraan taloustilanteeseemme. Kansainväliselle markkinatilanteelle Suomen hallitus ei voi mitään. Mutta kaikki se, mitä omin voimin voimme tehdä, tehdään.  

Herra puhemies! Kansainvälinen tilanne korostaa voimakkaasti tarvetta hallituksen tekemille uudistuksille. Olemme uudistaneet suomalaisia työmarkkinoita, jotta yhä useampi yritys uskaltaa palkata lisää työntekijöitä. Olemme muuttaneet sosiaaliturvaa ja verotusta siten, että työnteko on aina kannattavaa. Suomen kilpailukykyä on parannettu määrätietoisilla poliittisilla päätöksillä. Hallitus edistää reilua kilpailua markkinoilla, turvaa puhtaan ja edullisen energian saantia ja panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hallitus myös sujuvoittaa luvitusta, purkaa byrokratiaa ja vie eteenpäin historiallisen hankintalain uudistuksen, jolla lisätään kilpailua ja avataan mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. On täysin oikein, että ihmisille jää omasta palkastaan suurempi osa omaan taskuun. Siksi kevennämme työn verotusta koko hallituskauden aikana noin 1,6 miljardilla eurolla. Houkuttelemme huippuosaajia Suomeen myös muualta parantamalla heidän verokannustintaan. Myös yritysten investoinneissa veropolitiikka on keskiössä. Siksi hallitus on ottanut käyttöön verokannustimen puhtaan teollisuuden investoinneille. Siksi yhteisöveroa kevennetään. Hallituksen viesti yrityksille on: tervetuloa investoimaan Suomeen.  

Suomen tulevaisuuden perusta on työnteossa ja yrittäjyydessä. Toteuttamamme työmarkkinauudistukset kohdistuvat ennen kaikkea suomalaisiin pk-yrityksiin. Näissä yrityksissä hyödytään muutoksista eniten, ja siellä on paljon potentiaalia kasvaa. Paikallinen sopiminen on viimein mahdollista jokaisella työpaikalla. Poliittisille lakoille on viimeinkin asetettu rajat. Työmarkkinauudistuksilla joustavoitetaan työmarkkinoita, kevennetään yritysten hallinnollista taakkaa, kannustetaan työllistämään rohkeasti. Hallitus toteuttaa myös monia veromuutoksia, joilla vahvistetaan startup-yritysten kasvunäkymää Suomessa. Hyvät vasemmisto-opposition edustajat, tiedättekö, miksi nämä kaikki uudistukset tehdään? [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Ne tehdään, jotta yhä useampi suomalainen pääsee töihin, [Välihuutoja vasemmalta] jotta useampi suomalainen yritys voi todeta, että kyllä, kannattaa palkata uusi työntekijä, ja jotta yhä useampi omistaja ajattelisi: Suomeen kannattaa investoida. [Antti Lindtmanin välihuuto] 

Arvoisa herra puhemies! Hallitus katsoo vahvasti tulevaisuuteen ja panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pelkästään ensi vuonna rahoitus kasvaa 255 miljoonaa euroa. Lisäksi turvaamme kasvuyritysten rahoitusta muun muassa pääomittamalla Teollisuussijoitus-konsernia ja madaltamalla yritysten listautumiskynnystä. Yritysten rahoituksen saanti ei voi olla kasvun esteenä. Siksi hallitus perkaa läpi nyt myös pankkisääntelyä unohtamatta hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa. Ensi vuoden budjetissa tämän ohjelman valtuudet ja määrärahat nousevat yhteensä jo 3,9 miljardiin euroon. Lisäksi hallitus valmistelee lokakuun loppuun mennessä jälleen uutta kasvupakettia, jonka tavoitteena on käynnistää investointeja yrityskentässä. [Antti Lindtmanin välihuuto] 

Herra puhemies! Hallitus toteuttaa siis merkittäviä kasvu- ja työllisyysuudistuksia. Ongelma tuntuukin olevan se, että nämä lukuisat toimenpiteet eivät kelpaa oppositiolle. Rohkeus ei kelpaa, uudistaminen ei kelpaa. [Eduskunnasta: Tulokset ei kelpaa!] Erityisesti keskustan osalta tämä herättää ihmetystä. Hallitushan tekee juuri niitä uudistuksia, joita keskusta on itsekin toivonut vuosien aikana. Jos te oppositiossa olette huolissanne Suomen vaikeasta työllisyystilanteesta, niin silloin ainoa johtopäätös on se, että tukekaa hallituksen esittämiä uudistuksia, [Antti Kurvisen välihuuto] joita on vain siirretty eteenpäin vuosikymmenten ajan. Päätösten lykkäämiseen ei enää ole aikaa. Meidän on toimittava nyt.  

Arvoisa puhemies! Meillä on edessämme paljon hyviä näkymiä, joiden vahvistamiseen hallitus on kaikessa toiminnassaan sitoutunut. Suomessa on edelleen yli kaksi ja puoli miljoonaa työllistä, yli kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä, joilla on työtä ja toimeentuloa. Työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä noin 327 000. [Vasemmalta: Ja lisää tulee!] Se on ehdottomasti liian paljon. Työttömyystilanne on juuri nyt vaikea, mutta toivoton se ei ole. [Aki Lindénin välihuuto] Jokaiselle nyt työtä vailla olevalle viestimme on se, että valoa on jo näkyvissä taloudessa. Me pääsemme tästä kohti parempaa. Ministeriön arvion mukaan työllisten määrä kääntyy kasvuun loppuvuodesta ja työttömien määrä laskuun ensi vuoden puolella. [Vasemmalta: Montakin työllistä?] Jo nyt on havaittavissa työtuntien määrän kasvu koko talouden tasolla. Lisäksi talouskasvu vahvistuu ensi vuoteen mennessä, mikä luo tilaa vahvemmalle työllisyydelle.  

Vallitsevaa tilannetta helpottaakseen hallitus myös päätti syksyn budjettiriihessä erillisestä työllisyyspaketista, jonka osana kohdennettiin 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, jotta saisimme useammalle nuorelle väylän auki siihen ensimmäiseen työpaikkaan. [Timo Heinonen: Kuulostaa järkevältä!] Nuoren oman elämänpolun kannalta tällä on valtava merkitys. Inhimillinen kärsimys on suurta, jos nuorten luottamus omaan tulevaisuuteensa horjuu. Helpotamme myös työttömyysturvalla opiskelua ja teemme toimia yksinyrittäjien tilanteen helpottamiseksi. Työllisyysaste Suomessa on edelleen yli 70 prosenttia ja 20—64-vuotiaiden työllisyysaste on varsin korkea sekin, 75,7 prosenttia. Työllisten määrä on siis pysynyt varsin korkealla tasolla.  

Arvoisa puhemies! Investointeja tehdään tällä hetkellä ympäri Suomen ja lisää on tulossa. Suomalaisten ostovoima on parantunut merkittävästi, kun korot ovat laskeneet, palkat ovat nousseet ja työn verotusta kevennetään. [Vasemmalta: Kiitos ay-liikkeen!] Puhtaan siirtymän investointien verohyvitykseen tuli yrityksiltä huimat 54 hakemusta, ja niissä esitettyjen investointihankkeiden volyymi on yhteensä yli 20 miljardia euroa. Yrityksiä kiinnostaa tällä hetkellä Suomi investointikohteena: Fazerin suklaatehdas Lahteen 400 miljoonaa euroa, Imatralla Nordic Nano Group tavoitteenaan 200 uutta työntekijää, [Eduskunnasta: Kaksi vuotta jarrua!] meriteollisuuden ja puolustusteollisuuden saralla todella mittavia uutisia ympäri Suomen. Investoinnit muuttuvat työpaikoiksi.  

Herra puhemies! Viime viikolla saimme historiallisia, hienoja uutisia, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo matkustivat Yhdysvaltoihin ja solmivat sopimuksen jäänmurtajien jättikaupasta. Kauppojen eteen on tehty töitä koko tämä hallituskausi [Mika Lintilän välihuuto] myös meillä työ- ja elinkeinoministeriössä. Kyse on miljardien tilauksesta ja valtavasta työllisyysvaikutuksesta — jopa 10 000 henkilötyövuotta — niin telakoilla kuin alihankintaketjuissa, sadoissa yrityksissä. Tämä on myös vahva muistutus siitä, että suomalaiselle osaamiselle on maailmalla kysyntää. [Antti Lindtman: Juuri näin!] Kaikki menestyksen edellytykset meillä on tällä hetkellä olemassa.  

Herra puhemies! Kaikki tämä kertoo siitä, että vaikeasta taloustilanteesta mennään läpi. Me teemme kaiken mahdollisen, jotta talouden ja työllisyyden kehitystä saadaan vahvistettua. Ja viimeisenä, hyvät kansanedustajat: me emme anna periksi. [Timo Heinonen: Voidaan äänestää! — Naurua] 

Arvoisa puhemies! Kun on synkkää ja pimeää, kaikki valo on tervetullutta. Jäänmurtajasopimus voi tuoda Suomeen paljon työpaikkoja tulevaisuudessa, ja jokainen työpaikka on ilman muuta tarpeen. Iso kiitos kuuluu meriteollisuuden yrityksille työntekijöineen. Omintakeinen osaaminen kantaa. Tunnustus pitää antaa myös presidentti Stubbille, hallitukselle ja kaikille, jotka ovat vuosien varrella asiaa edistäneet. Tämä oli tervetullut työvoitto isänmaalle. 

Valitettavasti Amerikan uutiset eivät yksin muuta ihmisten arjen tosiasioita. Tosiasia on, että melkein joka kahdeksas on ilman töitä — melkein joka kahdeksas. Tosiasia on, että myös tänään monissa kodeissa ja monilla työpaikoilla pelätään työttömäksi jäämistä. Tämä on vakava paikka. Näin ei voi jatkua. Siksi keskusta ja Liike Nyt ovat tehneet välikysymyksen. 

Arvoisa puhemies! Perustuslaissa todetaan: ”Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.” Presidentti Kekkonen aikanaan nimitti hätätilahallituksen, kun Suomessa oli noin 60 000 työtöntä. Nyt ilman töitä on viisi kertaa enemmän suomalaisia: yli 300 000 ihmistä. Työttömyys on pahimmillaan 25 vuoteen. Nuoria, alle 25-vuotiaita on työttömänä lähes 40 000. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 130 000, melkein yhtä paljon kuin 90-luvun laman aikaan. Edes korkea koulutus ei takaa töitä: korkeasti koulutettuja työttömiä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomi on ajautunut suurtyöttömyyteen. 

Arvoisa puhemies! Vaikka suhdanteet ovat aika lailla samat Euroopassa, Euroopassa maamme työttömyys on siitä huolimatta jo toiseksi ankarinta. Enää vain Espanjassa tilanne on Suomea huonompi. Keskustalle tämä on hätätila. Hallituksen välinpitämättömyys sen sijaan hätkähdyttää. Etenkin pääministeri Orpon, työministeri Marttisen ja muiden kokoomuslaisten puheita kuunnellessa joutuu kysymään, eletäänkö hallituksessa lainkaan tässä todellisuudessa, vai eletäänkö todellisuudessa, jossa Suomi on ollut jo pitkään nousussa ja hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestäkin on varmaankin täyttymässä. 

Jotta voi tehdä oikeita päätöksiä, pitää olla oikea todellisuus — pitää olla oikea todellisuus — sama todellisuus suomalaisten kanssa. Ilman töitä olevat ihmiset eivät ole mitään suhdanneoikkuja tai tilastovääristymiä. He ovat lähimmäisiämme, joille työttömyys on totta tässä ja nyt: jonkun perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä, työkavereita, naapureita, nuorempia ja vanhempia, tavallisia ihmisiä kautta maan. Työttömyys runtelee melkein alaa kuin alaa ja yhtä lailla ruuhka-Suomea kuin maakuntia. 

Arvoisa puhemies! Viikonloppuna olin Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden mittaan olen tavannut hyvin paljon suomalaisia eri puolilla maata: rakennusmiehiä, joilla työmaat ovat loppuneet, duunareita, joilta on mennyt tehdas alta, hoitajia, lääkäreitä ja opettajia, jotka on irtisanottu hallituksen leikattua sosiaali- ja terveyspalveluista ja koulutuksesta, yrittäjiä, joilta on mennyt elanto ja elämäntyö konkurssin myötä, vastavalmistuneita nuoria, jotka eivät saa oman alan töitä, maistereita ja diplomi-insinöörejä, jotka eivät kymmenien työhakemusten jälkeenkään ole päässeet edes haastatteluun, ja iäkkäämpiä, pitkään ilman töitä olleita, jotka ovat jo luovuttaneet. On koettu, että 55-vuotiaana on jo liian vanha työmarkkinoille. 

Arvoisa puhemies! Näissä keskusteluissa isompi ja karskikin mies kyllä hiljenee. Työttömyydestä ei ole pitkä matka osattomuuteen. Köyhiä lapsiperheitä on yhä enemmän ja lisää tulee. Ulosotossa paukkuvat huolestuttavat ennätykset. Liian monelta Suomessa uhkaa mennä toivo paremmasta. Usko tulevaisuuteen murenee. Se on lopulta kaikkein vakavinta. 

Nykymenolla näyttää siltä, että kurjuuden kierre jatkuu. Tänä vuonna ennustuslaitos toisensa jälkeen on laskenut ennusteitaan. Monella työpaikalla joudutaan syksyn mittaan käymään yt:t. Se valitettavasti tarkoittaa maamme talouden laahaamista entisestään. Työttömyyden pelossa ihmiset ymmärrettävästi säästävät pahan päivän varalle — he, ketkä pystyvät. Yhä useampi elää kädestä suuhun. 

Arvoisa puhemies! Kukaan isänmaan parasta toivova ei tällaisilla asioilla ilakoi, emme ainakaan me välikysymyksen allekirjoittajat, enkä usko, että kukaan muukaan. Keskustan tavoite on saada ihmisille töitä, talous kasvuun ja Suomi nousuun. 

Eikä tässä ole tarkoitus vain haukkua hallitusta. Hallitus on tehnyt oikeitakin asioita. Esimerkiksi paikallista sopimista lisäämällä voidaan turvata olemassa olevia työpaikkoja huonompina aikoina ja luoda uusia työpaikkoja parempina aikoina. 

Mutta, arvoisa puhemies, kun tilanne on mikä on ja numerot kertovat, mitä numerot kertovat, ei hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa voi parhaalla tahdollakaan sanoa onnistuneeksi. Valitettavasti se on vakavasti epäonnistunut. 

Ja lisää virheitä on putkessa. Iso ja kallis virhe on yhteisöveron alentaminen velaksi. Se hyödyttää lähinnä suuryrityksiä ja päätynee suurelta osin osinkoina sijoittajien taskuihin. Myös useat ekonomistit ovat suhtautuneet kriittisesti tähän hankkeeseen. Virhe on myös isoimpien veronalennusten kohdentaminen kaikista hyvätuloisimmille, yli kymppitonnin kuussa tienaaville. Tavalliset työtätekevät suomalaiset, tavalliset virtaset, ne helpotusta verotukseen kaipaisivat. 

Tilanteen vakavuudelle ei tee oikeutta se, että kyllä tässä tulee semmoinen tunne, että hallitus edelleenkin tuntuu vähättelevän suurtyöttömyyttä, syyttelee muita tai yrittää puhua mustaa valkoiseksi. 

Joudun muistuttamaan pääministeri Petteri Orpoa, että kokoomus pääsi valtaan lupaamalla 100 000 uutta työpaikkaa, 100 000 työllistä lisää. Ei ole tullut — ei ole tullut. Sen sijaan työttömiä on tullut noin 82 000 lisää. Se on muuten sata työtöntä lisää tähän maahan joka päivä tällä hallituskaudella — sata työtöntä lisää joka päivä — [Antti Kurvinen: Joka ikinen päivä!] myös tänään, myös tänään. 

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Suurtyöttömyys pitää nujertaa. Tarvitsemme työpaikkoja, oikeita työpaikkoja koko Suomeen. Työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kautta maan, jos tulevat. Niiden toimintaedellytyksiä pitää parantaa. Siksi yrityksen sisään kasvua varten jätettäviä voittoja olisi järkevä verottaa vähemmän, parantaa yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä ja toteuttaa mainittu investointihyvitys myös hieman pienemmille yrityksille. [Tere Sammallahti: Paljonko maksaa?] 

Veronalennukset tulisi kohdistaa voimallisemmin keskituloisille. Niin saisimme luottamusta ja Suomen talouden pyöriä pyörimään. [Tere Sammallahti: Ja rahaa!] Turun tunnin junan sijaan kannattaisi toteuttaa maanteiden, rautateiden ja esimerkiksi homekoulujen korjausohjelma koko maassa. Se auttaisi etenkin isoissa vaikeuksissa olevaa rakennusalaa ja hyödyttäisi koko Suomea. Työpaikat ja talouden kasvu tulevat koko maan mitalta. Työnteon, yrittämisen ja elämisen edellytykset pitää siksi turvata kautta Suomen. 

Tarvitsemme myös aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työttömyysturvan suojaosa tulee palauttaa, jotta pienimuotoinen keikkamuotoinen työnteko kannattaisi myös työttömänä ollessa. Työnantajamaksuja kohdennetusti alentamalla loisimme yrityksille kannusteita palkata esimerkiksi nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. 

Arvoisa puhemies! Suurtyöttömyyden nujertamisessa on kyse Suomen selviytymisestä. Jos emme saa ihmisille töitä ja taloutta viimein kasvuun, meille tulee ylitsepääsemättömiä vaikeuksia pelastaa vanhustenhoiva, [Juha Mäenpää: Ne on jo!] terveydenhoito ja koulutus, saada velkaantuminen hallintaan, pitää maanpuolustus kunnossa. 

Hyvät kuulijat, tässä on pakko onnistua — tässä on aivan pakko onnistua. Siksi olen esittänyt ja esitän, että hallitus kutsuisi koolle työttömyysriihen, äskettäinen hallituksen budjettiriihi kun näytti muuttuneen rasismiriiheksi. Jos meidän ajatuksemme kelpaavat, tulemme mielellämme mukaan. Jos ne eivät kelpaa, kokoontukaa edes keskenänne ja tehkää enemmän suurtyöttömyyden nujertamiseksi — tehkää enemmän. Ylimielisyyteen ja kovakorvaisuuteen ei olisi nyt varaa. Työllisyyden parantamisessa, jos jossain, yhteistyö olisi voimaa. 

Mutta, arvoisa puhemies, tällä hetkellä valitettavasti näyttää siltä, että Suomen suunnan muuttaminen jää uudelle hallitukselle. Siksi joudun tekemään seuraavan epäluottamuslause-esityksen: ”Suomi on ajautunut suurtyöttömyyteen, eikä todellista käännettä parempaan näy. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Siksi eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.” 

Arvoisa puhemies! Työllisyyden paranemisen edellytys on talouskasvu. Talouskasvu syntyy viennistä ja kotimarkkinoiden elpymisestä. 

Viime viikolla saadut hienot uutiset isoista jäänmurtajakaupoista, joihin tässä on jo viitattu, tuovat suoraan 7 000—10 000 henkilötyövuotta ja epäsuorasti vielä paljon enemmän. Ne saattavat olla vieläkin merkittävämpiä sikäli, että nämä jättikaupat voivat murtaa sen henkisen lukon, joka on kotimaista kasvua pidätellyt. 

Eväät talouskasvulle ovat olemassa. Hallitus on johdonmukaisesti parantanut viennin kilpailukykyä. On päivitetty lakkolait ja varmistettu, että tavara liikkuu satamista. On tehty vientivetoinen palkkamalli ja lisätty paikallista sopimista. Näillä uudistuksilla Suomi on kuronut kiinni sitä uudistusvelkaa, joka meillä on ollut suhteessa muihin Pohjoismaihin. 

Vasemmisto-oppositio on vastustanut näitä kaikkia uudistuksia, ja vientimallia on vastustanut myös tämän välikysymyksen jättänyt keskusta. Nämä uudistukset ovat kuitenkin edellytys sille, että kasvua voi syntyä viennin kautta. [Veronika Honkasalo: Ei näy missään!] 

Koronan ja Marinin hallituksen aikana keskituloisen palkansaajan ostovoima laski kuusi prosenttia. Nyt ostovoima on lähtenyt kasvuun. Palkat nousevat enemmän kuin inflaatio, korot ovat laskeneet, ja tuloveroa on alennettu. Kotitalouksien velka on kääntynyt laskuun, ja talletustileillä on enemmän rahaa kuin koskaan. Edellytykset myös kotimaisen kysynnän kasvulle ja työpaikkojen syntymiselle ovat siten olemassa. 

Uusi työpaikka syntyy, kun työnantajan kannattaa palkata työntekijä. Siksi työnantajan riskin kohtuullistaminen esimerkiksi henkilökohtaista irtisanomista helpottamalla on tärkeää erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. 

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä työttömyystilanne on haastava. Jokainen työpaikka ja jokainen ihminen on tärkeä, ja juuri siksi teemme kaikkemme, kuten ministeri Marttinen täällä vakuutti, että työllisyys kääntyisi kasvuun. Tässä tilanteessa tarvitaan myös täsmätoimia, ja niitä hallitus on tehnyt. Nuorten työllistämisseteli on juuri oikea keino auttaa niitä nuoria, jotka eivät ole päässeet kiinni työelämään. Työttömän mahdollisuus opiskella laajemmin työttömyysturvalla ja hankkia täsmäosaamista auttaa, kun esimerkiksi autoalalta siirrytään puolustusteollisuuteen tai insinööri vaihtaa metsäteollisuudesta energia-alalle. On myös syytä selvittää, tarvitaanko muutoksia kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksen kriteereihin, jotta aktivointiaste kohenee. 

Työttömien määrä on noussut enemmän kuin työntekijöiden tai tehtyjen työtuntien määrä on vähentynyt. Työttömyyden kasvua selittävät osaltaan työnhakijoiden määrän kasvu ja aktiivitoimien vähentyminen sen jälkeen, kun TE-palvelut siirrettiin kuntiin. Uusia työnhakijoita ovat muun muassa ukrainalaiset, muut ulkomaalaistaustaiset ja muulta sosiaaliturvalta työnhakijoiksi siirtyneet. Aktivointiasteen väheneminen selittää pitkälti pitkäaikaistyöttömyyden kasvun. 

Päivittäin saamme sekä hyviä että huonoja uutisia työmarkkinoilta. Eri aloilla ja eri osassa maata menee eri tavalla. Toimialojen välinen vaihtelu on poikkeuksellisen suurta. Toisille aloille syntyy työpaikkoja, toisilta niitä poistuu. Siksi on tärkeää, että ihmiset voivat joustavasti siirtyä alalta toiselle ja liikkua maan sisällä työn perässä. 

Arvoisa puhemies! Työn pitää kannattaa aina suhteessa sosiaaliturvaan, ja kokoaikatyön tulee kannattaa aina suhteessa osa-aikatyöhön. Tässä asiassa on tällä vaalikaudella päästy eteenpäin. Kannustimet kokoaikatyölle ovat kunnossa, ja kuten VATTin tutkimus osoittaa, Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna hyvät kannusteet myös osa-aikatyön tekemiselle, kuten pitääkin olla. 

Hallituksen tekemät uudistukset nostavat valtiovarainministeriön virkamiesarvion mukaan pitkällä aikavälillä työllisyyttä 90 000:lla ja parantavat julkista taloutta kahdella miljardilla. Yksittäisiä uudistuksia on arvosteltu, mutta uskottavaa vaihtoehtoa ei ole oppositiosta kyetty esittämään. Orpon hallituksen uudistuksilla tulee olemaan keskeinen rooli hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamisessa pitkällä aikavälillä. 

Arvoisa puhemies! Jos mitään ei uskalleta muuttaa, niin suunta ei käänny. Meillä on kaikki edellytykset uuteen nousuun: osaavat ihmiset, kasvuhaluisia yrityksiä, vahva tahto ja kyky nostaa Suomi omille jaloilleen. Nyt tarvitaan rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja uskoa siihen, että suunta kääntyy. Meidän tavoitteemme kokoomuksessa on selvä: vahva talous, korkea työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunta, joka kestää myös tuleville sukupolville.  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Työttömyys on vakava asia, joka koskettaa työttömän lisäksi työttömän lähipiiriä ja perhettä. Työttömyys vaikuttaa yksilön taloudellisen tilanteen lisäksi henkiseen hyvinvointiin puhumattakaan sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. 

Monelle työttömälle on lyöty häpeän leima otsaan. Samaan aikaan kun rehellinen suomalainen duunari ei löydä töitä sadoista hakemuksista huolimatta, elämäntapatyöttömät kerskailevat elävänsä muiden verorahoilla, eikä heillä ole mitään aikomustakaan mennä töihin. Se ei ole loukkaus pelkästään suomalaista hyvinvointivaltiota kohtaan vaan myös jokaista ahkeraa suomalaista työtöntä kohtaan. 

Arvoisa herra puhemies! Kun puhumme näin vakavista asioista, ei voi kuin ihmetellä tätä keskustan välikysymystä, tässä kun eivät puheet ja teot kohtaa. Missä nämä samat edustajat olivat silloin, kun heidän hallituksensa saavutti Suomen ennätyksen velkaantumisessa ja teki päätöksiä, jotka söivät työnteon kannustimia vuosi toisensa jälkeen? [Hälinää — Välihuutoja]  

On helppoa tulla huutelemaan työttömyydestä, mutta totuus on se, että nykyinen työllisyystilanne on seurausta monista kansainvälisistä ja pitkäaikaisista tekijöistä. Siihen ei tällä hallituksella ole osaa eikä arpaa. [Petri Honkonen: Kumma juttu, että muualla Euroopassa talous kasvaa!] Me kaikki tässä salissa tiedämme tilastot. Ne kertovat meille selkeästi sen, miten työttömyys lähti nousuun jo vuonna 2022. Silloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Sodan seurauksena energiakriisi ja korkojen raju nousu iskivät nimenomaan tavalliseen suomalaiseen asuntovelalliseen. Siinä missä muualla Euroopassa asuntolainat ovat pääosin kiinteäkorkoisia, suomalaisilla vaihtuvakorkoiset lainat kallistuivat nopeasti. Tämä vaimensi kulutuskysyntää niin marketeissa ja kahviloissa kuin asuntolainatiskeillä. Seuraukset näkyvät ikävästi asuntomarkkinoilla. 

Arvoisa puhemies! On totta, että työttömyysaste on tällä hetkellä noin kymmenen prosentin luokkaa, mutta kun katsomme lukuja ja kokonaistilannetta, pystymme näkemään työttömyyden kasvua selittäviä tekijöitä. Iso osa työttömyyslukujen noususta johtuu siitä, että työnhakijoiden määrä on kasvanut, ei siis siitä, että työpaikkoja olisi jotenkin massoittain kadonnut. Ja mistä tämä johtuu? Sanotaan se ääneen, vaikka oppositio ei halua sitä kuulla: se johtuu maahanmuutosta. [Hälinää vasemmalta] Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Etlan, toimitusjohtaja, taloustieteilijä Aki Kangasharju on todennut, että työttömyysluvuista keskusteltaessa vähätellään maahanmuuton merkitystä: ”Varmaankin perussuomalaisten pelossa, kun ei uskalleta sanoa, että maahanmuuttajat saavat työttömyysturvaa tai sosiaalitukea.” 

Maahanmuuton seurauksena Suomeen on tullut ennätysmäärä uusia työnhakijoita. Työikäinen väestö kasvoikin todella paljon maahanmuuton myötä aina viime vuoden loppuun asti. Sodan jaloista tulleet ukrainalaiset ovat luonnollisesti rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi, ja heidän lisäksi monien muiden maiden maahanmuuttajat ovat tulleet työmarkkinoille tilanteessa, jossa Suomen talous on muutenkin heikko. Tämä nostaa työttömyyslukua tilastollisesti, vaikka suomalaisten työllisyystilanne ei ole heikentynyt yhtä paljon. Samalla luvuissa näkyvät hallituksen toimet, joilla on nimenomaan pyritty lisäämään suomalaisen työvoiman tarjontaa markkinoille, eli tilastoissa näkyvät myös ne ihmiset, jotka eivät ole menettäneet työpaikkaansa vaan ovat täysin uusia työnhakijoita työmarkkinoilla. Sodan alkuun verrattuna työllisten määrä onkin vähentynyt 30 000:lla, mutta työttömien määrä on lisääntynyt 95 000:lla. 

Arvoisa herra puhemies! Mitä tekee keskusta tässä tilanteessa? Keskusta haluaa kasvattaa maahanmuuton määrää Suomessa. Keskusta haluaa tuoda Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi — siis 40 000 maahanmuuttajaa samaan aikaan, kun he ovat muka huolissaan suurtyöttömyydestä. Ironista, eikö totta? Heidän ratkaisunsa työttömyyteen on siis haalia työvoimaa Suomeen niistä maista, joista ei tälläkään hetkellä monet työllisty — lisää työttömiä maahanmuuttajia taistelemaan samoista työpaikoista suomalaisten duunarien kanssa. Käsittämätöntä, sanon minä. [Antti Kaikkonen: Kuulit puheeni väärin!] 

Meillä perussuomalaisilla on aina ollut selkeä linja: meidän on pidettävä huolta suomalaisesta työstä ja suomalaisesta työntekijästä. Ne tulevat perussuomalaisille aina ensin. Työllisyysongelmaa ei ratkaista tuomalla tänne kymmeniätuhansia uusia työnhakijoita vaan parantamalla työn kannustimia, laskemalla verotusta, nopeuttamalla luvituksia, edistämällä investointeja ja tekemällä työn vastaanottamisesta kannattavampaa — niitä toimia, joita me olemme hallituksessa jo tehneet.  

Arvoisa puhemies! Hallitus tekee aitoja työllisyystoimia, joilla saamme luotua oikeita työpaikkoja suomalaisille, ei tempputyöllistämistä eikä tilastojen koristelua, vaan yrityksiä ja työpaikkoja, joista saatavalla palkalla ihmiset voivat elättää itsensä ja perheensä. 

Haluan muistuttaa surullisenkuuluisan esimerkin viime hallituksen työllisyystoimista. Muistatte ehkä Työkanava Oy:n, valtion omistaman erityisyhtiön vuodelta 22. Sen tavoitteena oli työllistää 170 osatyökykyistä ihmistä vuoden 23 loppuun mennessä ja myöhemmin työllistää tuhat. Lopputuloksena se työllisti 17 osatyökykyistä. Rahaakin tähän paloi noin 1,3 miljoonaa euroa. Onneksi tämän kaltainen sekoilu saatiin loppumaan tällä hallituskaudella ja koko Työkanava Oy lakkautettua. 

Ei työpaikkoja synny sillä, että pumpataan rahaa leikkifirmoihin ja pilipali-hankkeisiin, vaan työpaikat syntyvät oikeissa yrityksissä. Siksi me hallituksessa muutamme rohkeasti suuria linjoja, jotta yritysten perustaminen ja työntekijöiden palkkaaminen olisi entistä helpompaa. Sitä tämä maa ja suomalaiset tarvitsevat. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt jo nyt paljon erilaisia toimia työllisyyden lisäämiseksi. On tehty työmarkkinauudistuksia, edistetty paikallista sopimista ja purettu kannustinloukkuja, jotta työnteko on aina kannattavampaa. Lisäksi olemme laskeneet työn verotusta, jotta kasvussa oleva ostovoima kasvaisi entisestään. 

Odottavan aika on pitkä, mutta hyvää kannattaa odottaa. Me uskomme siihen, että tästä tilanteesta noustaan entistä vahvempana. Tämä suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu kovalla työllä, ja sitä ylläpidetään myös kovalla työllä. Me uskomme suomalaisiin ja suomalaiseen työhön, ja olisi korkea aika, että myös keskusta alkaisi uskomaan suomalaisiin ulkomaalaisen työvoiman sijaan. — Kiitos, arvoisa herra puhemies. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Jokainen alkava työttömyysjakso on aina inhimillinen tragedia, niin yksilölle kuin hänen perheelleen. Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa luvattiin mahtipontisesti satatuhatta uutta työllistä — satatuhatta uutta työllistä. Nyt olemme tilanteessa, jossa työttömyys on lisääntynyt yli 80 000 hengellä. Työttömyys lisääntyy ja työttömyysjaksot pidentyvät. Työllisyys on ollut joka kuukausi heikompaa kuin vuotta aikaisemmin. Suomi on työttömyydessä jo Euroopan kärkimaita. 

Hallituksen tekemättömyys ja ylimielinen ote näkyvät erityisesti pitkäaikaistyöttömyydessä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut viime kuukausina rakettimaisesti. Nyt se on kasvanut jo ennätyssuureksi, 129 000 henkeen. Kuntien työttömyysturvamenoista jo 80 prosenttia aiheutuu pitkäaikaistyöttömyydestä. Kunnilla ei ole enää rahaa työllisyyttä edistäviin palveluihin, mikä näkyy suoraan aktivointiasteen laskuna.  

Hallitus on niin ikään päästänyt nuorisotyöttömyyden räjähtämään käsiinsä. Elokuussa oli lähes 70 000 alle 30-vuotiasta työtöntä nuorta, joista lähes 37 000 alle 25-vuotiaita ja 8 700 alle 20-vuotiaita. Tämä on lukusarja, joka vetää hiljaiseksi. Tähän kun lisätään STM:n arvio lapsiköyhyyden lisääntymisestä 31 000 lapsella ja nuorella hallituksen toimien takia, ei voida puhua enää suurtyöttömyyden kriisistä, vaan käsillä on välinpitämättömyyden katastrofi. 

Työministeri Marttinen on nyt esittänyt nuorisotyöttömyyden ratkaisuksi 30 miljoonan euron kertapanostusta ensi vuodelle alle 30-vuotiaiden nuorten työllistämiseksi. Teko on oikeansuuntainen, mutta rahoitus ei läheskään riittävää. Määrärahalla työllistetään vain noin 4 000 nuorta eli noin kuusi prosenttia työttömistä nuorista. Entä ne loput 94 prosenttia nuorista? On pakko kysyä: tässäkö kaikki, Orpon—Purran hallitus? 

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on ummistanut silmänsä tosiasioilta, joista niin monet varoittivat. Valtiovarainministeriön virkamiehet varoittivat jo hyvissä ajoin, ettei hallituksen asettama työllisyystavoite tule toteutumaan. Silti hallitus härkäpäisesti jatkoi leikkauslinjaansa, lietsoi eripuraa työmarkkinoille ja omilla toimillaan pahensi tilannetta kerta toisensa jälkeen. Myös rakennusalan romahdus on konkreettinen seuraus hallituksen toimettomuudesta, josta hyvissä ajoin myös varoitettiin. 

Arvoisa herra puhemies! Tulostaulu ei valehtele. Oikeistohallitus on epäonnistunut kasvun luomisessa ja sitä myötä kaikessa toteuttamalla omaa työttömyyspolitiikkaansa. SDP tarjoaa nyt viisi nopeavaikutteista kasvu- ja työllisyyskeinoa, joilla Suomen suunta voidaan vielä kääntää. 

Ensinnäkin työn vastaanottamisesta on tehtävä kannattavaa ja osaamisen kehittämisestä mahdollisuus, ei este. Siksi SDP esittää suhdanteisiin reagoivaa suojaosaa työttömyysturvaan, opiskelun sallimista työttömyysturvalla vuoden 2026 loppuun sekä lisärahoitusta nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. 

Toiseksi rakennusala on polkaistava käyntiin uudelleen. Lisätään korjausrakentamisen valtuuksia. Annetaan nuorille mahdollisuus omaan kotiin ottamalla käyttöön ensiasunnon ostajien varainsiirtoveron vapaus ja määräaikainen korkovähennysoikeus ensiasunnon ostajille. [Oikealta: Ja mistä rahat?] Näin tuetaan työllisyyttä, asumista ja uskoa tulevaisuuteen. 

Kolmanneksi pienten yritysten kasvuvoima on valjastettava käyttöön. Nostetaan arvonlisäveron alarajaa ja annetaan mikroyrityksille määräaikainen verohyvitys ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta. Jokainen uusi työntekijä on askel pois työttömyydestä. 

Neljänneksi vihreitä investointeja on vauhditettava, ei jarrutettava tuulivoiman etäisyyssääntelyn kaltaisilla esteillä. Investointikannustimen alarajaa on laskettava ja t&k-huojennus laajennettava tki-huojennukseksi. Vihreä siirtymä on Suomen seuraava kasvumoottori. Pidetään tuo moottori hyrräämässä. 

Viidenneksi kasvurahoitukseen tarvitaan rohkea leijonanloikka. Valtion omistuksia on suunnattava listaamattomiin kasvuyrityksiin ja Teollisuussijoitus eli Tesi pääomitettava 200 miljoonalla eurolla vuodessa vuoteen 2030 asti, jotta suomalaiset innovaatiot eivät valu liian aikaisin ulkomaille. 

Arvoisa herra puhemies! Nämä viisi kokonaisuutta eivät ole korulauseita. Ne ovat realistisia, nopeavaikutteisia ratkaisuja, joilla palautetaan usko työhön, kasvuun ja oikeudenmukaisuuteen. Suomi ei nouse pelkästään saksimalla. Suomi nousee tekemällä, investoimalla ja pitämällä kaikki mukana. SDP on valmis tähän työhön. Me tahdomme ja olemme valmiita kääntämään Suomen suunnan. 

Arvoisa puhemies! ”Koska hallitus ei ole osoittanut samaa tahtoa ja vakavuutta, jota jo Suomen perustuslain 18 §, oikeus työhön, edellyttää, sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä esittää hallitukselle epäluottamuslausetta.” 

Arvoisa herra puhemies! Elämä ei etene, kun ei ole töitä. Siis elämä ei etene, kun ei ole töitä, ja siinä on meillä tällä hetkellä se isoin ongelma. Tuntuma kentällä on tällä hetkellä hyvin karu. Suomessa on suurtyöttömyys, mutta syyttely ja sohiminen jatkuu. Vasemmalla puolella on neliraajajarruttajat, joille työnantaja on aina petollinen ryöväri, ja oikealla ovat pikajuoksijat, jotka unohtavat katsella askeltensa tuloksia ja sivulle. [Juha Mäenpään välihuuto] Jalkoihin jäävät ne ihmiset, jotka odottivat parempaa.  

Liian monta ihmistä on tällä hetkellä vasten tahtoaan työttömänä, ja meidän pitäisi muistaa, että työ ei ole vain työtä. Se on osa identiteettiä, mahdollistaa elämän etenemisen. Ilman työtä ei taloa rakenneta eikä perhettä perusteta. Silloin katsellaan niitä takaisin palautuvia työhakemuksia ja lasketaan, olisiko varaa opiskella lisää.  

Mutkuttelua ja selittelyä on tässä salissa kuultu, juuri äskenkin, mutta ne eivät auta: ”Mutta kun edellinen hallitus.” ”Mutta kun ei tämä tilanne oikeasti ole niin paha.” ”Mutta kun maailman tilanne.” Ja sitten: ”Mutta kun suomalaiset eivät kuluta.” Eli tavallista kansalaistakin vielä syytetään. [Eduskunnasta: Ja sitten ratkaisut!] Miten kulutat, jos ei ole, mistä kuluttaa, ja kuinka kauas voi todellisuudesta karata?  

Arvoisa puhemies! Kun hallituksessa rakastetaan upota lukuihin, niin tässäpä muutama: 100 työtöntä per päivä koko hallituksen ajan, yli 310 000 työtöntä suomalaista, melkein 70 000 alle 30-vuotiasta työtöntä. Työttömyysaste on siis 10 prosenttia. Talouskasvu on kuin Veikko-vainaan sydänkäyrä, että eipä paljon syki. Toisin kuin hallituksen, keskustalaiseen arvomaailmaan kuuluu, että ihmisen kykyyn kehittyä luotetaan. Keskustalle ihminen ei ole vain numero taulukoissa vaan elävä, kyvykäs olento, johon hallituksen toimet, esimerkiksi työttömyysturvan ja lääkekulujen leikkaukset, osuvat hyvin kipeästi. Hallitushan kurjistaa juuri häntä, jolla jo alun perinkin on ollut haasteita päivittäisen toimeentulon kanssa.  

Joutuu kysymään, onko hallituksessa ollut tärkeysjärjestys kohdallaan. Satojatuhansia on työttömänä. Ihmiset pelkäävät oman työpaikkansa puolesta ja jännittävät hakea uusia töitä, kun paikkoja ei oikein ole eikä tulevaisuususkoa, mutta hallitus käyttää aikansa milloin rasismista, milloin viinan kotiinkuljetuksesta riitelyyn. On ihmisten aliarvioimista vähätellä suurtyöttömyyttä, kaunistella tilannetta tai sysätä syy muitten niskaan. Valta ja vastuu on hallituksella.  

Arvoisa ministeri, hallitus, onko todella niin, että mitään ette olisi voineet tehdä toisin, ja onko kaikki voitava tehty? Vai onkohan niin, että ylpeys ja sinni eivät anna periksi myöntää, että on tässä tullut virheitäkin tehtyä? Myönnetään siis tosiasiat. Meidän pitää yhdessä alkaa tekemään konkreettisia asioita töitten saamiseksi suomalaisille, ei vain uusia pumaskoita pöytälaatikkoon, ja aivan joka tasolla. Silläkin on merkitystä, mistä kunnat raitiovaununsa tilaavat. SDP:n, kokoomuksen ja vihreitten arvomaailmassa kotimainen työ hävisi.  

Perimmiltään tässä ei kuitenkaan ole kyse puoluepolitiikasta vaan Suomen tulevaisuudesta. Meidän kansakunnan kukkaro ei nimittäin kestä tätä tilannetta. Keskusta haluaa ihmisille töitä ja panostaa koko Suomeen, siis tulevaisuuden työllistäjiin, myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ratkaisu suurtyöttömyyteen ei ole oikeiston pampputyöllistäminen eikä vasemmiston tempputyöllistäminen vaan työpaikat, tavalliset työllistävät yritykset. Työttömäthän eivät ole saaneet tältä hallitukselta tosiasiassa mitään muuta kuin keppiä, ja tässä sitä ollaan. Tempputyöllistäminen ja kurssitus myöskään eivät auta tässä tilanteessa, vaan tarvitaan ihmisille ihan oikeita töitä.  

Arvoisa puhemies! Me halutaan, että Suomi kasvaa kestävästi, ja silloin pitää pitää koko Suomesta huolta. Sen pitää olla niin, että Suomen jokaisessa kolkassa on mahdollisuus yrittää, menestyä ja työllistyä, että asuinpaikka ei olisi este kantaa kortta kansantalouden ja isänmaan eteen. Suomalaiset nimittäin kyllä tekevät töitä silloin, kun niitä töitä on. Iso osa meidän luonnonvaroista, joista Suomi tosiasiassa elää, tulee kaupunkiseutujen ulkopuolelta. Me tarvitaan elinvoimaa niin kaupunkiin kuin haja-asutusalueille, vain niin me voidaan kasvaa.  

Olisi reilua, että työmarkkinoille tehtäisiin myös parannuksia näitten heikennysten lisäksi. Esimerkiksi raskaussyrjintään pitäisi pystyä puuttumaan, osatyökykyiset huomioimaan ja työntekijän edustus pitämään mukana. Kirjaukset ja puheet voivat olla kauniita, mutta tosiasiassa näihin edellisiin ei ole tullut meille yhtään esitystä. Me tarvitaan oppisopimuskoulutusta, uusi aikuiskoulutustuki, työnantajamaksujen alennus ja rahoitus kuntoon koko Suomeen, että tänne voi niitä yrityksiä syntyä.  

Kurjistamisella ja aneemisuudella meidän työllisyystilanne ei oikene. Me tarvitaan uskoa ja toivoa tulevaan, ja se me voidaan tehdä yhdessä, jos me vaan halutaan. Keskusta on tähän työhön valmis suomalaisten eteen, meidän isänmaan hyväksi yhdessä. Oletteko te? Toistaiseksi on näyttänyt valitettavan huonolta, ja Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Siksi kannatan edustaja Kaikkosen tekemää epäluottamuslause-ehdotusta. — Kiitoksia.  

Arvoisa puhemies! Kun puhumme työttömyydestä, me poliitikot yleensä keskitymme helposti brassailemaan luvuilla, täysin riippumatta hallituskaudesta. Myös silloin, kun Orpon hallitus aloitti kaksi vuotta sitten, kerroitte ylpeinä, että nyt me luodaan tänne 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt kaksi vuotta myöhemmin työllisiä on 64 000 vähemmän kuin kauden alkaessa. Suomen työttömyystilanne on Euroopan unionin toiseksi heikoin. Luvut ovat karuja. 

Puhuessamme luvuista kuitenkin unohdamme sen, mistä todella on kysymys. Kysymys on siitä, onko suomalaisilla työtä. Kysymys on ihan oikeista ihmisistä. Työttömyys ei läpileikkaa ainoastaan yhteiskuntaa ja sen rakenteita vaan myös yhteisöjä: Perheitä ja parisuhteita. Lapsia ja aikuisia. Heitä, jotka yrittävät kannatella työttömäksi jäänyttä puolisoaan. Vanhempia, jotka työpaikan menetettyään tekevät kaikkensa, etteivät heidän lapsensa joutuisi elämään köyhyydessä. Vastavalmistuneita nuoria aikuisia, jotka pelkäävät elämän alun lykkääntyvän, kun sitä ensimmäistä työpaikkaa ei sitten löydykään. 

Hallitus on vieraantunut ihmisten arjesta ja todellisuudesta. Hallitus on poistanut työttömyysturvan suojaosat, vaikeuttanut osa-aikatyötä sekä helpottanut irtisanomisia. Hallitus on perustellut epäoikeudenmukaista politiikkaansa sillä, että sen turvin Suomeen saadaan sitten kasvua ja työtä. Näinhän ei ole tapahtunut. Hallituksen toimilla tämän maan talous ei ole kääntynyt kasvuun, eikä meillä ole 100 000:ta uutta työpaikkaa.  

Minä haluaisin uskoa, että myös Orpon hallitus, sen ministerit ja kansanedustajat kykenevät itsereflektioon, sillä vaikka työttömyystilanteessa tapahtuvia muutoksia ei voi selittää vain ja ainoastaan hallituksen toimilla, on kiistatonta, että hallitus on jälleen puhunut teoin ja omilla teoillaan sekä päätöksillään edesauttanut sitä, missä me olemme nyt. 

Heille, joille sopivan työn löytäminen oli aiemmin äärimmäisen vaikeaa, se on nyt entistä vaikeampaa. He, jotka ovat opiskelleet korkeakouluissa ja valmistuneet silmissä lupaus siitä, että korkeakoulutus on reitti parempaan elämään, parempaan toimeentuloon, ovat työttöminä ja kilpailevat tuhansien samanlaisten ihmisten kanssa. Samaan aikaan taas opiskelijat korkeakouluissa kituuttavat hallituksen leikkausten jälkeen ja tietävät, että kun valmistuu, työllistyminen on todella todella epävarmaa. [Sari Sarkomaan välihuuto]  

Eikä ole mikään salaisuus, että tämän hallituksen leikkauspolitiikka on osunut ennen kaikkea naisiin. Naisten työllisyys on heikentynyt miesten työllisyyttä enemmän. Ajassa, jossa meidän tulisi taistella ennen kaikkea sukupuolten tasa-arvon puolesta ehkä enemmän kuin koskaan ennen, hallitus edelleen haluaa helpottaa mielivaltaisia irtisanomisia, joista kärsivät ne nuoret naiset, jotka moni työnantaja yhä tänä päivänä tässä patriarkaatissa arvioi miehiä suuremmaksi taloudelliseksi riskiksi.  

Hallitus haluaa ihmiset töihin — hyvä sinänsä — hallitus haluaa maahanmuuttajat töihin — hyvä sinänsä — heti, kun he muuttavat Suomeen, mutta samalla kuitenkin omilla teoillaan hallitus vaikeuttaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä ja integroitua osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Aika ristiriitaista, eikö? 

Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu mielellään niistä euroista, joita yhteiskuntana menetämme, kun ihmiset eivät yrityksistään huolimatta löydä työtä. Se, mistä hallitus ei kuitenkaan halua keskustella, on se, millaisia taloudellisia seurauksia se päätöksillään aiheuttaa: Lisää lapsiperheköyhyyttä, lisää syrjäytymistä, eriarvoisuuden ja polarisaation kasvua. Pidempää taantumaa, ostovoiman heikentymistä, konkursseja. 

Arvonlisäveron nosto osui kovaa pieniin yrittäjiin, varsinkin naisyrittäjiin, yksinyrittäjiin ja liikunta‑, kulttuuri‑ ja ravintola-alan yrittäjiin. Se tarkoittaa sitä, että yhä harvemmalla on varaa käyttää liikuntayrittäjien palveluita, mennä edes joskus perheen kanssa ravintolaan syömään, ehkä konserttiin, ehkä teatteriin. Se tarkoittaa myös vähemmän työtä näille kaikille aloille.  

Arvoisa puhemies! Silloin, kun minä olin lukiossa, puhuttiin työn murroksesta, miten yksi ammatti ei enää tule riittämään ja miten elinikäinen oppiminen tulee osaksi arkea. Nyt hallitus toimii päinvastoin leikkaamalla koulutuksesta ja uudelleenkouluttautumisen edellytyksistä ajassa, jossa yrityksiä, työttömiä ja työtä etsiviä haastetaan monesta suunnasta. 

Minä kannan suurta huolta siitä, miten hallituksen politiikka horjuttaa ihmisten uskoa ja luottamusta tulevaan. Uskalletaanko Suomessa enää vaihtaa alaa, kouluttautua uudelleen, perustaa perheitä tai perustaa uusia yrityksiä, koska epäonnistuminen voi tulla niin kalliiksi taloudellisesti sekä inhimillisesti? 

Siksi toivomme hallitukselta malttia, harkintaa ja peiliin katsomista, sitä, että pyritte ymmärtämään tekojenne seuraukset ja sen arjen, joka niin monella on täynnä pelkoa ja ahdinkoa. Vaikka kaikki langat eivät ole teidän käsissänne, on sitä suuremmalla syyllä pidettävä tiukasti kiinni niistä, millä on oikeasti merkitystä: ihmisistä, toivosta, luottamuksesta ja uskosta tulevaan.  

Tämän vuoksi esitän seuraavan epäluottamuslauseen: ”Hallitus on epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan ja heikentänyt toimillaan mahdollisuuksia saada aikaan kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja eikä siten nauti eduskunnan luottamusta.” — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra vieraili viime vuoden toukokuussa Oulussa ja huusi lavalta oikeistohallitukseen pettyneille kansalaisille: ”menkää töihin”. Sen jälkeen kymmenet tuhannet suomalaiset ovat menettäneet työpaikkansa oikeistohallituksen epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan seurauksena. 

Pääministeri Orpo, te sen sijaan lupasitte, että kokoomuksen johdolla Suomeen syntyy tällä vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa. Sen sijaan työttömyys on kasvanut yli 80 000 ihmisellä. Petettyjen lupauksien myötä työttömäksi joutuneita suomalaisia rangaistaan yhä uusilla sosiaaliturvaleikkauksilla samalla kun suurituloisille jaetaan veroalennuksia. 

Keskustajohtoisen Juha Sipilän hallituksen kaudella Suomessa irtauduttiin pohjoismaisesta työmarkkina-ajattelusta, ja siirryttiin kohti bulkkituotantomallia. Tki-rahoituksesta ja koulutuksesta leikattiin, ja kilpailukykyä haettiin polkemalla palkkoja ja kyykyttämällä työttömiä. Muistamme edelleen surullisenkuuluisan työttömien aktiivimallin, jolle ei lopulta kyetty osoittamaan minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia. Ei vaikuta siltä, että porvaripuolueet tässä salissa olisivat oppineet tästä virheestä yhtään mitään. 

Nykyinen oikeistohallitus on vienyt suomalaisia työmarkkinoita yhä kauemmaksi pohjoismaisesta mallista ja keskittynyt ay-liikkeen polkemiseen. Se on nurinkurista, sillä samaan aikaan muualla Euroopassa kollektiivista sopimista pyritään edistämään. Euroopassa myös työllisyys kasvaa, mikä on myös nurinkurista, sillä oikeistohallitus toistuvasti selittelee epäonnistumistaan suhdanteella. 

Oikeistohallituksen työlainsäädäntöuudistukset ovat keskittyneet puhtaasti työntekijöiden aseman heikentämiseen, eikä niille ole osoitettu hallituksen esityksissä käytännössä minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia. Tämä pätee myös pian eduskuntaan tulevaan potkulakiin eli irtisanomissuojan heikentämiseen. Hallitus on yksipuoleisesti ottanut työntekijöiltä ja antanut työnantajille. Kiittäjien joukossa ovat EK ja suuryritykset. 

Arvoisa puhemies! Mitä Suomen suunnan kääntäminen sitten vaatisi? Vasemmisto ajattelee, että koulutuspolitiikka on tärkeintä työlllisyyspolitiikkaa. Siksi koko väestön koulutustasoa on pystyttävä nostamaan ja etenkin jatkuvaan oppimiseen on panostettava. Viimeaikaisen uutisoinnin perusteella on selvää, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset täytyisi perua. Ja koska tässä ajassa uuden oppiminen ja lisäkouluttautuminen on välttämätöntä sekä yksilöille että yhteiskunnalle, olemme luvanneet palauttaa aikuiskoulutustuen, kun seuraavan kerran olemme hallitusvastuussa. 

Vasemmisto on toistuvasti varoittanut ylikireän finanssipolitiikan nostavan työttömyyttä, ja näin on todella käynyt. Emme leikkaisi pienituloisilta, joiden vähät tulot menevät suoraan kotimaiseen kulutukseen. Olemme myös ainoana puolueena esittäneet sosiaaliturvaleikkauksien perumista vaihtoehtobudjetissamme, ja näin tulemme tekemään myös tänä syksynä. 

Vasemmisto haluaa lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa, sillä oikeistohallituksen vahtivuorolla häätöjen ja asunnottomuuden määrä on lähtenyt kasvuun. Se tarkoittaa inhimillistä kärsimystä ihmisille ja työvoimapulaa kasvukeskuksille. Lisäksi haluamme tukea rakennusalaa, jonka oikeistohallitus on päästänyt vapaapudotukseen. Lisäisimme palkkatuen käyttöä, ja ottaisimme käyttöön pitkäaikaistyöttömien työtakuun, jossa jokaiselle suomalaiselle turvattaisiin työpaikka viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Siirtäisimme terveysjättien voittoihin pumpatut rahat hyvinvointialueille, jotta työttömäksi joutuneet hoitajat ja muut soteammattilaiset saataisiin takaisin töihin. 

Vasemmisto myös palauttaisi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat, joiden poistaminen on jo nyt vähentänyt työttömien osa-aikatyötä. Erityisen rajusti suojaosien poisto on osunut kymmeniintuhansiin osatyökykyisiin suomalaisiin, joille oikeistohallitus on lähettänyt julman ja taloudellisesti järjettömän viestin: jos ette pysty kokoaikatyöhön, ei tarvitse tehdä töitä ollenkaan. 

Arvoisa puhemies! Suomi ansaitsee hallituksen, joka katsoo tulevaisuuteen ja uskaltaa tarttua erityisesti vihreän siirtymän mahdollisuuksiin. Suomi ei tarvitse hallitusta, joka tähyilee menneisyyteen ja uskoo meidän kilpailevan laadun sijasta palkkojen ja työehtojen polkemisella sekä sosiaaliturvan leikkaamisella. 

Siksi teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Orpon hallitus on epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan ja luonut Suomeen 100 000 työpaikan sijasta yli 80 000 uutta työtöntä. Siksi ehdotan, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.” [Sara Seppänen: Hallitus ei ole polkenut kenenkään palkkoja!] 

Arvoisa puhemies, värderade herr talman! Me kaikki täällä salissa olemme yhtä mieltä siitä, että Suomen työllisyystilanne on juuri nyt vaikea. Tilastot eivät ole vain lukuja, vaan niiden takana on aina oikea ihminen: nuori, joka haluaa ottaa ensimmäiset askeleensa työelämässä, tai perhe, joka yrittää saada arkensa toimimaan, tai kokenut työntekijä, joka haluaa antaa panoksensa mutta ei saa siihen mahdollisuutta. Tilanne on vakava, ja se koskettaa koko yhteiskuntaamme. Siihen on suhtauduttava hyvin vakavasti — nöyryydellä ja kunnioituksella niitä kohtaan, joita se koskee. 

Samalla työttömyyden syistä on puhuttava suoraan. Maailmantilanne vaikuttaa meihin enemmän kuin koskaan aiemmin: Ukrainan sota, kaupan epävarmuus ja viennin heikentyminen. Suomi kärsii kaikesta tästä monia muita maita enemmän, koska maassamme ei ole ollut talouskasvua moneen vuoteen. Kun yritykset epäröivät eivätkä investoi ja kun ihmiset ovat huolissaan ja säästävät kuluttamisen sijaan, koko talous sakkaa. 

Vi politiker kan inte skapa jobben. Det är företagen som gör det. Men vi kan och ska skapa förutsättningarna. Vi ska skapa trygghet, stabilitet och en tro på framtiden. Vi ska se till att utbildning, arbetskraftspolitik och näringslivsfrämjande åtgärder går hand i hand. 

När de nya sysselsättningsområdena nu tagit form har vi en möjlighet. Det är avgörande att dessa områden verkligen blir effektiva i sitt arbete och kan reagera snabbt på de utmaningar som finns regionalt. Finland är ett land med stora regionala skillnader: arbetsmarknaden i huvudstadsregionen ser inte ut som den i Lappland och utmaningarna i de svenskspråkiga kustkommunerna är inte desamma som i inlandet. Målet måste vara att stödet ska vara närmare människan och att varje region ska kunna hitta sina egna lösningar för att stärka sysselsättningen. I det här arbetet måste vi också bli bättre på att ta itu med de strukturella problem som gör att människor fastnar i långtidsarbetslöshet. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt paljon toimenpiteitä työllisyyden ja työmarkkinoiden parantamiseksi. Olemme toteuttaneet uudistuksia kilpailukyvyn parantamiseksi, eri työpaikkojen välisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi ja työrauhan vahvistamiseksi. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on laajennettu, työtaistelujen sovittelujärjestelmä on uudistettu vientialan kilpailukyvyn turvaamiseksi ja yhteistoimintamenettelyä koskevaa lainsäädäntöä on päivitetty päätösprosessien sujuvoittamiseksi. 

Näillä kaikilla toimenpiteillä on selkeä tavoite: sellaisten työmarkkinoiden luominen, jotka toimivat entistä paremmin sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta ja joilla entistä useammat saavat mahdollisuuden tehdä töitä, kasvaa ja antaa panoksensa.  

Ärade talman! Vi i SFP upplever att det är speciellt viktigt att satsa på våra unga, eftersom ungdomen är människans formativa år. Att få in en ung person på arbetsmarknaden handlar inte enbart om ett jobb. Det handlar om självförtroende, om gemenskap, om framtidstro. Det är i arbetslivet man knyter kontakter, hittar sin plats och bygger sin framtid. 

Samtidigt ser vi att många unga i dag kämpar med psykisk ohälsa. Osäkerhet kring arbete och framtid kan förstärka känslan av utanförskap. Därför måste vi se sysselsättningspolitiken också som en del av det förebyggande arbetet för ungas psykiska välmående.  

Juuri käyttöön otettu nuorisoseteli on konkreettinen väline, jolla voidaan auttaa nuoria pääsemään töihin. Se on askel oikeaan suuntaan, mutta lisää tarvitaan. RKP on valmis etenemään asiassa esimerkiksi siten, että kehitettäisiin nuorisovaraus, jolla kannustettaisiin yrityksiä palkkaamaan nuoria ja investoimaan. Meidän on myös kehitettävä oppisopimuskoulutusta, alennettava yritysten työllistämisen kynnyksiä ja tarkistettava verotusta. 

Arvoisa puhemies! RKP haluaa kannustaa elinkeinoelämää rohkeuteen. Uskaltakaa investoida, uskaltakaa kehittää, uskaltakaa uskoa jälleen Suomeen. Valtio ja kunnat tekevät osansa, mutta ilman vahvaa, rohkeaa ja tulevaisuuteen keskittyvää elinkeinoelämää mitkään poliittiset päätökset eivät riitä. 

Arvoisa puhemies, värderade talman! Viime päivinä olemme iloinneet historiallisesta jäänmurtajakaupasta Yhdysvaltojen kanssa. Sen työllisyysvaikutukset meriteollisuudelle ja sen alihankintaverkostolle ovat todella merkittäviä. Onnittelut pääministeri Orpolle ja hallitukselle hyvästä diilistä! Isoilla onnistumisilla on tapana sysätä liikkeelle muitakin hyviä vaikutuksia, jotka hyödyttävät koko maata. Tämä onnistuminen on esimerkki siitä, miten suomalainen osaaminen, yhteistyö ja pitkäjänteinen diplomatia voivat tuoda uusia työpaikkoja ja vahvistaa koko kansantaloutta.  

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä jakaa huolen työllisyystilanteesta. Jokainen työtön on liikaa. Moni yrittää kovasti löytää paikkansa työelämässä, mutta työtä ei silti ole tarjolla. Se on raskas ja turhauttava kokemus, ja heidän tilanteensa on juuri niin kurja kuin edustaja Kaikkonen kertoi omassa puheenvuorossaan. Mutta vakuutan, että teemme parhaamme, jotta pitkälti kansainvälisten olosuhteiden vaikeuttama tilanne helpottuu. Hallituksen puoliväliriihessä päätettiin useista uusista kasvutoimista. Tällä hallituskaudella työn verotusta kevennetään jopa 1,6 miljardilla eurolla. Sosiaaliturvaa uudistetaan niin, että työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on nykyistä helpompaa ja työn vastaanottaminen on kannattavaa. Tavoitteena on oikeudenmukainen, selkeä ja kannustava järjestelmä, joka vähentää köyhyyttä ja tukee työllistymistä. 

Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä väitetään, ettei pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä olisi parannettu. Väite on perusteeton. Hallituksen tavoite on tehdä työmarkkinoista joustavammat ja dynaamisemmat, kuten kilpailijamaissamme. Keskeinen uudistus on paikallisen sopimisen laajentaminen, mikä antaa yrityksille mahdollisuuden sopia työehdoista joustavammin suoraan työntekijöiden kanssa. Tämä lisää tuottavuutta, vahvistaa kilpailukykyä ja luo edellytyksiä uusien työntekijöiden palkkaamiselle erityisesti pk-sektorilla. Samassa kokonaisuudessa on toteutettu muutoksia määräaikaisuuksiin, irtisanomissuojaan ja takaisinneuvotteluvelvollisuuteen. Ne selkeyttävät sääntelyä ja antavat yrityksille rohkeutta työllistää lisää työntekijöitä. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on käynnistänyt laajan norminpurkuohjelman. Kun lupaprosessit nopeutuvat ja hallinnon taakka kevenee, yritykset voivat keskittyä kasvuun ja innovaatioihin. Samoin vaikuttavat rahoituslisäykset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, joilla vahvistetaan pitkän aikavälin kasvupohjaa ja luodaan uusia korkean osaamisen työpaikkoja. 

Työelämämuutos vaatii myös koulutusratkaisuja. Hallitus lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja ja tarjoaa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuuden suorittaa maksutta 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa. Osaaminen vahvistuu, ja työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto helpottuu. 

Erityisen tärkeänä näemme nuorten tukemisen ja työhyvinvoinnin vahvistamisen. On huolestuttavaa, että neljä viidestä alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeestä myönnetään mielenterveyden häiriöiden perusteella. Terapiatakuu tarjoaa nuorille nopeampaa apua ja toivoa tilanteessa, jossa toivottomuus ja näköalattomuus uhkaavat murentaa uskoa tulevaisuuteen. 

Värderade talman! Vid halvtidsöverläggningen beslutade regeringen om åtgärder som ska öka tillväxten, till exempel att sänka inkomstskatterna från år 2026 och att göra det lättare för små och medelstora företag att ingå lokala avtal. Regeringen gör socialskyddet mer sporrande och förenklar hela systemet. Kristdemokraterna betonar att arbete ska löna sig, att företag ska kunna växa och att välfärden tryggas genom flera jobb. 

Arvoisa puhemies! Työskentelemme määrätietoisesti Suomen talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi. Työllisyys kasvaa, kun luottamus vahvistuu, ja kasvu tuo tullessaan hyvinvointia ja turvallisuutta. 

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Entinen yritysjohtaja sanoi aikoinaan, että Suomesta ei kannata ulkomaille viedä hevosta pienempää. Jäänmurtajat ovat hevosia suurempia, ja se oli hyvä uutinen, ja siitä pitää tosiaan onnitella. Hevosta pienempiä saa myös kehittää. Internetiä ja tekoälyä suomalaiset eivät enää ehdi keksiä, mutta niiden soveltamiseen kaikkien kuluttajien hyödyksi on vielä aikaa. Erilaiset digitaaliset alustat ja palvelut antavat myös meille mahdollisuuden valloittaa maailmaa. Supercell, Wolt, Oura ja Iceye ovat jo hienoja tarinoita, ja näitä tarvitaan lisää. 

Uutta Nokiaa emme todennäköisesti enää saa aikaiseksi, mutta parikymmentä pienempää menestystarinaa auttaisi mainiosti Suomea ylöspäin. Ja näitä kotimaisia kasvuyhtiöitä pitäisi valtion tukea paljon rohkeammin. Olen monta kertaa ehdottanut, että eläkeyhtiöiden miljardeja sijoitettaisiin myös näihin kasvuyrityksiin. Ja vielä kun olisi malttia odottaa, ettei niitä myydä liian aikaisin pois. 

Suomi on pieni maa, ja pieni maa ei voi olla kaikessa mahdollisessa mukana. Meidän on löydettävä omat vahvuutemme ja keskityttävä niihin. Ja niissä meidän pitää yrittää ja haluta olla maailman paras. Vain sitä kautta voimme menestyä tulevaisuudessa. 

Meillä on mahdollisuuksia myös esimerkiksi puolustus- ja kaivosteollisuudessa, mutta meidän pitää toimia paljon nopeammin, rohkeammin ja itsekkäämmin. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Työllisyydessä hallituksen puheet eivät enää vastaa tekoja. Entinen työministeri alkoi puhua mustaa valkoiseksi väittämällä, ettei kokoomus ole luvannut 100 000:ta uutta työpaikkaa, vaan kyseessä ovat teoreettiset laskelmat siitä, kuinka päästään 80 prosentin työllisyyteen 2030-luvulla. 

Nyt on pakko sanoa koko hallitukselle ja erityisesti kokoomukselle, että ennen eduskuntavaaleja ainakin äänestäjille syntyi hyvin vahva mielikuva siitä, että Suomeen syntyy 100 000 uutta työpaikkaa ja talous laitetaan kuntoon. Kumpikaan ei ole toteutunut. 

Yhtä asiaa en ymmärrä, kun kuuntelee hallituksen puolueiden puheita täälläkin. Eivätkö he ymmärrä, missä tilanteessa tämä maa tällä hetkellä todella on? [Keskeltä: Tämä on kyllä hyvä kysymys!] 

Faktat eivät selittelemällä ja toivomalla miksikään muutu. Työttömyysaste on yli kymmenen prosenttia, mikä on korkein luku 25 vuoteen. Työttömiä työnhakijoita on 311 000, mikä on 31 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömiä on 129 000, mikä on 32 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, ja tämä luku on lähes sama kuin pahimpina 1990-luvun lamavuosina. Eikä tämä vielä riitä: tuoreiden arvioiden mukaan jopa 50 000 työpaikkaa on uhattuna kotimaisissa pörssiyrityksissä. Nämä ennusteet näyttävät valitettavasti toteutuvan, kun pahimpina viikkoina tuhansia suomalaisia on joutunut yt-neuvotteluihin. 

Arvoisa puhemies! Työttömyyden lisäksi huolestuttavaa on koko Suomen ilmapiiri, ja ilmapiiri ei pelkästään syyllisiä etsimällä parane tippaakaan. Kansa ei kuluta. Yritysten omistajat eivät panosta kasvuun. Yritysten johto ei saa mitään aikaiseksi. Työntekijät eivät ole osaavia eivätkä tehokkaita, ja liian moni heistä tekee etätöitä. Eli syyllisiä kyllä riittää. 

Suomalaiset ovat hyvin huolissaan ja aivan syystä. Syyllisten etsiminen pitää siitä huolimatta saada loppumaan. Negatiivinen kierre pitää saada loppumaan, ja siihen ei saa lisätä kierroksia. Kierre pitää saada loppumaan ja löytää positiivista nostetta. Talous pitää saada kasvuun 20 korpivaellusvuoden jälkeen. Vain kasvu luo uskoa tulevaan ja lopettaa velkakierteen. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Olemme julkaisseet kasvuohjelman, mistä riittää kannustavia ehdotuksia myös yrityksille ja palkansaajille. Annan yhden esimerkin, miten kuluttajien ostovoimaa olisi saatu paremmaksi panostamalla enemmän ja lisää. Jos suurituloisten veronalennukset olisi laitettu esimerkiksi alle 4 000 tienaaville eläkeläisille niin, että heitä verotettaisiin oikeudenmukaisesti samalla lailla kuin palkansaajaa, ostovoima olisi lisääntynyt. 

Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Liike Nyt yhtyy keskustan välikysymykseen. [Timo Heinonen: Totta kai!] 

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kiitoksia käydystä keskustelusta, vaikka en voikaan yhtyä aivan kaikkiin huomioihin, mitä on tuotu esille.  

Uudistusvelka: Liian pitkään tässä maassa on jätetty tekemättä niitä uudistuksia, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty. Me näemme sen, millä tavalla vaikka Ruotsin talous on kasvanut samaan aikaan, kun meillä on ollut hyvin kituliasta kasvua. Velkaelvytyksellä, hyvät kollegat, hyvä vasemmisto-oppositio, tämä maa ei tästä suosta nouse. Siksi tarvitaan rohkeita uudistuksia, joilla saadaan työllisyyttä vahvistettua, investointeja Suomeen, ja tätä työtä maan hallitus tekee.  

Kun kuuntelin SDP:n ehdotuksia tähän keskusteluun, niin näkee kyllä hyvin sen, että eihän teillä velkaelvytyspuhe ole mihinkään tästä vastaavasti muuttunut. Aivan samaan tapaan te ehdotatte taas uusia toimenpiteitä, jotka perustuvat vain uuteen velanottoon ja sen kautta siihen ylöspumppaukseen meidän talouden osalta. Me olemme tehneet jo laajasti toimenpiteitä, mitä tulee vaikka nuorten työttömyystilanteen helpottamiseen tai työttömyysturvalla opiskeluun — näitä asioita on tehty jo — tai vaikka sitten pääomamarkkinan toiminnan kehittämiseen. Nämä päätökset on tehty jo hallituksessa, ja me teemme koko ajan lisää päätöksiä, jotta nyt se liikkeelle lähtenyt kasvu saadaan taas entistä vahvemmaksi.  

Haluan sanoa sen, hyvät kollegat, että tämä hallitus tekee historiallisen vahvaa teollisuuspolitiikkaa. Eikö näin? Puhtaan teollisuuden hankkeet liikkuvat meillä eteenpäin: 20 miljardin euron arvosta hankesuunnitelmia, joita auttaa merkittävästi myös se, että hallituksen käyttöön ottama verokannustin houkuttelee kansainvälisiä investoreita Suomeen. Se tarkoittaa investointeja, se tarkoittaa työtä moniin suomalaisiin maakuntiin. Akkuklusterin kasvu jatkuu Kotkassa — erittäin hieno teollinen hanke käynnissä. Puolustusteollisuus kasvaa erittäin vahvasti tällä hetkellä. Kävin Pirkanmaalla taannoin, ja siellä erään yrityksen johtaja sanoi, että hän allekirjoittaa uusia työsopimuksia joka viikko — hyvät kollegat, joka viikko. [Eduskunnasta: Hyvä asia!] Ja tätä vastaavaa kehitystä meidän täytyy entisestään pystyä vahvistamaan. Ja viimeisenä meriteollisuus: Ajatelkaa siis Turun telakan tilannetta: 10 vuodeksi aiesopimus — historiallinen asia —, yhden jättiristeilijän työllisyysvaikutus 13 000 henkilötyövuotta. Ja nyt sitten viime viikolla tuli historiallinen sopimus siitä, että Yhdysvallat ensimmäistä kertaa historiassa hankkii jäänmurtajia toiselta valtiolta, siis meiltä Suomesta: [Jukka Kopra: Loistavaa!] neljä murtajaa, 10 000 työpaikkaa. [Välihuutoja] 

Tämä antaa taas vahvaa uskoa ja luottamusta siihen, että teollisuuteen syntyy uutta työtä. Hyvät kollegat, jos kysytään siitä, onko Suomen lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä, niin kun kuuntelee oppositiota, voisi kuvitella kotikatsomoissa, että se on puoliksi tyhjä, mutta aidosti, hyvät kollegat, se on puoliksi täynnä. Nyt meidän tehtävä on vahvistaa tätä luottamusta ja tehdä lisää päätöksiä. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! On totta, että 227 000 työtöntä on aivan liikaa, mutta ajatus siitä, että hallitus ei ymmärtäisi, ei pidä paikkaansa. Meillä on ystäväpiireissämme, tuttavapiireissämme varmasti ihmisiä, joita työttömyys on kohdannut. Me tavataan ihmisiä, kuullaan tarinoita, ikäviä tarinoita siitä, mikä tilanne on, ja me teemme kaikkemme, että me saamme suomalaisille ihmisille töitä. Me teemme sitä siitä huolimatta, että jokaista meidän uudistusta, joka me tehdään työpaikkojen luomiseksi, te olette vastustaneet, te välikysymyksen tekijät. [Antti Kurvinen: Ei pidä paikkaansa!] — No, ehkä jollekin yksittäisille on tukea tullut, pääasiassa olette vastustaneet. 

Arvoisa puhemies! On kyse juuri siitä, niin kuin työministeri totesi, onko lasi puoliksi täynnä vai tyhjä. Onko viestimme näille työttömille ihmisille se, että peli on menetetty, vai annammeko heille toivoa? [Välihuutoja vasemmalta] Minä haluan taistella toivottomuutta vastaan, hyvä vasemmisto-oppositio kokonaisuudessaan, toivottomuutta vastaan ja toivon puolesta, sillä Suomella on toivoa. Me murramme nyt jäätä talouden kasvulle ja työllisyydelle. Aika vähän teidän puheenvuoroissanne puhuttiin jäänmurrosta. — Edustaja Kaikkoselle kiitos kiitoksista. Tämä on ollut suomalaisten yhteinen onnistuminen, olette siinä aivan oikeassa. — Nämä 7 000 työpaikkaa, saatikka se, mitä kaikkea se voi avata sen päälle, on erittäin merkittävää. Se on erittäin merkittävää. Onneksi suomalaiset ovat tämän ymmärtäneet — laajasti tyytyväisyyttä — ja toivottavasti, niin kuin edustaja Satonen on kirjoittanut ja puhuu, tämä murtaa jäätä ja saadaan toivoa tähän maahan, uskoa tulevaisuuteen, koska se näyttää meille, että meillä on maailmanluokan osaamista — maailmanluokan osaamista. Ja sitä on paljon muillakin aloilla: energiateknologiassa, puhtaassa siirtymässä, [Välihuutoja vasemmalta] puolustusteollisuudessa, kvanttiteknologiassa, tietoverkoissa ja niin edelleen. Työpaikkoja syntyy, investointeja syntyy, ja mitä me teemme? Me teemme kädet savessa töitä, jotta näitä investointeja saadaan Suomeen lisää, jotta suomalaiset yritykset saavat tilauksia — siis jotta suomalaiset saavat työpaikkoja eli jotta työttömät ihmiset saavat mahdollisuuden päästä töihin. 

Yritykset luovat työpaikkoja, ei hallitus. Hallituksen tehtävä on luoda edellytykset sille, että yritykset menestyvät. Kukaan ei voi väittää, etteikö tämä hallitus olisi tehnyt enemmän yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi kuin yksikään hallitus tässä maassa — ja siksi, että ihmisillä olisi töitä. Jos näitä uudistuksia ei olisi tehty, me olisimme jatkaneet sitä kituliaan kasvun aikaa. Nyt olemme luoneet edellytykset. Me tullaan näkemään, että lyhyellä aikavälillä kauppoja syntyy. Me nähdään se keskipitkällä aikavälillä, että investointeja syntyy, ja pitkällä aikavälillä, kun me tulemme pelastamaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. [Ritva Elomaa: Hienoa!]  

Arvoisa puhemies! Kun te kovin pontevasti vakuutatte, että hallitus tekee kaikkensa, niin sitä uskoisi vielä vähän paremmin, jos täällä myös perussuomalaiset ministerit olisivat samaa viestiä kertomassa, edes yksi niistä kuudesta ministeristä, mutta on jotain tärkeämpää tekemistä kuin keskustella suomalaisesta suurtyöttömyydestä tällä hetkellä. [Jenna Simula: Heti on persuja ikävä!] Viittasitte myös siihen, että ”kun on hankalat suhdanteet ja ulkoisia haasteita”.  

Arvoisa puhemies! Suurin piirtein samat suhdanteet ovat muuallakin Euroopassa, mutta vain meillä nousee työttömyys tällä tavalla kuin nousee. Hallituksen tehtävä on reagoida suhdanteisiin, ei mennä niiden taakse.  

Tämä teiltä on kyllä kuultu moneen kertaan, kuinka Suomen huono taloustilanne on kaikkien muitten vika. Se on Putinin vika, se on Trumpin vika, keskustan vika, totta kai. [Välihuutoja oikealta] Edellisen hallituksen vika, se on kuultu myöskin, ties kenen vika, mutta peilihän teiltä puuttuu. Sieltä ei syyllistä teidän ajatuksissanne löydy.  

Arvoisa puhemies! Selityksiä on kuultu ihan riittävästi. Tehkää enemmän, selittäkää vähemmän.  

Arvoisa herra puhemies! Kun kuunteli edustaja Suhosen puheenvuoroa, tuntui, että se on varmaan kirjoitettu ennen kuin puolue tähän velkajarruun yhtyi, koska siinä taisi hurahtaa pitkälti yli puolen miljardia saman tien.  

Eniten minua häiritsee tässä keskustelussa se, että täällä puhutaan, että Suomessa osa-aikatyö ei kannattaisi. Minä haluan nyt lukea suoraan, mitä VATT on tästä kirjoittanut: ”Suomessa työttömien osa-aikatyön kannustimet ovat kansainvälisesti katsoen edelleen hyvät suojaosien poiston jälkeenkin. Monissa muissa maissa palkkatulot vähentävät etuuksia huomattavasti enemmän. Osa-aikatyön kannustimet ovat hyvät erityisesti työttömillä, jotka eivät saa muita tulosidonnaisia etuuksia kuten asumis- tai toimeentulotukea.” Tätä tukee myös se, että YTK:n kyselyssä huomattava osa vastaajista piti osa-aikatyötä edelleen kannattavana. Minä toivon, että tästä salista ei lähde sellaista viestiä, että Suomessa osa-aikatyö ei kannata.  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tahdon vielä muistuttaa, että tällä hetkellä keskustalla on enemmistö peräti yhdeksässä Keski- ja Pohjois-Suomen aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Mitä keskustan edustajat tekevät siellä? He haluavat irtisanoa satoja sotealan ammattilaisia hyvinvointialueilla. [Välihuutoja] Etelä-Pohjanmaalla on säästötavoitteena vähentää 300 henkilötyövuotta pois, Keski-Suomessa 400, Lapissa jopa 700. Keskusta yhdessä hallituskumppaneiden kanssa päätti viime hallituskaudella hyvinvointialueiden rahoituslaista, minkä vuoksi ihmisiä on jäänyt työttömäksi. [Antti Kurvinen: Säälittävää!] Voin kysyä, miten meni niin kuin omasta mielestä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] 

Samaan aikaan keskusta haluaa Suomeen kymmeniätuhansia maahanmuuttajia töihin, vaikka olemme saaneet kuulla maahanmuuttajataustaisten hoitajien heikon ammatillisen kielitaidon aiheuttamista vakavista vaaratilanteista ja potilasvahingoista. [Välihuutoja] On helppo syyttää aina hallitusta, mutta jos keskusta haluaisi tehdä työttömille jotain, niin voisitte aloittaa johtamistanne aluevaltuustoista. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo ihan oikein nosti esille tämän jäänmurtajatilauksen hyvät vaikutukset työllisyyden ja talouden osalta. Se on totta, ja olemme totta kai iloisia siitä, että työllisyys paranee ja metalliosaajia työllistetään jatkossa enemmän. Hienoa, tämä on hyvä asia.  

Kun tähän liittyen nytten sitten tässä telakkateollisuuden ympärillä on ollut tämmöisiä mustia pilviä liittyen työntekijöitten suoranaiseen hyväksikäyttöön tietyiltä osin, niin kysynkin sitä, että kun aiemmalla kyselytunnilla oikeusministeri Meri lupasi käydä hallituksessa keskustelut siitä, että tämä ammattiliittojen kanneoikeusnäkemys täällä hallituksessa käydään läpi, niin joko keskustelu on käyty? Jos keskustelu on käyty, mihinkä johtopäätökseen päädyitte? Jos keskustelua ei ole käyty, miksi keskustelua ei ole käyty?  

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensiksi täytyy sanoa kyllä edustaja Lundénille: Tiesittekö te, että hyvinvointialueitten rahat tulevat hallitukselta? Jos te viette rahat, niin varmaan siellä hyvinvointialueillakin jotain toimia täytyy tehdä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa]  

Sitten on pakko kyllä pääministerille myös sanoa, että toivottavasti olette seurannut, minkälaista politiikkaa keskusta on kuitenkin tuolla valiokuntatyössä tehnyt: aika monia työmarkkinauudistuksia ollaan myös tuettu — niitä, mitkä me olemme nähneet järkeviksi — joten toivottavasti ette levittele tästä väärää tietoa. 

Mutta tulee mieleen Tuntematon sotilas, kun siellä on tämmöinen: ”Mees valittaan nälkääs, niin eteesi lyödään semmoinen rätinki, että sulla ei voi olla nälkä.” Tässä teidän politiikassa on pikkuisen samaa: kyllä työttömiä ja niitä, ketkä ovat siellä yt-neuvottelujen piirissä, varmasti helpottaa, kun te sanotte, että ei tässä nyt mitään hätää ole, että ihan kivastihan meillä oikeastaan menee ja lasi on puoliksi täynnä. Jotta me saadaan tämä tilanne parannettua, pitää tunnustaa tosiasiat ja sen jälkeen alkaa tekemään muutoksia tähän meidän politiikkaan, niin että ihmiset saavat töitä. 

Arvoisa ministeri, voitaisiinko katsoa nyt näitä yrittäjien työntekijämaksuja, voisiko niitä kenties alentaa? Ja työttömyysturvan suojaosan palautus, mahtuuko se teidän asialistalle? 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministeri Orpolle ja ministeri Marttiselle hyvistä vastauksista, mutta jäi vähän uupumaan vielä se, millä tavalla pyritään vaikuttamaan myös naisten työttömyyteen. Me tiedetään nyt, että naisiin on kohdistunut enemmän työttömyyttä ja sehän johtuu siitä, että Suomessa on EU:n segregoituneimmat työmarkkinat. Tämän takia työttömyys näkyy erityisesti naisvaltaisilla aloilla, missä jo nyt palkat ovat huomattavasti matalammat. Tämän takia kysyisinkin: minkälaisia toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä työmarkkinoiden segregaatiolle tai kohdistaako hallitus erityisiä toimia siihen, että saadaan myös naisten työttömyys laskuun? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Keskustajohtoisella Sipilän hallituskaudella aloitettu työttömien kiusaaminen ja koulutuksesta leikkaaminen jatkuu nyt kokoomuksen johdolla. Viime kaudella vasemmistohallituksen aikana työllisyys saatiin huippulukemiin, jotka ovat nyt oikeiston valtakaudella sulaneet. 

Pääministeri Orpo, sata uutta työtöntä joka päivä ja 120 miljoonaa euroa pois ammatillisesta koulutuksesta — tällä reseptillä Suomi ei nouse eikä työttömyys vähene. Nyt pitäisi panostaa koulutukseen, tukea rakennusalaa, perua sosiaaliturvaleikkaukset, parantaa työntekijöiden asemaa ja palauttaa suojaosat. Leikkaamalla tai ylikireällä finanssipolitiikalla hyvinvointi ei kehity eikä työllisyys kasva. Nyt pitää vaihtaa levyä, eli hyvä hallitus, saa suorittaa. 

Tack, ärade talman! För det första: Varje ung person som inte hittar sitt första jobb, varje medelålders som tappar sitt jobb och alla äldre som är i min ålder och eventuellt inte har framtidsutsikter att hitta ett nytt jobb — det är en personlig katastrof, men det är en katastrof för regionen och det är en katastrof för landet. Ekonomi och ekonomisk utveckling, brukar man säga, är till 80 procent psykologi och 20 procent siffror, och jag tror vi glömmer bort det här i debatten.  

Arvoisa puhemies! Työelämäreformit, verotusratkaisut, nuorten täsmätoimet ja niin edelleen — niitä hallitus on tehnyt. Minä olen kuunnellut opposition ryhmäpuheenvuoroja tässä. Kun kuuntelen, mietin, miten se psykologia vaikutti meidän kansalaisiin, meidän yrityksiin. Loiko se tulevaisuudenuskoa, loiko se rohkeutta investoida, loiko se ratkaisuja meidän tämänhetkiseen tilanteeseemme? Se on retorinen kysymys, en odota vastausta. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin edustaja Kaikkosen välikysymyspuheenvuoroa, niin ihailin sitä empatiaa ja sympatiaa, mitä te osoititte työttömiä kohtaan. Nostan hattua siitä. Sitten yritin kuunnella, mitä ratkaisuehdotuksia teillä oli. Oikeastaan ainut tällainen vähän radikaalimpi ratkaisu oli Viron verotusmalli, joka tarkoittaa, että verot maksetaan vasta, kun voittoa jaetaan. Arvoisat keskustan edustajat, sinä aikana, kun tämä Viron malli on ollut käytössä, 25 vuotta, te olette olleet hallitusvastuussa 16 vuotta, 12 vuotta pääministerin roolissa. Miksi te ette ole käyttäneet sitä pelikorttia silloin? 

Sitten vielä kun kuuntelin vastauspuheenvuoronne, se oli aika aggressiivinen. Mihin se hyvä empatia ja sympatian tunne hävisi? Onko tämä pelkästään näyttelyä ja teatteria, kun puhutaan vakavasta asiasta eli suurtyöttömyydestä, mitä hallitus yrittää ratkoa? [Veronika Honkasalo: Miten se pääministerin puhe!] 

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Pääministeri Orpo sanoi äsken, että meillä on 227 000 työtöntä. Nyt en oikein ymmärtänyt, mistä semmoinen luku on tullut, kun mielestäni meillä on 331 000 työtöntä. 

Ministeri Marttinen puhuu aina, että 20 vuoteen ei ole tehty mitään muutoksia. Tulee mieleen vaan, että kuka on istunut hallituksessa tämän 20 vuoden aikana. Kortti ei mainitse nimeä, mutta se alkaa k:lla. 

Lopuksi haluaisin kysyä näistä valonpilkahduksista. Kun niistä on nyt vuosi puhuttu, että taloustilanteessa on valonpilkahduksia, niin mitkä ne konkreettiset luvut ovat, jotka ovat valonpilkahduksia. Se kiinnostaisi tietää, koska se olisi tosi hyvä asia.  

Arvoisa herra puhemies! Hyvä pääministeri ja arvoisa hallitus! Kukaan ei täällä salissa varmasti kiistä näitä olosuhteita, missä me elämme, erittäin vaikeita tilanteita, mutta kyllähän tämä keskustelu on sillä lailla huvittavaa, että kaikki hyvät asiat ovat nykyisen hallituksen ansiota, kaikki negatiivinen Suomessa on edellisten hallitusten syytä. [Arto Satonen: Kuka on sanonut näin?] 

Arvoisa pääministeri, hyvä hallitus, teidän hallituksenne ei ota mitään vastuuta siitä tilanteesta, missä Suomi on. Meillä on pahin työttömyys sitten 90-luvun lamavuosien, ja nyt tänään me ollaan kuultu hallituspuolueilta, että euriborkorkojen ja mamujen vika on tämä työttömyystilanne. Tämä on se selitys. Aikamoista korskeutta ja, sanoisin, jopa ylimielisyyttä. Kyllähän te olette talouspolitiikallanne myös vaikeuttaneet tätä työttömyyttä: alvien himokorotukset, kotitalousvähennyksen leikkaaminen.  

Juuri tuossa edustaja Oinas-Panuma ehdotti suojaosan lisäämistä, niin että kannattaisi myös vähäinen työ — eikö kokoomus ole ajanut työn kannustavuutta? Ja oletteko valmiita työnantajamaksujen alentamiseen? Tämä Östmanille meidän yhtenä keinonamme. 

Viimeiseksi tärkeimpänä keskustan ehdotuksena: pääministeri, oletteko valmiita kutsumaan kaikki puolueet velkajarrutyöryhmän tapaiseen [Puhemies koputtaa] työttömyys‑/työllisyysriiheen neuvotteluun?  

Arvoisa puhemies! Talousvaikeudet ovat aivan kiistattomia, mutta kiusallista se on hallitukselle sen vuoksi, pääministeri Orpo, että te lupasitte 100 000 uutta työllistä. Painokkain sanankääntein sanoitte suomalaisille, että teidän vahtivuorollanne Suomeen syntyisi 100 000 uutta työpaikkaa, ja nyt nämä luvut ovat aivan karmeita: työttömien määrä yli 300 000 ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähes 90-luvun tasolla, 130 000. Karmeat luvut. Työttömyyden pelko kalvaa tänä päivänä monien suomalaisten kotitalouksissa, eivätkä ihmiset uskalla kuluttaa, mikä entisestään vetää taloutta vaikeammaksi ja tilannetta entistä huonommaksi.  

Tässä tilanteessa pidämme erittäin huonona sitä, että sen sijaan, että työsuhdeturvaa parannettaisiin ja sitä kautta luotaisiin luottamusta, te entisestään heikennätte irtisanomissuojaa ja helpotatte määräaikaisten työsuhteiden tekemistä. SDP sen sijaan haluaisi nimenomaan helpottaa työllistymistä esimerkiksi palauttamalla työttömän suojaosat työttömyysturvaan, sitä kautta tienaamalla, tai esimerkiksi mahdollistamalla työttömyysturvalla opiskelun. [Puhemies koputtaa] Voisiko näistä löytyä ratkaisuja?  

Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy ihmetellä tätä hallituspuolueiden hehkutusta siitä, kuinka kasvu on jo ovella tai valoa on näkyvissä ja kuinka fantastisesti suomalaisilla menee, kun kokemus tuolla kentällä on aivan erilainen. 

Maanantaina vierailin tuolla kotikunnassani paikallisten työttömien yhdistyksessä, ja tärkein viesti, mikä sieltä jäi mieleen, oli se, että nämä ruoka-apujonot ovat kovassa kasvussa, eli leipäjonot ovat kasvussa. Toinen viesti seurakunnan tapaamisesta oli tämä, että tulee entistä enemmän kuormitusta diakoniatyöhön sen takia, koska nämä turvaverkot ovat repeilleet ja ihmiset hakevat apua sieltä seurakunnasta, kun oikein muualta ei saada. 

Nämä ovat niitä konkreettisia merkkejä siitä, miten nämä hallituksen leikkaukset, säästöt ja tämä suurtyöttömyys tuolla ihmisten arjessa näkyy. Kysyisinkin pääministeriltä ja hallitukselta siitä, oletteko tietoisia tästä heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteesta tällä hetkellä ja mitä me voitaisiin sille yhdessä tehdä?  

Arvoisa puhemies! Työllisyyspalvelujen siirto kunnille ja työllisyysalueille oli varsin yksimielinen muutos. Nyt näemme, että tuokaan uudistus ei kuitenkaan ole kertaheitolla valmis. Rahoitus kunnille on laskettu vuoden 23 tason mukaan, ja työttömyystilanne on sen jälkeen muuttunut aika pahasti. Tässä tarvittaisiin sitä, että kunnille taattaisiin resurssit sekä työllisyyspalveluiden että kotoutumispalveluiden hoitamiseen. Tällaista kahden vuoden takaista laskumallia ei pitäisi voida enää käyttää. 

No, pohjoismainen työvoimapalveluiden malli on myös osoittautunut varsin jäykäksi näin kovassa työttömyystilanteessa, ja sinne työllisyyspalveluille pitäisi antaa enemmän joustoa ja mahdollisuutta siihen, että he kohdentavat henkilöstöresurssin heille, jotka eniten palvelua ja apua tarvitsevat. Aikooko hallitus tällaisia joustoja työllisyysalueille tarjota?  

Puhemies! Viime viikkoina on ilmoitettu useiden tuhansien työpaikkojen vähennystavoitteista vientiyrityksissä ja hyvinvointialueilla, teollisuudessa ja palveluissa. Hallituksen ilo näistä murtaja- ja risteilijätilauksista voi sekin osoittautua ylimitoitetuksi. Muun muassa telakkateollisuudessa rehottava ulkomainen halpatyö nimittäin tarkoittaa, että tilausten hyöty valuu isolta osin Suomesta ulos eikä työllisyys kohene. Hallitus on kaudellaan vain kasvattanut tätä ongelmaa, muun muassa helpottamalla lähetettyjen työntekijöiden paikallista sopimista. 

Meriteollisuuden kaupoista pitää muistaa myös se, että ne rahoitetaan suomalaisten veronmaksajien takauksilla, oli sitten kyseessä saksalais- tai kanadalaisomisteinen telakka tai niiden asiakkaat, yhdysvaltalainen risteilyvarustamo tai Yhdysvaltain merivartiosto. Nämä USA:n tilaamat murtajat tehdään rinnakkain ja samanaikaisesti Suomessa ja Yhdysvalloissa. Tarkoituksena on siirtää osaaminen ja teknologia Atlantin taakse. [Puhemies koputtaa] Hillitsisin siis riemujuhlia tässäkin asiassa. USA kasvattaa nopeasti kilpailukykyisen murtajatuotannon [Puhemies: Kiitoksia!] omille telakoilleen, ja Suomen valtio takaa. 

Siinä oli monta asiaa, mutta jos olen sanonut väärin, niin 327 000 oli siis se luku, työttömien määrä, ja todellakaan se ei ole mitään ”fantastista”. En halua, että tällaista sanaa edes käytetään tässä yhteydessä. Se on ikävää, ja sen eteen me todellakin teemme ihan kaikkemme. 

Kyse on siitä, annetaanko me toivoa vai luodaanko me toivottomuutta ihmisille ja suomalaisille. Minä haluan luoda toivoa ja uskoa ja siksi tuoda esille niitä valonpilkahduksia, on se sitten pienempi, yksittäisen ihmisen työllistyminen, tai jättimäinen jäänmurtajatilaus. Jäänmurtajatilauksia ei muuten tarvitse taata, se on eri kuin tämä risteilijäbisnes. 

Ja haluan sen vielä sanoa nyt lopuksi, että emme myy sitä jonnekin lopullisesti. Me myymme meidän osaamista. Me rakennamme murtajia, me myymme moottoreita, potkuriosaamista, kaikkea mahdollista. Se voi jatkua vuosia, vuosikymmeniä. Me ei olla yksin tämän osaamisen kanssa. Ruotsalaiset tilasivat jäänmurtajan Etelä-Koreasta. Siksi tämä on aivan oikeasti lottovoitto, että me saatiin tämä kauppa. [Arto Satonen: Kyllä!] Se antaa valtavat mahdollisuudet vuosikymmeniksi eteenpäin, ja siitä saa ihan aidosti iloita. Minä haluan, että me nähdään nämä vahvuudet, mitkä Suomella on, eikä vain sitä, [Puhemies koputtaa] mikä meillä on huonosti, vaikka meillä on vakava tilanne. 

Arvoisa puhemies! Täällä on aivan oikein kysytty, että onko lasi puoleksi täynnä vai puoleksi tyhjä, sillä talous on paljon myös psykologiaa, minkälaista viestiä me kykenemme lähettämään. Mutta vielä tärkeämpi kysymys tämän välikysymyksen ääressä on se, että työttömän lompakko on tyhjä kokonaan. Se on tyhjä kokonaan, ja meillä on yli 300 000 työtöntä, joiden lompakko alkaa olla tyhjänä. 

Tähän vakavaan juttuun pitää senkin takia tarttua, että samalla se tarkoittaa, että myös valtion lompakko on tyhjä. Tänä vuonna Suomen valtio velkaantuu ennätystahtia, ja työttömyys vaikuttaa siihen, sillä meillä verotulot ovat sitä myöten pienempiä ja sosiaaliturvamenot suurempia. Siksi kysynkin, arvoisa pääministeri: en kuvittelekaan, että hallituksen tavoite 100 000 uudesta työpaikasta olisi toteutunut, mutta jos meillä ei olisi tällä vaalikaudella työttömyys lisääntynyt tämän 82 000, vaan oltaisiin samassa työllisyystilanteessa kuin silloin, kun tämä hallitus aloitti, niin kuinka paljon velkaa valtion tarvitsisi ottaa vähemmän tänä päivänä, tänä vuonna, kuin nyt joudutaan ottamaan sen takia, että tämä tilanne on pahentunut näin paljon [Puhemies koputtaa] tämän hallituksen aikana? 

Kiitos, arvon puhemies! Vähän ehkä ihmetyttää tämä keskustan ristiriitainen viestintä täällä. Koko hallituskauden te olette vähän niin kuin ilakoineet vahingoniloisesti, kuinka paljon tämä hallitus joutuu ottamaan velkaa. No, nyt muutama päivä sitten te laitoitte sosiaaliseen mediaan viestin, miten tämä homma saadaan tästä kääntymään: ei saa leikata tai säästää mistään, ei saa myöskään korottaa veroja, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää lisävelkaantuminen. Työmarkkinauudistuksia te olette vähän joka käänteessä olleet vastustamassa. [Keskustan ryhmästä: Ei, ei!] 

No, eilen sitouduitte velkajarruun, ja tänään taas puhutte siitä, että pitäisi saada sitä, tätä ja tuota, lisää velkaa, ettekä anna edes hintalappua näille teidän vaatimuksillenne. Joten minun kysymykseni kuuluu keskustalle ja tietysti muullekin vasemmisto-oppositiolle: paljonko nämä teidän ehdotuksenne oikeasti maksaisivat, ja parantaisivatko ne työllisyyttä oikeasti yhtään ja minkä laskelman mukaan? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu kasvusta. Kasvuluvut vuonna 23 ovat olleet miinus 0,9, vuonna 24 plus 0,4 ja nyt tälle vuodelle vähän alle prosentin, puolesta prosentista prosenttiin, jatkossa ehkä puolitoista. Tarvitaan korkeampia kasvulukuja.  

Se, minkä takia pyysin puheenvuoron tässä yhteydessä, liittyy pitkäaikaistyöttömyyteen. Jokaisessa kriisissä jää työttömyys korkeammalle tasolle, ja tämä 129 000 työtöntä tällä hetkellä on aivan karsea luku. Nyt kysyn: mitä pitäisi tehdä enemmän, ja tekeekö hallitus enempi aktivointitoimia ja työllistämispolitiikkaa, joilla nämä 129 000 ihmistä saataisiin työllistymään? Heidän tilanteensahan voi kestää vuosikausia. Nyt olisi se aika, jolloin heille pitäisi tehdä aktivointitoimia. Siihen toivon vastausta. — Kiitos.  

Arvoisa herra puhemies! Tilanne on erittäin vakava, ja eniten kummaksun sitä, kun oppositiosta ja myöskin keskustasta todetaan, että hallitus ei kantaisi vastuuta. Ihmettelen sitä, koska joka päivähän hallitus kantaa sitä vastuuta. Hallituspuolueet kantavat vastuuta ja tekevät päätöksiä. Ensi vuonna alennetaan veroja. Toisaalta pääministeri ja tasavallan presidentti olivat juuri Yhdysvalloissa solmimassa Suomelle jäänmurtajakauppoja — kymmeniätuhansia työpaikkoja Suomeen. Nämä ovat loistavia uutisia. [Välihuuto vasemmalta] — Noin kymmenentuhatta, korjaan. Ei tarvitse sillekin nauraa, niin kuin te nauratte tälle työllisyystilanteelle täällä päivittäin.  

Keskustan vaihtoehto, jota he esittelevät Suomen kansalaisille, on tässä, mutta tässä on se vaihtoehto, jonka toimititte pääministeri Orpolle tämän hallituskauden aikana: tyhjää täynnä, tyhjä paperi. Siinä oli teidän todellinen vaihtoehtonne. Siinä oli teidän vaihtoehtonne, kuinka te kannatte vastuuta. Te ette halua kantaa sitä. Se erottaa teidät meistä.  

Arvoisa puhemies! Täällä on näistä jäänmurtajista paljon puhuttu. Yksi suomalainen innovaatio alallahan on tämmöinen Azipod-ruoripotkuri, joka helpottaa sen jäänmurtajan tai laivan kääntymistä ja peruuttamista. Ehkä tässä katsoisin hallituksena vähän mallia siitä näihin innovaatioihin, että kun te olette tehneet politiikkaa, jonka tulokset ovat surkeita kerta toisensa jälkeen, niin ehkä te voisitte kääntää sitä suuntaa ja tehdä toisenlaista politiikkaa.  

Pääministeri puhui toivosta ja toivottomuudesta. Ehkä ennen kaikkea te olette ruokkineet luottamuspulaa ja hämmennystä. Taloudessa välillä valitetaan, kun rahaa ei ole, ja sitten tehdään höllejä veroaleja. Investoinneista on epäselvää, halutaanko datakeskuksia tai tuulivoimaa, viesti vaihtuu päivittäin. Ilmastolakiin ollaan sitoutuneita, ja sitten ei taas ollakaan. Tämä on jatkuvaa tämmöistä poukkoilua tämä tekeminen. Minä en yhtään ihmettele, että se luo epävarmuutta ja sitten yhdistettynä tähän aika karuun leikkauslinjaan myös semmoista luottamuspulaa. Näitä kun korjataan, niin se on se iso kuva, mikä tässä oikeasti auttaa. 

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että keskustellaan eri vaihtoehdoista, millä lama voitetaan. Tämä on pitkäaikainen lama. Ensimmäinen juttu on tietenkin se, että me tuemme kotimaista teollisuutta, koska kun saamme vientiteollisuuden vetämään, niin alamme pärjätä paljon paremmin, ja se samalla ruokkii kotimarkkinoita ehdottomasti.  

Se, mikä meiltä puuttuu kokonaan, on mielestäni tämä: Tähän ilmastopolitiikkaan liittyy nykyinen suuntaus, jossa metsäteollisuutta ollaan pikkuhiljaa hävittämässä tästä maasta. Sama koskee maataloutta. Meillä on kohta tilanne, että tiloja kaatuu niin paljon, että meillä loppuu kohta maidontuotanto, lihantuotanto, ja sitten tulee nälkä. Ehkä vegaanit siinä voittavat, mutta eivät he oikeasti voita.  

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri! Toivon, että tämä otetaan vakavasti, koska meillä on semmoinen tilanne tällä hetkellä Suomessa, että kun katsoo esimerkiksi virallisia menoja, niin bruttokansantuotteesta meillä menee tällä hetkellä 57,6 prosenttia hallinnon ja julkisen hallinnon pyörittämiseen. Siihen pitää pystyä tarttumaan. 

Ja sitten tällaiset höyhötykset, että me pystyisimme jotain vihreää siirtymää tekemään: Ei ole mitään vetytuotantoa, ei ole mitään vetytehtaita, ei ole vetyterästä [Puhemies koputtaa] eikä alumiiniakaan. Ruvetaan elämään omilla mahdollisuuksilla, ja lopetetaan uneksiminen.  

Arvoisa puhemies! Keskusta kaipasi ryhmäpuheenvuorossaan todellisuuden ymmärtämistä. Toivon todella itse sitä myös keskustalta. Jokainen meistä nimittäin osaa kyllä luetella ongelmia, mutta harva meistä osaa kuitenkaan esittää toimivia ratkaisuja. [Eduskunnasta: Se on huomattu!] Työttömyystilanne on erittäin vaikea, ja siksi hallitus onkin tehnyt mittavat reformit niin talouteen kuin työmarkkinoille. Samalla keskusta tarjoaa vaihtoehdokseen omaa kasvupakettiaan, kasvupakettia, josta hallitus on jo toteuttanut puolet ja josta puolet on täysin toteuttamiskelvotonta hintalapun takia.  

Vastuunkantoa on, edustaja Kurvinen, se, että esittää vaihtoehdolleen todelliset kustannukset ja hintalapun, mitä se maksaa. Yksin teidän Viron veromalli nimittäin maksaa yli kaksi miljardia euroa. Millä ihmeellä te rahoitatte sen? Loput teidän ehdotuksistanne maksavat satoja ja satoja miljoonia euroja. Siksi onkin hyvä, [Puhemies koputtaa] että keskusta on sitoutunut vihdoin ja viimein velkajarruun, jotta myös tulevaisuudessa äänestäjät saavat äänilleen vastinetta.  

Arvoisa puhemies! Näitä hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroja kuunnellessa kyllä todella herää kysymys siitä, missä todellisuudessa he elävät. Ymmärretäänkö hallituksessa todella sitä arkea, jota suomalaiset kodeissaan ja työpaikoilla tällä hetkellä elävät? Nämä työttömyyslukemat kyllä kertovat karua kieltään, ja tilanne todella on nyt siis vakavampi kuin yli 20 vuoteen. Ei siinä auta selittely, ei siinä auta taaksepäin katsominen tai muiden syyttely, vaan siihen auttavat vain teot.  

Siksi tämä välikysymys on nyt tehty, että me tarvitsemme tekoja, emme selittelyä, ja nimenomaan sellaisia tekoja, jotka luovat työtä, yrittäjyyttä ja toimeentuloa. Kun olette varmasti lukeneet välikysymystekstin, niin täällä välikysymystekstissäkin on lukuisia konkreettisia toimia, esityksiä, keskustan toimesta tehtyjä esityksiä, jotka loisivat työtä ja toimeentuloa tähän maahan. Kysynkin: eikö tämä työttömyyskriisi ole hallituksen mielestä nyt riittävän vakava, jos kerran olette valmiit tekemään kaikkenne, jotta näihin esityksiin kannattaisi tarttua?  

Arvoisa puhemies! Täällä väitetään, että hallitus ei tee mitään, mutta hallitushan purkaa työttömyyttä ruokkineita kannustinloukkuja ja keskittyy rakenteellisiin uudistuksiin. Näin Suomi saadaan kestävälle kasvu-uralle. Työllistämiskynnyksen madaltaminen, vientivetoinen palkkamalli ja paikallisen sopimisen edistäminen kumoavat keskustan väitteet pk-sektorin toimintaedellytysten heikentämisestä. Vaikutukset näistä toimista näkyvät kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä.  

Leikkaukset, veronkorotukset eivät ole itseisarvoja, vaan välttämätön paha kansainvälisen luottamuksen palauttamiseksi Suomen talouden hallintaan. Ilman uskottavuutta ei tule mittavia investointeja. Tämä hallitus tekee nyt kipeät päätökset velkaantumisen estämiseksi. On muistettava, että lisävelka on siirrettyä verotusta lastemme maksettavaksi. Tämä olisi ollut hyvä ymmärtää myös nousukauden hallitusvastuussa.  

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, te johdatte hallitusta, jonka aikana työllisyys on Suomessa heikentynyt enemmän kuin yhdessäkään toisessa EU-maassa, siis mukaan lukien myös kaikki Venäjän rajavaltiot itäiseltä alueelta. Työttömyyslukemat ovat neljännesvuosisadan korkeimpia, vertailukohta löytyy 90-luvun lopulta. Minusta tässä tilanteessa teillä ei ole varaa suhtautua noin penseästi ja ylimielisesti niihin lukuisiin esityksiin, joita täältä oppositiosta on esitetty pienyrittäjien tilanteen parantamiseksi, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamiseksi, niiden osa-aikatyön kannusteiden parantamiseksi, kasvurahoituksen vahvistamiseksi ja niin edespäin. 

Minä luulen, että sen lukon, joka tässä Suomessa nyt on, itse asiassa sen, josta edustaja Satonen puhui — meillähän on nyt lukko päällä, miksi tämä kasvu ei meinaa käynnistyä — avaamista helpottaisi se, jos te olisitte hiukan valmis tarkistamaan sitä linjaa, joka Suomen [Puhemies koputtaa] on nyt vienyt tähän suurtyöttömyyteen. 

Arvoisa puhemies! Jokaisella meistä on lähipiirissä varmasti joku henkilö, joka on tällä hetkellä työtä vailla. Minä uskon, että niin hallituksessa kuin oppositiossa ymmärretään, että tämä on vakava tilanne ja vakava ongelma.  

Olen kuitenkin aika vahvasti eri mieltä siitä, että hallitus ei olisi tehnyt lukuisia toimia, joilla pyritään helpottamaan työllisyystilannetta ja vähentämään työttömyyttä. Esimerkiksi verotuksessa ja työmarkkinauudistuksissa on tehty valtavia muutoksia. Tälläkin hetkellä työministeri Marttinen valmistelee esimerkiksi irtisanomiskynnyksen laskemista ja määräaikaisuuksien perusteiden muutoksia, jotka luovat yrittäjille kannusteita palkata lisää väkeä, laskevat palkkaamisen kynnystä. Olisinkin ehkä ministeriltä kysynyt, koska nämä pk-yrityksille lisää rohkeutta palkkaamiseen tuovat uudistukset saadaan eduskuntaan. 

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tulostaulu ei valehtele. Viimeisin tieto: yli 320 000 työtöntä työnhakijaa. Muualla EU:ssa työttömyys on lähtenyt laskuun, Suomessa se on kaksinumeroinen luku.  

Hallitus, teille eivät ole kelvanneet SDP:n vaihtoehdot työmarkkinoitten tasapainottamiseksi palkansaajien näkökulmasta säätämällä tulkintaetuoikeus sekä ammattiliittojen kanneoikeus. Teille ei ole kelvannut ehdotus epäterveen kilpailun kitkemiseksi alipalkkauksen kriminalisoinnilla. Teille ei ole kelvannut suojaosien palauttaminen, ja te ette ole lupauksista huolimatta tuoneet uutta aikuiskoulutusmallia.  

Arvoisa herra puhemies! Ilman satsauksia koulutuspolitiikkaan uhkaa työllisyystaso jäädä alemmaksi. Te saitte perintönä edelliseltä hallitukselta huipputyöllisyyden. Mitä hallitus on valmis aidosti tekemään työllisyyden parantamiseksi etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta? Ja etenkin odotan vastausta vielä siitä kanneoikeudesta työministeriltä. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Kaikkosen puheet eivät täsmää lainkaan keskustan omien linjapapereiden kanssa. Samaan aikaan, kun te syyllistätte hallitusta suurtyöttömyydestä, te julkaisette maahanmuuttopoliittisen linjapaperin, jonka mukaan itse asiassa olisitte lisäämässä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa erittäin vahingollisin ehdotuksin. [Timo Harakka: Taas vaihdettiin puheenaihetta!] Ehdotatte esimerkiksi työnhakuviisumia, jonka mukaan haluaisitte houkutella kolmansista maista Suomeen ihmisiä jopa vuodeksi etsimään töitä — siis etsimään töitä. Hyvä keskusta, mikä ihmeen järki siinä olisi? Haluatte saada Suomeen työttömien lisäreservin, joka on pahimmillaan valmis polkuhintaiseen ja ‑ehtoiseen työhön. Tämä ei meille perussuomalaisille käy, ja olisin toivonut, ettei myöskään keskustalle. 

Arvoisa herra puhemies! Meillä on pahin työttömyys 25 vuoteen. Tämä on erittäin vakava paikka — [Antti Kurvinen: Tämä on fakta!] tämä on erittäin vakava paikka. Silloin kannattaa toki pohtia, kenen vika. Te syytätte keskustaa, mutta nyt on aika myöntää, että teidän vientivetoiset palkkamallit ja osa-aikatyön alasajo eivät ole tuottaneet niitä työpaikkoja, mitä te kansalle lupasitte. Suojaosien alasajo oli virhe. 

Te syytätte maahanmuuttoa, vaikka vain alle 20 prosenttia työttömyydestä selittyy maahanmuutolla, [Miko Bergbom: Se on aika paljon!] johon lasketaan myös ukrainalaiset sotaa paenneet ja tosissaan töitä etsivät. Te syytätte ihmisiä, mutta joillakin työllisyysalueilla ei ole ollut koko vuonna rahaa työllisyyskoulutuksiin. Omassakin maakunnassani, Päijät-Hämeessä, 30 prosenttia nuorista on työttömänä tällä hetkellä. 

Helmikuussa 2024 ministeri Satonen kuvasi 30 000:ta aikuiskoulutustuella opiskelevaa kuin reserviksi, josta voi pumpata työntekijöitä markkinoille. Aikuiskoulutustuki on palautettava. 

Luuletteko, että Kekkonen olisi kehdannut syyttää muita? [Puhemies koputtaa] Arvoisa hallitus, milloin te otatte tämän kriisin tosissaan? 

Arvoisa puhemies! Monessa kodissa työttömyys uhkaa muuttaa arjen selviytymiseksi ja työntää ne pitkään tavoitellut unelmat yhä kauemmas, ehkä tavoittamattomiin. Suurtyöttömyys, se on yhteinen ongelma. Ei kukaan halua suomalaisille työttömyyttä tässä salissa. Vihreät panostaisivat koulutukseen ja tutkimukseen, jotta Suomeen saadaan ideoita, innovaatioita, työtä, uusia yrityksiä, digitalisaatiota ja kasvua. Me toteuttaisimme vihreän verouudistuksen, jossa ympäristölle haitallista toimintaa verotettaisiin kovemmin ja työtä ja toimeliaisuutta kevyemmin. Me haluaisimme uudistaa työmarkkinoita Tanskan mallin suuntaan sillä tavalla, että työtä saa tehdä aina reilusti, että työllistämisen kynnys on aina matala ja että jokainen voi luottaa siihen, että jos työttömyyden kohtaa, silloin saa tukea. Näyttää näin muutaman vuoden jälkeen siltä, että tämä hallitus valitsi toisen suunnan. Sen takia vihreät kannattavat keskustan välikysymystä, ja sen tueksi me esitämme oman varjovälikysymyksemme. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä]  

Täällä voi nyt nauraa, mutta aivan loppuun haluan todeta, että tämä työttömyyskriisi ei ratkea täällä toisiamme nokittelemalla. Se ei ratkea sillä, että te nauratte meille tai osoittelette meitä, tai myöskään sillä, että me jatkuvasti lyömme vain hallitusta. Se vaatii sitä, että me istumme samaan pöytään, käärimme hihat ja mietimme yhdessä, miten suomalaisille [Puhemies koputtaa] saadaan työtä ja toimeentuloa nyt ja myös kymmenen vuoden päästä.  

Arvoisa puhemies! Työttömyys on lisääntynyt Suomessa huolestuttavasti viimeisen parin vuoden aikana, ja kyseessä on erittäin vakava yhteiskunnallinen ilmiö, joka koskettaa liian monia tässä maassa. Työttömyyden vähentämisen tulisi tällä hetkellä olla hallituksen tärkein huolenaihe.  

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat syyttäneet täällä maahanmuuttajia tästäkin asiasta. On totta, että esimerkiksi ukrainalaistenkin työttömyys on Suomessa kasvanut, mutta suomalaisten työttömyyden kasvu selittää valtaosan työttömyyden kasvusta viime vuosina. Noin kolme neljäsosaa työttömyyden kasvusta tulee suomalaisten työttömyyden kasvusta.  

Arvoisa puhemies! Ihmiset odottavat nyt hallitukselta tekoja työttömyyden vähentämiseksi. Hallituksen työllisyyspolitiikka on perustunut lähes täysin sosiaaliturvan leikkaamiseen. Nyt me näemme, että tämä resepti ei ole toiminut, joten hallitukselta odotetaan uutta linjaa.  

Arvoisa puhemies! Nyt näemme, että työttömiltä leikkaaminen ja työntekijöiden aseman heikentäminen eivät luo Suomeen uusia työpaikkoja. [Puhemies koputtaa] Uusia tekoja kaivataan.  

Arvoisa herra puhemies! Te... — Aha, pääministeri kerkesi poistua. — No, pääministeri totesi, että tällä kaudella on yrityksille tehty palkkaamisesta helpompaa. Se on totta, mutta työntekijöille ei ole vastapainoa tullut. Sen sijaan turva on viety työmarkkinoilta, mutta kasvua ei ole tullut tilalle. Seurauksena ovat ainoastaan korkeampi työttömyys ja pidemmät jonot työkkärissä. 

SDP on esittänyt suojaosan uudistusta, rakennusteollisuuden vauhdittamista, palkkavarkauden eli alipalkkauksen kriminalisointia ja kanneoikeutta liitoille, mutta mikään ei tunnu hallitukselle kelpaavan. 

Lisäksi te, työministeri, kerrotte täällä, että nyt on hyvä opiskella työttömänä ollessaan. Tämä koskee korkeakoulutettuja, ei ammatillisessa koulutuksessa olevia. 

Tähän loppuun vielä sellainen havainto, että tämän hallituksen aikana on tullut 100 työtöntä per päivä [Puhemies koputtaa] — kaksi päivää ja tämä sali on tyhjä.  

Arvoisa puhemies! Harvoin jos koskaan työllisyystoimet vaikuttavat saman hallituskauden aikana, [Antti Lindtman: Te lupasitte!] eikä yhtäkään työtöntä lämmitä se, että täällä kinataan, oliko Työkanava menestys tai nyt tehty paikallinen sopiminen hyvä juttu. Kaikki tietävät, kumpi niistä on hyvä juttu. 

Työttömyyttä on liikaa, se on itsestäänselvää. Yksikin työtön on itse asiassa liikaa henkilökohtaisella tasolla, ja monilla heistä on tänä päivänä halua tehdä töitä. Fazerin jätti-investointi, mihin työministeri viittasi, jäänmurtajatilaus: hyviä valonpilkahduksia tässä vaikeassa ajassa, ja iso määrä pienempiä isoja investointeja. 

Meidän pitää varmistaa, että meillä on osaavaa työvoimaa myös tulevina vuosina, ja kysyisin paikalla olevalta opetusministeri Adlercreutzilta: millä tavalla tulevaisuudessa me taataan, että meillä Suomessa löytyy, kun kasvu lähtee ja työpaikkoja tulee [Puhemies koputtaa] ja työttömyys helpottaa, osaavia tekijöitä näille uusillekin aloille?  

Arvoisa puhemies! Minua on hiukan yllättänyt perussuomalaisten suhtautuminen tähän välikysymykseen, oikeastaan sen väheksyminen ja naureskelu sille, ja toisaalta se, että yhtään perussuomalaista ministeriä ei ole aitiossa nähty. 

Tähän jäänmurtajatilanteeseen: On aivan loistavaa, että siitä saatiin sopimukset — suuri kiitos pääministerille, erityisesti tasavallan presidentille. Tätä on tehty vuosikymmeniä. Aika moni ministeri on käynyt Amerikanmaalla myyntireissuilla. Tietysti ratkaisevaa oli se, että Amerikassa muuttui tulkinta Buy Americanista, eli se, että pystyttiin ostamaan tavaraa, joka ei ole siellä rakennettu. 

Keskusta on tukenut rakenteellisia muutoksia. Pitää muistaa, että kiky-sopimus oli Sipilän hallituksen sopimus, joka tehtiin kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa. 

Meidän suuri ongelma on meidän huono tuottavuus tällä hetkellä ja se, että useat hallituksen leikkaukset koskettavat sinne, että meidän tuottavuus ei parane. Esimerkiksi koulutukseen menevät leikkaukset vaikuttavat siihen, että meidän tuottavuus ei parane. [Puhemies koputtaa] Meidän rahoitusympäristö on heikompi tällä hetkellä, luottamus siihen. [Puhemies koputtaa] Eli näitä toimia, joilla parannetaan tuottavuutta, [Puhemies koputtaa] tulisi tehdä tällä hetkellä.  

Herra puhemies! Tartun kyllä kanssa tähän puheenvuoroon siitä, että täällä naureskellaan näille huonoille työttömyysluvuille. En usko, että kukaan tässä salissa nauraa näille luvuille. Itsekin olen viimeksi eilen keskustellut keskisuomalaisen ison yrityksen edustajan kanssa, ja se huoli ja hätä siitä, onko niitä töitä, on kyllä ihan aito ja todellinen.  

Mutta kyllä täällä nyt yritetään kertakaikkisesti puhua mustaa valkoiseksi tai valkoista mustaksi, ihan kummin päin vain. Tässä pääministeri Orpo kertoi näistä suurista työelämän muutoksista, mutta kyllä ne muutokset ovat aidosti olleet täysin ideologisia. Tulostaulu ei valehtele. Se ei todellakaan valehtele.  

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa haluttiin poistaa maahanmuutto, joka ratkaisee tämän kokonaisuuden. Katsoin Keski-Suomen lukuja tässä sillä välillä, ja kun poistin kaikki työttömät maahanmuuttajat, niin työttömyysprosentti jäi Keski-Suomessa 11,8:aan. Se on lähes 15 000 suomalaista työtöntä. Kuinka te kehtaatte väittää, että tämä asia ratkaistaan vain maahanmuutolla? [Jenna Simula: Ei kukaan ole väittänyt sellaista!]  

Arvoisa puhemies! Keskusta haaveilee työperäisen maahanmuuton kasvattamisesta. [Keskustan ryhmästä: Ja taas!] Haluaisin kysyä, mitä järkeä tässä on tilanteessa, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jossa meillä on valmiiksi jo aivan liikaa työttömiä tässä maassa. [Antti Kaikkosen välihuuto] Miten te keskustalaiset perustelette esimerkiksi suomalaisille työttömille hoitajille sen, että te haluatte tuoda ulkomailta tänne tuhansia kielitaidottomia hoitajia ikään kuin korvaamaan meidän ammattitaitoiset suomalaiset hoitajat?  

Itse olen vakuuttunut siitä, että tulevaisuuden teknologisilla ratkaisuilla, kuten esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisellä muun muassa raportoinnissa, saadaan aikaiseksi ne ratkaisut, että me pärjätään tämän meidän tulevaisuuden yhteiskunnan ikärakennekriisin yli, kun meidän loistavat hoitajat saavat tehdä sitä työtä potilaiden parissa, mitä he haluavat, ennemmin kuin hoitaa tietokoneita. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tähän ei kielitaidottomia ulkomaalaisia hoitajia tarvita. [Veronika Honkasalo: Siis tekoäly hoitaa työttömyyden?]  

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia kansanedustajille kysymyksistä ja siitä, että myös tällaisia, sanotaanko, ihan rakentaviakin ehdotuksia pystyy poimimaan tästä keskustelusta. Se on tärkeää, koska kuitenkin tämä on yhteinen asia. On yhteinen asia saada nostettua Suomen talous taas vahvaan kasvuun ja ennen kaikkea se, että työttömyyden kasvu saadaan katkaistua ja suomalaisille lisää töitä.  

Ensinnäkin edustaja Suhonen kysyi nyt työperäisen hyväksikäytön torjunnasta. Ensinnäkin meriteollisuuden tilanne: Olen perjantaina kutsunut koolle harmaan talouden ohjausryhmän, jota puheenjohdan. Siellä yhtenä keskeisenä toimenpiteenä käymme läpi tällä hetkellä meriteollisuuden tilannetta ja sitä, minkäkaltaisia toimenpiteitä voidaan lisää vielä tehdä, jotta nimenomaan näihin täysin järkyttäviin tapauksiin päästään puuttumaan. Hallituksellahan on tällä hetkellä myös oma lainsäädäntöhanke, jossa törkeä kiskonta työelämässä tullaan säätämään selkeämmin lainsäädäntöön ja josta voidaan myös tuomita enimmillään neljän vuoden vankeusrangaistus. Nämä henkilöt, jotka vastaavasti sitten tuomitaan tältä osin, eivät myöskään voi harjoittaa sitä liiketoimintaa, millä myös osaltaan taas saadaan katkaistua nämä ketjut.  

Mitä tulee sitten näihin muihin kysymyksiin esimerkiksi vaikka kanneoikeuden osalta, niin jos nyt oikein käydään tämä asia selkeästi läpi, jotta kaikki suomalaiset saavat kiinni siitä, mistä tässä puhutaan, niin jo tällä hetkellä ammattiliitolla on täysi oikeus edustaa liittonsa työntekijää oikeudessa työntekijän suostumuksella [Arto Satonen: Kyllä!] — työntekijän suostumuksella. Tämä asia, mitä nyt SDP esittää tässä, tarkoittaisi siis sitä, että ilman käytännössä työntekijän suostumusta ammattiliitto voisi viedä tätä asiaa eteenpäin oikeuteen, jopa siis niin, että työntekijä ei tästä itse tiedä. Sen takia on tuotu esille, että tämä olisi erittäin merkittävä muutos meidän oikeusjärjestelmään. Sanoin sen takia Ylen Ykkösaamussa, että tämä vaatii äärimmäisen tarkkaa arviointia kokonaisuudessaan, ja tämä ei sisälly siis tämän hallituksen ohjelmaan. Mutta olemme tehneet jo paljon toimenpiteitä, teemme lisää. Kuten olemme täällä puhuneet myös aikaisemmin, muun muassa luonnonmarjapoimijoiden tilanne, jossa on ilmennyt aivan selvää ihmiskauppaa, on meidän hallituksen toimesta laitettu kuntoon. Tähän ei aikaisemmin Marinin hallitus puuttunut. Me olemme laittaneet vastaavasti asian sitten taas siltä osin kuntoon.  

Edustaja Harkimo otti minusta olennaisen asian esille — vaikka hän ei ole enää paikalla — että millä tavalla me täällä puhumme taas meidän maamme tulevaisuudesta. Toivoisin, että sen jatkuvan pelottelun osalta ja sijasta me yhdessä voisimme kuitenkin puhua rakentavasti ja positiivisesti meidän tilanteesta, koska se viesti on tärkeä. Se viesti suomalaisiin koteihin ja kotitalouksiin siitä, että parempaa kohti ollaan menossa, ja siitä, että me pyrimme myös tekemään yhdessä näitä päätöksiä aina vain, kun se on mahdollista, on tärkeä. Toivon, että tänään se päätös voitaisiin tehdä ja lisätä myös yhteistyötä. Olen täysin valmis käymään opposition kanssa läpi tällaisia toimenpiteitä, mutta muistutan teitä siitä, että myös julkisen talouden reunaraamit kuitenkin rajoittavat sitä, mihin taas itse ministerinä pystyn suostumaan.  

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tästä kanneoikeudesta: Juuri ilmestyi Paavo Teittisen kirja Pitkä vuoro, ja siinä varsin hyvin ilmenee tutkitusti se, kuinka ihmiset eivät voi itse pitää puoliaan, koska he eivät voi olla liiton jäseniä, kun työnantaja kieltää sen. He eivät puhu kieltä, he eivät puhu suomea. He eivät edes tiedä, että heillä on oikeuksia. Sen takia ehdottomasti täytyy olla joku, joka heitä puolustaa. Juuri perustelitte, että hallitus ei sitä halua, koska silloin joku muu, liitto, voisi puolustaa heikommassa asemassa olevaa. Ei Suomessa niin tule tapahtumaan, että ihmisiä viedään käräjille tietämättään. Tämä on mielikuvituksen tuotetta tällä hetkellä.  

Mutta toinen asia on tämä palkkavarkaus. Mitä hallitus aikoo tehdä palkkavarkaudelle? Tällä hetkellä on täysin oikeutettua työnantajan varastaa palkkoja, olla maksamatta lisiä: ilta-, yö-, viikonloppu-, ylityölisiä. Ainut, mitä siitä voi seurata, on se, että joutuu maksamaan maksamattomat palkat takaisin.  

Ärade talman, arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen kysyi oleellisen kysymyksen siitä, miten voidaan varmistaa, että meillä on tekijöitä tulevaisuudessa. Vastaan nyt ammatillisen koulutuksen osalta, joka on hyvästä syystäkin ollut keskusteluissa viime päivinä. Mehän pyrimme vahvistamaan sitä monella tavoin. Toisaalta vahvistamme polkua sinne ammatilliseen koulutukseen vahvistamalla osaamista, perustaitoja peruskoulussa, mutta esimerkiksi muuttamalla rahoitusmallia ammatillisessa koulutuksessa parannamme kannusteita tarjota sitä osaamista, jota tarvitaan, kannusteita varmistaa, että on se osaaminen, jolla päästään sitten jatko-opintoihin ja etenkin jolla päästään työelämään. Aikaisempi rahoitusmalli on panostanut määrään, opiskelijoiden määrään. Nyt muutamme tätä tasapainoa niin, että panostamme opetuksen laatuun, työllistymiseen, jatkokoulutukseen. Ajattelen, että tämä on nimenomaan sellainen muutos, jolla saadaan sitä edustaja Lintilän peräänkuuluttamaa tuottavuuttakin parannettua.  

Toinen merkittävä muutos on toiminnanohjauskokeilu. Aikaisemmin ministeriössä ollaan määrätty, mitä koulutusta missäkin saa tarjota. Nytten paikallisesti yhteistyössä yritysten kanssa voi itse määrittää, mitä koulutusta tarjotaan. Tämä voi tulla tarpeeseen vaikka Raumalla, jossa kohta varmaan tarvitaan hitsaajia hyvinkin suuria määriä.  

Eli näin, parantamalla dialogia, kohtaantoa, keskustelua yrityselämän ja ammatillisen kouluttajan välillä saamme nimenomaan tätä tuottavuutta nostettua.  

Lisäksi voi toki sanoa, että tki-panostuksia, joita Lintilä peräänkuulutti, pelkästään tänä vuonna lisätään pitkälti yli 200 miljoonaa euroa — merkittäviä määriä julkisia tki-panostuksia.  

Arvoisa puhemies! Työministeri vastasi erittäin vakuuttavasti ja hyvin hallituksen työllisyyttä edistävistä toimista. Ei ole epäilystäkään — tässä salissa aivan jokainen suhtautuu työttömyyteen suurella huolella. Haluamme tehdä aivan kaikkemme ja parhaamme sen eteen, että suomalaiset saisivat töitä. Uskon, että tämä on sellainen asia, jonka eduskunnassa jakavat niin hallituspuolueet kuin oppositiokin.  

Mutta se syy, minkä takia keskustan välikysymys tänään tuntuu politikoinnilta tällä vakavalla asialla, on oikeastaan... [Markus Lohi: Kyllä eduskunnassa politikoidaan!] Mainitsen niitä kaksi.  

Ensinnäkin se, että valtionvelan ja uudistusvelan jättäessään jälkeen keskusta jätti hallitustunnustelijalle tyhjän paperin, kun tämä hallituskausi alkoi, [Välihuutoja] eli ei ollut valmis kantamaan sitä edustaja Kurvisenkin peräänkuuluttamaa vastuuta tästä vakavasta tilanteesta, jossa Suomessa ollaan. Me emme tälle geopoliittiselle epävarmuudelle mitään voi, mutta tämä hallitus on varmuudella tehnyt tämän työttömyystilanteen ja Suomen talouden eteen enemmän kuin oikeastaan mikään edeltävä hallitus on tehnyt. [Hälinää — Puhemies koputtaa]  

Ja toinen asia, minkä takia tämä keskustelu tuntuu politikoinnilta tänään, on se, että vaikka sinänsä pidän sitä erittäin hyvänä suuntana ja myönteisenä asiana, että esitetään myöskin keinoja, niin te ette ole esittäneet näille julkista taloutta rasittaville keinoille rahoitusta, vaikka on alle vuorokausi siitä, kun on sitouduttu yhdessä tässä salissa tai tässä Eduskuntatalossa velkajarruun. [Timo Harakka: Paljonko työttömyys maksaa?] Nyt kysyn teiltä, miten nämä toimet rahoitetaan vastuullisesti.  

Hallitus on pyrkinyt löytämään sellaisia keinoja, joilla me pystymme yhtäaikaisesti hillitsemään velkaantumista ja toisaalta edistämään talouskasvua ja työllisyyttä tässä maassa. Mainitsen yhden esimerkin, nämä suojaosat, koska ne nousivat useissa puheenvuoroissa. VATTin tuoreen tutkimuksen mukaan — ja mehän tässä talossa luotamme tutkittuun tietoon, emmekö vain? — osa-aikatyö ei romahtanut suojaosien poiston myötä. Suomessa on hyvä työttömyysturvan sovittelujärjestelmä, eli kannattaa ottaa työtä vastaan, myöskin osa-aikaista työtä. [Timo Harakan välihuuto] Itse asiassa voin eduskunnalle tiedottaa, että olemme käynnistäneet lakihankkeen, jossa tätä työttömyysturvan sovittelua tullaan edelleen selkiyttämään ja parantamaan siten, että viesti on varmasti selvä, ja pidetään siitä kiinni, että se on yhteinen, niin että Suomessa työtä kannattaa aina ottaa vastaan. [Petri Honkosen välihuuto]  

Kiitos, että tässä salissa nousi esiin myöskin naisten työllisyys ja naisyrittäjien asema. Arvostan sitä, edustaja Diarra, että nostitte tämän asian puheenvuorossanne esiin. Se on todella tärkeä. Täällä kysyttiin myöskin toimista, siitä, miten voidaan edistää naisyrittäjyyttä mutta myös esimerkiksi torjua raskaussyrjintää, joka on erittäin tärkeä asia, ja se on hallituksen ohjelmassa. Tuomme ensi keväänä tänne saliin esityksen, jossa tasa-arvolakia kiristetään raskaussyrjinnän torjumiseksi.  

Lisäksi meillä on monia muita toimia, joita teemme muun muassa mainitun koulutusalasegregaation torjumiseksi. Meillä on juuri tulossa työmarkkinaosapuolet koolle samapalkkaisuustyössä. Kotihoidon tuen Norjan mallilla pyritään edistämään maahanmuuttajanaisten työllisyyttä, ja niin edelleen.  

Lisäksi täällä nostettiin esiin osatyökykyisten asema. Minulla taitaa aika kohta loppua, mutta hallitus on valmistelemassa ja tuomassa joustomallia, jolla osatyökykyiset voisivat joustavammin työskennellä työkyvyttömyyseläkkeeltä työkykynsä mukaisesti. Tätä on yrittänyt myös edellinen hallitus ja sitäkin edelliset, ja nyt tällä hallituksella me olemme pidemmällä kuin koskaan tässä valmistelussa. Uskon, että tämä esitys saadaan toteuttamiskelpoisena tänne.  

Pyydän, että eduskunta iloitsisi myöskin yhdessä näistä jäänmurtajakaupoista sen takia, että Suomi tarvitsee talouteen piristysruisketta ja me tarvitsemme tästä salista positiivisen viestin, että yhdessä murramme jäätä ja saamme talouskasvua aikaan tässä maassa ja sitä kautta Suomen talous nousee uuteen kukoistukseensa ja siihen aikaan, [Puhemies koputtaa] jota kaikki me täällä toivotaan.  

Arvoisa rouva puhemies! Oli kyllä todella omituinen puheenvuoro arvostamaltani ministeri Grahn-Laasoselta, se kertoo pitkälti pääministeripuolue kokoomuksen hädästä ja kyllä todella ylimielisestä asenteesta. Täällä ei saisi massatyöttömyydestä, pahimmasta työttömyydestä 30 vuoteen, tehdä välikysymystä, mutta kysymyshän on, arvoisa puhemies, arvovalinnoista. Kokoomus on käyttänyt, erityisesti te, ministeri Grahn-Laasonen, paljon aikaa viinan vapauttamiseen, ja se on ollut tärkeää. Eli ei mietitä lainsäädäntöä työttömyyteen, talouskasvuun, vaan pitää Wolt-kuskeille saada kaljat kyytiin. Se on se asia, mihin kokoomus on hallituksessa keskittynyt. [Eduskunnasta: Voi hyvää päivää!] 

Puhemies! Kun on kokoomuksen osalta penätty meidän vaihtoehtojamme, niin me kohdentaisimme veronalennuksia eri tavalla. Emme tekisi kaavamaista yhteisöveron alennusta vaan sellaisen, joka Viron tyyliin kannustaa investointeihin ja työllistämiseen. Kohdistaisimme marginaaliverojen alentamiset keskituloisille, ei kaikista suurituloisimmille. Sieltä meidän vihreästä kirjasta löytyy lisää vastauksia, ja kerron teille, hyvät kokoomuslaiset, että meidän ratkaisuillamme Suomi ottaisi vähemmän velkaa kuin te otatte. Te olette törsänneet rahaa [Puhemies koputtaa] ihan hölmöihin ratkaisuihin, lähinnä suuryritysten ja kaikkein rikkaimpien veronkevennyksiin.  

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta kampanjoi ihmisille tuolla mediassa ja somessa tällaisella kuvalla, jossa lukee, miten työttömyys selätetään, ja sitten tässä on vaihtoehtoina: leikkaamalla lisää, ei; panostamalla yrittäjyyteen ja kasvuun, joo; korottamalla veroja, ei. Kuulostaa kyllä lupaavalta, mutta niin kuin tässä nyt on kuultu, arvoisa keskusta: Jos te ette kerran aio sopeuttaa valtion velkaantunutta taloutta sopeuttamalla tai ette aio korottaa veroja, niin millä rahalla sitten rahoitetaan nämä teidän miljardipanostukset, joista te nyt puhutte ja jotka sinällään ovat kyllä lupaavia? Ja nyt näin äkkiseltään kuunneltuna vastaushan on yksinkertainen: joko velkaantumalla, tai tämä on vain tyhjää puhetta. Nyt olisi oiva keino kertoa vastaukset siihen. [Välihuutoja] 

Hallitus kuitenkin tekee jo niitä toimia, mitä keskusta peräänkuuluttaa: vahvistetaan työnteon kannustimia, uudistetaan työmarkkinoita ja luodaan yrittäjille parempia edellytyksiä kasvaa ja työllistää. Se on nyt surullista nähdä, ja kun te aina olette sanoneet, että te olette vastuullisen talouden airuita, niin nyt sitä puhetta olisi hauska kuulla. Kokoomus ja hallitus kuitenkin tekevät sitä, mitä pitää, jotta ihmisillä on tulevaisuudessakin töitä, mutta kertokaa nyt, arvoisa keskusta, näiden teidän toimienne hintalappu. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelen kollega Kopran puhetta, niin kuulostaa siltä, että kokoomus ei usko, että talouspolitiikalla voi vaikuttaa millään tavalla talouskasvuun. Me lähdemme siitä liikkeelle, että pitää hakea veroratkaisut, pitää hakea infrapolitiikassa tiestön, rautateitten osalta, koulutuspolitiikassa, tki:ssä, sellaisia ratkaisuja, että talouskasvu tuplaantuisi 0—1 prosentista noin 2 prosenttiin. 

Ilmeisesti te ette usko, että voi millään lailla vaikuttaa talouteen, mutta kerron teille, arvoisa kollega Kopra, että te olette kyllä vaikuttaneet hyvin negatiivisesti talouteen: alvin korotukset, kotitalousvähennyksen leikkaaminen. Kokoomus lupasi vaaleissa, että siitä tulee superhyvä, ja siitä tulikin nyt superhuono. Te olette vieneet nämä suojaosat, ei kannata mennä kaupan alalle osa-aikatöihin. Ja kuten sanoin, me emme alentaisi esimerkiksi oluen verotusta, me katsoisimme veronkevennyksiä eri tavalla. Muun muassa yhteisöveron alentaminen todennäköisesti on täysin tehoton, tai ei täysin, mutta hyvin tehoton toimi, ja se tulee lisäämään velkaantumista. Te teette tehottomia veronkevennyksiä velaksi.  

No niin, arvoisa rouva puhemies! Tässä on jo kohta kaksi tuntia kuultu esimerkiksi niitä toimia, mitä hallitus on tehnyt kilpailukyvyn parantamiseksi, talouden elvyttämiseksi, ja niin edelleen. 

Tosiasia nyt kuitenkin on se, että se varsinainen kasvu riippuu niin paljon ulkoisista tekijöistä, että siihen ei voi välttämättä hallitus vaikuttaa suoraan, ettekä tekään voi, [Välihuutoja] vaikka kuinka täällä uhoatte sitä käskemällä määrätä. Näin ollen nyt on luotu edellytyksiä sille, että Suomi pääsee tähän kasvuun mukaan, kun se sitten orgaanisesti jatkuu. Valitettavasti nämä suhdannesyklit ovat sellaisia, että ne eivät poliitikkojen käskyillä toimi. [Timo Harakka: Miksi muualla maailmassa toimii!]  

Arvoisa puhemies! Hyvä ryhmäpuheenjohtaja Kopra, näyttää siltä, että aika monessa Euroopan maassa kasvu on käynnissä, mutta se on vain kiertänyt Suomea tämän hallituksen aikana. [Eduskunnasta: Jopa rajamaissa! — Niin se kävi Kataisen hallituksenkin aikana!] Ja kun olette sanonut, että tällä Venäjän hyökkäyssodalla on vaikutusta, niin varmasti sillä on ollut, olen samaa mieltä. Mutta miten on mahdollista, että sekä kasvu että työllisyysluvut ovat myös Venäjän rajavaltioista kaikista heikoimmat? 

Arvoisa puhemies! Halusin vielä puuttua tähän kysymykseen, kun hallitus täällä nyt kysyy näistä esitysten hintalapuista. Edustaja Kopra, te juuri viime keväänä laitoitte kolmatta miljardia euroa palamaan veronkevennyksiin, mistä aika moni on sanonut, että ne ovat tehottomia — kolmatta miljardia euroa, joista yhden miljardin te itse asiassa joudutte vippaamaan Valtion Eläkerahastosta kikkailemalla. Ja te täällä kyselette oppositiolta, millä te rahoitatte nämä erilaiset keinot, jotka ovat täsmätoimia. Kertokaa, Kopra: kun tässä on nyt saatu sopu aikaiseksi tästä talouden turvavyöstä, johon täälläkin on viitattu, niin jos tämä olisi voimassa, niin olisiko tämä kikkailu Valtion Eläkerahastosta ollut mahdollista? [Aki Lindén: Tai niin isot suuryritysten veronalennukset?] 

Arvoisa puhemies! Ainakaan se ei olisi mahdollista, että kehykset rikottaisiin, niin kuin viime kaudella te teitte. [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Tästä työttömyyden hoidon kysymyksestä: Kyllähän se vastaus on selvä, että kyllä tämä hallitus on tehnyt enemmän toimia kuin moni hallitus yhteensä. Jos täältä ruvetaan katsomaan: työn kannustimet korjattu, työrauha palautettu, paikallinen sopiminen laajennettu, nuorten työllisyyteen nyt panostetaan, työllistämisen kynnystä madalletaan helpottamalla irtisanomisia ja määräaikaisuuksia. Lisäksi hallitus keventää työn verotusta, vauhdittaa investointeja ja panostaa miljardin enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin viime kaudella. Näitä on nyt tehty paljon. Itse asiassa edustaja Oinas-Panuma sanoi, että itse asiassa keskusta taisi kuitata enemmän tai vähemmän näistä kaikki, ja samassa puheenvuorossa hän puhui näistä pampputyöllistämiskeinoista. 

Arvoisa keskusta, kyllä nyt tietenkin toivoisi, että teilläkin ollaan sitten lähinnä systemaattisia tässä teidän kritiikissänne, kun minusta tuntuu, että tämä välikysymys oli aika turha. Päästiin vain vähän höpisemään Kekkosesta. [Antti Kurvinen: 300 000, voi hyvänen aika! Ylimielistä! — Miapetra Kumpula-Natri: Paljonko pitää olla työttömiä, että saa tehdä välikysymyksen?] 

Arvoisa rouva puhemies! Nyt se kuultiin. Tämä välikysymys oli turha kokoomuksen mielestä. 

Kyllä se tosiasia vaan on, että se työttömän perheen piimälasi on puoliksi tyhjä, ihan siitä syystä, että eivät rahat riitä. Tässä kokoomus yrittää syöttää siellä kaupan kassalla sille työttömän perheen äidille tai isälle näitä uudistuksia, että maksakaa näillä meidän reformeilla — jotka sinänsä ovat kannatettavia, me olemme valtaosaa työmarkkinareformeista tukeneet — siellä Prisman kassalla ne ruokaostokset perheelle, mutta kun se perhe ei niillä maksa niitä ostoksia. Tästä on kyse. Hallitus kieltäytyy tunnustamasta talouspolitiikkansa epäonnistumista ja kiertelee sitä vaikka millä keinoilla. Persuilta kuultiin tässä äsken, että hyvinvointialueet ovat syy tähän työttömyyteen. Se oli päivän uutinen. Pistäkäähän merkille: hyvinvointialueiden vika. 

Se, mikä tässä on olennaisinta, on huomata se, että 100 000 työllisen vaikutus julkiseen talouteen on kaksi miljardia — lähde: hallitusohjelma. Tästä on kyse. Talouspolitiikka ei ole onnistunut, [Puhemies koputtaa] ja tämä velkakriisi on hallituksen omaa ansiota. [Aki Lindén: Sivu 243 hallitusohjelmasta!] 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt kun me tarkastellaan tässä Suomen työttömyystilannetta, niin pitää katsoa työttömyystilastojen lisäksi myös työllisyystilastoja. [Arto Satonen: Kyllä!] Ne kertovat eri tarinaa. Siinä, missä työttömyysluvut ovat nousseet merkittävästi, on työllisyys pysynyt yllättävänkin vakaana. [Timo Harakka: Ai jaaha!] Eikö tämä kerro siitä, että työmarkkinoille on tullut uutta työvoimaa sekä maahanmuuttajista että niistä suomalaisista, jotka ovat siirtyneet toimeentulotuelta työttömiksi työnhakijoiksi? Onko tämä jälkimmäinen, arvoisa ministeri Marttinen, huonoa kehitystä? 

Tiedämme, että toimeentulotuki on se pahin kannustinloukku. Ollaanko samaa mieltä? Se, että saamme ihmisiä pois sieltä ja muille tukimuodoille, on askel parempaan suuntaan. Arvoisa hallitus ja ministeri Marttinen, näettekö te, että tällainen siirtymä pois toimeentulotuelta on hyvä suunta? [Timo Harakka: Maahanmuuttajille töitä, eikö niin?] 

Arvoisa puhemies! Välillä poliitikkoja laitetaan vähän kohtuuttomastikin selkä seinää vasten vaalitavoitteista, jotka eivät ole sellaisenaan toteutuneet. Sehän on normaalia, politiikassa on kyse kompromisseista, mutta vaalilupaukset ovat kuitenkin asia erikseen, ja kokoomus todella lupasi nämä 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen. No, se ei ehkä ollut kovin viisas lupaus, tämä asia kun ei ole aina yksin poliitikkojen käsissä, kuten edustaja Koprakin on ilmeisesti oppinut, mutta se ei tarkoita, etteikö politiikalla olisi vaikutusta tai että poliitikoilla ei olisi vastuuta. Hallitus vastaa tekemisistään ja tekemättömyyksistään.  

Kannan erityisesti huolta nuorten työttömyydestä. Sillä voi olla erittäin kauaskantoisia, kohtalokkaitakin vaikutuksia, ja on ensiarvoisen tärkeää rakentaa juuri nuorille siltaa tämän heikon suhdanteen yli. Olen totta kai iloinen, että ministeri Marttinen on tarttunut tähän asiaan, mutta täytyy kuitenkin rehellisesti sanoa, että täsmätoimet eivät ikävä kyllä paikkaa niitä toimia, joilla te olette nakertaneet nuorten tulevaisuususkoa ja työllistymisen edellytyksiä pitkässä juoksussa. [Puhemies koputtaa] Koulutusleikkaukset, lapsiperheköyhyyden syventäminen, leikkaukset nuorilta — teot puhuvat sanoja kovemmin. Näiden positiivisten puheiden sijaan, [Puhemies: Aika!] joita te kovasti oppositioltakin peräänkuulutatte, nuoret kaipaavat teiltä tekoja. 

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus oikeuttaa mielellään tätä talouskuripolitiikkaansa puhumalla kauniisti tulevaisuuden sukupolvista, ja sanomatta jää, että teidän hallituksenne leikkauspolitiikasta kärsivät teidän omienkin arvioidenne mukaan eniten 18—24-vuotiaat nuoret.  

Teidän hallituksen talouskuripolitiikan yksi konkreettinen seuraus on kasvavissa määrin velkaantuva nuori sukupolvi. Tämän päälle nuorisotyöttömyys on aivan järkyttävissä lukemissa. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden nuorten määrä on kasvanut 227 prosenttia viimeisten vuosien aikana.  

Ministeri Marttinen, tämän pitäisi olla hätätilanne. Tätä ei todellakaan korjata pelkillä yritystukiseteleillä. Missä ovat teidän konkreettiset keinot nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi? Missä ovat toimet? Miksi te leikkaatte tässä tilanteessa esimerkiksi kuntien työllisyyden hoidon rahoitusta? Missä ovat toimet?  

Arvoisa rouva puhemies! Välikysymys on paikallaan. Se on opposition tärkein työkalu, se on järein työkalu, ja tämä aihe on tosi tärkeä. 

Täällä on moneen kertaan sanottu, että katsokaa tulostaulua, pitäkää vaalilupauksista kiinni, mutta vaalikausi on kesken. Jos tätä verrataan maratonjuoksuun, emme ole vielä 30 kilometrin kohdalla, ja ne tulokset ovat vaalikauden lopussa nähtävillä. Nyt hieman luottamusta, uskoa ja kannustusta. Edustaja Yrttiahon opeilla olisimme vielä luolassa laskemassa oravannahkoja. Se ei ole se oikea tie.  

Edustaja Kemppi mainitsi presidentti Kekkosen, joka teki loistavaa työtä Suomen puolesta. Olen varma, että hän tulisi sieltä palmusta Havaijilta alas nyt ja kiittäisi hallitusta, kiittäisi kaikkia niitä, jotka ovat tehneet vuosikymmenten kuluessa töitä jäänmurtajakauppojen eteen, niin kuin hän teki itsekin pyyteettömästi. Ja nyt olemme näkemässä ja saamassa niitä tuloksia, joita tämä maa tarvitsee, joita me odotamme, luottamusta, murramme jäätä, niin kuin edustaja Satonen sanoi, niin kuin sanoi pääministeri Orpo. Uskoa, luottamusta ja odotetaan vaalikauden loppuun ja jatketaan tästä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti siis tämä vaalilupaus on edelleen voimassa, [Pauli Kiuru: Totta kai se on!] eli siis 180 000 työpaikkaa pitäisi nyt syntyä sitten seuraavan puolentoista vuoden aikana, vai mitä, ministeri Marttinen? Onko näin? Onko se voimassa? Sanokaa ”kyllä” tai ”ei”, ei riitä nyt yrittäminen.  

Mietin sitä, että kun hallitus vetoaa aina huonoihin suhdanteisiin, niin eikös päättäjän tehtävä ole toimia näitä huonoja suhdanteita vastaan. Jos hän ei pysty siihen, niin hän on vähän turha, joten olisi ehkä parempikin, ettei työministeriä olisi. Miksi? No, koska hallitus on romuttanut ne työkalut, joilla tämän huonon suhdanteen vahinkoja voi korvata. [Jorma Piisinen: Nyt menee paksuksi!] Esimerkiksi palkkatuet ja työttömän suojaosat on hävitetty.  

Ideologisista syistä hallituksen mielestä on pahempaa olla osittain tuella töissä kuin olla kokonaan tuella työttömänä. Kun nuorten työttömyys on räjähtänyt sinne 70 000:een, niin sitten hallitus on joutunutkin palaamaan näihin tukiin, uutena keksintönä tarjoilee nuorisoseteliä, joka kattaa kuusi prosenttia nuorista työttömistä. Entä ne 94 prosenttia, ministeri Marttinen? [Puhemies koputtaa]  

Nyt kun edellinen hallitus kuitenkin onnistui tässä työllisyydessä, niin kannattaisi ehkä kuulla niitä lukuisia keinoja, joita täältä on esitetty SDP:nkin puolelta. Sen sijaan ollaan ruvettu rähjäämään hintalapusta. [Puhemies: Aika!] Se on monin verroin pienempi kuin se kaksi kolme miljardia, jonka tämä lisätty työttömyys on nyt aiheuttanut.  

Arvoisa rouva puhemies! Työttömyys on todellakin vakava asia ja aina henkilökohtainen tragedia, mutta tämä keskustan lähestymistapa asiaan on kyllä erikoinen. Jätitte tyhjän paperin, ja painatte jarrua lähes jokaisen uudistuksen kohdalla. [Anne Kalmarin välihuuto] Parlamentaarisen työllisyysriihen tarpeellisuus ei siis tule kyseeseen. Nämä teidän ideanne, hyvät keskustalaiset, tuodaan hallitusneuvottelupöytään. Te jätitte edelleenkin tyhjän paperin. [Markus Lohen välihuuto] 

Espanjassa ja Italiassa tosiaan on työttömyys laskenut, kun elpymismiljardeilla on voitu tehtailla hyviä työpaikkoja. Miten meni, sosiaalidemokraatit ja keskusta, tämän elpymispaketin osalta näin Suomen näkökulmasta? Hallitus ei ole ollut toimettomana. Päinvastoin, olemme toteuttaneet yli 90 000 työllisyysvaikutuksen edestä toimia, ja kun suhdannetilanne paranee, vaikutukset tulevat näkyviin.  

Keskustan ratkaisu on 40 000 maahanmuuttajaa vuodessa lisää. Tämä pahentaisi ongelmaa, ei ratkaisisi sitä. Espoon-Kauniaisten työllisyysalueella vieraskielisten [Puhemies koputtaa] osuus työttömistä työnhakijoista: [Puhemies: Aika!] 43,1 prosenttia. Tämä oli syyskuun lopussa.  

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lukema 40 000 perustuu perussuomalaisen ministerin johtaman valtiovarainministeriön ja elinkeinoelämän arvioihin, että tämmöinen määrä tarvitaan. Ei tämä ole keskustan omaa keksintöä. Joka kerta, kun te tuotte tämän esille, me myös muistutamme, että valtiovarainministeriö, joka on perussuomalaisen johtama, on myös tämän takana.  

Arvoisa työministeri, haluaisin teiltä kysyä sotealan työntekijöitten tilanteesta, jotka ovat viime vuodet eläneet todella stressitilanteessa. Ensin tehtiin vuosikausia eri hallituksien toimesta soteuudistusta, ja he eivät tienneet omaa paikkaansa siellä. Nyt kun se saatiin valmiiksi, niin parhaillaankin ovat monella hyvinvointialueella yt:t käynnissä. Haluaisinkin kysyä teiltä: Millä tavalla tätä sotealan työntekijöitten stressiä voitaisiin helpottaa? Miten saataisiin tälle alalle tulevaisuutta ja toiveikkuutta ja ennen kaikkea sitä, että nuoret ihmiset innostuisivat sotealan työntekijöiksi? 

Arvoisa puhemies! On tosiaan niin, että tästä salista olisi tärkeää saada positiivinen viesti. Siksi onkin tärkeää, että hallituksen ministerit nyt toisivat tällaista positiivista viestiä esimerkiksi eteläkarjalaisille, jotka ovat erittäin huolestuneita tästä meidän maakunnan työllisyystilanteesta. Metsäteollisuuden heikko tilanne ja esimerkiksi UPM:n paperituotannon alasajo ovat aiheuttamassa mittavaa työttömyyttä alueellamme, joka jo entisestään on hakenut uutta suuntaa näiden geopolitiikan muutosten jälkeen, ja tilanne on vaikea. Leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat vieneet paikalliset ratkaisukeinot aika vähiin. Työministeri Marttinen vieraili Lappeenrannassa kesällä, ja edelleenkin ovat kyllä ne lupaukset lunastamatta. Nyt olisi tärkeää kuulla, mitä hallitus aikoo tehdä tukeakseen maakunnan hankalaa tilannetta.  

Arvoisa rouva puhemies! Kun tätä työllisyystilannetta ja sen numeerisia faktoja pyörittelee, ei voi olla ohittamatta nuorisotyöttömyyden vaikeaa tilannetta. Pitkäaikaistyöttömiä nuoria on enemmän kuin pandemian aikana ja yli kymmenen kertaa enemmän kuin ennen finanssikriisiä. Tämän kierteen katkaiseminen on aivan välttämätöntä tulevaisuuden kannalta. Nuorten on luotettava, että umpikujien sijaan edessä on mahdollisuuksia ja tukea.  

Täällä on tosiaan mainittu tämä nuorten työseteli, ja hyvä niin, mutta täällä puhuttiin myös toivosta. Kysynkin työministeriltä: minkälaista toivoa työurien näkökulmasta nuorille luo se, että kun työtä ei nyt ole tarjolla, niin samaan aikaan te heikennätte työntekijän asemaa, helpotatte irtisanomisia, leikkaatte sosiaali‑ ja työttömyysturvaa sekä kaiken päälle vielä leikkaatte ammatillista koulutusta?  

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jäänmurtajatilaus tuo jopa 10 000 henkilötyövuotta säteillen pitkälle alihankintaketjuun. Turussa rakennetaan miljardiristeilijöitä lähes liukuhihnalla. Suomen Yrittäjien mukaan pk-yritysten tulevaisuudennäkymät ovat positiivisimmillaan sitten sodan alun. Rekrytointihalukkuus on kasvussa, samoin kuin kasvuhakuisuus. Palkansaajien ostovoima on selvässä kasvussa, palaamassa vuosikymmenen alun tasolle. Vielä Helsingin pörssi on toista vuotta nousussa, samoin kuin kuluttajien luottamus tulevaisuuteen. 

Me odotetaan positiivisia merkkejä, positiivisia viestejä, tästä yhteiskunnasta, jotta se kasvu todellakin lähtee. Kukaan ei vähättele yli 300 000:n työttömyyttä, ja se kääntyminen voi lähteä pienistäkin merkeistä. Minä olen seurannut täällä pääministeriä useamman kerran, yrittänyt tuoda positiivisuutta, puoliksi täynnä olevaa lasia, ja se positiivisuuskin on jollain lailla väärin. Minun mielestäni me ollaan täällä 200 kansanedustajaa, ketkä hakevat sitä käännettä, ja kaikki odottavat sitä yhdessä, niin minä en näkisi pahana sitä, että me etsitään positiivisia merkkejä ja tartutaan niihin. Minä en kerta kaikkiaan ymmärrä, että se nähdään jotenkin huonona asiana, kun tätä asiaa yritetään selvittää ja ratkaista yhdessä. — Kiitos.  

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kopra tuossa sanoi, että talouskasvuun ei oikeastaan voi päätöksillä niinkään vaikuttaa, että ne johtuvat ulkoisista tekijöistä. Mielestäni jos miettii äänestäjänä, niin miksi äänestää sellaisia puolueita, jotka eivät usko, että tähän voisi vaikuttaa. On kuitenkin hyvä, että monia niitä ajatuksia, mitä meillä keskustassa on ollut, on otettu käyttöön, ja me olemme tukeneet monia hallituksen ideoita. 

Haluaisin kuitenkin, että esimerkiksi ymmärrettäisiin se, että työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Teillä aika monesti on niin, että kun on tehty uudistuksia, niin ne on tehty vain suurten yritysten näkökulmasta, ja esimerkiksi rahoituksessa on nyt isoja ongelmia, kun Finnverasta lähti pienille yrityksille kohdistetut innovaatio- ja muut rahoitusmallit pois. Minä toivoisin, että nähtäisiin yhdessä, että sinne puolelle pitää nyt satsata. 

Aivan mahtavaa on se, että jos nyt polku työelämään näillä meidän kolmekymppisillä mielenterveyspotilailla tulisi osatyöllistymisen kautta. Kiitoksia, jos sitäkin asiaa ollaan hoitamassa.  

Arvoisa rouva puhemies! Keskustan ja SDP:n synnyttämä, epäonnistuneeksi todettu hyvinvointialuerahoituslaki on aiheuttamassa massiivisia irtisanomisia ja tehtävänmuutoksia sekä tilaratkaisuja ja sitä kautta palvelujen supistamisia lähes jokaisella hyvinvointialueella. Tilanne on ennennäkemätön suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon historiassa. Onko keskusta valmis kantamaan vastuunsa tilanteesta, jonka se mahdollisti rahoituslailla ja siunatessaan massiiviset yt:t enemmistöllään hyvinvointialueiden hallituksissa ja aluevaltuustoissa? Menetämme osaajia eläköitymisen myötä. Miten käy hoitoalan veto- ja pitovoimalle?  

Keskustan varapuheenjohtaja on vastikään todennut, että toiminnan tehostamiseen pitää kannustaa, mutta se ei onnistu nykyisellä mallilla. Miksi sitten loitte tällaisen mallin? Nyt te joudutte hyvinvointialueiden aluehallituksissa ja aluevaltuustoissa konkreettisesti toteuttamaan tätä viime hallituskaudella tekemäänne rahoituslakia. Nykyhallitus lisää hyvinvointialueille 2 200 miljoonaa euroa. Tämäkään ei riitä, ja ei myöskään näytä kelpaavan se, että korjaamme lakia. [Veronika Honkasalo: Te leikkaatte hyvinvointialueiden rahoitusta!] 

Arvoisa puhemies! Täällä on syytelty edellistä hallitusta, mutta edellisen hallituksen toimesta, tai meidän edellisen hallituksemme jäljiltä, työllisyysaste oli historiallisen korkealla tasolla. Me tiedämme kyllä, että työllisyys kulkee käsi kädessä kasvun ja tuottavuuden kanssa, mutta tätä työttömyyden järkyttävää kasvua eivät nyt selitä mitkään toimet, joista te väitätte, että se olisi edellisen hallituksen syytä. Edellisessä hallituksessa tehtiin lukuisa joukko työllisyystoimia, joiden tulokset näkyvät myöhemmin, mutta tällä hetkellä meillä on työttömänä nyt 80 000 enemmän ihmisiä. Meillä on 70 000 nuorta työttömänä ja 130 000 pitkäaikaistyöttömänä, ja näiden eteen pitää tehdä jotain.  

Hallituspuolueiden taholta muistaakseni Satonen sanoi, että aktivointiasteen aleneminen selittää pitkäaikaistyöttömyyden kasvun, ja näin on tapahtunut. Nyt minä kysyn, mitä tähän ollaan vastaamassa, koska nyt työvoimapalvelut ovat kunnissa — aika lailla yksimielisesti sinne siirrettiin ne palvelut — ja nyt sieltä on resursseja viety, meillä on palkkatuki poistettu. Mitä, ministeri, vastaatte: mitä aiotte nyt tehdä näiden kaikkein kipeimpien asioiden eteen? Ei pelkästään nuorisotyöttömyys, [Puhemies: Aika!] se on tärkeä, mutta pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen on olennaista. 

Arvoisa puhemies! Isossa kuvassa tosiaan ratkaisevaa on, mitä tapahtuu kotimaiselle kysynnälle, miten vienti vetää, miten yritykset investoivat. Kotimaista kysyntää on leikattu, kun on porukalta leikattu luottamus ja toivo. Viennin kanssa on ehkä vähän parempia uutisia. Investointien kanssa on outoa poukkoilua, kuten aikaisemminkin täällä puhuin, sen suhteen, mitä oikeastaan halutaan. Jos ajatellaan elinkeinoelämän viestiä, siellä on ollut hyvin vahvasti se, että vihreä siirtymä on yksi suurimpia ajureita Suomen investoinneissa ja näin viennin vedossakin.  

No, tässä keskustelun aikana itse asiassa valtiovarainministeri Purralta kilahti sähköpostiin vastaus edustaja Hopsun kirjalliseen kysymykseen, jossa valtiovarainministeri Purra toteaa, että ilmastotoimet hillitsevät pääsääntöisesti kasvua. Olisin ihan kysynyt, kun tämä on valtiovarainministerin näkemys, joka on aika erilainen kuin vaikkapa elinkeinoelämän näkemys — tämä voi ehkä selittää sitä, että tämä politiikka on huonoa ja epäselvää — miten, arvon kokoomusministerit, näette: oletteko te tässä valtiovarainministerin linjalla vai jollain toisella linjalla? [Aki Lindén: Ihan eri linja kuin Teknologiateollisuudella!] 

Arvoisa puhemies! Minä uskon konkreettisiin ratkaisuihin. Nyt kun tästä jäänmurtaja-asiasta on puhuttu, niin kannattaa katsoa, mitä Rauman telakan toimitusjohtaja Mika Nieminen on sanonut: ”Otamme kaikki osaavat metallityöntekijät töihin, niin paljon kuin heitä on tarjolla. Uskomme jatkuvuuteen.” Tilanne on aika pitkälle samanlainen varmaan myös Helsingin telakalla, myöskin Porin telakalla. Eli tämä on nyt kansallinen kysymys, kuinka paljon me saamme Suomen sisältä ammattitaitoisia metallimiehiä, jotka tulevat niitä jäänmurtajia tekemään, ja tietysti myös insinöörejä ja muita, jotka siinä työssä ovat mukana. Jos niitä ei saada Suomen sisältä riittävästi, niin tietenkin niitä silloin tulee myös ulkomailta, mutta kansantalouden hyöty ei ole yhtä vahva. 

Tiedän, että ministeri Marttinen on jo käynnistänyt työn sen asian eteen, miten tähän positiiviseen rakennemuutokseen, joka nyt on täällä laivanrakennuspuolella, pystytään työvoimassa vastaamaan, ja mielelläni kuulisin siitä lisää.  

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus, lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa, mutta tuli 80 000 uutta työtöntä. Aika takamatkalta lähdetään kuromaan umpeen tätä kuilua. 320 000 työtöntä työnhakijaa, 129 000 pitkäaikaistyötöntä ja 70 000 alle 30-vuotiasta nuorta työttömänä. Tämä työllistymisseteli on kyllä hyvä asia, mutta niin kuin täällä kuultiin, myös Ojalan laskuopin mukaan se riittää vain kuudelle prosentille tästä joukosta. Se on aika marginaalinen osa. 

Haluan myös tuoda teille kansalaispalautetta. Sain tänään yhteydenoton eräältä kansalaiselta, joka oli työkyvyttömyyseläkkeen yhteydessä myös tehnyt töitä henkilökohtaisena avustajana, ja nyt tämän kurjistamispolitiikan seurauksena työn vastaanottaminen ei enää kannata. Eli toisin kuin täällä väitetään, että näitä kannustinloukkuja on purettu, niin niitä on myös synnytetty uusia lisää. Toivonkin, että nyt kääritte hihat ja ryhdytte purkamaan toden teolla näitä kannustinloukkuja pois. 

Arvoisa rouva puhemies! Keskustan ja hallituksen valinnoilla on eroja. Me keskustassa uskomme tuottavuuden kasvattamiseen. Hallitus vähentää suuryrityksen verotusta yrityksistä ulos lähtevistä voitoista, mutta me keskustassa verottaisimme sisään jäävästä voitosta vähemmän, aivan kuin talouspoliittinen arviointineuvostokin on suositellut. Eli jos te ette keskustaa meidän veromallissa usko, niin uskokaa talouspoliittista arviointineuvostoa. Me myös ottaisimme tämän veromallin käyttöön pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, ei vain suuryrityksillä, niin kuin hallitus ottaa. Toisekseen keskustalle koko maa on todella tärkeä. Jos katsotaan Ruotsia ja Norjaa, siellähän työllisyysasteet läpi maiden ovat suunnilleen samoissa prosenteissa. Sen takia keskusta toteuttaisi itäiseen Suomeen erityistalousalueen. Jos ette keskustaa usko, niin uskokaa Elinkeinoelämän keskusliittoa tässä asiassa. 

Ärade fru talman! Sysselsättningsläget är svårt, det är vi alla överens om, och bakom all statistik finns förstås en människa. Ungdomsarbetslösheten är speciellt utmanande, och då det gäller den är det bra att vi nu har den här nya sedeln som ett instrument. Men det viktigaste är ju förstås att företag som sådana också anställer och att de har framtidstro. 

Ensinnäkin työllisyys ja työ on parasta sosiaaliturvaa, ja on ensisijaisen tärkeätä, että meillä on laaja kirjo aloja, jotka vetävät. Me Suomessa ollaan katsottu, että aika paljon on joitakin aloja, jotka vetävät, ja vienti on ensisijaisen tärkeää ja myös se, että alihankkijat, pk-yritykset investoivat ihmisiin ja myös laitteistoon, että ne kehittyvät. Se on ensisijaisen tärkeää, että me luodaan sellainen ilmapiiri, jossa on hyvä yrittää ja elää, ja sitä kautta tulee uusia työpaikkoja. Niin tehdään muun muassa Pohjanmaalla.  

Arvoisa puhemies! Nämä luvut tänä päivänä puhuvat totuuden siitä, että meillä on suurtyöttömyys Suomessa. Me olemme siitä samaa mieltä, että olette kyllä tehneet reformeja, mutta näyttää siltä, että niitä ei ole tehty työllisyys mielessä vaan mielessä jotkut ihan eri intressit kuin suomalaisten työllistäminen. Esimerkiksi yhteisöveroalennus teki 800 miljoonan loven budjettiin. Sillä olisi voinut tehdä monta tekoa, jotka olisivat nostaneet Suomen työllisyyttä. Tässä arvioitiin etukäteen, että näin ei tule käymään, se ei valu edes investointeihin. Startup-yhteisö sanoi, että meillä on jo kilpailukykyinen yhteisövero eikä se valu sinne.  

Suomalaiset, te voitte tarkastella toimia. Kokoomusministerit ja monet muutkin sanoivat täällä, että työntekijän irtisanomista helpotetaan — keskustelussa, jossa me puhutaan työllisyydestä ja työttömyydestä. Me sanoimme, että voisi helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista mikroyrityksiin tai että osa-aikaisen työn vastaanottaminen on tehtävä kannustavaksi. Niillä tehdään työpaikkoja ja ihmiset pääsevät laajassa mittakaavassa töihin. Minkä idean saitte, työministeri, täältä mukaan, kun kokoomus ja te sanoitte ministerinä, [Puhemies: Aika!] että teette kaikkenne? Minkä idean otitte meidän listaltamme mukaan?  

Arvoisa puhemies! Muutama fakta:  

Me kaikki jaamme syvän huolen työttömyydestä. On kummallista, että keskusta hehkuttaa nyt välikysymyksessään Tanskan työllisyyslukuja, mutta teille eivät kelpaa ne työmarkkinauudistukset, eivät ne rakenteelliset uudistukset, jotka tehtiin Pohjoismaissa, meidän verrokkimaissa, aikaa sitten [Vasemmalta: Ei ole tehty!] ja jotka Orpon hallitus on nyt tehnyt. Tekin olisitte voineet tehdä ne, mutta edellisessä vasemmistohallituksessa ette tehneet mitään muuta kuin velkaa.  

Keskusta vaatii tässä välikysymyksessä yrityksille porkkanoita nuorisotyöttömyyden taittamiseksi, ja kas, sitähän me teemme: 30 miljoonan euron panostus nuorten työllistymisseteliin. Jäikö huomaamatta? [Vasemmalta: Kuusi prosenttia!]  

Te väitätte, että työttömyysturvan suojaosan poistaminen vei kannusteet pienimuotoiselta työnteolta. Te väitätte sitä koko ajan. Uskokaa nyt, että se on ihan tyhjä väite. VATTin mukaan suojaosan poisto ei romahduttanut työttömien osa-aikatyötä. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Älkää enää toistako sitä väärää väitettä.  

Keskustan omien ehdotusten kustannuksia ja rahoituksen keinoja te ette pysty kertomaan, [Puhemies koputtaa] koska niitä ei kehdata kertoa. Aivan yhtä tyhjän kanssa.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Päivärinnalle toteaisin, että en tiedä, missä te olette olleet silloin, kun on äänestetty näistä hallituksen työelämäuudistuksista, koska keskusta on lähes kaikkia niitä tukenut täällä, toisin kuin te äsken väititte. 

Arvoisa puhemies! Minulla muuten pisti korvaan ministeri Grahn-Laasosen syytös keskustaa kohtaan, kun hän syytti, että me politikoimme tällä välikysymyksellä. Siis onhan se järkyttävää, että tuodaan eduskuntaankin politiikkaa. [Naurua — Veronika Honkasalo: Ai on se järkyttävää!] Tämähän se on ennenkuulumatonta, että siis tänne! Miksi sitä joka paikkaan pitää tuoda? [Naurua] 

Arvoisa puhemies! Meillä on alueita, joilla kuitenkin työllisyysluvut ovat nyt kohtuullisia, ja siellä on tiettyjä toimialoja, jotka vetävät Suomessa ja kasvattavat työllisyyttä. Yksi sellainen on Lappi, ja siellä matkailu nyt vetää. On tulossa huippumatkailusesonki. Meidän kannattaisi Suomessa nyt tehdä sama homma, että me ottaisimme kunnianhimoisen ja tavoitteellisen matkailun kasvuohjelman. Nyt me täällä vähän himmailemme muualla, ja yrittäjät siellä tekevät töitä ja saavat Suomen kasvuun. 

Toinen on kaivosteollisuus. Se on luonut valtavasti kasvua ja työtä koko Suomeen, ja pohjoisessa on erityisesti alue, jossa se etenee. [Puhemies koputtaa] Nyt valitettavasti kaivosveron jättikorotus, joka on meille kaikille tietyllä tavalla vähän hankalakin kysymys, [Puhemies: Aika!] kun me haluamme jättää tänne kohtuullisen osan, on aiheuttanut nyt siellä [Puhemies: Ja nyt, edustaja Lohi, aika on täysi!] yt-neuvotteluja ja irtisanomisia. 

Arvoisa puhemies! Toden totta keskusta on tukenut todella montaa työllisyysreformia, ja sen takia ihmettelinkin sitä, että täällä puhuttiin sitten teidän puheenvuorossa pampputyöllistämisestä. [Keskustan ryhmästä: Tarkoitat varmaan Päivärinta!] 

Arvoisa puhemies! Mutta jokainen työtön Suomessa on liikaa, ja 300 000 on erittäin harmillista. Edustaja Honkonen sanoi, että täällä ei sitä oteta tosissaan: kyllä se otetaan tosissaan. 

Se, mikä tässä harmittaa, on se, että nimenomaan keskusta on kuitannut lähes kaikki nämä työllisyysreformit ja tuo omia ehdotuksiaan. Täällä puhutaan suojaosuuksien palauttamisesta, Viron veromallista, kotitalousvähennyksen palauttamisesta, alvin laskemisesta, jne. Näillähän on satojen miljoonien ellei miljardien hintalappu. Saanen muistuttaa, että juuri eilen on tehty parlamentaarinen sopu velkajarrusta, joten siinäkin mielessä tämä keskustelu kyllä turhauttaa. [Timo Harakka: Mitä lisätyöttömyys maksaa!] 

Kun teillä nyt ei ole mitään vaihtoehtoa hallituksen politiikalle, niin itse asiassa tällä keskustan vaihtoehdolla talouskasvu ei tuplaantuisi, vaan itse asiassa keskustan, miten sen sanoisi, talouspoliittinen uskottavuus puoliutuisi. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pampputyöllistäminen: Joo, kyllä se on ihan totta, että tämä hallitus on tehnyt semmoisia toimia, jotka iskevät nimenomaan tiettyihin ihmisryhmiin, kun te teette teidän erinäisiä uudistuksia, eikä keskusta ole semmoisia uudistuksia tukenut. Me ollaan tuettu niitä järkeviä uudistuksia, jotka lisäävät meidän työllisyyttä, ja sen hyvinkin tietää, jos käy katsomassa, mitä me ollaan sillä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa tehty.  

Kokoomus on nyt sitten ollut tosi huolissaan kahdesta asiasta: hallitusneuvotteluista, jotka ovat olleet kaksi ja puoli vuotta sitten, ja sitten tästä keskustan vaihtoehdosta. No, sieltähän löytyvät nämä laskelmat meidän vaihtoehtobudjeteista. Te voitte ihan itse perehtyä niihin, siihen, millä tavalla nämä rahoitetaan, mutta minä olen huolissani siitä, että tämä hallitus aikoo näillä sadallatuhannella uudella työllisellä saada kaksi miljardia lisää rahaa, siis pätäkkää, fyffeä. Mistä ne rahat nyt sitten tulevat, kun tämä työllisyystilanne on näin kammottava?  

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä se vaan niin on, että näitä luvattuja sataatuhatta työpaikkaa ei valitettavasti ole sinne katukuvaan ilmestynyt. Kyllä se on täysin ilmeistä, arvoisa hallitus, että saksipolitiikalla ei tule työpaikkoja. Kasvua ei ole syntynyt, ihmisillä ei ole tällä hetkellä luottamusta eikä uskallusta kuluttaa. Ihmisillä on huolta huomisesta, toimeentulosta, ja moni pelkää työpaikan puolesta. Olen kyllä nyt hämmästellyt kovasti sitä, että hallituksen vastaus tähän ihmisten luottamuksen puutteeseen on muun muassa potkulaki, eli helpotetaan irtisanomisia. Miten tällä nyt sitten sitä luottamusta vahvistetaan?  

Mutta, puhemies, olennainen kysymys nyt hallitukselle: SDP esitti tuossa omassa ryhmäpuheessaan useita kasvutoimia, useita toimia. Oletteko nyt valmis tarttumaan niihin? Oletteko valmis esimerkiksi kalliin ja tehottoman yhteisöveron laskun sijaan tukemaan pieniä yrityksiä nostamalla arvonlisävelvollisuuden alarajaa tai esimerkiksi parantamalla kotitalousvähennystä siten, että naisvaltaiset yritykset tästä voisivat hyötyä? Nämä ovat SDP:n esityksiä. Tartutteko niihin?  

Arvoisa puhemies! Keskusta vertaa Tanskan ja Puolan kasvua Suomen taantumaan.  

Suomen talous on kärsinyt pitkäaikaisista rakenteellisista ongelmista. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa työn tuottavuus ei ole juurikaan kasvanut finanssikriisin jälkeen. On selvää, että tämä näkyy heikompana talouskasvuna. Nokian romahtamista ja perinteisten vientialojen hidasta kasvua ei ole pystytty täyttämään uusilla, nopeasti kasvavilla aloilla samassa mittakaavassa kuin Tanskassa.  

Lisäksi Tanskan lihavuuden ja diabeteksen hoitoon tarkoitettujen lääketeollisuuden tuotteiden vahva kysyntä on aiheuttanut valtavan positiivisen nousun Tanskan talouteen. [Piritta Rantasen välihuuto] Puolan suuri sisämarkkina ja Suomea edullisemmat työvoimakustannukset ovat poikineet maahan investointeja, jotka tukevat talouskasvua. [Välihuuto keskustan ryhmästä] Suomen nousua tukevat nyt puhtaan siirtymän hankkeet, datakeskukset sekä nyt tuorein, jäänmurtajasopimus. Iloitkaamme näistä. [Timo Harakka: Iloitkaa datakeskuksista ja vihreästä siirtymästä, hyvä neuvo!]  

Kiitos, rouva puhemies! Työttömien joukko on suuri, ja siinä joukossa pitkäaikaistyöttömien kohtalo on kaikkein vaikein. Jos työmarkkinat alkavat tervehtyä, niin osa pitkäaikaistyöttömistä ei sittenkään työllisty johtuen siitä, että pitkä työttömyys on joillekin niin traumatisoiva tai lamaannuttava, että työhön ryhtyminen on miltei mahdotonta.  

Sen vuoksi kaikki toimet työttömien hyväksi, erityisesti pitkäaikaistyöttömien hyväksi, ovat välttämättömiä. Kun edustaja Lindtman pyysi pääministeriä kuuntelemaan, niin nyt minä kuuntelen teitä, ministeri Marttinen, kun te kerrotte kaikki ne toimet, mitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä pitkäaikaistyöttömien hyväksi. 

Arvoisa rouva puhemies! Etelä-Savon kaltaisella maakunnalla, joita ovat käytännössä kaikki itäisen Suomen maakunnat, suuri huoli on nuorten poismuutto alueelta. Mitä kauempana lukio, ammattioppilaitos, ammattikorkeakoulu tai yliopisto kotipaikkakunnalta on, sitä todennäköisemmin nuori ei palaa enää kotiseudulleen. Tätä pakkosiirtoa hallitus on käytännössä kaikilla politiikan osa-alueilla harjoittanut, lukioiden alasajosta ja koulutuksesta liikennepolitiikkaan. Aluepolitiikka on se, jolla tätä maata on pidetty pystyssä, ja siitä on tehty hyvinvointivaltio. Aluepolitiikalla tätä ihmisten pakkosiirtoa on voitu edes jollain lailla hidastaa.  

Arvoisa puhemies! Hallituksen harjoittama politiikka on sitä perussuomalaisten pelkäämää todellista väestönvaihtoa. Meiltä itäisestä Suomesta lähtevät nuoret, osaavat ja työkykyiset ihmiset aluepolitiikan alasajon takia. Ikävä kyllä vaihdossa emme saa mitään, korkeintaan tyhjiön, jossa tyytymättömyys, työttömyys ja turvattomuus kasvavat.  

Täällä ovat jälleen tänään perussuomalaiset käyttäneet supervoimaansa elikkä puhuneet asian vierestä, mutta olisiko hallituksella jotain ihan todellista vastausta tähän itäisen Suomen tilanteeseen? 

Arvoisa rouva puhemies! Myöskin minä kiinnitän ministeri Grahn-Laasosen puheenvuorossa huomion tähän lauseeseen, missä te totesitte, että täällä politikoidaan. Tähän viitattiin vähän sarkastisesti, että tämä paikka on juuri se, missä voidaan politiikkaa tehdä ja politikoidakin tarpeen mukaan.  

Ylipäätään tästä keskusteluilmapiiristä tänään: on ollut hyviä puheenvuoroja paljon, tunteitakin on ollut mukana, asia on iso. Mutta politikoinnista voi sanoa tämän: Kun täällä edustaja Partanen — joka on paikalla vielä — totesi, että äänestäjän pitää myöskin saada äänilleen vastinetta, niin kyllä kai politikoinnin yksi suurin trauma ja äänestäjien kokemus siinä on se, että annetaan selkeä vaalilupaus sadastatuhannesta uudesta työpaikasta mutta luku onkin 80 000 työtöntä lisää. Kyllähän tämä on asia, jonka perään me haluamme sitten myöskin kysyä.  

Kyllä, edustaja Heinonen oli täällä paikalla ja käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että jokainen ymmärtää, että yhdessä vaalikaudessa sadantuhannen työpaikan luominen noin kertaheitolla ei ole mahdollista. Kyllä, jokainen senkin ymmärtää, mutta sitä me emme ymmärrä, että me emme lähesty nollaa [Puhemies koputtaa] vaan me kasvatamme työttömyyttä. Tämä tietenkään ei käy pirtaan, [Puhemies: Aika!] ja tässä suhteessa tämä politikointi tässä tulee vastaan. [Puhemies: Edustaja Partanen!] Viitataan suhdanteisiin, viitataan kansainväliseen tilanteeseen... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä] 

Arvoisa puhemies! Kokoomus otti melkoisen haasteen vastaan, kun aloitimme hallituksessa. Työttömyys oli laskussa, se lähti laskuun jo vuonna 2022. [Vasemmalta: Onko kääntynyt?] Ja tuota noin niin, minä... [Eduskunnasta: Selvä vastaus!] — Anteeksi, minulla meni nyt sekaisin. — Mutta siis piti sanoa sitä, että todella meillä lähtivät nämä suhdanteet laskuun jo vuonna 2022, ja oppositio elikkä entinen hallitus rakensi meille työllisyyttä edellisellä kaudella velkarahalla. Nyt me olemme joutuneet siihen tilanteeseen, että joudumme sopeuttamaan meidän menoja ja emme pysty jatkamaan enää tätä samaa rallia ja tukemaan erilaisia yrityksiä ja toimintaa velkarahalla, vaan joudumme todella hakemaan uusia reformeja. Tämä on ollut suuri, suuri haaste. Minusta on myös väärin, että meitä haukutaan siitä, että olemme halunneet luoda Suomeen työpaikkoja, olemme tuoneet tänne saliin päätettäväksi suuria reformeja. Toivon kyllä todella, että jos näitä ei pystytä tukemaan, niin tuotaisiin edes uskottavia vaihtoehtoja pöytään.  

Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä nyt kuitenkin vanhoja halutaan muistella, niin kerrataan nyt vielä nämä luvut: Eli viime kaudella Suomeen saatiin 109 000 työllistä lisää, ja tällä kaudella siis tähän mennessä 63 000 työllistä vähemmän, yli 80 000 uutta työtöntä. [Vasemmalta: Valtava työvoimapula!] 

Täällä on paljon peräänkuulutettu toivoa, ja se onkin valtavan tärkeätä. Toivoa tarvitaan, luottamuksen palauttamista tarvitaan, mutta ei se toivo synny tilannekuvaa kaunistelemalla, vaan se syntyy noudattamalla sitä vanhaa viisautta, että kerro totuus mutta rohkaise. Ja se rohkaisu tarkoittaa siis tässä tapauksessa sitä, että hallitus antaa ymmärtää, että nyt tehdään joitain asioita toisin, jotta suunta muuttuu, koska muutoin vain jatketaan sitä samaa polkua, sitä samaa tietä, joka on nyt johtanut tähän tilannekuvaan, johon liittyen äsken noita lukuja kertasin. 

Todellakin keskusta on esittänyt nyt monia toimia, joihin toivon, että hallitus voisi tarttua. Miten ne rahoitetaan, on kysytty. Rahoitetaan yksinkertaisesti käyttämällä rahaa vastuullisemmin. Esimerkiksi on viitattu täällä nyt moneen otteeseen tähän yhteisöveron alennukseen, [Puhemies koputtaa] jonka voisi käyttää, tuonkin rahan, paljon tehokkaammin. 

Arvoisa rouva puhemies! Kysymyksiä on paljon, pyrin tiiviisti nyt ainakin osaan niistä vastaamaan. 

Täällä nousi tämä nuorten työllistymissetelin tilanne. Edustaja Honkasalo taisi puhua yritystukiseteleistä. Voidaan nyt tähän pysähtyä aivan tiiviisti. Kaikkein vaikuttavimmin työpaikat syntyvät suomalaisiin yrityksiin. Se on myös tutkimusten mukaan selkeästi voitu osoittaa. Toivon myös, hyvät kollegat, että emme anna kuvaa siitä... Tässä on kyse siitä, että yrityksen palkkakustannuksia kompensoidaan, jotta suomalainen nuori pääsee töihin. [Timo Harakka: Näinhän me ollaan ennenkin tehty!] Sehän on tässä se mekanismi. Pidän tätä erittäin hyvänä, vaikuttavana toimenpiteenä, [Timo Harakka: No nytkö te olette sen keksinyt!] jota viedään vastaavasti sitten siltä osin eteenpäin. 

Sitten täällä kysyttiin Lappeenrannan tilanteesta. Edustaja Holopainen nosti esille, että miten tässä mennään eteenpäin. Tosiaan kävinkin siellä teillä kesän lopussa. Toimenpiteiden valmistelun olemme saaneet nyt sitten loppuun alueen kanssa, ja nyt sitten toivon, että lähiaikoina voin kertoa lisää siitä. Mutta pidän kiinni lupauksestani, minkä olen antanut alueelle siinä kohtaa, kun teillä olen käynyt. 

Sitten täällä keskustan puheenvuoroissa korostui ehkä useaankin otteeseen se, että ikään kuin meidän hallituksen politiikkatoimet kohdistuisivat jollain tapaa suuryrityksiin. Katsotaanpa nyt vaikka työmarkkinauudistuksia: Yt-lain muutos, takaisinottovelvoite poistuu alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä. Paikallisen sopimisen laajentaminen kohdistuu nimenomaan kaikkein pienimpään yrityskenttään, koska nämä yritykset eivät pääosin ole olleet myöskään järjestäytyneitä, ja nyt näiden lainmuutosten myötä nämä yritykset pääsevät samaan tilanteeseen suurempien yritysten kanssa. Ja vaikka yhteisöveron kevennys: kun kierrän paljon maakuntia, niin aika lämpimästi kyllä suomalaiset pk-yrittäjät, jotka siellä tekevät työtään ja työllistävät, ovat ottaneet vastaan tämän hienon uutisen hallitukselta siitä, että verotusta tullaan keventämään. Elikkä kannustan myös keskustan kansanedustajia menemään vaikka sitten Raumalle tai Euraan tai Huittisiin tai missä nyt viimeksi olen kiertänyt ja käymään keskustelua suomalaisten pk-yrittäjien kanssa tästä tilanteesta. 

Sitten nousi hyvin esille myös pitkäaikaistyöttömyyden tilanne. Ollakseni rehellinen on tietysti selvää, että ei ole olemassa mitään yhtä yksittäistä ratkaisua, vaan tarvitaan laajasti erilaisia toimenpiteitä. Totta kai kaikki ne uudistukset, mitä olemme tehneet, vahvistavat taas kasvunäkymää, luovat tilaa sille työllisyyden kasvulle. Mutta samaan aikaan totean myös sen, että käyn parhaillaan läpi myös työllisyyspalveluiden tilannetta ja pohdin sitä, voidaanko siellä tehdä joitain sellaisia muutoksia, millä tässä uudessa tilanteessa voitaisiin tukea myös työllisyysalueiden työtä, koska on aivan totta, että aktivointiaste on laskenut liikaa. Se on huolestuttava asia. Nyt kun kerran tämä muutos on siis tehty, mikä on aikaisemmin valmisteltu, niin pyrin nyt nopeasti pääsemään taas tilanteen päälle. Mutta kannan huolta tästä aivan samasta asiasta, jonka täällä edustaja Haatainen, muun muassa, otti esille. 

Ehkä viimeisenä Itä-Suomen tilanteesta: Jos, edustaja Kallio, katsotte nyt sitten vaikka lisäbudjetin, jonka hallitus on antanut eduskuntaan, niin siellähän muun muassa ehdotetaan valtuutta nimenomaan pk-yritysten investointien liikkeelle laittamiseen, elikkä Itä-Suomen ohjelman toimeenpano etenee täysimääräisesti siten kuin hallitus on todennut aikaisemmin, ja myös AKKE-rahoituksen osalta vastaavasti toimenpiteitä tehdään. Kannattaa muistaa se, hyvät kollegat, että kyllähän nämä toimenpiteet, mitä tehdään kasvun hyväksi, valtakunnalliset toimenpiteet, aivan yhtä lailla ja samalla tavalla hyödyttävät Itä-Suomessa toimivia yrityksiä niin kuin kaikkialla muuallakin maassa. Mutta sen lisäksi me myös teemme toimenpiteitä, joilla taas vastaavasti Itä-Suomen tilannetta pystytään vahvistamaan. Edustaja voi koska vaan ottaa minuun yhteyttä ja soittaa, emme ole käyneet tästä Itä-Suomen tilanteesta mitään keskustelua. Jos te haluatte vaikuttaa alueenne tilanteeseen, niin ottakaa yhteyttä ja käydään keskustelua, koska totta kai olen halukas kuulemaan myös siitä, miten te näette alueenne tilanteen. 

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan on helppo syytellä edellisiä hallituksia ja aina verrata edelliseen, mutta jos siis lähdetään siitä, niin Kataisen ja Stubbin hallituksen aikaan miinus 47 000 työllistä. Se oli se, mitä Sipilän hallitus peri. Sipilän hallituksen aikaan plus 135 000 työllistä, Rinteen—Marinin hallitus plus 109 000 työllistä. Ja mitenkäs tämä Orpon hallitus nyt sitten? Tämä on se todellisuus, jossa Suomessa eletään. Ei tätä välikysymystä ole tehty vain ärsyttääksemme ja häiritäksemme hallituksen toimia vaan tarjotaksemme yhteistyötä ja herätelläksemme sitä, missä todellisuudessa nyt eletään. Me tarvitsemme toivotalkoita, mutta me tarvitaan se toivo myös siellä hallituksen sisällä. Sanokaa se esimerkiksi sille hallituskumppanille, että nyt tarvittaisiin enemmän positiivista viestiä. Ei voi olla niin, että hallituskumppanit ja suurimmat hallituspuolueet ovat erimielisiä siitä, millaista politiikkaa tässä maassa tehdään.  

Vielä kysymys ministerille. Yhteisövero: Olen kuullut valtiovarainministeriöstä, että sitä ei valmistella eikä varmaan ole edes aikeita valmistella. Onko niin, [Puhemies koputtaa] että se nyt sitten haudataan, vai ei? Meille sopii, [Puhemies: Aika!] että se haudataan.  

Arvoisa puhemies! Tässä, ministeri Marttinen, olette useampaan otteeseen tänään todennut, että keskustelulla on merkitystä ja sillä, miten me puhumme yhteiskunnassa. Minä olen täysin samaa mieltä teidän kanssanne, mutta en tiedä, huomaatteko te, miten hallituskumppani puhuu täällä tänään, esimerkiksi vastakkainasettelee maahanmuuttajat, työttömät, työperäisen maahanmuuton ja toisaalta tämän inhimillisen kriisin työttömyydessä, mikä meillä tällä hetkellä Suomessa on. Toivon todella, että tätä keskustelua käydään myös teillä hallituksenne sisällä.  

Minä aivan kuten moni muukin edustaja olen hyvin huolissani nuorison työttömyydestä ja erityisesti siitä, miten meidän nuoret opiskelijat, jotka ovat vastavalmistuneita, myös korkeakoulutettuja, pääsevät kiinni siihen ensimmäiseen työpaikkaan, joka on niin valtavan merkityksellinen ja tärkeä asia. Toivon todella, että emme tee 90-luvun laman virheitä, jolloin tietty ikäryhmä ei missään vaiheessa päässyt kunnolla kiinni omaan alaan. Niistä virheistä maksamme edelleen, joten toivon todella niitä konkreettisia toimenpiteitä.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä oppositio puhuu nyt työelämästä kuin se olisi hallituksen käsistä karannut ja kinttaat tipahtaneet, mutta tehdään tämä yksi asia nyt selväksi: ei ole. Työpaikkoja ei voi kestävästi taikoa tyhjästä, saati tilastoja silotella paisuttamalla julkista hallintoa. Tämä hallitus on tehnyt toimia, jotka luovat vakautta ja turvaa yrittäjille, yrityksille ja kasvulle. Hyvä oppositio, tekin tiedätte hyvin, ettei maailmanpoliittinen tilanne ole muuttunut vakaammaksi ja turvallisemmaksi naapurimaamme hyökättyä raakalaismaisesti laittomasti Ukrainaan. Eli maailman ja lähialueen epävakaus jatkuu, eikä se voi olla vaikuttamatta myös meihin, Suomeen ja suomalaisiin. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa olisi varmaan hyvä kääntyä todellisiin lukuihin, tehdä ehkä vähän samaa kuin velkakeskustelussa, että haettaisiin yhteinen pohja. Nythän tässä ero näitten laskennallisten kehityskulkujen ja todellisuuden välillä on revähtänyt 180 000:n spagaattiin, ja taustalla on pitkälti se, että hallitus on nyt jo kaksi ja puoli vuotta pyöritellyt näitä laskennallisia työtilaisuuksia, joita avautui siitä, että EK:n julmat listat työelämän lainsäädännön heikennyksistä viedään läpi. Niistähän ei ole mitään näyttöä, että ne olisivat vaikuttaneet siihen suuntaan, johon niiden väitettiin vaikuttavan. Tilanne, kun siellä hallituksen esityksiä valmistellaan, muistuttaa vähän näitä Gogolin Kuolleita sieluja, kun siellä sitten pyöritellään, että nyt neuvotellaan tässä lasin ääressä, että pistetäänkö me tästä nyt 10 000 vai 34 000 työtilaisuutta lisää tämän tuloksena, ja eletään ihan ikään kuin irti todellisesta maailmasta. Olisi varmasti keskustelulle eduksi, [Puhemies koputtaa] että palattaisiin todellisuuteen. 

Arvoisa rouva puhemies! Työttömyys on ahkeralle ja työtä haluavalle ihmiselle hirveä ja epäinhimillinen katastrofi. Suhdannetilanne on ollut todella heikko, ja siihen on vaikuttanut moni asia, muun muassa Ukrainan sota, korkeat korot ja muu epävarmuus maailmalla Tämän hallituksen toimesta on kuitenkin tehty työllisyystoimia, joilla on helpotettu työn vastaanottamista, paikallista sopimista, kannustinloukkuja on purettu, luvitusta on nopeutettu, investointeja edistetty, muun muassa suuri jäänmurtajasopimus, ja ennen kaikkea tavallisten palkansaajien ostovoimaa on nostettu. Kun suhdannetilanne paranee, ostovoiman nousun myötä näiden nyt tehtyjen toimien ja talouskasvun vaikutukset alkavat näkyä myös suomalaisten työllisyydessä.  

Arvoisa puhemies! Aihe on vakava, ja huoli työttömyydestä on todellinen. Ihmettelen kuitenkin suuresti minäkin, että keskusta haluaa Suomeen vuosittain noin 40 000 maahanmuuttajaa, kun meillä on tällä hetkellä työttömiä maahanmuuttajia vajaa 70 000. Työllisyys ei lisäänny sillä, että tänne lisätään maahanmuuttajia nauttimaan suomalaisesta sosiaaliturvasta. [Puhemies koputtaa] Pelottelupolitiikan sijaan [Puhemies: Aika!] toivoisin oppositiollekin toivoa ja uskoa. —Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Olemme varmaan tässä salissa yhtä mieltä siitä, että meidän taloudenhoidon kannalta kaikista merkittävin asia on talouskasvu. 

Minulla on hyvin paljon yrittäjiä, kollegoita, ja sitten omat pojatkin ovat yrittäjinä, ja on viesti kuulunut jatkuvasti, että yritysten rahoitusten saanti on mennyt todella vaikeaksi. Suomen Yrittäjät hallituksen talousarvion käsittelyn yhteydessä totesi, että 96:ta prosenttia yrityksistä vaivaa tällä hetkellä jonkunlainen rahoituksen saannin heikkous. Se on semmoinen asia, että minä haluaisin kysyä nyt hallitukselta, arvoisalta ministeriltä, mitä toimenpiteitä aiotte tehdä, että tämä asia ratkeaisi. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kallio hyvin puhui aluepolitiikasta ja aluekehityksestä.  

Tapasin äsken tässä välillä kokouksen lomassa erästä investoijaa tuonne maakuntaan, ja hän oli hyvin huolissaan. Toissa viikolla hallituksen päätökset siirtää aluekehitysrahoja pois: Pohjois-Karjalasta lähti kertaheitolla 12 miljoonaa, josta oli yli seitsemän miljoonaa suoria yritystukia. Hän oli aivan varma, että he joutuvat miettimään investointeja jonnekin muualle, koska tiedän varmasti ely-keskuksesta, että siellä oli useita yritysrahoituksia pöydällä tällä hetkellä ja puolet elyn yritysrahoituksesta lähti kerralla, heitettiin sotilaalliseen liikkuvuuteen, neljä ja puoli miljoonaa tki-rahoja. Tämäkö on sitä työllisyyspolitiikkaa? Samaan aikaan talousarviossa 1,6 miljoonaa leikkaatte alueellisia kuljetustukia, joita nauttii tällä hetkellä 45 vienti-pk-yritystä. Viime vuonna veitte jo miljoonan siitä. [Puhemies koputtaa] Soitin alkuviikosta eräälle tämän kuljetustuen piirissä olevalle yritykselle, [Puhemies: Aika!] ja kyllä he pitivät mahdottomana sitä tilannetta, että he pystyvät vientiä jatkamaan. [Puhemies: Edustaja Jukkola.] Siis nämäkö ovat niitä työllistäviä tukia? 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Työttömyydestä saa ja pitääkin olla huolissaan, mutta väitteille, että emme tekisi mitään, ei ole pohjaa. Tämä hallitus tekee enemmän työn, kasvun ja investointien vahvistamiseksi kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin.  

Edustaja Kurvinen täällä esittää, että keskusta tavoittelee kahden prosentin talouskasvua, ja voitte olla huoleti, sillä juuri tulleen OP:n talousennusteen mukaan Suomen talouskasvu nousee kaksi prosenttiyksikköä. Tämä hallitus tekee, ei selittele. Työpaikkoja syntyy, kun uskalletaan investoida.  

Keskusta taas haluaa perustaa erityistalousalueen yhteen osaan Suomea ja samalla rakentaisi uuden hallintohimmelin, joka lisäisi byrokratiaa. Mielestäni pitäisi ajatella isommin. Emme rakenna etuoikeuksia yhdelle osaa Suomea vaan haluamme [Puhemies koputtaa] koko Suomesta erityistalousalueen, [Puhemies: Aika!] joka houkuttelee investointeja ja luo työtä joka maakuntaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Tuohon edustaja Jukkolan ansiokkaaseen puheenvuoroon pitää todeta, että tällä hetkellä saldo taitaa olla miinus 80 000. Tavoite hallituksella, kokoomuksen vaalilupaus, plus 100 000, tällä hetkellä tilanne on miinus 80 000 — tämä on tulostaululla tällä hetkellä lukema.  

Jos lukemia käy vähän läpi: Suomen työttömyys on tällä hetkellä kymmenen prosenttia, ja eurovaluuttaa käyttävien maiden keskimääräinen työttömyysaste on 6,3 ja EU-maiden yhteensä 5,9. Esimerkiksi Saksassa työttömyys on 3,7 prosenttia meidän verrokkimaistamme. Suomessa on tosiaan yli 300 000 työtöntä tällä hetkellä, ja erityisen huolissani olen noin 37 000:sta alle 25-vuotiaasta työttömästä. 

Yksi iso juurisyy, rouva puhemies, on se, että rakennusala on käytännössä täysin kuolleen sydänkäyrä. Siellä ei tapahdu mitään, ei edes korjausrakentamista. Siksi keskusta laittaisi liikkeelle tällaisen rakennusalan elvytyspaketin. Juuri samasta asiasta haluan sanoa kuin edustaja Mehtälä, että vakuuksia pitäisi auttaa valtion järjestämään, [Puhemies koputtaa] että voisi asuntoja hankkia ja yritykset investoida. 

Arvoisa rouva puhemies! Tarkistin juuri äsken, kun puhuimme täällä Tanskasta ja Ruotsista, että vuoden 22 lopussa, kun Suomen työllisyysaste oli 74,2 prosenttia, me olimme 2 prosenttia jäljessä Tanskasta ja 3 prosenttia jäljessä Ruotsista. [Arto Satonen: Kyllä!] Tällä hetkellä me olemme 4 prosenttia jäljessä Ruotsista ja 5 prosenttia jäljessä Tanskasta. Eli tämä muutos huonompaan näiden maiden vertailussa on tapahtunut juuri tässä viimeisen kolmen vuoden aikana.  

Kun tulin tähän keskusteluun silloin kolme tuntia sitten, ajattelin, että eilisen konsensuksen hengessä hyvin maltillisesti täällä puhun. Tässä on tietysti aika kuuma tunnelma ollut hetkittäin. Haluaisin kyllä todeta, että valtiovarainvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä tällä kaudella olen kuullut moneen kertaan maan johtavia ekonomisteja. Kyllä yksi keskeinen johtopäätös on se, että ne hallituksen toimenpiteet, joita te kutsutte työllistämistoimiksi, ovat tätä tarjontaa lisääviä toimenpiteitä, jotka ovat ajoittuneet nyt suhdanteellisesti ihan väärään kohtaan. Sen takia esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotuksen leikkaamisesta ei synny niitä [Puhemies: Aika!] kymmentätuhatta työpaikkaa. Eli väärään aikaan olette tehneet juuri näitä toimenpiteitä.  

Arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti vielä työllistämisestä.  

Edustaja Eskelinen omassa puheenvuorossaan äsken nosti ihan oikein esille nämä Pohjois-Karjalan ja itäisimmän Suomen tilanteet. Meiltä on käytännössä viety kaikki pois, ja se kipeimmin käy nyt, arvoisat ministerit, yrityksiin. Kuten edustaja Eskelinen hyvin kuvasi tilannetta, sieltä lähtivät investointituet. Meiltä on viety kaikki pois, tierahaa on viety lähes muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta.  

Sitten kun aluekehitysrahoista vielä puhutaan, niin niitä menneisyydessäkään saamatta jääneitä rahoja ei palauteta meille enää. Elikkä te olette tehneet meille täydellisen paitsion. Karjalan heimo, itäisen Suomen ihmiset ovat joutuneet kokemaan viime vuosisadan aikana todella kovia, mutta te haluatte vielä maksimoida tämän ikävän tilanteen, mitä me olemme kokeneet. Toivottavasti teistä ministereistä, etenkin pääministeristä ja valtiovarainministeristä, löytyy lämmintä sydäntä, että ymmärrätte, mistä on kysymys. Me haluamme tehdä siellä töitä, ja siellä on monia, monia yrittäjiä, arvoisat ministerit, jotka todella haluavat tehdä töitä ja työllistää ihmisiä. Käyttäkää tämä voimavara hyväksenne, älkää hyljätkö meitä.  

Arvoisa rouva puhemies! Tämä välikysymys on kyllä todella tärkeä, ja aihe on suorastaan musertavan tärkeä monelle suomalaiselle tänä päivänä. Kyllä se niin on, että työ on hyvinvoinnin perusta ja sen eteen meidän tässäkin salissa on kaikki tehtävä, että suomalaisille töitä riittää. 

Me olemme kyllä nyt esittäneet tässä varsin kuumankin keskustelun aikana mielestäni kuitenkin ihan asiallisia esityksiä siitä, miten tätä työllisyystilannetta voitaisiin parantaa. Ja kyllä minua vaivaa hiukan se, että vastaukseksi sieltä hallituspuolueilta tulee jatkuvalla syötöllä, jos näin voi sanoa, että mitä tämä maksaa ja mitä se maksaa. Kyllä minä haluan kysyä nyt teiltä, mitä se maksaa, kun meille tulee sata työtöntä päivässä. Tämähän on älyttömän kallista. Ja sitten kun mietitään vielä sitä, että siellä on joukossa nuoria, siellä pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko ajan, niin mitä tämä maksaa, kun tätä tapahtuu päivittäin, koko ajan tulee lisää? Kyllä silloin teidänkin tarvitsisi hallituksessa nyt myöntää se tosiasia, että suunta on ollut [Puhemies: Aika!] tässä työllisyyden hoidossa väärä, ja kysynkin: oletteko valmiita muuttamaan suuntaa? Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kyllä se niin on, että työttömyys on todella musertava kokemus, kun hakee aktiivisesti työtä ja aina vain tulee vastaukseksi ”ei” tai ei tule vastausta ollenkaan, ihan riippumatta siitä, onko nuori tai vähän iäkkäämpi tai maahanmuuttaja, tai kuka nyt onkaan sitä työtä hakemassa. 

Orpon hallitushan on tehnyt useita työelämäuudistuksia, oikeastaan historiallisia sellaisia, muun muassa niin, että paikallista sopimista on lisätty, määräaikaisten työsopimusten tekemistä on helpotettu, työttömyyskassoille on annettu oikeus tarjota työvoimapalveluita. Ja nyt vielä puoliväliriihessä päätettiin, että lisätään henkilöstön edustusta myös hallituksissa ja johtoryhmissä, eli tätä rajaa alennetaan 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin. 

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Marttiselta, kun olette ottanut esiin tämän nuorten työllistämissetelin ja myöskin sen, että mahdollisesti työttömyysturvalla voisi opiskella jatkossa: kuinka näiden asioiden valmistelut etenevät? 

Kiitos, arvoisa puhemies! Jotenkin kyllä on semmoinen surullinen olo siitä, kun täällä syytetään edustajia tai puolueita politikoinnista. En tiedä, missä enemmän pitäisi politiikkaa tehdä kuin tässä salissa. Ja niistä puheista siitä, että välikysymys on ollut turha: kyllä se on niin, että työttömille se tilanne on aivan todellinen, ja näkee, että me elämme hallituksen kanssa kyllä aivan eri maailmassa.  

Viime vuonna työttömyysetuuksien saajia oli yli 330 000 kappaletta. Se on lähes 10 prosenttia Suomen 17—64-vuotiaasta väestöstä, siis melkein 10 prosenttia. Kun täällä on kyselty siitä, mitä mikäkin maksaa, niin viime vuonna maksettiin pelkästään työttömyysturvasta neljä miljardia euroa — neljä miljardia euroa. Mitä sillä rahalla voisimmekaan tehdä, jos meidän työttömyysprosenttimme olisivat jossakin muualla? Kyllä se ero tulee myös siinä, että hallitus haluaa helpottaa nimenomaan sitä työttömyyttä, kun SDP haluaisi helpottaa työllistymistä. 

Arvoisa puhemies! Tässä on suurella mielenkiinnolla kuunnellut tätä keskustelua. Moni hallituspuolueen edustaja on täällä oppositiota vastaan hyökännyt vetoamalla tähän eiliseen parlamentaariseen sopuun niin, että sitten ei saisi esittää toimenpiteitä siihen, miten työllisyyttä ja kasvua vauhditetaan. Ehkä, hyvät hallituspuolueiden jäsenet, itse asiassa sovun ytimessähän on juuri se, että ilman tätä työllisyyden kasvua, talouskasvun vahvistumista, siitäkään ei tule, kuulkaa, yhtään mitään. Se on se meidän tärkein asia.  

Sitten toisekseen, mitä tulee siihen sopuun, niin en nyt ehkä kuitenkaan lähtisi näissä keskusteluissa hirveästi hallituspuolueiden edustajana henkseleitä paukuttamaan, koska jos nyt katsotte, mistä siellä on sovittu, ja katsotte niitä kriteereitä, niin tehän ette ole yhtenäkään vuonna saavuttaneet niitä tavoitteita, joita sinne on asetettu, siis yhtenäkään vuonna. Ehkä ei kannata lähteä tässä nyt mopolla moottoritielle. Mutta se on tärkeintä, että saisimme yhdessä talouden ja työllisyyden kasvuun.  

Arvoisa puhemies! Vielä kommentti pariin puheenvuoroon. 

Edustaja Lindén, te sanoitte, että nämä toimet, joita nyt on tehty, ovat lisänneet työvoiman tarjontaa ja ne ovat nyt väärässä ajassa, kun kysyntä ei vedä. Aivan, mutta minkä takia te ette silloin, kun te olitte hallituksessa, samoin ministeri Haatainen, toteuttaneet niitä edellisellä vaalikaudella, jolloin avoimien työpaikkojen määrä oli huomattavasti suurempi ja nämä toimet olisivat purreet huomattavasti paremmin? Miksi te ette silloin niitä tehneet? 

Sitten jos sanotaan siitä, millaisen perinnön tämä hallitus on saanut, niin tämä hallitus sai sellaisen perinnön, että verrattuna muihin Pohjoismaihin, aivan kuten te kerroitte, työllisyysaste oli Pohjoismaiden alhaisin ja velka oli Pohjoismaiden korkein. Jos mitään ei olisi lähdetty tekemään, me olisi ajauduttu semmoiselle tielle, että tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja olisi mennyt pois. Sen takia tämä velkajarru on nyt tärkeä, mikä nyt on tehty, mutta tilanne olisi ollut huomattavasti parempi, jos nämä toimet olisi pystytty tekemään jo silloin, kun suhdannetilanne oli parempi.  

Rouva puhemies! Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä todella vähän. Jokaista avointa työpaikkaa kohti on kymmenen työnhakijaa, ja se kertoo sen olennaisen tästä tilanteesta, ja minusta se on tässä se, joka aina unohdetaan. Avoimia työpaikkoja tulee saada, että me saadaan kasvua aikaiseksi, ja teemme niitä toimia. Meidän pitäisi tehdä työllistämispolitiikkaa, ei työttömyyspolitiikkaa tässä tällä hetkellä. 

Arvoisa rouva puhemies! Äsken kysyin pitkäaikaistyöttömistä ja muista. Minulla olisi tässä ehdotus, jota voisi hyödyntää aika nopealla tavalla. Kunnat siitä hyötyisivät ja myöskin työttömät. Voitaisiin ajatella niin, että nyt kun me tarvitaan osaamista ja työllistymisen suurin este on osaamisen puute ja nyt kun on työttömiä ihmisiä paljon, niin voitaisiinko tässä yhteydessä, jos työttömiä koulutetaan, työtön lähtee koulutukseen, vapauttaa se kunnan työttömyysturvavastuu siltä ajalta, kun ollaan koulutuksessa. Samalla kasvatettaisiin osaamista ja sitten kunnat vähentäisivät niitä työttömyysturvamenoja, koska pitkäaikaistyöttömien menoista 80 prosenttia on kunnilla. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Me luettiin viime viikolla lehdestä, että pk-seudulle tehdään tämmöiset raitiovaunuhankinnat ulkomailta demareitten ja kokoomuksen ja vihreitten johdolla. No, minä aloin sitten penkoa tätä asiaa, koska se tuntui minun mielestä niin erikoiselta, ja selvisi sitten, että valtio tukee tätä Vantaan ratikkahanketta 177 miljoonalla eurolla. Se on minun mielestä melko paljon rahaa, etenkin kun se työ ei suinkaan tule tänne Suomeen vaan se menee sitten sinne Puolaan näillä näkymin. Samalla meille koko Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmien toteutukseen annetaan 16,1 miljoonaa euroa. Eli siis koko Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmaan 16,1 miljoonaa ja Vantaan ratikkahankkeisiin 177 miljoonaa, ja sitten me ihmetellään, minkä takia meillä ei ole rahaa. 

Minä mietin, olisiko mahdollista, että se kasvu ja ne työpaikat lähtisivät myös maakunnista ja koko maan tasaisesta kehittämisestä, ja passaisiko hallituspuolueille semmoinen, että lopetettaisiin tuommoinen tyhjä rahan holvaaminen ja sitten laitettaisiin sitä rahaa ennemmin sinne maakuntaan ja yleisesti tähän kasvuun. Ja voitaisiin aloittaa vaikka sillä, että laitettaisiin tuo raha homekoulujen ja julkisten rakennuksien korjaamiseen ja tämmöisten matalan painorajoitusten teitten korjaamiseen. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen aloittaessa kuulimme salin oikealta laidalta seuraavia mahtipontisia julistuksia: ”100 000 uutta työpaikkaa on tämän hallituksen linja — 100 000 uutta työpaikkaa. Tästä ei ole ihan hirveän paljon kiitosta tullut, päinvastoin pelkkää valitusta. 100 000 uutta ihmistä nousee köyhyysrajalta töihin ja pystyy omalla elannollaan nauttimaan omasta elämästään, elämään ihmisarvoista elämää.”  

Arvoisa rouva puhemies! On syytä kysyä hallitukselta: miten tässä nyt näin kävi, yli 80 000 uutta työtöntä? Ja, arvoisa hallitus, kysyn vielä: miten aiotte muuttaa työttömyyspolitiikkaanne aidosti työllisyyspolitiikaksi? Oletteko valmis ottamaan työllisyyden työkalupakkiin SDP:n esittämiä vaihtoehtoja? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kyllä luulisi, että tämänkin keskustelun perusteella ja lukuja katsoessa hallituksella voisi olla hieman nöyryyttä, nimenomaan nöyryyttä sen suhteen, miten tässä talouspolitiikassa oikein on onnistuttu, millaisia tuloksia on tullut. Muistan, työministeri Marttinen, erinomaisen hyvin, kuinka te itse, tuolloin vielä kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajana, lupasitte toimillanne jo viime vuodelle 60 000 uutta työllistä, ja nyt saldo on miinus 80 000. Avointen työpaikkojen määrä tällä vaalikaudella on vähentynyt 100 000:lla — 100 000 vähemmän avoimia työpaikkoja. 

Kyllä SDP haluaa olla mukana luomassa uskoa siihen, että käänne tapahtuu ja kasvua saadaan aikaiseksi. Sen vuoksi me olemme tänään esittäneet viiden toimenpidekokonaisuuden paketin nopeatoimiseksi kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Ne käytiin läpi ryhmäpuheessamme tänään, ja niistä voisin nostaa nyt pienten yritysten kasvun ja työllistämisen edistämisen. Mitä sanotte, ministeri Marttinen, voisimmeko me yhdessä tukea mikroyritysten työllistämistä määräaikaisella verohyvityksellä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen? Näin tukisimme mieluummin [Puhemies koputtaa] työllistämistä emmekä irtisanomista. [Puhemies: Aika!] 

Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies! Muutamaan asiaan tässä ottaisin mielelläni kantaa.  

Edustaja Mehtälä otti erittäin tärkeän asian esille elikkä yritysten rahoituksen saannin. Se on ihan totta, että se tulee ilmi hyvin monesta eri tutkimuksesta, että käytännössä on käynyt näin, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen meidän pankkiregulaation määrä on noussut valtavasti EU-tasolla. Meidän pankkisektori on sinänsä hyvässä kunnossa. Se on aika keskittynyt. Meidän suurimmat pankit ovat suoraan myös EKP:n valvonnan alla. Luottotappiot ovat hyvin pieniä, mutta yhä enemmän tulee juuri sitä viestiä pk-yrityskentältä, että käytännössä rahoituksen saatavuudessa on suuria vaikeuksia. Viittasin valtioneuvoston vastauksessa myös siihen, että me tarkastelemme myös pankkisääntelyä tällä hetkellä. Se on ministeri Puiston alla oleva asia. [Petri Honkosen välihuuto] Tämä nyt on ensimmäinen kerta, kun valtioneuvosto on tehnyt vuoden 2009 jälkeen tästä linjauksen, että lähdetään arvioimaan sitä. Toki on niin, hyvät kansanedustajat, että paljonhan sitä sääntelyä tulee jo suoraan EU-tasolta, mutta katsotaan, pääsemmekö me nopeammin nyt taas vastaavasti vastaamaan näihin kysymyksiin.  

Toisena asiana edustajalle: Finnvera on myöntänyt viime vuonna tällaista erillistä mikroyrityslainaa. Olemme Finnveran kanssa myös käyneet jo keskustelua siitä, minkäkaltaisilla toimenpiteillä he pystyvät tässä tilanteessa tulemaan valtion erityisluototusyhtiönä tähän markkinaan, tuomaan sitä nopeampaa apua yrityksille. Elikkä kyllä tähän huoleen on vastattu, mitä nostatte vastaavasti esille.  

Toisena asiana vielä, rouva puhemies: SDP:n edustajat ovat nostaneet näitä teidän tekemiänne ehdotuksia. Hienoa, että näitä ehdotuksia tehdään, mutta kuten omassa vastauksessani totesin, niin tämä teidän työllisyyspolitiikkanne on kyllä kohtalaisen, sanotaan, epäjohdonmukaista. Samaan aikaan kun me teemme vaikka työmarkkinoille merkittäviä ja myös rakenteellisia uudistuksia, jotka kohdistuvat nimenomaan siihen pk-yrityskenttään, jossa potentiaali työllistää on kaikista suurin, te kuitenkin johdonmukaisesti olette vastustaneet joka ainoaa uudistusta, mitä me olemme tänne eduskuntaan tuoneet. [Arto Satonen: Kyllä, pitää paikkansa!] Eli jos te olette yhtä lailla huolissanne työttömyystilanteesta, niin siitä ainoa johdonmukainen johtopäätös on se, että tukekaa, hyvät kansanedustajat, niitä uudistuksia, mitä meidän hallitus on tuonut tähän saliin. [Välihuutoja] Käyn mielelläni teidän kanssanne keskustelua myös siitä, mitä muuta voidaan taas vastaavasti tehdä, mutta meillä ei ole semmoista etuoikeutta kuin oppositiolla vain ikään kuin heitellä leväperäisesti uusia menoehdotuksia ilman pohdintaa siitä, miten nämä toimet tullaan vastaavasti sitten rahoittamaan.  

Me olemme jo tehneet hyvin monia näitä toimenpiteitä, mitä tässä käytiin läpi: rahoitusmarkkinapuolella, Teollisuussijoituksen osalta. Työttömyysturvalla opiskelun osalta, [Tytti Tuppuraisen välihuuto] mihin myös edustaja Pia Kauma viittasi, HE-luonnos on lähdössä lausunnolle aivan tässä loppuvuoden aikana. Ja nuorten työllistymissetelin osalta olen kertonut jo julkisuuteen mallin yksityiskohdat. Tällä hetkellä menemme eteenpäin siinä, että saamme sitten setelit käyttöön ja jakoon viimeistään heti alkuvuoden jälkeen.  

Elikkä kyllä tässä toimia tehdään jatkuvasti, mutta totta kai tässä ajassa hallitus arvioi koko ajan sitä, mitä uusia toimenpiteitä on mahdollista tehdä. Vakuutan kyllä teille sen, että teen itse kaiken sen voitavan, mikä omalla vastuullani on, mihin pystyn itse vaikuttamaan, ja kannan totta kai myös vastuuni, että eduskunnassa vastaan teidän kysymyksiinne, olen täällä käytettävissä. Toivon todella, että teemme vahvaa yhteistyötä opposition kanssa. Haluan kiittää myös SDP:n edustajia, että monen teidän kanssanne olen käynyt hyvin luottamuksellisia, hyviä keskusteluita kahden kesken ja olette tuoneet myös hyviä pohdintoja meillepäin. Toivon, että tässä vaikeassa tilanteessa voimme kuitenkin ylläpitää tällaista rakentavaa, hyvää keskustelua jatkossakin.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Työministerin hyvän puheenvuoron jatkoksi myös minä toivon oppositiolta näiden vaihtoehtojen tai näiden toimien, mitä te esitätte, vaikutusarvioita ja sitä, että myöskin eiliseen velkajarruunkin sitoutuen esitätte myös, miten nämä toimet rahoitetaan, koska meillä ei todella hallituksessa ole sitä mahdollisuutta, niin kuin ministeri, kollega tässä vieressä totesi, että vain heittelemme toimia sinne tänne, vaan ne pitää vastuullisesti myöskin rahoittaa. Ja se on se, mihin meillä nimenomaan ei ole mahdollisuutta, niin kuin edellisellä hallituksella, [Välihuutoja] joka teki näitä toimia vahvasti julkisella rahoituksella, kun rahaa oli politiikan aikana. Työkanavan perustaminen oli yksi esimerkki siitä, miten julkinen sektori tukityöllistämällä nosti työttömyysastetta.  

Meidän huolena on se, minkä entinen työministeri on myöskin nostanut hyvin puheenvuorossa esille, kuinka tehtyjen työtuntien määrä ei tosiasiallisesti noussut. Se on semmoinen, että meidän täytyy Suomessa saada myös tehdyt työtunnit nousuun, meidän täytyy saada palkkaamisen kynnystä madallettua, meidän täytyy saada uusia työpaikkoja tähän maahan. [Timo Harakan välihuuto]  

Kun viittasin siihen, mikä on politiikan tekemisen — on tässä salissa ilmeistä, että se on meidän tehtävä täällä — ja politikoinnin ero, niin se on esimerkiksi siinä, että tällaisella vakavalla asialla ryhdytään hallitusta kaatamaan sen sijaan, että yritetään tuoda niitä ratkaisuja ja vaihtoehtoja ja vastuullista linjaa tähän. [Antti Kurvisen välihuuto] Yksi esimerkki tällaisesta keskustan politikoinnista on se, että te ette lähteneet sitä todellista vastuuta kantamaan, vaan jätitte sen tyhjän paperin silloin hallitustunnustelijalle. [Välihuutoja keskustan ryhmästä — Timo Harakka: Tämäkö ei ole politikointia?] Ja toinen esimerkki on se, että te olette moittineet pääministeri Orpoa liiasta toiveikkuudesta, vaikka hän tekee aivan kaikkensa joka päivä, muun muassa viimeisimpänä viime viikolla jäänmurtajadiilin, joka tuo kymmeniätuhansia työpaikkoja. Hän tekee varmuudella joka hetki töitä suomalaisten puolesta ja vie näitä asioita eteenpäin. [Antti Kurvisen välihuuto] Me ollaan tehty työmarkkinauudistuksia, kasvu-uudistuksia, pk-yritysten edellytysten parantamista, sääntelyn purkamista, monia uudistuksia, joilla tähdätään siihen, että Suomi voisi olla maa, jossa työttömyysaste nousee [Puhemies koputtaa] ja jossa mahdollisimman suuri osa työikäisistä ja työkykyisistä voisi olla töissä. Näitä asioita viedään eteenpäin, ja toivon, arvoisa eduskunta, [Puhemies: Aika!] että tehdään tätä työtä yhdessä. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Keskusta on jättänyt välikysymyksen, jossa se kyseenalaistaa hallituksen työttömyyden hoidon ja samalla työllisyyspolitiikan, mutta minä kysyn, milloin viimeksi Suomessa on tehty näin laaja ja konkreettinen työllisyyspaketti kuin nyt? Tämä hallitus on tehnyt enemmän rakenteellisen työllisyyden vahvistamiseksi kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin. 

Ensinnäkin: Työn vastaanottamisen kannustimet on vihdoin korjattu. Ansioturvaa on porrastettu, työsuhteen ehtoihin liittyviä kannustinloukkuja purettu, omavastuupäivät palautettu ja suojalausekkeesta luovuttu. Työllistyminen on nyt kannattavampaa kuin työttömyys. 

Toiseksi: Työrauhaa on parannettu. Poliittisille lakoille on asetettu rajat, ja laittomista työtaisteluista seuraa jatkossa konkreettiset seuraamukset. Yritykset saavat ennakoitavuutta ja Suomi työrauhaa, juuri sitä, mitä investoijat ja yrittäjät tarvitsevat. 

Kolmanneksi: Paikallista sopimista on laajennettu. Nyt myös järjestäytymättömät yritykset voivat sopia työehdoista paikallisesti. Tämä lisää joustavuutta ja mahdollistaa työpaikoilla paremmat ratkaisut sekä työnantajalle että työntekijälle. 

Neljänneksi: Työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettu. Oleskelulupien käsittelyä nopeutetaan, väärinkäytöksiin puututaan ja kansainvälistä rekrytointia kehitetään yhdessä kaupunkien kanssa. Tämä tuo työntekijöitä Suomeen niille aloille, joilla työvoimapula on pahin. 

Viidenneksi: Nuorten työllisyyteen on tartuttu. Käyttöön otetaan 30 miljoonan euron työllistämisseteli, joka tuo tuhansille 18—29-vuotiaille ensimmäisen mahdollisuuden työelämään. [Timo Harakka: Monelleko tuhannelle?] Lisäksi työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan, ja osaamisen päivittämistä tuetaan. 

Kuudenneksi: Työllistämisen kynnystä on madallettu. Henkilöperusteista irtisanomista on helpotettu, määräaikaisten työsopimusten tekemistä joustavoitettu, lomautusilmoitusaikaa lyhennetty ja takaisinottovelvollisuus poistettu pienistä yrityksistä. Nämä ovat kaikki, arvoisa puhemies, toimia, jotka tekevät työnantajalle helpommaksi palkata. 

Seitsemänneksi: Hallitus on toteuttanut historialliset kasvutoimet, jotka tukevat työllisyyttä suoraan. Työn verotusta kevennetään 1,6 miljardilla eurolla. Yhteisövero lasketaan 18 prosenttiin. Tutkimus- ja kehittämismenot kasvavat miljardilla vuodessa koko hallituskauden ajan — panostus, joka luo uusia työpaikkoja tulevaisuuden alalle. Lisäksi pk-yritysten rahoituksen saatavuutta parannetaan, ja norminpurkutalkoot etenevät yli 300 normin osalta. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei vain puhu työllisyydestä, se tekee konkreettisia päätöksiä, jotka vahvistavat työnteon kannustimia, helpottavat yrityksille palkkaamista ja tukevat osaamista. Samaan aikaan hallitus on rakentanut kasvupolitiikan, joka perustuu vakauteen, investointiin ja tutkimukseen, ei velalla pidettyyn kysyntään. 

Arvoisa puhemies! Keskusta kysyy, mitä hallitus tekee työllisyyden eteen. Vastaus on: Enemmän kuin mikään hallitus tähän mennessä, ja tulokset tulevat näkymään pysyvänä työllisyyden kasvuna, vahvempana julkisena taloutena ja parempana luottamuksena Suomen tulevaisuuteen.  

Arvoisa puhemies! Kansalaispulssi-kyselyssä mitataan kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, luottamuksesta eri toimijoihin ja tulevaisuuden odotuksista. Viimeisimmässä Kansalaispulssissa työllisyyden parantaminen oli noussut yhä useamman vastaajan mielestä niiden teemojen joukkoon, joihin hallituksen olisi syytä kiinnittää huomiota. Silmiinpistävää on, että muutos näkyi erityisesti kaikkein nuorimmassa ikäpolvessa, 15—29-vuotiaissa. Heillä työllisyyden parantaminen oli noussut selkeästi tärkeimmäksi teemaksi. 

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä Kansalaispulssin vastaajien kanssa, että hallituksen on nyt löydettävä keinot työllisyyden parantamiseksi. Käsillä on suoranainen kriisi työttömyydessä. Suomen työttömyysaste on jopa Euroopan mittakaavassa karua katsottavaa, ja pian pohjalla ollut Espanjakin uhkaa mennä Suomen ohi. Siellä talous kasvaa kohisten, toisin kuin Suomessa, jossa edelleen junnataan paikoillaan, eikä tarvittavaa kasvua ole näköpiirissä. Orpon hallitus on onnistunut tippumaan ennätystyöllisyydestä vauhdilla alaspäin. Hallituksen aloittaessa toimintaansa työttömänä oli alle 240 000 henkilöä. Nyt työttömien joukko on kasvanut 70 000:lla, siis yli 310 000 henkeen. Työttömiä on tullut vain parissa vuodessa lähes Lappeenrannan kokoisen kaupungin verran lisää. 

Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen työllisyysonnistumisestakin on löytynyt moitittavaa. Ei ollut tarpeeksi kokoaikatyöntekijöitä, vaan liian moni teki osa-aikatyötä. Tavoite kokoaikatyöhön kannustamisessa on kannatettava, ja esimerkiksi vastentahtoisesti tehtävään osa-aikatyöhön, joka on yleistä muun muassa palvelualoilla, puuttumiseksi on hallituksen löydettävä keinoja. Kaikki eivät kuitenkaan pysty tekemään täyspäiväisesti töitä. Nämä ihmiset haluaisivat siitä huolimatta löytää työtä, jos sen vain saisi sovitettua heidän tilanteeseensa. Heiltä löytyy halua ja monenlaista osaamista, eikä heidän jättämisestään työelämän ulkopuolelle hyödy kukaan — eivät he itse, eivät työnantajat eikä yhteiskunta. Myös työllisyysasteen nostaminen edellyttää, että saamme osatyökykyisiä mukaan työelämään. Tämän saavuttaminen vaatii asennemuutoksen erityisesti työnantajilta mutta selkeästi myös nykyiseltä hallitukselta. Kaikkea tehtävää työtä on pidettävä yhtä arvokkaana. 

Arvoisa puhemies! Työllisyydessä onnistuminen on suomalaisten kasvun kulmakiviä. SDP:stä olemme esittäneet hallitukselle useaan kertaan keinoja, joilla luisuminen tähän pisteeseen olisi voitu estää. Hallitus ei kuitenkaan ole halunnut kuunnella niitä vaan on keskittynyt toimissaan vain kurittamaan pienituloisia ja painamaan tavallisia työntekijöitä alaspäin. Esimerkiksi suojaosa pitäisi palauttaa, koska se on pitänyt monet kiinni työelämässä silloinkin, kun muuten on ollut vaikeaa. Suojaosa voisi kuitenkin reagoida eri suhdanteisiin, tällöin huomioimaan myös työllistämismahdollisuuksia. Hiipuvaan kehitykseen olisi pitänyt puuttua jo alusta asti, mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä. Nyt ei kuitenkaan ole syytä aikailuun. 

Arvoisa puhemies! Täten kannatan edustaja Timo Suhosen esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle.  

Arvoisa rouva puhemies! Suomi velkaantuu tämän kokoomusjohtoisen hallituksen aikana enemmän kuin koskaan, ja velkaantuminen pitää saada hallintaan. Siksi keskusta on erittäin tyytyväinen siitä, että nyt on esittämällämme tavalla tai sen suuntaisesti parlamentaarisessa yhteistyössä sovittu tällaisesta velkajarrumenettelystä, jota ovat aikaisemmin ehdottaneet esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja monet talouden asiantuntijat.  

Haluan huomauttaa tästä eilisestä niin sanotusta velkajarrusovusta, että sitä ei kyetä toteuttamaan, ellemme saa talouskasvua aikaiseksi. Suomen talouskasvu pitää kyetä tuplaamaan 0—1 prosentista sinne noin kahteen prosenttiin, ja tarvitsemme työpaikkoja.  

Puhemies! Tämä välikysymys on ihmisten arjen ja Suomen talouden kannalta ehkä kaikista tärkeimmän asian äärellä. Kokoomus lupasi viime vaaleissa 100 000 uutta työpaikkaa ja lupasi, että velaksi eläminen Suomessa loppuu. Tällä hetkellä tilanne on se, että Suomi velkaantuu enemmän kuin koskaan aiemmin. Orpon hallituksen perintö tulee olemaan noin 50 miljardia lisää velkaa, ja plus 100 000 työpaikan sijaan meillä on miinus 80 000 uutta työpaikkaa.  

Puhemies! Haluan kuitenkin kiittääkin. Hyvääkin työtä on tehty, ja ei koskaan oppositio ole kaikessa oikeassa ja hallitus kaikessa väärässä. Kyllä tämä jäänmurtajasopimus Yhdysvaltojen kanssa on aivan valtavan hieno ja myönteinen asia, ja keskusta omalta osaltaan kyllä tukee, että tämä hanke saadaan toteutumaan kaikista hedelmällisimmällä tavalla. Kiitoshan kuuluu ennen kaikkea Suomen erittäin osaavalle telakka- ja meriteollisuudelle ja sen osaajille. Täytyy myöskin kiittää nykyisen hallituksen lisäksi niitä edellisiä hallituksia, joita täällä salissa mielellään aina moititaan, sekä nykyistä tasavallan presidenttiä ja edellistä tasavallan presidenttiä.  

Puhemies! Täällä on kokoomus esiintynyt varsin ylimielisesti tässä salissa. Täällä on sanottu, että tämä on turha välikysymys, ei meillä ole mitään ongelmaa työllisyyden ja työttömyyden kanssa. Opposition vaihtoehtoja on vähätelty ja sitten suurin piirtein kaikki myönteinen on otettu omaan piikkiin. Ihmettelen myös kokoomusministereitten hyvin erilaista viestiä. Pääministeri Orpo esiintyi paikka paikoin rakentavana, työministeri Marttinen on esiintynyt rakentavana, ja sitten Sanni Grahn-Laasonen ilmoitti, että oppositio on oikeastaan väärässä ja ei sillä ole mitään järkevää vaihtoehtoa, eikä se osaa laskea.  

Joudun nyt toteamaan valitettavasti, puhemies, tässä kohtaa, että jos katsotaan Suomen modernia historiaa, niin eniten velkaa Suomessa on julkiseen talouteen ottanut kokoomus ollessaan hallituksessa. Valitettavasti näyttää siltä, että aina kun pääministerin salkku osuu kokoomukseen, niin seurauksena on erittäin surkea taloudellinen tulos. Näin kävi Holkerin hallituksen jälkeen, näin kävi Kataisen hallituksen jälkeen ja näin näyttää käyvän myös Orpon hallituksen jälkeen. Jotakin tämä kertonee kokoomuksen talousosaamisesta.  

Arvoisa puhemies! Luvut ovat todella tyrmääviä työttömyyden osalta. Työttömiä työnhakijoita on noin 311 000, ja heistä alle 25-vuotiaita, kaikista nuorimpia työttömiä, on noin 36 800. Pitkäaikaistyöttömiä meillä on 129 000 kappaletta suurin piirtein. Myöskin tällainen niin sanottu LinkedIn-työttömyys, elikkä korkeammin koulutettujen ihmisten työttömyys, asiantuntija-, johtavassa roolissa olleitten ihmisten työttömyys, on lisääntynyt erittäin voimakkaasti. Työttömyys on korkeimmillaan yli 25 vuoteen, kymmenen prosenttia, ja se on Euroopan toiseksi pahin työttömyys. Espanjassa vain on pahempi.  

Arvoisa puhemies! Mitä sitten keskustan mielestä pitäisi tehdä? Meidän mielestämme nyt sekä tarvittaisiin talouden kasvun laittamista liikkeelle että sitten meidän pitäisi tehdä myös aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä. Keskusta on ehdottanut sitä, että kohdistaisimme veronalennukset kaikista hyvätuloisimpien, yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien sijaan keskituloisille, käynnistäisimme monta infrahanketta pitkin Suomea, korjaisimme teitä ja rautateitä, toisimme rakennusalan elvytyspaketin, jolla korjausrakentamista laitettaisiin liikkeelle, järjestettäisiin vakuuksia asunnon ostajille, omakotitalojen rakentajille, pienyrityksille ja maatiloille ja aktiivisen työvoimapolitiikan osalta esimerkiksi palauttaisimme työttömyysturvan suojaosan, jonka hallitus on poistanut ja sillä vähentänyt osa-aikaista työskentelyä. Myöskin alentaisimme työnantajamaksuja erityisesti nuoria työttömiä palkkaaville yrityksille ja pitkäaikaistyöttömiä palkkaaville yrityksille. Tämä olisi hyvä täsmäkeino.  

Puhemies! Totean muodikkailla, tämän päivän Suomen politiikan sanoilla, että hallituksen työllisyyspolitiikka on tyhjä paperi ja tämä hallitus saa mennä.  

Arvoisa rouva puhemies! Suomen työllisyystilanne on vakava. Me olemme nyt EU-maiden toiseksi heikoin työllisyysmaa. Takanamme on enää Espanja, ja Espanjakin lähestyy. Kun muu Eurooppa on toipunut pandemiasta, ja talous kasvaa kohtuullisesti, Suomessa työttömyys vaan pahenee. Tämä ei ole vain ulkoisten olosuhteiden tulosta, tämä on myös seurausta hallituksen kyvyttömyydestä tehdä riittävän hyvää työllisyyspolitiikkaa. Hallitus lupasi satatuhatta uutta työpaikkaa — lupasi. Todellisuudessa suunta on täysin päinvastainen. Työttömiä on nyt yli 260 000, yli 50 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste lähentelee kymmentä prosenttia, mikä on pahin luku sitten 1990-luvun lamavuosien.  

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat yhtä huolissaan työttömyyden kasvusta kuin keskustakin, ja olisimme mielellämme liittyneet tähän välikysymykseen. Valitettavasti kutsua ei kuulunut, joten päädyimme luomaan oman varjovälikysymyksen.  

Huoli työttömyystilanteesta on korkea tässä salissa. Erityisesti nuorten työttömyys on erittäin vaarallista. Pitkittyessään se voi johtaa syrjäytymiseen, jonka hinta yhteiskunnalle on mittamaton, jopa miljoona euroa yhtä nuorta kohden. Samalla nuorten mielenterveyden ongelmat ja työkyvyttömyys lisääntyvät. Nyt olisi jo korkea aika panostaa mielenterveyspalveluihin ja laajentaa terapiatakuu koskemaan kaikkia alle 29-vuotiaita. Hallituksen leikkaukset nuorten kuntoutuksesta, opintotuesta ja opiskelijoiden asumisesta ovat lyhytnäköisiä ja vahingoittavat tulevaisuuden työkykyä.  

Toinen huolestuttava ilmiö on korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu. Joka viides työtön on nyt korkeakoulutettu. Koulutusleikkaukset pahentavat tätä kehitystä, sillä ne heikentävät opetuksen laatua ja opiskelijoiden valmiuksia työelämään. Samalla kun muut OECD-maat ovat lisänneet panostuksia koulutukseen, Suomi leikkaa. Tämä on väärä suunta. Korkeakoulutus on avain kestävään kasvuun ja osaamiseen.  

Hallitus on iskenyt erityisesti naisten asemaan työelämässä. Naiset ovat menettäneet työpaikkoja miehiä enemmän, ja työelämän turvaa heikentävät päätökset, kuten irtisanomissuojan höllentäminen, lisäävät tätä epätasa-arvoista tilannetta. Tämä ei ole pelkästään epäoikeudenmukaista, se on myös taloudellisesti lyhytnäköistä.  

Myös pienyrittäjien tilanne on vaikea. Monella ei ole puskuria selvitä vaikeiden aikojen yli. Siksi vihreät esittävät, että arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan 30 000 euroon. Lisäksi sosiaaliturvaa on uudistettava perustulomaisempaan suuntaan, jotta yrittäjyys olisi kannattavaa myös epävarmoina aikoina.  

On myös välttämätöntä puuttua maahanmuuttajien korkeaan, jopa 20 prosentin, työttömyyteen. Hallituksen päätös leikata kotouttamisesta ja kielikoulutuksesta on täysin käsittämätöntä tässä tilanteessa. Työmarkkinoille pääsyä pitäisi helpottaa, ei vaikeuttaa.  

Arvoisa puhemies! Laajemmin katsoen hallituksen politiikka rapauttaa ihmisten tulevaisuudenuskoa, sitä luottamusta, joka saa ihmisen yrittämään, opiskelemaan ja työllistymään. Sopeutumistoimia tarvitaan, mutta ne on tehtävä oikeudenmukaisesti. Taloutta voidaan tasapainottaa ilman, että lapsilta, vähävaraisilta, luonnolta tai ilmastotoimista leikataan. Nyt ei tarvita politiikkaa, joka kylvää kurjuutta ja epätoivoa, nyt tarvitaan politiikkaa, joka rakentaa toivoa. Vihreät haluavat tulevaisuuden, jossa jokaisella on mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja hyvinvointiin, ei vain harvoille vaan kaikille.  

Näistä perustelluista syistä kannatan edustaja Diarran esittämää epäluottamuslausetta.  

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä keskustelussa ei ole mitään turhaa. Työttömyyslukujen takana on aina ihmisiä, huolta, epävarmuutta sekä taloudellista ahdinkoa. Siksi en aio pilkata hallitusta sen 100 000 uuden työpaikan lupauksesta, joka on muuttunut 80 000 uudeksi työttömäksi, mutta aion muistuttaa siitä, että tuon lupauksen varjolla hallitus on leikannut sosiaali- ja työttömyysturvaa. Ja nyt noista lupauksista huolimatta ihmiset, jotka ovat menettäneet työnsä tai eivät työtä löydä, kärsivät entistä enemmän, sillä hallitus on päättänyt, että työttömiä kannustetaan leikkauksilla ja rangaistuksilla. Pelkkä lupaus paremmasta ei lämmitä suomalaisten arkea, kun lapset on ruokittava, laskut maksettava ja harrastukset rahoitettava. Siksi, arvoisa hallitus, on sanottava ääneen: te olette epäonnistuneet työllisyyspolitiikassanne ja kääntäneet samalla selkänne työttömille. 

Arvoisa rouva puhemies! Työllisyyspolitiikkaa ei ole ilman koulutuspolitiikkaa. Jos puhuu osaamisen tärkeydestä mutta samaan aikaan leikkaa ammatillisesta opetuksesta, lakkauttaa aikuiskoulutustuen ja kiristää opiskelijoiden toimeentuloa, niin sanat ja teot eivät kyllä kohtaa. Me tarvitsemme tulevaisuudessa hitsaajia kokoamaan laivoja, sairaanhoitajia sotealueille, opettajia kuntiin ja osaavia asiantuntijoita yrityksiimme. Emme me voi osaoptimoida yhteiskunnan koulutusta ja osaamista eri koulutusasteiden välillä. Koulutusputki alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu läpi elämän. Tämä ketju on pidettävä ehjänä, jos haluamme olla valmiita talouden ja työpaikkojen kasvuun. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tosiaan lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Sen varjolla se on romuttanut myös työmarkkinoita, heikentänyt työntekijöiden asemaa ja vahvistanut työnantajien valtaa. Hallituspuolueet, perussuomalaiset mukaan lukien, uskoivat, että kun ammattiliittoja kurmotetaan ja työehtoja puretaan, syntyy työmarkkinoiden joustavuutta ja sitä kautta työpaikkoja. Näin ei tietenkään ole. Työmarkkinat on kyllä toimilla saatu mullin mallin, mutta lopputuloksena on Euroopan toiseksi korkein työttömyys, ja se, arvoisa puhemies, ei naurata ketään. Työllisyyttä ei ole parantanut myöskään suojaosien poistaminen eikä palkkatuetun työn vähentäminen. Hyvinvointialueiden leikkaukset ovat johtaneet irtisanomisiin ja palveluiden rapautumiseen. Kohtuuhintaisen asumisen alasajo on tehnyt sen, että työn perässä muuttaminen vaikeutuu. Kyllä tässä virheitä on tehty. 

Arvoisa rouva puhemies! Työttömyyteen on monta tulokulmaa, ja niiden ymmärtäminen on välttämätöntä, jos haluamme parantaa työllisyyttä. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu. Vajaassa 20 vuodessa pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on yli kymmenkertaistunut. Tällä hallituskaudella luvut ovat jopa pandemian aikaisia korkeammat. On selvää, että hyvät kokemukset työelämästä luovat uskoa ja intoa tulevaisuuteen, huonot kokemukset taas lannistavat ja syrjäyttävät. Meidän poliitikkoina on kannettava vastuu siitä, että nuoret näkevät edessään mahdollisuuksia, eivät umpikujia. 

Arvoisa rouva puhemies! Joku ehkä ajattelee, että nuoret tarvitsevat tiukempia sanktioita ja syyllistäviä sormia. Itse olen eri mieltä. Luottamus ei synny pakosta, se syntyy tuesta. Se syntyy siitä, että repaleisen työelämän rinnalla on toimiva, resursoitu palvelujärjestelmä, joka ohjaa, auttaa ja kannustaa. Nuorisotakuun periaatteet työllistymisestä on palautettava käytäntöön, ei pelkästään juhlapuheisiin. Ja aivan kuten koulutus, sosiaaliturva ja työelämän pelisäännöt, myös nuorten palvelut ja heidän laaja hyvinvointinsa vaikuttavat siihen, kuinka he huomisen näkevät. Meillä on aivan liikaa nuoria, jotka jäävät peruskoulun varaan, ja se korreloi suoraan työttömyyden kanssa. Koulutuksen vahvistaminen onkin välttämätöntä. Sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että kaiken työn vastaanottaminen on aina kannattavaa myös nuorille. Nyt näin ei ole. Meillä ei ole varaa sukupolveen, josta liian moni ei enää luota työhön, koulutukseen tai yhteiskuntaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Työllisyyttä ei rakenneta sanktioilla tai leikkaamalla. Työllisyys kasvaa koulutuksesta, osaamisesta, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että jokaisella on mahdollisuus menestyä omalla työllään ja ominaisuuksillaan. Tämä on lopulta myös suomalaisten yritysten etu. 

Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Koskelan tekemää epäluottamusehdotusta. 

Arvoisa rouva puhemies! Me ollaan kaikki tietoisia ja huolissamme työllisyystilanteesta Suomessa. Totta kai jokaisen tilaston takaa löytyy ihminen ja myös tragedioita, ja tämä pitää ottaa vakavasti. 

Totta kai me kaikki tiedetään, mikä se suurin syy on, että me ollaan tässä tilanteessa, missä ollaan, mutta pitää kuitenkin katsoa eteenpäin ja yrittää luoda mahdollisuuksia, niin että meillä on enemmän työpaikkoja maassamme tulevaisuudessa. Siinä ei ole ainoastaan yhtä asiaa, vaan siihen liittyy monta eri osatekijää. Haluaisin tässä suhteessa nostaa esille tki:n elikkä tutkimuksen ja kehityksen ja myös tämän innovaatiopuolen ja sen kaupallistamisen, joka siihen liittyy. Me ollaan mielestäni liian huonoja Suomessa siinä, että kaupallistetaan sitä, mitä me tutkitaan, ja sitä kautta luodaan työpaikkoja. Osaamista monella saralla meillä kyllä on, mutta kaupallistamisessa ja siinä, että lähdetään maailmalle, on kyllä tekemistä. Totta kai koulutuksella on todella tärkeä merkitys tässä kokonaisuudessa, että myös koulutetaan ja että osaamista on sitten näihin uusiin töihin, jotka tulevat, koska tiedetään, että työmarkkinat muuttuvat. 

Då det gäller utbildningen är det förstås jätteviktigt att vi har arbetskraft som motsvarar det som man behöver i företagen, men också inom den offentliga sektorn. Till exempel vet vi att digitaliseringen ändrar en hel del, och det är förstås viktigt att vi har folk som omskolar sig. Här har det ju förstås varit en diskussion kring på vilket sätt det ska skötas och också en del diskussion om på vilket sätt det här ska finansieras. 

Tässä aikaisemmin esimerkiksi edustaja Lohi nosti esille Lapin esimerkkinä, että siellä menee hyvin matkailu- ja kaivosalalla, elikkä on tällainen erityispanostusalue positiivisessa merkityksessä. Esimerkiksi meilläkin Pohjanmaalla on monia aloja, joilla on työvoimapulaa, kun taas tiedetään sitten, että on Etelä-Karjalaa, Kymenlaaksoa, Pohjois-Karjalaa ja niin edelleen, missä on suuria haasteita ja työttömyyttä on, ja tämä on todella vakavaa ja tulee ottaa vakavasti tämän suhteen. 

Koskien esimerkiksi näitä isoja panostuksia jäänmurtajiin — ollaan myyty jäänmurtajia, niitä ruvetaan tekemään — ja sitten myös vihreän siirtymän panostuksia, niin ne luovat myös paljon työpaikkoja esimerkiksi palvelualoille, ja se on todella tärkeää. Kun katsotaan näitä scaleup- ja startup-yrityksiä, niin suuri osa näistä yrityksistä on todella, kuinka nyt sanoisi, miehisiä. Elikkä on monta miesyritystä tai miesvaltaisia yrityksiä, jotka työllistävät paljon miehiä. Näkisin, että olisi todella tärkeää, että myös näillä, missä on ehkä enemmän naisia töissä, olisi sellaisia työpaikkoja startup- ja scaleup-puolella. Toki varmaan seuraava puhuja sanoo, että kun he eivät vain hae niitä rahoja, mutta mielestäni naisyrittäjien pitäisi ruveta hakemaan enemmän rahoitusta tämän suhteen. 

Koskien rahoitusta mielestäni oli hyvä, että ministeri nosti esille sen, että tässä tarkistetaan kansallisia pankkisääntelyjä, koska todella usein tulee vastaan se, että ei saada rahoitusta yritysten suunnalta, mutta myös kotitalouksissa on suuria haasteita saada rahoitusta esimerkiksi omakotitalon rakentamiseen. Tämä loisi todella paljon työpaikkoja esimerkiksi pientaloteollisuuden osalta, mutta myös rakennusteollisuuden osalta muutenkin. Elikkä meidän pitäisi myös saada enemmän kulutusta tähän meidän yhteiskuntaan ja sitä kautta myös työllisyyttä kasvatettua. 

Haluan myös nostaa viimeiseksi tässä esille, että kunnilla on todella tärkeä rooli myös nyt tästä eteenpäin luoda niitä työpaikkoja, luoda sitä elinvoimaa paikallisesti. Se ei ole aina mitään nopeaa toimintaa, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä, ja uskoisin, että tässä kunnat kohta rupeavat tekemään enemmänkin töitä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Jokainen työpaikka ja jokainen ihminen on tärkeä, ja juuri siksi hallitus tekee kaikkensa, jotta työllisyys kääntyy Suomessa kasvuun. Tilanne on haastava, mutta onneksi se ei ole pysyvä. Hallitus suhtautuu työllisyystilanteeseen vakavasti ja on tehnyt mittavia toimenpiteitä työllisyyden vahvistamiseksi. Kyse on talouden suhdanteesta. Kun se lähtee kasvuun, myös töitä löytyy enemmän ja talous vahvistuu.  

On myös hyvä muistaa, että talouden ja työllisyyden rakenteita muuttavat uudistukset eivät vaikuta heti. Työllisyysasteen lasku alkoi jo vuoden 2022 lopulla. Nykyinen vaikea työllisyystilanne ei siis johdu hallituksen toimista vaan pitkään jatkuneesta talouden alamäestä ja suhdanteesta, joka vaikuttaa koko Eurooppaan. Nykyinen hallitus on joutunut toimimaan heikon suhdanteen keskellä ja tekemään vaikeita päätöksiä, jotta Suomen talous‑ ja työllisyysluvut saadaan nousuun suhdanteen parantuessa. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on reagoinut tilanteeseen tekemällä merkittävät työllisyys‑ ja kasvutoimet, joilla korjataan ongelmien juurisyitä, ei ainoastaan seurauksia. Työmarkkinoita uudistetaan, byrokratiaa puretaan, verotusta kevennetään ja työnteon kannattavuutta parannetaan, jotta Suomi olisi valmiina, kun suhdannetilanne paranee. Lisäksi panostamme koulutukseen ja osaamiseen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin.  

Yhtäkään työtöntä ihmistä ei auta se, että oppositio syyttää nykytilasta hallitusta, joka parhaansa mukaan korjaa tilannetta ja haluaa kääntää Suomen kasvun tielle. Me emme lupaa nopeita taikatemppuja, vaan teemme pitkäjänteistä ja vastuullista politiikkaa, joka palauttaa uskon työhön, yrittämiseen ja tulevaisuuteen. 

Onneksi merkkejä paremmista ajoista on jo ilmassa. Viime viikolla tasavallan presidentti Stubb ja pääministeri Orpo vierailivat Valkoisessa talossa, ja tämä historiallinen vierailu huipentui yhteisymmärryspöytäkirjan solmimiseen jäänmurtajayhteistyöstä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Suomessa on tarkoitus rakentaa neljä jäänmurtajaa Yhdysvalloille, mikä on päätöksenä erittäin merkittävä Suomen meriteollisuudelle, kansantaloudelle ja työllisyydelle. Jäänmurtajasopimuksen työllisyysvaikutukset ovat noin 7 000—10 000 henkilötyövuotta kahdelle telakalle ja näiden verkostoille. 

Arvoisa puhemies! Jäänmurtajayhteistyö on erinomainen esimerkki siitä, että meillä on täällä Suomessa paljon maailmanluokan osaamista, jota arvostetaan kansainvälisesti. Meillä rakennetaan kvanttitietokoneita, kehitetään tekoälyä ja luodaan avaruusteknologiaa. Tätä osaamista tukeaksemme meidän tulee luoda entistä yrittäjä‑ ja kasvumyönteisempää ilmapiiriä niin poliittisen päätöksenteon kuin julkisen keskustelunkin kautta, jotta yritykset saadaan investoimaan ja luomaan uutta nimenomaan Suomessa. Näin saamme myös luotua Suomeen uusia työpaikkoja ja käännettyä taloutta kasvun urille, sillä juuri työllisyys ja kasvu auttavat meitä pitämään huolta koko hyvinvointiyhteiskunnasta. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Kiitos oppositiolle tästä välikysymyksestä, jonka sävy on ymmärrettävästi huolestunut. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että käsittelemme tätä kysymystä tosiasioiden pohjalta emmekä tunnekuohun vallassa, jota opposition retoriikka tuntuu ruokkivan. Vaikka myönnämme työllisyystilanteen vakavuuden, emme suostu siihen mustamaalaukseen, jossa syyksi maalataan yksinomaan hallituksen toimet tai toimettomuus. Suomi ei ole ajautunut työttömyyskriisiin nykyhallituksen aikana, vaan tämä hallitus peri syvän rakenteellisen ongelman, joka on vain korostunut globaalin ja eurooppalaisen taloustilanteen heiketessä. Työttömyys on toki kasvanut, mutta tämä kasvu ei selity tämän hallituksen toimilla. 

Ensinnäkin rakenteellinen ongelma on ollut kiusanamme jo pitkään. Talouskasvua ei ole ollut kohta 20 vuoteen. On selvää, että silloin myös työttömyysluvut nousevat. 

Lisääntynyttä työttömyyttä selittää osittain myös se, että lisääntyvä määrä maahanmuuttajia on ilmoittautunut työnhakijoiksi, lisäksi se, että viimesijaisten etuuksien saajat ovat siirtyneet työnhakijoiksi. Näistä syistä kuulimme juuri tänään asiantuntijoilta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Lisäksi kuulimme, että tehtyjen työtuntien määrä ei ole laskenut likikään samassa suhteessa työttömyyden kasvun kanssa. Eli työttömyyden lisääntyminen ei selity täysin työpaikkojen vähenemisellä, vaan osittain myös sillä, että aiemmin työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt ovat lisääntyneet työnhakijoiden joukossa. On hyvä, että ihmiset hakeutuvat työnhakijoiksi — vain siten voi työllistyä. 

Tähän saakka työn tekemisen kannusteet eivät ole olleet kovin tehokkaita eikä osaaminen ole kohdannut kysynnän kanssa. Tämä ongelma ei ole syntynyt puolessa vuodessa eikä kahdessa ja puolessakaan vuodessa. Sitä ei myöskään korjata ilman kipeitä, välttämättömiä, rakenteellisia uudistuksia. Suomi on ollut teollisuuden, viennin ja erityisesti rakennusalan syvän taantuman kourissa. Kun korot nousevat ja kysyntä romahtaa, se iskee rankasti suomalaisiin aloihin. Edellisen hallituksen jälkeen maamme korkomenot kolminkertaistuivat nopeasti. 

Keskusta vertaa Tanskan ja Puolan kasvua Suomen taantumaan. Suomen talous on kärsinyt pitkäaikaisista rakenteellisista ongelmista. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa työn tuottavuus ei ole juurikaan kasvanut finanssikriisin jälkeen. On selvää, että tämä näkyy heikompana talouskasvuna. Nokian romahtamista ja perinteisten vientialojen hidasta kasvua ei ole pystytty täyttämään uusilla, nopeasti kasvavilla aloilla samassa mittakaavassa kuin Tanskassa. Tanskan lihavuuden ja diabeteksen hoitoon tarkoitettujen lääketeollisuuden tuotteiden vahva kysyntä on aiheuttanut valtavan positiivisen nousun Tanskan talouteen. Puolan suuri sisämarkkina ja Suomea edullisemmat työvoimakustannukset ovat poikineet maahan investointeja, jotka tukevat talouskasvua. 

Hallitus ei ole toimeton, vaan se tekee juuri sitä, mitä talouskasvun perustusten korjaaminen vaatii: se tasapainottaa julkista taloutta. Jos emme tee nyt päätöksiä velkaantumisen taittamiseksi, korkojen nousu ja luottoluokituksen lasku syövät luottamusta Suomeen ja vaikeuttavat investointien toteutumista. On tärkeää, että sitoudumme yhdessä laajasti nyt puolueiden kesken tähän yhteiseen velkajarruun. Se luo uskottavuutta kykyymme hallita omaa talouttamme ja sitä kautta selviytyä tästä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. 

Arvoisa puhemies! Nykyhallituksen ensimmäiset toimet astuivat voimaan vuoden 24 alussa, mutta työttömyys kääntyi nousuun jo vuoden 22 joulukuussa. Nyt olemme kuitenkin saaneet merkittäviä puhtaan siirtymän investointeja, datakeskushankkeita ja telakka-alan jättitilauksen Suomeen. Hallitusta on moitittu suurten yritysten suosimisesta, mutta suurten yritysten osuus yhteisöveroista on kuitenkin huomattava. Niiden toimintaedellytysten parantaminen hyödyttää koko taloutta. Se poikii työtä alihankintaketjujen kautta myös pk-sektorille. Tämä tuore jäänmurtajasopimus Yhdysvaltojen kanssa on tästä erinomainen esimerkki. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämä työllisyystilanne on todella huolestuttava. Hallitus pääsi aloittamaan kautensa ennätyskorkeasta työllisyysasteesta, ja vain muutamassa vuodessa työllisyysaste on nyt laskenut kolme prosenttiyksikköä. Työttömyysluvut ovat pysäyttäviä. Työttömyys on jo kymmenen prosenttia, ja pitkäaikaistyöttömyys on noussut lähelle 90-luvun laman lukemia.  

Tämän hallituksen aikana Suomi on vajonnut jopa Euroopan työttömyystilastoissa pohjimmaisten joukkoon, ja tämä ei todellakaan ole oikea suunta. Kokoomus lupasi 100 000 uutta työllistä tämän hallituskauden aikana. No, nyt matkaa sen saavuttamiseen on kuitenkin tullut lähes tuplasti lisää.  

Arvoisa puhemies! Hallitus on toiminut työttömyyskriisissä liian verkkaisesti ja liian myöhään. Hallitus on omilla toimillaan myös pahentanut tilannetta sen parantamisen sijaan. Tähän asti Orpon hallitus on keskittynyt leikkauksilla patistamaan ihmisiä töihin ja samalla vaikeuttanut myös työssäkäyvien pienituloisten ihmisten tilannetta. Leikkaukset ovat osuneet erityisesti osa-aikatyötä tekeviin, pienipalkkaisiin ja useimmiten naisiin. Nämä osa-aikatyötä tekevät eivät kuitenkaan pysty parantamaan taloudellista tilannettaan tekemällä lisää työtunteja, kun työtä ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Kannustamisesta puhuminen onkin älytöntä aikana, jolloin avoimia työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla.  

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on suunnitelmillaan heikentämässä myös työsuhdeturvaa, ja vaikutukset iskevät erityisesti nuoriin, uransa alussa oleviin naisiin. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on tälläkin hetkellä nuorten naisten elämässä kohtaama epäkohta. Määräaikaisten työsuhteiden ja irtisanomisen helpottamisen on arvioitu lisäävän raskaussyrjintää entisestään.  

Hallituksen työelämää heikentävät päätökset eivät toimi toivotunlaisesti, vaan ne lisäävät kaikkien epävarmuutta, myös työssä olevien, ja ne samalla syventävät entisestään työttömien epätoivoa. Jos luottamus omiin työllistymismahdollisuuksiin ja toimeentuloon murentuu, se ei kosketa vain yksittäistä ihmistä. Seuraukset työpaikkojen pysyvyyden heittelystä ja lisääntyvä huoli rahojen riittävyydestä näkyvät myös lasten elämässä, ja tämä on todellinen tragedia, johon hallituksella on vielä mahdollisuus vaikuttaa.  

Arvoisa puhemies! On hyvä, että työministeriössä on tehty selvitys joustoturvasta ja vertailtu erityisesti Tanskan mallia. Edeltävässä hallituksessa vietiin Tanskan mallin mukaisesti työvoimapalvelut kuntiin. Nyt kun työttömyys on päässyt räjähtämään ja pitkäaikaistyöttömien määrä uhkaa koko ajan kasvaa, niin täytyykin keskittyä työvoimapalveluiden vahvistamiseen. Tanskasta kannattaa oppia ottaa siinä, että työvoimapalveluihin satsataan voimallisesti enemmän kuin meillä. Siellä työvoimapalveluilla on todettu olevan keskeinen työllistävä vaikutus, ja tästä on myös aikanaan tehty valtiovarainministeriön laskelmia, että nimenomaan palveluilla on se suuri vaikutus.  

Hallitus on kuitenkin leikannut näistä työvoimapalveluista ja kuntien valtionosuuksista, jolloin Tanskan mallista onkin tullut tällainen suomalainen köyhän miehen malli. Kunnille pitää nyt varmistaa, että niillä on riittävät resurssit työvoimapalveluiden pyörittämiseen, ja pitää koota myös kattava toimenpidelista yhdessä kuntien kanssa. SDP:n esitykset ovat käytettävissä. Täälläkin salissa on esityksiä tehty erilaisia, ja kyllä hallituksen kannattaa nyt herkällä korvalla kuunnella uusia avauksia, jotta työttömien elämään saadaan valoa tunnelin päähän. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Vuodenkierrossa kuljetaan nyt talvea kohti. Syyspäivät lyhenevät vauhdilla, ja kasvussa on pimeiden tuntien määrä. Kesän kasvukaudesta onkin jäljellä vain muisto. Sen sijaan kansantaloudessa synkkien päivien lisääntyminen ei ole mikään väistämätön kehityskulku tai luonnonlaki. Valoa kohti kannattaakin pyrkiä kaikin keinoin, ja tässä hetkessä Suomi todellakin tarvitsee valoa, toivoa ja ennen kaikkea niitä edistäviä tekoja.  

Viime viikolla kuultu uutinen jäänmurtajakaupoista oli erinomainen uutinen, toivottu uutinen. On tärkeää nyt myös varmistaa, että osaajia löytyy riittävästi, ja on erittäin hyvä, että ministeri Marttinen on käynnistänyt selvityksen ja toimenpiteitä sen varmistamiseksi. Tuokaan erinomainen uutinen ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Suomi on ajautunut erittäin vakavaan työttömyyden kierteeseen. Todellakin yli 330 000 suomalaista on vailla työtä, siis joka kahdeksas työikäinen. Käytännössä siis sata uutta työtöntä joka päivä tällä hallituskaudella, yli 80 000 työtöntä enemmän kuin hallituksen aloittaessa.  

Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu. Lähes 40 000 nuorta on ilman työtä. Liian monelle nuorelle valmistumisen jälkeinen tulevaisuus näyttäytyykin nyt epävarmuutena, ei mahdollisuutena. Samalla korkeasti koulutettujen työttömien määrä on suurempi kuin koskaan. Koulutus on ollut paras turva työttömyyttä vastaan, mutta nyt sekään ei tunnu riittävän.  

Tämä ei ole vain tilastollinen ongelma, ei siis vain rivi excelissä, vaan kyse on tavallisten suomalaisten elämästä ja arjesta, jossa laskut kasaantuvat, epävarmuus kasvaa ja usko tulevaisuuteen horjuu. Kun työttömyys jatkuu, se vie ensin toimeentulon, pitkittyessään ja pahimmillaan myös tulevaisuudenuskon. Inhimillinen hintalappu on kohtuuton.  

Siksikin korviin kyllä särähti ministeri Grahn-Laasosen syytös siitä, että tämä välikysymys olisi vain keskustan politikointia. Jos tämän mittaluokan suurtyöttömyys ei ole aihe välikysymykselle, niin mikä sitten? Kysyn vain.  

Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyksessä ei siis ole kyse vain työttömyyden hoidon laiminlyönnistä, joka sekin kyllä itsessään olisi syy osoittaa tyytymättömyyttä, vaan valitettavasti tilannetta on pahennettu hallituksen omilla päätöksillä, jotka ovat iskeneet juuri niihin, jotka työllistävät ja tekevät työtä. Kotitalousvähennystä on leikattu, vaikka se on ollut tuhansille pienyrittäjille ja perheille tärkeä kannustin. Arvonlisäveron korotus on kurittanut kuluttajia ja samalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Työllisyyspalveluista ja koulutuksesta on leikattu, vaikka juuri nyt pitäisi panostaa osaamiseen ja työllistymisen tukeen. Veronkevennyksetkin on kohdistettu ennen kaikkea suuryrityksille ja suurituloisille, vaikka helpotus olisi ollut kaikkein tarpeellisin tavalliselle pieni‑ ja keskituloiselle suomalaiselle.  

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Tarvitaan työtä, toimeentuloa ja toivoa. Keskusta ei jää tässä tilanteessa sivustakatsojaksi. Siksi esitämme ratkaisuja, jotka perustuvat työhön, osaamiseen ja yrittämiseen.  

Ensinnäkin, työnteon on oltava aina kannattavaa. Palautetaan työttömyysturvan suojaosa, jotta myös osa-aikainen tai keikkatyö kannattaa.  

Toiseksi, annetaan yrityksille kannusteita palkata. Alennetaan työnantajamaksuja erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta.  

Kolmanneksi, vahvistetaan osaamista. Palautetaan aikuiskoulutustuki ja tarjotaan työttömille mahdollisuus kouluttautua uuteen ammattiin. Ei rankaista vaan tuetaan muutoksessa.  

Neljänneksi, autetaan pk-yrityksiä kasvamaan ja investoimaan. Investointihyvitys on ulotettava myös pk-yrityksille, ei vain suurille konserneille. Samalla yrityksen sisään jääviä voittoja tulisi verottaa kevyemmin, jotta voitot ohjautuvat kasvuun eivätkä vain osinkoihin.  

Viidenneksi, palautetaan kotitalousvähennys täysimääräiseksi ja tuplataan yksin elävien vähennysoikeus. Se loisi työtä arjen palveluihin ja torjuisi samalla harmaata taloutta.  

Kuudenneksi, kutsutaan koolle työttömyysriihi, jossa puolueet, työntekijät ja työnantajat etsivät ratkaisuja yhdessä. Nyt ei tarvita uutta riitelyä. Nyt tarvitaan yhteinen tahto nostaa Suomi jaloilleen.  

Arvoisa puhemies! Keinoja, joihin tarttua, on onneksi olemassa. Tätä listaa voisi jatkaa, ja sitä pitää jatkaa, niin että puheet muuttuvat teoiksi. Keskusta on siihen valmis.  

Arvoisa puhemies! Näin nuorisotutkijataustaisena kansanedustajana olen monta kertaa tämän hallituskauden aikana nostanut esille täällä täysistunnoissa sen, että Orpon hallitus mielellään oikeuttaa talouskuripolitiikkaansa puhumalla kauniisti tulevaisuuden sukupolvista ja lapsista ja nuorista, mutta sanomatta jää, että Orpon hallituksen leikkauspolitiikasta kärsivät sen omienkin arvioiden mukaan eniten 18—24-vuotiaat nuoret. Tämän lisäksi Orpon hallitus kasvattaa hyvinvointivelkaa tuleville sukupolville, kun julkisia palveluita ajetaan alas, ihmisten toimeentulosta leikataan ja synnytetään leikkauksilla maahan 30 000 köyhää lasta. Lapsista ja nuorista puhuminen on vain sumuverho karulle leikkauspolitiikalle. Olen tässä salissa monta kertaa sanonut, että Orpon hallituksen politiikka on julmaa sekä nykyään nuoruutta eläville että tulevaisuuden lapsille ja nuorille, ja se on anteeksiantamatonta. 

Orpon hallituksen talouskuripolitiikan yksi konkreettinen seuraus on kasvavissa määrin velkaantuva nuori sukupolvi. Voi kysyä hyvällä syyllä, miksi tämä ei herätä yhtä suurta huolta kuin kasvava valtionvelka. Meillä nuoret opiskelijat valmistuvat tällä hetkellä kymmenientuhansien velkataakan kanssa. Julkisilla investoinneilla olisi mahdollisuus edistää nuorten opiskelua ja työllistymistä ja täten tuottaa niitä kovin kaivattuja tulevaisuuden veronmaksajia. Nyt vähäisistä työpaikoista kilpailevat jo valmiiksi henkilökohtaisesti velkaantuneet nuoret aikuiset, ja he kilpailevat vielä samoista työpaikoista pitkän kokemuksen omaavien aikuisten kanssa. 

Arvoisa puhemies! Työttömyys on kasvanut läpi kaikkien ikäryhmien, mutta erityisesti nuorten näkökulmasta tilanne on tällä hetkellä synkkä. Tällä hetkellä arviot ovat, että nuorisotyöttömyys on noin 70 000. Se on katastrofaalinen luku. Me tiedämme tutkimuksista, että ensiaskeleista työelämään on nuorten elämänpolun näkökulmasta kauaskantoisia seurauksia. Tällä hetkellä tuhannet nuoret kilpailevat samoista pienipalkkaisista ja epävarmoista työsuhteista aikuisten kanssa. Uusi ilmiö on, että avoinna olevista työpaikoista ei välttämättä edes ilmoiteta, sillä työnantajat pelkäävät valtavia hakemusmääriä. Tämä on ehkä sellainen asia, johon ministeri Marttinen voisi tarttua. Tässä voisivat varmaan esimerkiksi kunnat tehdä hyvää yhteistyötä työnantajien kanssa, että näistä avoinna olevista työpaikoista tosiaan ilmoitettaisiin julkisesti. Nuorille tuttua on myös se, ettei työhakemuksiin välttämättä edes vastata lainkaan tai että myös yksinkertaisiin, suorittaviin ja lyhytaikaisiin työtehtäviin edellytetään vaativia ennakkotehtäviä videoineen. 

Nuorten työttömyyden näkökulmasta on erityisen huolestuttavaa, että erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyys on suorastaan räjähtänyt. Pitkäaikaistyöttömistä nuorista 27 000 nuorella ei ole lainkaan työhistoriaa, ja 17 000 nuorella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden nuorten määrä on kasvanut 227 prosenttia viidessä vuodessa. Tämä luku on todella huolestuttava nuorten syrjäytymisen näkökulmasta. Pitkittynyt työttömyys heikentää nuorten osaamista ja työkykyä, mikä vaikeuttaa myöhempää työllistymistä. Se laskee nuorten hyvinvointia ja lisää taloudellista riskiä ja pahimmillaan lamaannuttavaa ahdinkoa. Tiedämme myös tutkimuksista, että nuorena koettu työttömyys vähentää todennäköisyyttä työllistyä myöhemmin, ja pahimmillaan sillä on ylisukupolvisia seurauksia. Tiedämme myös, että nuorten henkinen hyvinvointi on ollut laskussa jo pitkään. Hoitopolut ovat usein hajanaisia, ja vakavimpiinkaan mielenterveysongelmiin ei aina saada apua ajoissa. Lyhyet terapiat eivät ratko ongelmaa, vaan nuorten on saatava juuri sitä apua ja tukea, jota he tarvitsevat. 

Nuorisotyöttömyyden ongelmiin ei hallituksen lupailema työllistymisseteli pelkästään riitä. Se, mitä esimerkiksi syrjäytymisvaarassa oleva nuori tarvitsee, on nuorisotyön työpajatoimintaa, toisen asteen koulutuksen riittävää resursointia ja oppimisen tukea sekä psykososiaalista tukea ja matalan kynnyksen hoitoa. Leikkauspolitiikkaan hirttäytyminen työllisyyden hoitona vie kaikki pitkän aikavälin mahdollisuudet tukea nuorten hyvinvointia ja luoda tulevaisuudenuskoa. 

Arvoisa puhemies! Työttömyyden kasvu tarkoittaa yhä useammin perheen ja nuoren tippumista etuuksille. [Puhemies koputtaa] On selvää, että tässä tilanteessa ketään ei pitäisi rangaista työn vastaanottamisesta. Vasemmistoliitto esittää uutta nuorisotakuuta, joka oli itse asiassa käytössä [Puhemies koputtaa] Kataisen hallituksessa 2013, ja tämä voisi olla, työministeri Marttinen, sellainen asia, johon Orpon hallituskin voisi tarttua. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme aiheesta, joka koskettaa meitä jokaista suomalaista: työllisyydestä ja työn tulevaisuudesta. Keskusta maalaa kuvaa hallituksesta, joka olisi jättänyt ihmiset ja työpaikat oman onnensa nojaan, mutta totuus on toinen. Tahdon korostaa teille, että tämä hallitus ei ole jäänyt toimettomaksi. Me olemme tarttuneet juuri niihin rakenteellisiin ongelmiin, jotka ovat jo vuosia jarruttaneet Suomen työllisyyttä. On uskallettu tehdä vaikeita päätöksiä, jotta työnteko kannattaa ja jotta yritykset uskaltavat palkata uusia ihmisiä töihin. Työn verotusta on kevennetty, työllisyyspalveluita uudistettu ja paikallisen sopimisen esteitä purettu. 

Arvoisa puhemies! On totta, että suhdannetilanne on vaikea. Ympäröivä maailma ja opposition pelotteleva retoriikka eivät tarjoa turvaa ja vakautta. Ne eivät rakenna luottamusta eivätkä uusia työpaikkoja. Vaikka tilanne on vaikea, me emme ole nostaneet käsiä pystyyn vastaukseksi, vaan olemme tehneet määrätietoista työtä kestävän kasvun ja työllisyyden puolesta. Työmarkkinoiden rakenteita uudistetaan, jotta ne tukevat uuden kasvusuhdanteen syntymistä. Samalla suurten investointien aalto on jo liikkeellä. Vety-, energia- ja datakeskushankkeet luovat uusia työpaikkoja eri puolille maatamme. 

Työllisyyspolitiikka ei ole enää pelkkiä tukia, avustuksia tai paisuvaa julkista hallintoa tilastojen silottelemiseksi, vaan se on kokonaisuus, joka rakennetaan yhdessä yrittäjien ja yritysten kanssa. Tämä hallitus kantaa vastuunsa niin kuin hallituksen kuuluu, ei hetkellisin lupauksin vaan pitkäjänteisin päätöksin. 

Arvoisa puhemies! Työllisyys ei parane sillä, että ongelmista kirjoitetaan välikysymyksiä ja voivotellaan toivottomuutta suureen ääneen. Työllisyys paranee tekemällä ja uskosta ja toivosta tulevaisuuteen. Tämä hallitus tekee, eikä vain puhu. Työelämän turvallisuutta on vahvistettu, suojelutyötä turvattu ja työntekijöiden oikeusturvaa selkeytetty. Samaan aikaan yrittäjyyteen kannustetaan, investointeja vauhditetaan ja työn vastaanottamisesta tehdään aina kannattavaa. Työ on tämän hallituksen politiikan ydin, ja siksi suuntamme on edelleen oikea. Työtä ei voi taikoa olevaksi holtittomilla velkakarnevaaleilla, vaan työpaikkojen on synnyttävä yrittäjien ja yritysten tarpeesta, jotta Suomi saadaan kestävälle uralle. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Arvoisa puhemies! Harkitsin työllisyyden taustoitusta 1860-luvun nälkävuosista, 1930-luvun lamasta, 50-luvun lapiolinjasta, 70-luvun hätätilahallituksesta tai 90-luvun työttömyysennätyksestä. Ääh. Välikyselijät varmaan välihuutaisivat, että historia ei nyt vaan ole tätä päivää. Selvä. [Välihuutoja keskustan ryhmästä — Tytti Tuppurainen: Siitä voi oppia!] 

Keskityn melkein eilispäivään. Kevät 2021, neljä vuotta sitten: Muistanette, mikä oli EU:n elvytyspaketti. Sillä valelimme maanosan rannattomia työmarkkinoita. Yhteisillä ei-kenenkään velkarahoilla elvytimme Välimeren kelmien korruptiota ja rötöksiä. Kunnioitan putkimiehen ammattia, mutta noin kielikuvana vessanpönttöön hulahti suomalaisilta nettona 4-5 miljardia euroa, korkoineen kai 12 miljardia. Koronatyöttömyyden sikahintaisen lumelääkkeen osti eduskunta. Tässä salissa yksinkertainen enemmistö ei olisi riittänyt läpimenoon, mutta löytyipähän kaksi kolmasosaa. 

Niin, mitkä puolueet ajoivat EU:n elvytyspakettia Suomen työllisyyden varjolla? Kysyisinkö taskujeni tyhjyyden syytä välikyselijöiltä? En kysy, koska olen kiltti poju. Vai kysyisinkö keskustalta, sosiaalidemokraateilta, vasemmistoliitolta, vihreiltä, RKP:ltä ja vähän kokoomukseltakin, miten meni omasta mielestä EU-kuppaus? En kysy, koska kupparit olivat rehtejä kansanparantajia, kun taas Bryssel harjoittaa verenimentää. 

Sen sijaan kysyn: miksi ihmeessä suurtyöttömyys ei hillitse himoa halpatyövoimaan? Tilastossa, joka välikysymyksen kirvoitti, on kymmeniätuhansia ulkolaisia ikään kuin työperäisinä työttöminä. A-studion jokaviikkoiset talousviisaat hokevat: työvoimapula tulee, työvoimapula tulee, työvoimapula tulee. Seinähullua seinään ajamista, sanon minä. Työvoiman vaihto on yhtä väärin kuin väestönvaihto. 

Arvoisa puhemies! Suomelta ei liikene penniäkään pahantekeväisyyteen ja maailman parantamiseen tai maanosan parantamiseen. Meillä on täysjärkisiä keinoja: Alas ylikansallinen byrokratia. Alas, alas, alas hillitön hallinnointi ja silmitön sääntely. Alas himoverotus ja yrittämisen esteet. Ylös, ylös työ, tyyliin suo, kuokka ja Jussi — alkaen turvesuosta, maanmainiosta luonnonvarasta. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomi horjuu kärjessä Euroopan heikoimman työttömyystilanteen valtiona. Sen sijaan, että hallitus valmistelisi työttömyyskriisin työkalujen käyttöönottoa, se jatkaa leikkaus- ja kurjistamislinjalla. Hallitus perustelee lakiesityksiään uudistuksina, parannuksina ja byrokratian purkuna. Todellisuudessa ne ovat leikkauksia työttömyysturvaan, viimesijaiseen turvaan ja toimeentuloon. Ja aivan kuin tämä teidän tulostaulunne ei näyttäisi riittävän huonolta, te jatkatte poliittista linjaanne työmarkkinoiden epävakauden luomisessa. Te tuotte vielä tänä syksynä eduskuntaan potkulain, jolla palkansaaja laitetaan vielä helpommin luiskalle eli teidän jo alkukaudesta heikentämälle työttömyysturvalle. Te puolitatte lomautusilmoitusajat, te heikennätte takaisinottovelvollisuutta, te mahdollistatte määräaikaisen työsopimuksen tekemisen vuodeksi ilman perustetta, ja järjestäytyneille työntekijöille veronkorotus ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisen kautta. Näillä toimillako te palautatte luottamuksen ja kansalaisten tulevaisuudenuskon?  

Te lupaatte parempaa työllisyyttä heikentämällä työsuhdeturvaa, te lupaatte parempaa työllisyyttä heikentämällä työttömän toimeentuloa, te lupaatte parempaa työllisyyttä heikentämällä työntekijän koulutusmahdollisuuksia. Hallitus, eikö teitä jo hävetä tämä työntekijöiden sumutus? Ja sitten on vielä arvattavaa, että näiden tekojen ja tämän karuakin karumman ja kurjan työllisyystilanteen jälkeen te käännätte syyttävän sormen eduskunnan oppositioon ja meihin sosiaalidemokraatteihin. Kyseessä on kyllä maailmanluokan silmänkääntötemppu. 

Arvoisa herra puhemies! Eikö teille, hallitus, muistu mieleen historiallisen korkea työllisyyskevät 2023, se perintö, jonka saitte Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitukselta, se perintö, jonka te nyt olette onnistuneet tuhoamaan alle kolmessa vuodessa? Te ette tehneet rakentamisen romahtamisen estävää elvytyspakettia. Teille eivät kelvanneet SDP:n vaihtoehdot työmarkkinoiden tasapainottamiseksi palkansaajien näkökulmasta säätämällä tulkintaetuoikeuden sekä ammattiliittojen kanneoikeuden. Teille ei ole kelvannut ehdotus epäterveen kilpailun kitkemiseksi alipalkkauksen kriminalisoinnilla. Teille ei ole kelvannut suojaosien palauttaminen, ja ette ole lupauksista huolimatta tuoneet uutta aikuiskoulutusmallia aikaisemman lopetetun mallin tilalle. Te ette ole kuunnelleet SDP:n vaihtoehtoja. Tänäänkin SDP on esittänyt useita vaihtoehtoja kasvun vauhdittamiseksi.  

Arvoisa herra puhemies! Kaikkia työllisyyden parantamisen toimia tarvittaisiin nyt kipeästi tässä ennätyksellisessä työttömyystilanteessa. Nyt tarvitaan tekoja, ei juhlapuheita.  

Arvoisa puhemies! Keskusta teki välikysymyksen työttömyydestä sen takia, että maassamme on tällä hetkellä ennätystyöttömyys. Kun hallitus aloitti, se teki hallitusohjelman, jossa se tavoitteli sataatuhatta uutta työllistä Suomeen. Se teki sopeutusohjelman, jonka on sanottu olevan yhteensä kymmenen miljardia, ja siitä kymmenestä miljardista se laski arvoksi näille työllisyystoimille, työelämäuudistuksille, jotka luovat satatuhatta työpaikkaa, kaksi miljardia euroa. Nyt kun on tullut — sen sijaan että uusia työpaikkoja olisi syntynyt 100 000 — työttömiä 82 000 lisää, niin työministeri Marttinen, voimmeko me laskea, että tämä hintalappu onkin nytten miinus 1,6 miljardia euroa, ei plus kaksi miljardia? Me olemme siis sopeuttaneet toiseen suuntaan kuin mitä tavoite oli. 

Eilen puolueet pääsivät yhteisymmärrykseen velkajarrusta eli julkisen talouden tasapainottamisen lainsäädännöstä ja parlamentaarisesta prosessista, joka alkaa tästä eteenpäin. Se oli erittäin hyvä päätös. Jos tämän vaalikauden alussa olisi tehty vastaava päätös, tämä hallitus ei olisi kyennyt tämäntyyppistä velkapolitiikkaa harjoittamaan, mitä se nyt tekee. Siellä olisi tullut jarru tälle politiikalle. Miten nyt edessä olevat sopeutukset, joita kaikki me joudumme tekemään, eroavat tämän hallituksen tekemistä sopeutuksista? Ne eroavat siinä, että tulevaisuudessa joudutaan katsomaan rahoitusasemaa, sopeuttamaan niin, että se näkyy tulojen ja menojen tasapainossa, eikä niin, että se näkyy vain paperilla. Tämän hallituksen kymmenen miljardin sopeutus ei näy meillä tulojen ja menojen tasapainossa. Tänä vuonna meillä on ennätysmäärä, 13,3 miljardia, jos nyt ei suoraan velkaa, mutta tämä epätasapaino: siis meidän valtion menot ovat 13,3 miljardia euroa suuremmat kuin tulot. Summa on järkyttävä. Ongelma on myös yhteinen, ja nyt sitä lähdetään yhdessä ratkomaan, mutta valitettavasti nyt olemme menneet pari vuotta aivan väärään suuntaan. 

Hallitus on kuitenkin tehnyt monia erittäin hyviä työelämäuudistuksia, joita keskusta on myös täällä salissa kannattanut. Keskusta on sen lisäksi esittänyt omia ratkaisuja, joita täällä debatissa muutamat ovat lukeneet, ja he ovat sanoneet sitten, kun he ovat lukeneet ison listan keskustan vaihtoehtoisia esityksiä, että keskustalla ei ole mitään vaihtoehtoa. Se on pikkuisen ristiriitaista, kun ekana luetaan ne vaihtoehdot ja sitten sanotaan loppuun, että ei ole mitään vaihtoehtoja. Sitten kun me vastaamme, että tehän juuri toistitte ne, niin sanotaan, että eivät nämä ole uskottavia. No, en ihmettele sitä, kun takarivistä taloustieteen Nobelin ehdokkaat huutavat, että nämä maksavat kaksi miljardia.  

Keskustan yritysveromalli ei maksa kahta miljardia. Se voidaan toteuttaa vaikka veroneutraalisti. Jos me verotamme sisään jätettyjä voittoja yhteisöverossa kevyemmin ja jos jaat ulospäin, tuleekin vähän lisäveroa, niin voimme säätää sitä mallia aivan niin veroneutraaliksi tai verotuottoa vähän menettäväksi kuin me haluamme. Ei siitä tule mitään kahden miljardin laskua. Me voimme säätää sitä prosenttia sen mukaan, miten meidän julkinen talous antaa myöten. 

Nyt kun me katsomme hallituksen päättämää yhteisöveron alennusta:  

Työministeri Marttinen, te kerroitte, että kun te menette käymään yrityksissä ja kysytte osakeyhtiön omistajilta, onko mukava, kun teille tulee yhteisöveron alennus, niin luuletteko, että joku, jolle on tulossa veronalennus, sanoo, että ei, älkää nyt minulle antako? Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista ovat valmiita lyhentämään omaa työaikaa ja laskemaan naapurin palkkaa. Totta kai jokainen ajattelee omaa napaansa. 

Mutta kun me kysyimme valtiovarainvaliokunnassa ekonomisteilta Suomessa — meillä oli kaikki johtavat ekonomistit — niin yksikään heistä ei sanonut, että tämä on tehokas kasvutoimi, ei yksikään. Siellä oli muutamia, jotka sanoivat, että tällä on merkitystä kasvuun ja tämä tuo osittain rahaa takaisin, mutta kukaan ei sanonut, että tämä on erittäin tehokas kasvutoimi. Ei tietenkään ole, jokainen sen ymmärtää. Nyt Suomi velkaantuu ennätysvauhtia, ja tuhlataan tällä lailla julkisia verorahoja. Nyt pitäisi olla tarkkana taloudessa ja alkaa itse noudattamaan sitä velkajarrupolitiikkaa, jota on hakemassa tähän maahan myös parlamentaarisesti, eikä vain niin, että tulevat hallitukset sitten noudattakoot, ei tämä koske meitä. 

Palaan tähän työllisyyteen tai työttömyysongelmaan. Se on erittäin suuri ongelma, ja se pitää ottaa vakavasti. Sen takia täällä esitetyt syytökset ministeri Grahn-Laasosen suusta, että täällä keskusta politikoi, koska se tekee välikysymyksen työllisyydestä, ovat hieman hämmentäviä. Eikö tänne eduskuntaan juuri tulla politiikkaa tekemään? [Puhemies koputtaa] Ja mistä muusta kannattaa tehdä politiikkaa kuin siitä, että ihmiset saisivat enemmän työtä ja Suomi saataisiin kasvuun? 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohelle pitää sanoa, että hiukan oikaistiin mutkia kyllä joissakin kohdissa, mutta suunta oli kyllä oikean sorttinen, niin ettei siinä mitään — kiitoksia. 

Keskusta ja Liike Nyt ovat välikysymyksessään nyt nostaneet esiin tärkeän asian. Se on kiistaton tosiasia. Työttömyys on iso yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ongelma, ja tämä pitää ratkaista. Välikysymyksen tekijät kuitenkin antavat osin väärää kuvaa niin tilanteen vakavuudesta kuin hallituksen toimistakin. Pihvi on siinä, että vaikka työttömyys on nousussa, valitettavasti, on työllisyysasteemme edelleen varsin kohtuullisella tasolla, ja tiedämme, että tehdyt työtunnit eivät ole laskeneet niin paljon kuin työttömyys on noussut. Täällä salissa onkin jo kuultu tänään, mistä tämä johtuu. Ihmisiä on siirtynyt toimeentulotuelta työttömyysetuuksien piiriin, ja työttömyyttä on nostanut myös maahanmuutto. Näistä ei sen enempää. Sen sijaan haluan kiinnittää huomiota niihin rakenteellisiin ongelmiin, jotka ovat meillä työllisyyden kasvun esteenä. 

Suuri huomioni kiinnittyy nuoriin. Tiedämme, että työuran alku on jatkuvasti viivästynyt ja nuorisotyöttömyydestä on tullut vakava ongelma. Mitä kauemmin kestää saada ensimmäinen työpaikka, sitä todennäköisempää on syrjäytyminen ja myös erilaiset mielenterveyden haasteet. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten määrä on huolestuttavasti kasvussa. Viime vuonna työttömyyseläkettä sai liki 26 000 nuorta. Taustalla ovat usein mielenterveyden ongelmat. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevathan eivät näy työttömyystilastoissa, koska he ovat työvoiman ulkopuolella — ikävä tosiasia tämäkin. 

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyteen ei ole olemassa vain yhtä lääkettä. Näen kuitenkin, että hallituksen toimet peruskoulutuksen vahvistamiseksi ovat tässä aivan avainasemassa. Koulujen kännykkäkielto tuottaa varmasti hyviä tuloksia, jo tiedetään, ja ensi vuonna annetaan esitys osaamistakuusta, joka varmistaa, ettei peruskoulusta pääse pois ilman riittäviä perustietoja. Samaan aikaan pitää panostaa opinto-ohjaukseen, jotta nuoria saadaan sellaisille aloille, jotka mahdollistavat työllistymisen. Tekoälyn kehittyessä on toki hankala sanoa, mitkä ovat tällaisia aloja esimerkiksi viiden vuoden päästä. Maailma muuttuu nyt hurjaa tahtia. 

Nuorten työttömyyden ratkaisemiseksi päätettiin budjettiriihessä myös tästä työllistämissetelistä, joka kohdistetaan heikossa työmarkkina-asemassa oleviin nuoriin. Osin kyse on myös sosiaalipoliittisesta toimesta, mutta se ensimmäinen työpaikka syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle voi pysäyttää syrjäytymiskehitystä ja tuoda mukanaan paljon positiivista. Tämä työllistämisseteli on sellainen täsmälääke, joka on tässä tilanteessa erittäinkin perusteltu. Rahoitus, 30 miljoonaa, otetaan EU:n elpymisvälineestä, jolla on enimmäkseen parannettu Kreikan ja Espanjan työllisyyttä, nyt vihdoin myöskin Suomen. 

Arvoisa puhemies! Vaikka media on enimmäkseen täynnä huonoja uutisia työllisyyteen liittyen, on viime aikoina ollut jotakin innostusta herättävääkin. Viittaan nyt viime viikolla uutisoituun Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajayhteistyöhön. On arvioitu, että tämä yhteistyö toisi suoraan jopa 10 000 uutta työpaikkaa ja sitten epäsuorasti vielä enemmän ja verotuloja tämä voisi kaikkinensa lisätä jopa yli 500 miljoonaa. Samaan aikaan meillä on muitakin suuria hankkeita putkessa, suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvitys poiki 54 hakemusta, joiden arvo on yhteensä noin 22 miljardia euroa. Nämä ovat sellaisia investointeja, jotka eivät toteutuisi ilman hallituksen linjaamaa veroporkkanaa. Puhtaan teknologian hankkeet luovat työpaikkoja ja elinvoimaa koko maahan, ja niistä hyötyvät lukuisat alihankintaketjut, myös sellaiset pienemmät toimijat, jotka eivät täytä verohyvityksen ehtoja. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt ja tekee lukuisia toimia työllisyyden parantamiseksi. Suhdannetilanne ei ole ollut meillä suosiollinen, mutta on väärin väittää, että hallitus olisi nostanut kädet pystyyn tilanteen edessä. Tilanne on päinvastoin. Nyt on tehty mittava määrä sellaisia työllisyystoimia, joita Suomeen on kaivattu koko 2000-luvun ajan. Me emme voi vaikuttaa EKP:n korkotasoon, joka siis on yksi merkittävä, ehkä suurin, syy Suomen haastavaan tilanteeseen. Sen sijaan olemme vaikuttaneet työmarkkinoiden uudistamiseen ja työnteon kannustimien parantamiseen. Olemme tehneet lukuisia toimia yritysten toimintakentän helpottamiseksi, ja paljon on vielä tulossa. Me perussuomalaiset luotamme Suomeen ja suomalaisiin ja tiedämme, että paremmat ajat ovat vielä edessä. Edessäpäin näkyy valoa. — Kiitoksia, herra puhemies.  

Arvoisa puhemies! Paljon asiaa — saa nähdä, kuinka paljon saan mahtumaan tähän puheenvuoroon, mutta katsotaan.  

Meillä on järkyttävän korkea työttömyys. Keskustan välikysymys on ollut erittäin aiheellinen, ja siitä on käyty hyvää keskustelua täällä tänään.  

Arvoisa puhemies! Turvan tilalle Suomessa on tullut epävarmuus. Siitä maksamme nyt kovaa hintaa. Kuluttajien luottamus talouteen on mennyt. Epävarmuus johtuu monesta syystä. Maailmanpoliittinen tilanne on varmasti yksi keskeinen syy, ja on työpaikan menettämisen pelko, heikko työllisyystilanne ja työttömyysturvan leikkaus, jos joutuu työttömäksi. Nyt laitetaan säästöön kaikki, mitä vaan voidaan, pahan päivän varalle, ja kysyntä sakkaa pahanpäiväisesti. Talous ei kasva, vain työttömyys kasvaa ja pitkittyy. Talouden kasvuluvut ovat olleet heikkoja, vuonna 23 miinus 0,9, vuonna 2024 plus 0,4, ja nyt tälle vuodelle ennustetaan plus 0,4:stä yhteen prosenttiin. Ennuste vuosille 26 ja 27 lupaa noin puolentoista prosentin kasvua. Pieniä lukuja. Talouslukuja on vedetty alaspäin ja työttömyyslukuja ylöspäin. Entistä vähemmän on aktiivitoimissa, mikä huolestuttaa erityisen paljon. Siinä on Suomen hallituksen kuva hallituksen työn onnistumisesta.  

Lupaukset sadastatuhannesta työpaikasta ovat kaukana. Tavoite taitaa olla, niin kuin tänään on moneen kertaan sanottu, noin 180 000 työpaikan päässä. Jokainen kuukausi aikaisempaan ajankohtaan nähden on koko hallituskauden ajan ollut heikompi, jokainen kuukausi, kun verrataan vuoden takaiseen kuukauteen. Eli tässä mennään todella koko ajan syvemmälle. Käännettä ei ole tapahtunut, kun työllisyys- ja työttömyyslukuja katsotaan. Työttömyys on siis ennätyskorkealla: Alle 30-vuotiaita työttömiä on 68 000, pitkäaikaistyöttömiä on 129 000. Ja sitten ihan kummallinen piirre tällä hetkellä on, että akateemisia työttömiä on ennätysmäärä. Pitkäaikaistyöttömyys on 1990-luvun vuosien tasolla. Ja sitten huolestuttavaa tässä on se, mitä tuosta kyselystäkin mainitsin, että se työttömyys sulaa todella hitaasti, ja siitä on vuosien kokemus. Esimerkiksi 90-luvun lama ja 2008 finanssikriisin jälkeen työttömyys jää aina korkeammalle tasolle näitten kriisien jälkeen elinkeinorakenteen ja osaamisvaateiden muutosten johdosta. Tästä syystä juuri nyt pitäisi panostaa pitkäaikaistyöttömien aktivointiin. Siinä pitäisi tehdä uudella tavalla asioita, joilla tehdään heidän mahdollisuutensa päästä työelämään helpommaksi.  

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on kasvattanut joustavuutta ja heikentänyt työntekijöiden turvaa niin irtisanomisen kuin työttömyysturvankin osalta. Suomen työttömyysturvan matalaa tasoa verrattuna Pohjoismaihin on edelleen laskettu leikkauksilla 20 prosentin leikkaustasoon. Lapsikorotukset ja suojaosuus on poistettu. Pääsyä sille on myös vaikeutettu. Työttömyysturva on romutettu juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin, juuri silloin, kun sitä nyt tarvittaisiin. Kolmesataatuhatta työtöntä kokee tämän nytten.  

Työnantaja voi käyttää Suomessa työvoimaa erittäin joustavasti. Tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanominen on tätä nykyä helppoa ja halpaa, ja lisää tulee. Esimerkiksi alle vuoden määräaikaisen työsuhteen voi solmia kohta ilman perustetta. Koeaika meillä on kuusi kuukautta. Vuokratyövoiman käyttö on vapaata. Neuvotteluaikoja on lyhennetty, ja työntekijöille jää vähemmän aikaa sopeutua työpaikan menetystilanteisiin, ja samalla se lyhentää myös palkanmaksua, kun neuvotteluja lyhennetään.  

Näyttää siltä, että se, mitä suomalaisilta nyt puuttuu, on kunnollinen työttömyysturva ja aktiivinen työvoimapolitiikka. Näyttää myös siltä, että kaikki työllistymisen ja yrittämisen riski on siirretty työntekijöille. Suomalainen duunari joustaa [Puhemies koputtaa] ilman turvaa tänä päivänä. Se on iso asia.  

Arvoisa puhemies! Aktivointiaste on... [Puhemies koputtaa] — Käytänpä seuraavan puheenvuoron. Kiitoksia tästä.  

Arvoisa herra puhemies! Tämä välikysymys on todellakin tullut tarpeeseen, kuten huomaa. Valitettavan vähän vaan on hallituspuolueiden edustajia paikalla. Olisi hyvä käydä täällä kunnolla keskustelua niistä keinoista, joita Suomessa nyt tarvitaan, koska ei tämä ole mikään hallituksen ja opposition välinen asia, vaan tämä on koko Suomen yhteinen asia. Toivoisinkin, että niitä oppositiosta esitettyjä ajatuksia otettaisiin avosylin vastaan ja käytäisiin keskustelua siitä, voitaisiinko niitä toteuttaa.  

Ehkä suurin kysymys on kuitenkin hallitukselle siitä, mikä se teidän viestinne on nyt niille yli 300 000 työttömälle. Kun näitä uudistuksia on tehty, niin moni, joka on työllisyyspalveluiden piirissä, kokee, että ne palvelut ovat vain heikentyneet entisestään, että ei oteta yhteyttä, tai jos otetaan, niin se on sellaista viestinvaihtoa, ja henkilökohtaista palvelua ei enää samalla tavalla saa.  

Eli täällä tehdään reformeja ja uudistuksia, mistä osa on erittäin tervetulleita, mutta meidän pitäisi nyt huolehtia niistä ihmisistä, kuten edustaja Lyly hyvin kuvasi. Esimerkiksi suuri joukko pitkäaikaistyöttömiä: mitä tälle joukolle aiotaan tehdä? Onko niitä ratkaisuja esitetty? Onko hallitus nyt varmaan tehnyt kaikkensa työllisyyden parantamiseksi? Uskon, että on varmasti vielä keinoja ja ratkaisuja, joilla voitaisiin työttömiä auttaa löytämään työpaikka itselleen.  

Meillä Tampereella on ollut hyvänä esimerkkinä nyt nämä piilotyöpaikat, joita on lähdetty yhdessä kaupungin ja yritysten kanssa hakemaan, kun tiedetään, että monet yritykset eivät halua laittaa niitä paikkoja auki, koska hakemuksia tulee niin paljon. Me olemme yhdessä siinä talkoissa sitten yhdistämässä työnantajaa ja työntekijää, ja näitä keinoja pitää vaan hakea paljon lisää.  

Toisaalta meidän pitää vielä miettiä keinoja, joilla erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yrittäjiä rohkaistaan palkkaamaan lisää työntekijöitä. Eli toivon, että nyt löytyy jonkinlainen työllisyysriihi, jossa kaikki istuvat yhdessä alas ratkaisemaan tätä suurtyöttömyysongelmaa. Niin kuin aikaisemmin toin esiin, oli ilo nähdä esimerkiksi silloin Sipilän hallituskauden aikana, miten niitä uusia työpaikkoja syntyi ja tehtiin määrätietoisesti politiikkaa sen eteen. Silloin keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset olivat hallituksessa, ja muistan, miten voimakkaasti silloinen vasemmisto-oppositio hyökkäsi hallituksen kimppuun, mutta määrätietoisella toimella saatiin — vaikka sitä kritiikkiä tuli — sellainen positiivinen vire siihen, että tehdään yhdessä toimia. Siinä vaiheessa, kun esimerkiksi kilpailukykysopimuksia rakennettiin — nykyinen edustaja Lylykin on ollut niissä kuvioissa — niin siinä kuitenkin otettiin huomioon eri osapuolet ja tehtiin yhteistyössä näitä ratkaisuja.  

On selvää, että kokoomus lupasi 100 000 lisätyöllistä. Se tavoite ja se lupaus eivät ole toteutuneet, ja tämän me myös halusimme nostaa esiin tänään täällä keskustelussa, koska on ollut myös arvioita siitä, ettei se ollutkaan lupaus, mutta mehän olemme ihan nyt nähneet suoraan niistä videoista ja papereista, että kyllä se oli ihan selvä lupaus. Valitettavasti se lupaus ei ole toteutunut, ja sen takia me myös nostimme tätä keskustelua tänään täällä.  

Toivon, että hallitus ei seuraa sivusta sitä, että tavoitteet etääntyvät yhä kauemmas ja vaalikauden loppusuora jo häämöttää, vaan oikeasti hakee ratkaisuja yhdessä opposition kanssa. Me olemme tarjonneet siihen auttavaa kättä, ja tulemme sitä myöskin jatkossa tekemään. Meillä on hyvä kasvun ja työllisyyden lista, joita hallitus voi halutessaan myöskin hyödyntää.  

Arvoisa puhemies! Nostaisin loppuun vielä tämän osaamisen ja koulutuksen. Nyt on paljon puhuttu, vuosia on puhuttu, mutta nyt viime aikoina on noussut esiin tämä ammatillisen koulutuksen surkea tila ja erityisesti se, miten vähän meillä on lähiopetusta. Ja kun hallitus on toteuttanut 120 miljoonan euron leikkaukset, niin se vääjäämättä näkyy tuolla meidän ammatillisessa koulutuksessa ja se näkyy nuorten koulutuksessa. Lisäksi leikkauksia on tullut opetus- ja kulttuuriministeriön puolella lisää. Me emme vielä tiedä, että kun hallitus perui nämä elokuvaleikkaukset ja muut, niin mihin ne sitten kohdennetaan, menevätkö ne sitten ammatillisesta koulutuksesta vai kuinka, mutta täällä on vielä paljon perattavaa.  

Toivoisin nyt, että siihen koulutukseen panostettaisiin. Te lakkautitte aikuiskoulutustuen ilman, että mitään uutta mallia on tullut tilalle. Samalla te kuristatte ammatillista koulutusta, eli ne tekevät kädet, osaavat kädet, se oppi, vähenee siellä koko ajan. Toivoisin, että nyt tällä loppuvaalikaudella keskittyisitte siihen ammatilliseen koulutukseen ja katsoisitte, että suomalaiset nuoret saisivat sitä oppia, jota meidän työelämämme ja jota meidän yrityselämämme tarvitsee. 

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, arvokasta, että olette täällä. Keskustelu on jatkunut jo useita tunteja. Aihe on erittäin vakava. Keskusta teki välikysymyksen työttömyydestä, koska Suomessa on suurtyöttömyys. Keskusta on kysynyt tänään hallitukselta useaan kertaan, mitä se on valmis tekemään suurtyöttömyyden nujertamiseksi, alkaako se johtamaan meitä ulos tästä kriisistä. 

Kyllä, eilen pääsimme sopuun velkajarrusta, joka osoitti, että Suomen talouden ja velkaantumisen tilanne on yhteinen asia. Olen siitä ylpeä. Vastikään saimme myös uutisen jäänmurtajasopimuksesta, joka voi tuoda Suomeen paljonkin työpaikkoja, ja jokainen työpaikka on taatusti tervetullut. Valitettavasti nämä Amerikan uutiset eivät kuitenkaan muuta lukuja. Meillä on pahin työttömyys 25 vuoteen. Suomessa tällä hetkellä joka kahdeksas ihminen on työttömänä. Eikö nyt pitäisi hakea yhteisiä keinoja kasvun ja työllisyyden eteen — ponnistaa yhteistä sopimusta, niin kuin aikaisemminkin kykenimme? 

Hallitus on syyttänyt tänään keskustaa monesta. Meidän rooliksemme onkin muodostunut suomalaisten arjen asioiden ajaminen. Se saattaa tuntua ankaralta, mutta niin on kansan viestikin. Monissa kodeissa ja monilla työpaikoilla pelätään työttömäksi jäämistä tai ollaan työttömyydessä. Mennään TE-palveluihin, mutta ei saada niitä, kun rahat ovat loppu. Kuunnellaan hallituksen viestejä työllistymisestä kokopäiväisesti, vaikka osapäiväistäkään työtä ei enää ole. Siksi linjaan heti alussa kehotuksen pääministerille ja arvoisalle työministerille: työllisyys- ja kasvuriihi pitäisi järjestää jo tänään. 

Miten voisimme turvata yhdessä vakaan veropolitiikan, jotta yritykset uskaltaisivat investoida? Nyt veroratkaisuja saatetaan siirtää yhdessä kokouksessa. Näen sen varsin selvästi, kun ajan Lahden moottoritietä: välillä sokeri, välillä virvoitusjuomat, sitten data, kohta mineraalit. On surkeaa, että Suomen suuri vahvuus vakaasta investointiympäristöstä ja vakaasta veropolitiikasta on mennyt suljun muljun ‑kaupoiksi. Saisimmeko suunnan vakautettua yhdessä? 

Entä miten hallitus taittaa yli 55-vuotiaiden työsyrjintää työelämässä? Moni heistä on tullut jääneeksi työttömäksi tilanteessa, jossa työntekijöitä on vähennetty runsaasti erityisesti julkisilta aloilta. Selvitysmies Lindströmin selvitys viime vaalikaudella itse asiassa yli 55-vuotiaiden työllistymisestä on mielestäni paperi, joka kannattaisi kaivaa esille ja tehdä siitä yhteinen sopimus. Työmarkkinoiden ikäsyrjintä on tosiasia. Se romuttaa monen suomalaisen luottamusta tulevaisuuteensa ja heikentää Suomen kilpailukykyä erityisesti nyt suurtyöttömyyden aikana. On surkeaa, että Suomen yli 55-vuotiaiden työllisyysprosentti on Pohjoismaiden matalin, siis maassa, jossa myös syntyvyys on matalimmalla. Selvitysmies Lindström tuli siihen tulokseen, että työuria on mahdollista pidentää työaikajoustoilla, urasuunnittelulla ja työssäoppimisella, ikäanonyymiä rekrytointia sekä viranomaisrekistereitä hyödyntämällä. Hallitus on kuitenkin romuttanut näistä jo esimerkiksi jatkuvan oppimisen ja työvoimakoulutukset, ja ajattelen, että sen eteen tulisi tehdä nyt kovia ponnisteluita, että ihmiset pystyisivät päivittämään osaamistansa työuran varrella. 

Miten puutumme nuorisotyöttömyyteen? Omassakin maakunnassani, Päijät-Hämeessä, jo 30 prosenttia, siis joka kolmas nuori, on työttömänä. Näkymä on huono erityisesti sellaisilla nuorilla, jotka eivät ole saaneet ensimmäistäkään merkintää CV:hen. Työministeri on korostanut hallituksen toimia työllistämissetelin osalta, mutta olemme kuitenkin saaneet selvityksen, että se koskee vain muutamaa tuhatta nuorta, ja kun otetaan huomioon, että hallitus on romuttanut palkkatukimallia jo aikaisemmin, niin nähdäkseni tämä on käytännössä saman mallin uudelleenponnistaminen, eräänlainen katumisharjoitus. Tervehdin sitä ilolla, mutta volyymi ei riitä vastaamaan tilanteeseen. 

Arvoisa puhemies! Keskusta on esittänyt useita eri toimia tilanteen korjaamiseksi. Nyt me kysymme: voisiko hallitus järjestää työllisyys- ja kasvuriihen jo tänään? 

Kiitos, arvoisa puhemies! Pari huomiota aiemmasta keskustelusta. 

Kokoomuksen edustaja toisti täällä saman, minkä hän teki viime viikolla: itäiseen Suomeen ei tule kohdentaa erityistoimenpiteitä. Kiitin silloin ja kiitän nyt tästä rehellisyydestä. On kuitenkin erikoista, että samaan aikaan aluettamme on kiertänyt pääministeri Orpon nimittämä erityisedustaja, entinen EK:n puheenjohtaja Harri Broman, jonka tehtävänantona on muun muassa selvittää erityistalousalueen perustamista itäiseen Suomeen. Sitaatti Talouselämä-lehdestä elokuun 29. päivältä tältä vuodelta: ”Motonet-kauppaneuvos Harri Broman keksi ratkaisun Itä-Suomen tilanteeseen: ’Keneltä se olisi pois?’ Motonetistä tuttu kauppaneuvos Harri Broman kiitää pitkin Itä-Suomea ja haluaa puskea pystyyn erityistalousalueen. ’Monin paikoin Suomessa ajatellaan niin, että ei ole mitään väliä, mitä täällä tapahtuu. En ymmärrä ajattelua, että länteen kaikki ja ihan sama, mitä idässä tapahtuu. Jos täällä ei ole investointeja, toimivia yrityksiä ja työpaikkoja, ihmiset lähtevät pois. Se vasta tulee Suomelle kalliiksi. Jos mitään ei tehdä, itäinen Suomi pikkuhiljaa näivettyy’, Broman sanoo.”  

Eikä tässä vielä kaikki. Otsikko Uutisvuoksi-lehdestä Etelä-Karjalasta eiliseltä, 14.10: ”Lappeenrannassa vieraillut pääministeri Petteri Orpo: Imatran seutua esitetään erityistalousalueeksi.” Hyvä tämmöinen esitys, vaikkakin täysin riittämätön. Mutta kysymys kuuluu: Mikä on kokoomuksen ja sen myötä hallituksen linja? Onko Bromanilla mandaatti tehdä todellisia esityksiä, vai onko kyseessä pelkkä ajanpeluu, kuten täällä salissa kokoomuksen riveistä käytetyistä puheenvuoroista voisi päätellä?  

Arvoisa puhemies! Kiitos myös ministeri Marttiselle vastauksesta aiempaan puheenvuorooni. Tosin myös se herättää joitain lisäkysymyksiä, kysymyksiä ainakin siitä, että toivon mukaan teillä on niiden kahden itäisestä Suomesta olevan ministerin sekä 13:n muun itäisen Suomen hallituspuolueen kansanedustajan puhelinnumerot. Toivon, että asian hoitaminen ei ole pelkästään minun ja meidän oppositioedustajien harteilla. 

Mitä tulee ministerin kommenttiin itäiseen ja pohjoiseen Suomeen tulevista 16 miljoonasta eurosta, niin sehän tuotiinkin täällä jo esille, että kun ensinnäkin niistä 12 miljoonaa tulee itäiseen Suomeen, niin kyse on meidän omien rahojemme osittaisesta palauttamisesta. Ensin hallitus panttasi 48 miljoonaa ja palautti sitten niistä 16, joista 12 itäiseen Suomeen. Se on vähän sama kuin jos minulta vietäisiin paras soutuvene ja palautettaisiin toinen airo — hieman samanlainen olo tässä on viime päivinä ollut. Mutta aidosti kiitos myös yhteistyön tarjoamisesta. Sitähän me olemme keskustasta koko ajan omalta osaltamme hallituksen suuntaan tehneet. 

Arvoisa puhemies! Hallitus kertoo talouskasvun olevan nurkan takana. Kuten me kaikki täällä näemme, me olemme pyöreässä salissa, ja niitä nurkkia on hyvin vaikea löytää, varsinkaan meiltä itäisestä Suomesta. Työllisyystilanne on erittäin vaikea, koska avoimia työpaikkoja on liian vähän, ja työnantajilla on tässä hallituksen luomassa epävarmuuden ilmapiirissä korkea kynnys palkata uusia työntekijöitä. Tähän liittyy myös täälläkin esille tuotu rahoituksen saatavuuden ongelma: kun ei voida investoida, ei pystytä palkkaamaan työntekijöitä. Kun työmarkkinat muuttuvat, edellyttää se työntekijöiltä uutta osaamista, jopa kokonaan uudelle alalle vaihtamista. Kaikkea tätä on hallitus muun muassa koulutuspäätöksillään vaikeuttanut, mikä alkaa näkyä pahenevana kohtaanto-ongelmana työllisyysalueilla. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen lempiharrastus, jos näin uskaltaa sanoa, eli hyvinvointialueiden kurittaminen näkyy myös tässä, kun rahoitusleikkausten seurauksena työttömien terveystarkastuksiin on pitkät jonot ja kuntouttava työtoiminta on vähentynyt merkittävästi. Täällä tänään perussuomalaiset ovat syyttäneet työttömyydestä myös hyvinvointialueita, tai ainakin heidän edustajansa ovat halunneet kovasti hyvinvointialueista puhua, monista muistakin asiaan liittyvistä asioista kyllä myöskin. Ehkä kyseessä on ollut jokin väärinkäsitys, mutta joka tapauksessa varsin hämmentävää seurattavaa ajoittain. Mutta jokaisella on oikeus valita sanansa, vaikka eivät sitä muut ymmärtäisikään. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Suomen työllisyystilanne on tällä hetkellä vakava. Kun me päättäjät keskustelemme työttömyydestä, puhumme usein luvuista ja tilastoista. Meidän täytyy kuitenkin aina muistaa se, että lukujen ja tilastojen takana on todellisia ihmisiä, perheitä ja kohtaloita, jotka kamppailevat työttömyyden kanssa. Työttömyys ei ole vain yksilön asia vaan yhteiskunnallinen haaste. Siksi se vaatii rehellistä puhetta sen syistä mutta ennen kaikkea toimenpiteitä, joita hallitus myös koko ajan toteuttaa. 

Meidän on samalla muistettava, etteivät hallituksen tekemät päätökset ja niiden vaikutukset näy yhdessä yössä tai kuukausissa. Suurin osa näistä toimista, mitä teemme, vaikuttaa vasta pitkällä aikavälillä. On todennäköistä, että näemme tehtyjen asioiden tulokset vasta seuraavalla hallituskaudella, mutta se ei tarkoita, etteikö mitään tehtäisi, vaan päinvastoin. Nyt teemme isoja rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat suomalaisten työllisyyttä pysyvästi. 

Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen aikana työllisyyslukuja kaunisteltiin tempputyöllistämisen merkeissä. [Antti Kurvinen: Taas edellinen hallitus!] Tällä saatiin tilastot näyttämään paremmilta, mutta se ei luonut todellisia tuottavia työpaikkoja. Yhtenä esimerkkinä mainitsen Marinin hallituksen Työkanava Oy:n, johon pumpattiin julkista rahaa yli miljoona euroa, mutta lopputuloksena oli 17 osatyöllistettyä. Tämänkaltaiset ratkaisut eivät kanna pitkälle, eivätkä ne rakenna kestävää työllisyyttä Suomeen. Tämä hallitus ei rakenna työpaikkoja velkarahalla eikä keinotekoisilla ohjelmilla vaan luomalla sellaiset olosuhteet, joissa yritykset voivat kasvaa ja palkata työntekijöitä aidosti ja tarpeeseen. Me tiedämme sen, että työpaikat syntyvät yrityksissä, ja hallituksen tehtävänä on mahdollistaa uusien yritysten syntyminen, jotka luovat työtä Suomeen ja suomalaisille. [Antti Kurvisen välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Monilla naisvaltaisilla aloilla tehdään osa-aikatyötä, ja vanhemmista yleensä nainen jää kotiin hoitamaan pieniä lapsia. [Antti Kurvinen: Mites se suojaosa?] Tämä aiheuttaa tasa-arvovinoumaa, jota ei voida sivuuttaa, kun puhumme työllisyydestä. Siinä korostuu myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tärkeys, jonka toteuttamiseen tarvitsemme julkisen puolen työpaikkojen lisäksi yritykset mukaan. 

Hallitus kannustaa ihmisiä kokopäivätyöhön, ja siihen tarvitaan kannustinloukkujen purkamista ja sitä, että työn vastaanottaminen on helppoa ja aina kannattavampaa kuin jäädä kotiin sosiaalitukien varaan. Mielestäni silti yksi asia, jota meidän on tulevaisuudessa katsottava kriittisesti, on niin sanottu suojaosa. On arvioitava tarkasti, miten se vaikuttaa ihmisten halukkuuteen ottaa vastaan työtä ja mitä se tekee meidän kokonaistyöllisyydellemme. Jos me huomaamme, että suojaosan poisto todella heikentää työllistymistä, asia täytyy uskaltaa korjata. Täytyy tarkastella esimerkiksi, voisiko se soveltua tietyille ryhmille, kuten pitkäaikaistyöttömille tai esimerkiksi ikääntyneille, yli 55-vuotiaille työttömille. 

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on arvosteltu hallitusta siitä, ettei se ole laittanut työllisyyteen riittävästi rahaa, mutta taloudellinen tilanne on se, mikä se on. Vastuullinen taloudenpito tarkoittaa sitä, ettei ryhdytä lupaamaan enempää kuin voidaan todellisuudessa tehdä. Toimia kuitenkin tehdään jatkuvasti, niin tällä hetkellä kuin myös hallituskauden loppuun asti. 

Arvoisa puhemies! Mielestäni on myös varsin erikoista, että vain muutama vuosi sitten puhuimme hoitajapulasta ja nyt monilla hyvinvointialoilla hoitajia irtisanotaan. Silti suurimmassa osassa Suomea palvelut toimivat hyvin ja lakisääteiset tehtävät saadaan hoidettua. Tämä on jotenkin erikoinen yhtälö, ja ainakaan itse en ole vielä tähän ratkaisua löytänyt. Fakta lienee kuitenkin todennäköisesti se, että tulevaisuudessa hoitoalalle tarvitaan lisää työntekijöitä. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että ratkaisu ei löydy siitä, että toisimme Suomeen tuhansia kielitaidottomia hoitajia, kuten keskusta haaveilee. Meidän täytyy puolustaa suomalaisten työntekijöiden ja hoitajien puolta eikä yrittää korvata heitä kymmenillätuhansilla kielitaidottomilla työntekijöillä. 

Meidän on mietittävä, miten voimme hyödyntää uusia ratkaisuja, esimerkiksi tekoälyä, niin, että hoitajien työaika vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön eikä hallinnollisiin töihin tietokoneella. Näin voimme parantaa työn laatua, työssäjaksamista, ja huolehtia siitä, että hoitajat tekevät juuri sitä työtä, mihin heidät on palkattu, eli hoitamaan ihmisiä. 

Arvoisa puhemies! Me teemme määrätietoisia ja vastuullisia päätöksiä, jotka vaikuttavat tilanteeseen pitkällä tähtäimellä. Me emme lupaa helppoja ratkaisuja, mutta me teemme päätöksiä, jotka vievät Suomea oikeaan suuntaan. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] 

Arvoisa herra puhemies! Kiitos, että pääsen vähän arvioimaan tätä perussuomalaista talousviisautta. Siis pitäisi laittaa rahaa työllisyyteen, mutta kun ei ole rahaa laittaa työllisyyteen. Pakko nyt sanoa edustaja Sillanpäälle ja kaikille, että jos työllisyys olisi parempi, niin meillä olisi enemmän rahaa julkisella sektorilla. Siis tämähän on se ongelma ollut, koko hallituksen talouspolitiikan ongelma, että ei ole panostettu kasvuun riittävästi. On tehty veronkiristyksiä. Tällä on puhuttu kauniisti — perussuomalaiset ennen vaaleja ja tänäkin iltana — pienistä ja keskikokoisista yrityksistä, mutta juuri tämä veropolitiikka, mitä hallitus on tehnyt, on ollut erittäin hankala varsinkin palvelualoilla toimiville yrityksille. Se on vienyt työpaikkoja.  

On todettava se, että Marinin hallituksen jälkeen Suomessa oli ennätystyöllisyys, ja itse asiassa silloin, kun keskusta oli hallituksessa, työllisyys vain parani ja parani, ja kun me jäimme pois hallituksesta, se on lähtenyt heikkenemään. 

Täytyy tästä suojaosasta sanoa, että itse vierailin Kauhavalla pääpaikkaansa pitävässä Kuntayhtymä Kympissä, meidän työllisyysalueella, ja siellä he ainakin kertoivat, että kyllä moni on jättäytynyt työelämästä pois tämän suojaosan poiston takia.  

Arvoisa puhemies! Tarkistin tätä asiaa Työllisyysrahastosta, ja siellä heidän tiedotteessaan kerrottiin, että ansiopäivärahaa maksettiin osittain työn ajalta 21 000 henkilölle ja tämä on 20 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden elokuussa ennen suojaosan poistoa. Eli se on 20 prosenttia tippunut. Heidän arvionsa on, että työskentely ansiopäivärahalla on vähentynyt selvästi suojaosan poiston jälkeen. Tämä vaan kertoo siitä tilanteesta erittäin suoraan, että mitä tässä on tapahtunut, ja se on hitaasti koko ajan lisääntynyt. Tässä mielessä tilastot kyllä puoltavat tätä, että siellä on ollut ongelmia, myös sitten nämä työttömyystilastot ja tuntitilastot, joita minulla täällä kyllä on. Jos näitä ruvetaan käymään läpi, että montako miljoonaa tuntia on tehty Marinin hallituksen aikana, montako tämän hallituksen aikana, voidaan kyllä niitä käydä lävitse. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys on tärkeä, kuten monet puheenvuorot tämän kolmen neljän tunnin aikana osoittavat. Kun keskustelemme koko Suomea koettelevasta työttömyyskriisistä, meidän on käännettävä katseemme niihin tekijöihin, jotka todella luovat uusia työpaikkoja ja vahvistavat kansantalouttamme. Seuraavassa kolme mahdollista esitystä. 

Ensimmäiseksi suurin potentiaali uusien työpaikkojen syntymiseen on vientiteollisuudessa. Kasvua tukee myös se, että suuret teollisuusyritykset käyttävät kotimaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä alihankkijoinaan ja tätä kautta myöskin auttavat ja luovat uskoa, että pk-yritys voi harjoittaa vientitoimintaa kannattavasti. Viime viikolla uutisoitu merkittävä Suomen ja Yhdysvaltain välinen jäänmurtajakauppa sekä Turun risteilijäkaupat antavat toivoa, että tämä kehitys konkretisoituu yhä enemmän tulevaisuudessa ja säteilee laajalle. 

Toiseksi osaamiseen panostaminen on myös tärkeä keino työllisyyden parantamiseksi ja talouskasvun luomiseksi, kuten edustaja Ovaska hyvin kertoi. Otan tästä esimerkin omasta maakunnastani. Turun yliopistoon saatiin pitkään kaivattu diplomi-insinöörikoulutus 2019 keskustaministeri Saarikon päätöksellä. Silloin neljä opintosuuntaa aloitti 200 opiskelijalla. Nyt viiden vuoden jälkeen koulutusohjelmia on 16, jotka kaikki ovat lahjoitusprofessuureja, ja opiskelijoita on 2 300. Siis panostus koulutukseen on alkanut näkyä konkreettisesti. Valtaosa opiskelijoista on tehnyt diplomityönsä yritykseen, ja moni on työllistynyt jo opintojen aikana. Koulutus mahdollistaa myös uusien innovaatioiden ja yritysten synnyn alueella. 

Kolmanneksi on korostettava palvelualojen potentiaalia. Suomella on matkailussa valtavat mahdollisuudet, kuten Lapista olemme saaneet hyvät kokemukset. Keskustassa olemme esittäneet kunnianhimoista matkailualan kasvustrategiaa. Tavoitteeksi on asetettava matkailun tuplaaminen tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ja matkustustaseen saaminen tasapainoon, jolloin matkailusta tulisi tuloja Suomeen saman verran kuin mitä suomalaiset vievät matkailueuroja maailmalle. 

Sitten työttömyyden kohtaan, menemme konkretiatasolle. Haluaisin puhua tilanteesta omalla kotiseudullani. Uutinen Uudenkaupungin autotehtaalla alkavista muutosneuvotteluista oli vakava uutinen koko Varsinais-Suomelle. Tilanteen vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan tehtaaseen, vaan ne ulottuvat laajalle ja koskettavat tuhansia ihmisiä ja yrityksiä seutukunnalla ja sen ympäristössä. Olin itse vastaavassa tilanteessa työurani alussa. Rauma-Repolan Uudenkaupungin telakka suljettiin, kun Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena laivatilaukset Suomessa loppuivat. Tuolloin kaupunkimme työllisyys nousi yli 30 prosenttiin. Silloinkin valtion tuella haettiin ratkaisuja, joilla muu yritystoiminta elvytettiin. Elvytys otti muutaman vuoden, mutta sen seurauksena elinkeinorakenne monipuolistui koko Vakka-Suomessa, ja kiitos toimijoille. Oma yrityksemme on juuri tältä ajalta, jolloin aloitimme viidellä hengellä, ja meitä on nyt töissä 600 ihmistä. 

Tällaisina hetkinä on suunnattava katse toimivien ratkaisujen löytämiseen. Yksi keskeisimmistä keinoista olisi investointiavustusten kohdentaminen vastaavista uutisista kärsiville alueille, kuten nyt Vakka-Suomeen. Meidän on luotava ympäristö, jossa paikalliset yritykset uskaltavat ja pystyvät investoimaan, luomaan uusia työpaikkoja ja kasvattamaan toimintaansa. Tämä vaatii valtiolta joustavuutta ja tukea, jotta voimme kääntää tämän haasteen mahdollisuuksiksi. 

Toinen tärkeä toimenpide alueellemme liittyy saavutettavuuteen ja työvoiman liikkuvuuteen. Lähijunaliikenteen kehittäminen Turun suuntaan on yksi keskeisistä ratkaisuista, joka turvaisi seutukunnan elinvoimaa ja vahvistaisi houkuttelevuutta. Toimiva junayhteys laajentaisi merkittävästi työssäkäyntialuetta ja parantaisi sekä työntekijöiden että yritysten mahdollisuutta. 

Arvoisa puhemies! Voisiko hallitus työministerin johdolla edetä näissä toimenpiteissä työllisyyden edistämiseksi? — Kiitos.  

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kansanedustajille puheenvuoroista. 

Jos lähden tästä edustaja Konnun puheenvuorosta ja Uudenkaupungin tilanteesta, niin tosiaan vierailin siellä hiljattain ja edustajan kanssa kävimme läpi tehtaan tilannetta ja kuulin nämä kaupungin toimenpiteet, ja niiden toimien valmistelu on ministeriössä käynnissä. Ja totta kai keskeisenä tavoitteena on hakea toimenpiteitä, joilla voidaan vivuttaa liikkeelle yritysten investointeja. Eli tässä edustaja hyvin pitkällä yrittäjäkokemuksella kyllä puhuu viisaasti, ja teemme parhaamme, että voimme tässä olla seudun tukena.  

Sitten keskusteluun nousivat myös Itä-Suomen ohjelman valmistelu ja selvityshenkilö Bromanin rooli. Kyllä pääministeri on asettanut hänet sillä ajatuksella, että hän valmistelee valtioneuvostolle ehdotuksia siitä, millä tavalla Itä-Suomen tilannetta, joka on hyvin vaikea — itsekin olen päässyt käymään jo paikan päällä — minkä kaltaisia toimenpiteitä voitaisiin tehdä. En lähde vielä nyt ennakoimaan tilannetta sen enempää, vaan odotan sitä, että selvityshenkilön raportti valmistuu, ja sen jälkeen sitten myös me työ- ja elinkeinoministeriössä lähdemme katsomaan sitä, mitkä ovat jatkoaskeleet tältä osin.  

Edustaja Kemppi toivoi, että hallitus kokoontuisi, oliko se jo tänä iltana, työllisyys- ja kasvuriiheen. Voin edustajalle todeta, että tämä hallitus on siis tehnyt työllisyyteen, yrittäjyyteen, kasvuun liittyviä toimenpiteitä ison määrän jo, kun hallitusta muodostettiin, ja sen jälkeen jokaisen budjetti- ja kevään kehysriihen yhteydessä. Keväällä 24 tehtiin erittäin merkittävä kasvupaketti, tänä keväänä jälleen uusia, paljon verotukseen liittyviä toimenpiteitä, jotka taas laitettiin täytäntöön tänä syksynä. Voin vakuuttaa teille, että me käymme koko ajan läpi sitä, mitä uusia toimenpiteitä voidaan kaikkinensa tehdä. Tämä mielikuvan luominen siitä, että hallitus ei olisi tehnyt toimenpiteitä, ei pidä paikkaansa, vaan me katsomme koko ajan sitä, mitä uusia toimenpiteitä voidaan kaikkinensa sitten tässä työssä tehdä.  

Herra puhemies! Aika on käytetty, mutta jatkan sitten jatkossa seuraavien puheenvuorojen osalta. 

Herra puhemies! Sitten vielä tartun tähän edustaja Kallin kommenttiin osaajien saatavuuden turvaamisesta meriteollisuuteen — erittäin tärkeä asia. Valmistelu on kesken, mutta tiedämme nyt jo, että maakunnista erityisesti Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja toki nyt myös Helsinki tulevat tarvitsemaan merkittävästi uutta työvoimaa. Tehtävä ei ole aivan helppo, mutta, kuten täällä vaikka edustaja Satonen totesi, mitä Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja oli todennut myös Aamulehdessä, telakat haluavat suomalaisia työntekijöitä. He haluavat tarjota suomalaisille työntekijöille mahdollisuuden tehdä työtä, ja meidän tehtävänä on nyt hakea niitä polkuja ja keinoja siihen, miten yritykset ja työntekijät löytävät taas vastaavasti toisensa, koska tällä voi olla myös työllisyydenkin näkökulmasta erittäin merkittävä vaikutus.  

Arvoisa puhemies! Meidän Suomessa asuvien ihmisten työn ja tulevaisuudenuskon varassa olemme nousseet yhdeksi maailman kehittyneimmistä, vauraimmista maista. Suurtyöttömyys uhkaa murtaa tämän hyvinvoinnin perustan, katkaista tämän kehityksen kaaren. Työttömyyden kasvulla ja suurtyöttömyyden jatkumisella on suoria taloudellisia vaikutuksia. Työmarkkinoille pääsyä odottavat nuoret eivät saa toivomaansa työkokemusta, eikä työura pääse alkuun. Pitkäaikaistyöttömyys syrjäyttää työmarkkinoilta, kun hankittua osaamista ei voi ylläpitää ja kun itseluottamus katoaa kymmenien tai satojen hakemusten tultua hylätyksi. Taloudellisesti arvioiden työttömyys uhkaa poistaa suuren osan tärkeimmästä tuotannontekijästä, työvoimasta. Työttömyys ei kuitenkaan ole vain kansantalouden ongelma. Se on monelle hyvin henkilökohtainen ongelma. Omanarvontunto ja tulevaisuudenusko häviävät. Me tiedämme nyt, millaiset sosiaaliset ja psyykkiset arvet 1990-luvun työttömyydestä jäivät. Jatkuessaan tämä suurtyöttömyys jättää myös arpia, jotka näkyvät vielä vuosikymmeniä. 

Arvoisa puhemies! Orpon—Purran hallituksella oli suuria suunnitelmia ja korkealle asetettuja tavoitteita. Ne eivät toteudu, varsinkaan 100 000 uutta työpaikkaa ei toteudu. Hallitus voi etsiä tietysti syyllisiä muualta. Voidaan sanoa, että Ukrainan sota tai Yhdysvaltain ennakoimaton kauppapolitiikka iskevät ulkomaankaupasta riippuvaiseen talouteemme. Niin ne varmasti tekevätkin, mutta ulkoiset tekijät eivät selitä sitä, miksi me olemme jääneet jälkeen muista Euroopan maista. Me olemme häntäpäässä, toiseksi viimeinen. Muutama vuosi sitten pelkäsimme joutuvamme taloudessa Kreikan tielle. Nyt olemme huonommassa tilanteessa. Kaikki Euroopan maat kärsivät kauppapolitiikan ongelmista. Monelle maalle Ukrainan sota aiheuttaa vielä suurempia vahinkoja kuin meille. Ulkoiset tekijät eivät selitä epäonnistumistamme. Syy on myös hallituksen tekemissä virheissä. 

Arvoisa puhemies! Suomi on saatava kasvun ja hyvinvoinnin tielle. Hallituksen politiikassa on ollut paitsi virheellisiä toimia myös huonoa ajoitusta. Rakenteellisia toimenpiteitä on toteutettu poliittisten suhdanteiden mukaisesti, ei talouden suhdanteita seuraten. On tehty leikkauksia, joilla on koetettu pakottaa ihmisiä työnhakuun, kun työpaikat ovat samalla karanneet ulottumattomiin. SDP esittää nyt oikein ajoitettuja ja kiireellisesti toteutettavia toimia. 

Ihan aluksi on tartuttava pahimmin kärsineeseen toimialaan, rakentamiseen. Nopeimmin kasvua saadaan korjausrakentamisella, jossa kaavoituksen ja lupien viiveet eivät ole esteenä. Siksi korjausrakentamisen valtuuksia on lisättävä vuodelle 2026. Ensiasunnon ostajille on säädettävä määräaikainen asuntolainan korkovähennysoikeus vuoden 2026 aikana tehtyihin kauppoihin. Määräaikaisena huojennuksena se sekä laittaa vanhan asuntokannan liikkeelle että kannustaa uusien asuntojen rakentamiseen. Opiskelu työttömyysturvalla on sallittava laajasti vuoden 2026 loppuun asti. Tällä pidetään sekä nuoria että pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamia ihmisiä urapolulla. Lisäksi nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen on ohjattava lisärahoitusta työllisyysalueille vastinrahaa vastaan. 

Arvoisa puhemies! Edellä kuvatut toimet ovat konkreettisia ja vaikuttavia. Ne olisivat myös määräaikaisia. Niillä ei ole tarkoitus muokata verotuksen tai työvoimapolitiikan rakenteita vaan saada talous käyntiin. Pitkävaikutteisempia toimet ovat, se on toinen asia, ne ovat kasvun kannalta olennaisimpia. 

Työvoimapolitiikkaan laajasti kuuluvaa työttömyysturvaa on kehitettävä. Työttömyysturvaan on otettava suhdanteisiin reagoiva suojaosa osa-aikatyöhön kannustamiseen. Tavoittelemme tietysti sitä, että jokaisen on halutessaan päästävä kokoaikaiseen työhön, työhön, jolla voi itsensä ja perheensä elättää. Liialliseen oikeaoppisuuteen ei kuitenkaan ole varaa. Osa-aikatyö on työttömyyttä parempi, paljon parempi. 

Työvoima on tärkein tuotannontekijä. Sen tuottavuuden kasvu edellyttää kuitenkin toisen tuotannontekijän eli pääomapanoksen lisäämistä. Tähänkin on työkaluja, joiden käyttöönotto ei edes edellytä lisää valtion menoja. Valtion omistajapolitiikkaa on aktivoitava suuntaamalla omistuksia tuottavampiin listaamattomiin kasvuyrityksiin. Yksityisiin kasvurahastoihin on ohjattava pääomaa lisää Tesin pääomittamisella. Myös vihreän siirtymän investointien verohuojennuksia on parannettava laskemalla niiden alarajaa. 

Arvoisa puhemies! Meitä suomalaisia sanotaan maailman onnellisimmaksi kansaksi. Uskon, että onnellisuus ei ole pelkkä asennekysymys. Onnen perusta on myös elämän tosiasioissa, hyvässä ja varmassa toimeentulossa. Saarnaajan kirjassa sanotaan, ettei ihmisellä ole muuta onnea kuin nauttia elämän hyvyydestä. Ihmisen pitää vaivojensa keskellä syödä, juoda ja nauttia elämän antimista. Annetaan ihmiselle oikeus rakentaa onnensa. 

Arvoisa puhemies! Suomessa on käynnissä työllisyyskriisi, jota ei voi enää selitellä pois. Työttömyys kasvaa ja pahenee kuukaudesta toiseen. Työttömiä on nyt elokuun tilastojen mukaan 311 000, 31 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Jo lähes joka kahdeksas työikäinen on vailla työtä. Pitkäaikaistyöttömiä on ennätysmäärä, 129 000. Nuorisotyöttömyys on räjähtänyt, ja yhä useampi perhe miettii, miten pärjää ensi kuussa, kun töitä ei ole ja laskut juoksevat. Ja tämähän ei ole vain talouden tai tilastojen kysymys: jokainen työttömyysjakso on myös henkilökohtainen kriisi, inhimillinen tragedia ihmiselle, joka menettää työnsä, toimeentulonsa ja turvansa. 

Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi 100 000 uutta työllistä, mutta todellisuus on ihan toinen. Meillä on nyt sen sijaan lähes 80 000 uutta työtöntä, ja pahinta on, että loppua tälle kehitykselle ei ole näkyvissä. Työllisyys on ollut joka kuukausi heikompi kuin vuotta aiemmin. Suomi on valunut Euroopan työttömyystilastojen kärkisijoille, ja se kertoo karua kieltään hallituksen politiikan epäonnistumisesta. Muualla Euroopassa työllisyys kasvaa ja talous alkaa elpyä. Meillä sen sijaan leikataan, riidellään ja odotetaan ihmettä, jota ei ole tulossa. 

Tämä tilanne ei ole tullut yllätyksenä Orpon hallitukselle. Asiantuntijat varoittivat etukäteen, ettei hallituksen työllisyystavoite ole realistinen, mutta näitä varoituksia ei ole kuunneltu. Rakennusala romahti, ja sen mukana tuhannet työpaikat katosivat. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kuukausi kuukaudelta. Kunnat kantavat raskaimmat kustannukset, mutta niillä ei ole enää resursseja järjestää palveluita, joilla työttömiä autettaisiin takaisin työelämään. Samaan aikaan lapsiköyhyys lisääntyy. Tämä ei ole siis pelkkää suurtyöttömyyttä, vaan kuten meidän ryhmäpuheenvuorossa edustaja Suhonen totesi, vaikuttaa välinpitämättömyyden kriisiltä. 

Nyt tarvitaan suunnanmuutos, ei enää puheita vaan tekoja. SDP tarjoaa siihen viisi konkreettista askelta, keinoja, joilla työllisyys saadaan liikkeelle ja kasvu vauhtiin. 

Ensinnäkin, työnteon on aina oltava kannattavaa. Työllisyysturvaan tarvitaan joustavuutta ja kannustimia, ja ihmisille on annettava mahdollisuus opiskella ja päivittää osaamistaan myös työttömyysaikana. Työelämä muuttuu nopeasti, ja jos haluamme pysyä mukana, koulutuksen ja osaamisen on oltava kaikkien ulottuvilla, ei vain harvojen etuoikeus. 

Toiseksi, rakennusala on saatava uudelleen käyntiin. Korjausrakentamiseen tarvitaan lisävaltuuksia, ja ensiasunnon ostajille määräaikainen korkovähennys voisi antaa kipinän markkinoille. Rakentaminen ei ole pelkkä talouden kysymys. Se on työtä, toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen. 

Kolmanneksi, pienet ja keskisuuret yritykset on nostettava kasvuun. Ne ovat Suomen työllisyyden selkäranka. Arvonlisäveron alarajaa on nostettava, ja mikroyrityksille on annettava määräaikainen verohyvitys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Jokainen uusi työntekijä on askel pois työttömyydestä ja askel kohti vahvempaa taloutta. 

Neljänneksi, vihreät investoinnit on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. Tarvitsemme investointikannustimia, vähemmän jarruja, ei lisää etäisyyssääntelyä ja lupaviidakkoa. Vihreä siirtymä on Suomen seuraava kasvumoottori. Se pitää pitää käynnissä eikä sammuttaa sitä. 

Viidenneksi, kasvuyrityksille on turvattava rahoitus. Valtion on uskallettava sijoittaa suomalaisiin innovaatioihin. Teollisuussijoituksen pääomaa on lisättävä, jotta hyvät ideat ja uudet työpaikat pysyvät Suomessa eivätkä valu ulkomaille. 

Arvoisa puhemies! Nämä eivät ole vain sanoja paperilla, ne ovat realistisia, toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joilla voidaan palauttaa usko työhön, kasvuun ja oikeudenmukaisuuteen. Suomi ei nouse leikkaamalla, Suomi nousee tekemällä, investoimalla, kouluttamalla ja pitämällä kaikki mukana. Työ luo parasta turvaa, ja siksi meidän on tehtävä kaikki, jotta työtä, toimeentuloa ja toivoa riittää jokaiselle suomalaiselle. 

Nostan vielä tässä lopussa tikun nokkaan tämän nuorisotyöttömyyden, koska työelämän ja yhteiskunnan tulevaisuus ratkaistaan nuorten kohtalossa. Siksi on erityisen huolestuttavaa, että nuorisotyöttömyys on noussut hallituksen kaudella hallitsemattomaksi kriisiksi. Elokuussa Suomessa oli lähes 70 000 alle 30-vuotiasta työtöntä, joukossa tuhansia nuoria, jotka ovat jääneet paitsi opiskelu- ja työelämäpoluista, jotka kantaisivat heidän elämäänsä eteenpäin. Hallituksen vastaus tähän on ollut tämä 30 miljoonan nuorisotyöttömyyspaketti, mikä kuulostaa hyvältä, mutta se auttaa todellisuudessa vain kuutta prosenttia näistä kaikista nuorista työttömistä. Se ei ole ratkaisu tähän vaan laastari. Ja kun samalla koulutuksesta leikataan, toimeentulotukea heikennetään ja työllisyyspalveluita supistetaan, seuraukset näkyvät suoraan nuorten epätoivona ja syrjäytymisen kasvuna. 

On hienoa, että ministeri on täällä vielä kuuntelemassa puheita. Kysyn vielä työministeri Marttiselta: pidättekö te tätä teidän pakettianne todella riittävänä vastauksena nuorisotyöttömyyden kriisiin, ja jos ette, niin milloin hallitus aikoo esittää todellisen laaja-alaisen ohjelman, joka antaa nuorille toivoa ja mahdollisuuksia, ei pelkkiä lupauksia? 

Arvoisa puhemies! Suomessa puhuttiin vielä reilu vuosi sitten 100 000 uudesta työpaikasta. Nyt me puhumme siis 80 000 menetetystä työpaikasta. Se ei ole vain luku paperilla, se on monen kohdalla yrittäjän konkurssi, vajaan 4 000 yrityksen kohdalla näin, nuoren kesken jäänyt unelma yrityksestä tai työpaikasta, samoin perheen isän ja äidin osalta. Monen perheen jääkaappi on muuten tyhjä. Se näkyy kyläkaupoissa, huoltoasemilla ja tyhjentyneissä tehtaissa. Me keskustalaiset sanomme suoraan, että tämä on vakava käänne ja tämä ongelma ei, hyvä hallitus, ratkea itsestään. Työ ei palaa tyhjillä puheilla, nyt tarvitaan väkeviä toimia — nyt tarvitaan siis väkeviä toimia. 

Hallitus on rakentanut työllisyyspolitiikkansa aika lailla keppien varaan. Leikataan tuista ja toivotaan, että se tuo töitä, mutta ei se tuo, jos työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole. Pohjoisessa, Itä-Suomessa ja monella maaseudun alueella ei ole tarjolla kahta eri työpaikkaa valittavaksi. Jos se yksi menetetään, menetetään paljon enemmän kuin palkka. Nyt tarvitaan tekoja, ei vain kovia sanoja. 

Arvoisa puhemies! Työ pitää saada kannattavaksi myös työnantajalle, ja jos yritykset eivät palkkaa, ei synny työpaikkoja. Siksi me esitämme työnantajamaksujen keventämistä yrityksille, jotka palkkaavat työttömän tai etenkin pitkäaikaistyöttömän. Esitämme suojaosan palauttamista, jotta osa-aikatyö kannattaa työntekijöille. Monelta yrittäjältä on tullut minulle tähän asiaan liittyen voimakas viesti, että tämä oli aivan tarpeeton teko hallitukselta. 

No, sitten infraan ja palveluihin tarvitaan tällä hetkellä julkisia investointeja, jotka tuovat työtä heti eivätkä joskus tulevaisuudessa. Tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, ja se maksaa itsensä takaisin. 

Moni haluaisi oppia uutta, vaihtaa alaa, päivittää osaamistaan, mutta järjestelmä ei jousta, ja opiskelusta voidaan jopa rangaista etuuksien leikkauksilla. Tämä on mielestäni järjetöntä. Meidän on rakennettava nopeita koulutuspolkuja niille aloille, joilla työtä oikeasti on: hoiva, teknologia, energia, rakentaminen, ruokaketju, muun muassa. Maassa, jossa väestö ikääntyy ja työvoimasta on pulaa, ei ole varaa yhtään ihmistä jättää toimettomaksi byrokratian vuoksi. 

Arvoisa puhemies! Työtä ei pidä keskittää vain kasvukeskuksiin. Liian usein keskustelu jää Helsinkiin ja kehien sisäpuolelle, mutta työvoimapula ja työttömyys eivät jakaudu tasaisesti. Meidän pitää rakentaa työllisyyspolitiikkaa, joka toimii myös kylillä ja maakunnissa. Tämä tarkoittaa toimivaa liikenneinfraa ja yritysilmapiirin tukemista, ei niiden alasajoa. Maaseudun yritys on yhtä arvokas työnantaja kuin pörssiyhtiö. 

Arvoisa puhemies! Työpaikkojen kato ei ole luonnonvoima. Se on seurausta päätöksistä ja myös päätösten puutteesta. Keskusta ei hyväksy politiikkaa, jossa ihmisiä painostetaan mutta ei tarjota mahdollisuuksia. Me haluamme rakentaa Suomen, jossa työn tekeminen on mahdollista siellä, missä ihmiset oikeasti asuvat. Työllisyys kasvaa, kun työ ja työntekijä kohtaavat, ja koulutus joustaa, kun yrityksillä on uskallusta palkata. Siihen tarvitaan poliittista tahtoa. Me olemme valmiita sitä tarjoamaan. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on keskustan välikysymys hallitukselle suurtyöttömyydestä. 

Työttömyys on ahkeralle ja työtä haluavalle ihmiselle raskas ja epäoikeudenmukainen kohtalo. Yksikin suomalainen, joka kykenisi tekemään työtä, mutta ei saa siihen mahdollisuutta, on liikaa. On totta, että suhdannetilanne on ollut poikkeuksellisen vaikea. Ukrainan sota, korkeat korot ja maailmantalouden epävarmuus ovat horjuttaneet myös meidän talouttamme ja työllisyystilannettamme.  

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole jäänyt kuitenkaan toimettomaksi. Olemme purkaneet kannustinloukkuja, helpottaneet paikallista sopimista, nopeuttaneet luvitusta ja vauhdittaneet investointeja, kuten sopimusta risteilijätilauksesta ja suuresta jäänmurtajatilauksesta, jotka saatiin vastikään. Työllisyystoimien lisäksi olemme vahvistaneet palkansaajien ostovoimaa, ja se on avain siihen, että talous alkaa jälleen vetää. Ensi vuonna keskituloisen suomalaisen palkansaajan ostovoima nousee jopa 800 eurolla. Kun suhdanteet kääntyvät, alkavat myös työllisyystoimet näkyä konkreettisesti ja suomalaisille syntyy lisää työtä.  

Arvoisa puhemies! Aihe on vakava, ja huoli työttömyydestä on todellinen, sen me kaikki jaamme, mutta ihmettelen suuresti, että keskusta esittää yhdeksi ratkaisuksi 40 000 uuden maahanmuuttajan ottamista vuosittain. Kun meillä nyt jo on lähes 70 000 työtöntä maahanmuuttajaa Suomessa, ei tämä yhtälö ole kestävällä pohjalla. Työttömyys ei vähene sillä, että tuodaan lisää väkeä Kelan luukulle nauttimaan suomalaisten maksamasta sosiaaliturvasta, päinvastoin: siitä se työttömyystilanne pahenee.  

Arvoisa puhemies! Meidän on uskottava omaan työhömme, omaan yrittäjyyteemme, ja tehtävä töitä suomalaisen työn ja arvon palauttamiseksi. Siksi pidänkin käsittämättömänä, että Helsingin kaupunki päätti ostaa yli 270 miljoonan euron arvoiset raitiovaunut Puolasta. Toinen vaihtoehto olisi ollut valmistaa nämä vaunut Suomen Kainuussa, Otanmäessä, mistä aiempi tilaus tehtiin. Tämä olisi tuonut suomalaisille töitä ja rahaa Suomeen. Nyt puolalaiset tekevät nämä työt Puolassa. Päätöksen tehneen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hallituksen puheenjohtaja on muuten sosiaalidemokraatti.  

Täällä eduskunnassa ollaan kovasti suomalaisten työttömyydestä huolissaan, mutta muilla areenoilla ilmeisesti puolalainen työntekijä menee suomalaisen työntekijän edelle. Mikäli me haluamme työtä ja talouskasvua Suomeen, meidän tulee suosia suomalaista yrittäjyyttä ja suomalaista osaamista.  

Arvoisa puhemies! Ostovoima kasvaa ja suhdannetilanne paranee pikkuhiljaa. Teollisuuden tilauskirjojen täyttyminen luo toivoa tulevasta. Lisäksi hallituksen sekä jo tehdyt että tulevat kasvu- ja työllisyystoimet kääntävät työllisyyden kasvuun. Sen sijaan sitä ei tee välikysymyksen tehnyt keskusta, joka pakoilee vastuutaan tyhjän paperin taakse. — Kiitos.  

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia oppositiolle — keskustalle ja Liike Nytille — välikysymyksestä, ja kiitoksia päivän keskustelusta, erittäin tärkeä aihe. Minun mielestäni on tosiasiat myönnettävä: eihän tuo työllisyystilanne mikään huippu ole. Se on ihan fakta, että työttömiä on liikaa tällä hetkellä tässä maassa. Meidän rakenteellinen työttömyys on korkeampi kuin monissa meidän verrokkimaissa, eikä siitä pääse yli eikä ympäri selittelemällä. Näin se asia vaan on. 

Mutta sitten samaan hengenvetoon on todettava se, että jos katsotaan vaikka tehtyjä työtunteja koko Suomen tasolla, niin eivät ne ole tippuneet yhtä paljon, ja tekin sosiaalidemokraateissa tiedätte tämän varsin hyvin. Elikkä samaan aikaan kun työttömyys on kasvanut, niin tehdyt työtunnit eivät kuitenkaan ole tippuneet vastaavassa suhteessa. Sitä osin selittää se, mikä me ollaan valiokunnissakin kuultu: kun hallitus on tehnyt näitä uudistuksia, joilla on sitten lisätty myös työvoiman määrää, niin samaan aikaan meillä on tullut työvoimaan lisää ihmisiä, siis esimerkiksi toimeentulotuelta yhtäkkiä ollaankin hakemassa töitä. Ja kun Tilastokeskuskin selvittää, kuinka paljon meillä on työttömiä maassa, niin käytännössähän he soittavat ihmisille, että oletko hakenut töitä, ja jos ihminen ilmoittaa, että on hakenut töitä, niin silloin hänet luetaan työttömäksi työnhakijaksi, mutta sitten jos hän sanoo puhelimessa, että en minä ole hakemassa töitä, niin silloin hän ei yhtäkkiä olekaan työtön työnhakija, eli ovathan nämä vähän kummallisia. 

Mutta kuten sanoin, niin ei siitä mihinkään pääse, että työttömyys on noussut, ja siellä ehkä suurimpana huolena itselläni on tällä hetkellä nuorten työttömyys, mikä on selkeässä kasvussa ja kaikista korkein eri ryhmistä nimenomaan nuorten osalta. Siihen tämä hallituksen uudistus, tämä työllistymisseteli nuorille, on erinomainen apu, joka toivottavasti auttaa siihen tilanteeseen, että saataisiin etenkin ne nuoret kiinni, jotka ovat vaarassa syrjäytyä kokonaan pois työmarkkinoilta, koska mitä kauemmin aikaa menee työttömänä, sitä todennäköisempää on, että ne nuoret eivät sitten myöskään tule tulevaisuudessa pääsemään työmarkkinoille, niin traagista kuin se onkin. 

Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että on tässä valonmerkkejäkin nähtävillä. Jos ajatellaan nyt vaikka veropolitiikkaa tai ostovoimaa — lähdetään ostovoimasta liikkeelle. Kun se viime kaudella laski katastrofaaliselle tasolle, ostovoima heikkeni siis suomalaisilla, niin nyt tällä kaudella ensimmäiset kaksi vuotta tämän hallituksen ollessa vallassa ostovoima on kasvanut sekä 24 että 25, ja ennusteen mukaisesti se kasvaa myös ensi vuonna. Toisaalta jos ajatellaan vaikka työssäkäyviä lapsiperheitä, niin kuinka paljon työssäkäyvät lapsiperheet saivat tämän kauden alkaessa verohelpotuksia siitä, että heillä on lapsia? Se oli nolla euroa, puhdas nolla euroa. Nyt ensi vuonna kolmihenkinen lapsiperhe saa yli 600 euroa verohelpotuksia, sen työtulovähennyksen lapsiperheille. Tämä on erinomainen uudistus, ja yksinhuoltajillehan tämä tulee tuplana. Elikkä kun se työtulovähennys yhtä lasta kohden on vähän reilu 100 euroa ja yksinhuoltajalle se on yli 200 euroa, niin se lisää myös ostovoimaa lapsiperheissä, mikä on erinomainen uudistus yhdistettynä hallituksen muihin ansiotuloveron kevennyksiin pieni- ja keskituloisille. Ja on siellä sitten tämä marginaaliverojen alentaminen ja sitten 27 myös tämä yhteisöveron alennus — paljon haukuttu kylläkin, mutta sitten tietysti täytyy muistaa, että esimerkiksi sosiaalidemokraattien johdolla, silloisen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen johdolla, yhteisöveroa alennettiin vielä reippaammin. Toisaalta keskustan omissakin papereissa yhteisöveron alennusta on väläytelty aiemmin, joten ei tämä nyt mitenkään poikkeuksellinen temppu ole. 

Toisaalta, kun me käytiin Lontoossa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kanssa, niin justiinsa veroista kun puhuttiin, niin siellähän kävi ilmi, että vaikka siellä periaatteessa yhteisövero on vähän korkeampi, niin sitten täytyy muistaa, että siellä kv-yrityksille osingot jaetaan verottomina. Se on myös se selitys, minkä takia sinne maahan tulee investointeja ja minkä takia yritysten pääkonttoreita siirretään Lontooseen, eli eivät nämä yksioikoisia ole. Sille on ihan syynsä, minkä takia meidän täytyy ottaa huomioon myös kansainvälinen verokilpailu siinä, mitä yritykset maksavat veroja: haluavatko ne sitten sijoittaa toimintaansa Suomeen ja missä ne verot sitten lopulta maksetaan. Hyvä, jos Suomi on 26 ja 27 vähän houkuttelevampi kuin se on ollut tämän hallituksen aloittaessa. Että en toisaalta maalaisi liikaakaan piruja seinille. 

Pienten ja keskisuurten yritysten osalta minun mielestäni keskeisin huoli on se, että etenkin pienissä mikroyrityksissä, jos sinä haluat palkata sen ensimmäisen työntekijän, niin siihen liittyy suurta epävarmuutta. Siinä ensiarvoisen tärkeää on se, että työnantaja tietää, että jos virherekry on tapahtunut, niin millä pelisäännöillä työntekijästä tarvittaessa pääsee eroon. Ok, meillä on koeaika, mutta ei se koeaikakaan ikuisuuksiin kestä. On totta, että meillä on tuotannolliset ja taloudelliset syyt, mutta sitten meillä on samanaikaisesti myös takaisinottovelvollisuus, ja tämäkin tiedetään. Elikkä kyllä pitää pystyä olemaan selkeät pelisäännöt siitä, että jos ei se homma kerta kaikkiaan toimi, niin millä säännöillä päästään eroon. Tämä madaltaa kynnystä sitten rekrytoida etenkin siellä mikroyrityksissä ja pienissä yrityksissä, joissa virherekry voi kaataa koko yrityksen, ja sitä kautta saataisiin työvoimaa liikkeelle. Ja kun ostovoima ensi vuonna paranee, se toivon mukaan myös kiihdyttää vihdoin kotimaista kysyntää, mikä aikaansaa myös palvelusektorille sen, että sinne palkataan lisää työntekijöitä. 

Eli vaikka työttömyystilanne on huolestuttava, niin parempaan suuntaan mennään, ja valonpilkahduksia on näkyvissä opposition kritiikistä huolimatta. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Minun täytyy korjata näitä työllisiä ja määriä. Vuonna 2019 toisella kvartaalilla Suomessa oli 2 553 000 työllistä ja vuonna 23, sama kvartaali, 2 679 000, eli 120 000 työllistä oli tullut edellisen kauden aikana lisää. Ja nyt tästä vuoden 2023 toisesta kvartaalista tämän vuoden toiseen kvartaaliin on 2 629 000 eli 50 000 vähemmän siitä kvartaalista, joka on tämän hallituskauden alla ollut. Eli edellisellä hallituskaudella kasvoi työllisten määrä 120 000, ja nyt on 50 000 pienentynyt. Nämä luvut, mitä edustaja Bergbom tässä sanoi, ainakin Tilastokeskus osoittaa erilaisiksi. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Niin, kuitenkin yritin kuvata sitä, että tehtyjen työtuntien tasolla se romahdus työtunneissa ei ole ollut senkaltainen kuin mitä se on ollut työttömyydessä. Vaikka työttömyys on kasvanut, niin tehdyt työtunnit eivät ole samassa suhteessa tippuneet. 

Sitten jos katsotaan työllisyystilannetta tällä hetkellä ja verrataan sitä vaikka 2010-luvun jälkeiseen aikaan, niin kuten valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila totesi, työllisyystilanne on jonkin verran heikentynyt, mutta vähänkin pitemmässä tarkastelussa se on edelleen verrattain hyvä. Esimerkiksi vuosina 2010—2017 työllisyysasteen trendiluku ei ollut kertaakaan niin hyvä kuin se on nyt. — Kiitos. 

Näitä lukuja voidaan katsoa, että työtunnit ovat pysyneet yllättävän pitkään aika samanlaisina. Siinä ei ole hirveitä muutoksia tullut, ja se on tosiasia, että ne ovat pysyneet. Työtunnit ovat pikkuisen vähentyneet tuosta vuodesta 23, mutta eivät mitenkään merkittävästi. 

Mutta se, mikä on tässä työllisyysasteessa ja muussa — minulla on tässä aika pitkä trendi olemassa — niin työllisyysaste nousi tuonne vuoteen 23 koko ajan ja työttömyysaste koko ajan vähän laski. Nyt siinä heinäkuussa 23 oikeastaan on tapahtunut tämä muutos, ja muutos on tapahtunut sillä tavalla, että kun työllisyysaste parani vuoden takaiseen, niin se oli plussan puolella vielä siihen kevääseen 23, ja sen jälkeen se meni sitten miinukselle, eli koko ajan on mennyt huonompaan suuntaan, mihin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani viittasin. Kyllä tässä on tapahtunut tämmöinen selkeä lasku, mutta se miinusmerkkinen lasku on tapahtunut tämän vuoden 23 jälkeen. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Työttömyys on vakava asia. Se koskettaa perheitä, yrityksiä ja kokonaisia alueita. Mutta kun puhumme sen syistä, meidän on katsottava tilannetta rehellisin silmin. Suomen työllisyystilanne ei ole heikentynyt siksi, että hallitus olisi toiminut väärin, vaan siksi, että maailma ympärillämme on muuttunut rajusti. Venäjän hyökkäyssota, jännitteinen tilanne rajanaapurin kanssa ja inflaatio ovat iskeneet koko Eurooppaan. Kun energian ja raaka-aineiden hinnat nousevat, se näkyy suoraan työssä, investoinneissa ja viennissä. 

Ja edelleen, arvoisa puhemies, koronan jäljet näkyvät myös monessa yrityksessä. Pandemia katkaisi tuotantoketjuja ja romahdutti kysyntää, eikä kaikilla aloilla ole vielä palattu normaalille tasolle. Siksi on tärkeää nähdä kokonaiskuva. Keskusta on jättänyt välikysymyksen työttömyydestä, mutta sen perusta murenee, kun katsoo faktoja. Työllisyyden haasteet eivät johdu hallituksen toimista vaan maailman myrskyistä. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole jäänyt sivusta seuraamaan vaan tekee määrätietoista työtä työn, viennin ja elinvoiman eteen. Tuore esimerkki on Yhdysvaltojen kanssa tehty jäänmurtajakauppa, merkittävä sopimus, joka tuo Suomeen työtä, investointeja ja vientituloja. Se on luottamuslause suomalaiselle osaamiselle ja teollisuudelle. Tällaiset kaupat eivät synny sattumalta vaan pitkäjänteisestä diplomatiasta, vahvasta johtamisesta ja selkeästä hallituslinjasta. Tämä on todellista työllisyyspolitiikkaa: luodaan olosuhteet, joissa suomalainen työ ja osaaminen voivat loistaa. 

Arvoisa puhemies! Eväät talouskasvulle ovat olemassa. Hallitus on määrätietoisesti parantanut viennin kilpailukykyä, on uudistettu lakkolait, varmistettu, että tavara liikkuu satamista, otettu käyttöön vientivetoinen palkkamalli ja lisätty paikallista sopimista. Näin Suomi kuroo kiinni uudistusvelkaa, joka meillä on ollut suhteessa muihin Pohjoismaihin. Vasemmisto-oppositio ja myös keskusta ovat vastustaneet näitä uudistuksia, mutta juuri ne ovat edellytys sille, että Suomi kasvaa viennin ja työn kautta. [Antti Kurvisen välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Hallitus on myös päivittänyt Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman. Tässä uudistuksessa ohjataan noin 300 miljoonaa euroa uusiin kohteisiin, jotka tukevat työllisyyttä, turvallisuutta ja alueellista elinvoimaa. 90 miljoonaa euroa suunnataan puolustusteollisuuteen ja kaksikäyttöteknologioihin. Noin 700 yrityksen kapasiteettia vahvistetaan. 200 miljoonaa käytetään myös kaksikäyttöiseen liikenneverkkoon, joka palvelee sekä sotilaallista liikkuvuutta että siviililogistiikkaa. Nämä investoinnit myös luovat työtä ja turvaa koko maahan. Ne eivät vie keneltäkään pois vaan tuovat lisää niin pohjoisesta etelään kuin idästä länteen. Tämä on aluepolitiikkaa parhaimmillaan. Turvallisuus ja elinvoima kulkevat käsi kädessä. Kun hallitus vahvistaa puolustusteollisuutta, rakentaa maan perustusrakennetta, edistää vientiä ja solmii strategisia kauppoja, kuten jäänmurtajahankinnan, on selvää, että työllisyyden perusta vahvistuu. On helppo arvostella, vaikeampaa on nähdä, että tämä hallitus tekee juuri ne päätökset, joilla rakennetaan kestävää kasvua, uusia työpaikkoja — ei hetkellisiä temppuja, vaan pitkäjänteistä työtä suomalaisen työn puolesta. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Keskisarjan kommentti ulkomaisesta työvoimasta ei aivan osunut kohdalleen. Otetaan esimerkki omasta vaalipiiristäni: Elintarvikeala ei pyörisi ilman ulkomaista työvoimaa. Esimerkiksi marja-, peruna-, tomaatti- ja kurkkuviljely ovat pitkälti riippuvaisia näistä työntekijöistä, ja moni muukin ala. Toisin sanoen Suomen huoltovarmuus lepää osaltaan heidän harteillaan.  

Arvoisa puhemies! Suomi nousee työllisyysvaikeuksista niin kuin ennenkin: työllä ja yhteistyöllä ja uskolla omaan osaamiseen. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Jukkola totesi, että työttömyys johtuu suhdanteista. Tämä on aivan höpö höpöä, kun katsotaan, mikä on Euroopassa tilanne. Siis Suomi on toiseksi surkeimmassa asemassa, mitä tulee työttömyyteen. Espanjan jälkeen Suomessa on toiseksi surkein työttömyystilanne, suurtyöttömyys tässä maassa. Se minusta kertoo siitä, että Suomen pitäisi ryhdistäytyä. Meidän luvut ovat erittäin karuja. Joka kahdeksas työvoimaan kuuluva on työttömänä, ja nuorista kolmisenkymmentä prosenttia on työttömänä. Pitkäaikaistyöttömyys hipoo 1990-luvun huippulukemia. Tilanne on erittäin vakava. 

Edustaja Jukkola myös antoi ymmärtää, että keskusta ei olisi esittänyt vaihtoehtoja. Keskustalla on ollut erittäin järeät vaihtoehdot tässä talossa. Me olemme hyväksyneet kolmasosan hallituksen esityksistä, me olemme vastustaneet kolmasosaa, ja kolmasosaan me olemme tehneet oman vaihtoehdon. Meillä on ollut selkeä vaihtoehto vasemmiston tempputyöllistämiselle ja oikeiston pampputyöllistämiselle, ja sillä linjalla me aiomme jatkaa tässä talossa. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Minusta on sympaattista, että kokoomusta kiinnostaa niin kauheasti keskittyä näihin keskustan talousvaihtoehtoihin, kun ne sieltä meidän budjeteista kuitenkin löytyvät. Jos minä olisin kokoomus, niin keskittyisin ennemmin siihen, mistä otetaan se kaksi miljardia, joka piti tulla lisää rahaa niillä 100 000 työllisellä. Toivoisin, että tähän välillä keskityttäisiin.  

Minun mielestäni tämä keskustelu tänä päivänä täällä salissa on ollut varsin tervetullutta. Huomaan, että tämä huoli meidän työllisyystilanteesta on yhteisesti jaettu. Eri puolueitten kesken keinot ovat ehkä vähän erilaiset, mutta se huoli on yhteinen. Kyllä minusta pikkuhiljaa vaikuttaa, että joku viesti on saattanut mennä perillekin. Kyllähän täällä aika ylimielisiäkin kommentteja on tullut, mutta ihan hyvää keskustelua on käyty.  

Meidän työttömyystilanne on tosiaan äärimmäisen vaikea, eivätkä sitä yhtään helpota ne hallituksen toimet, joita hallitus on myös työllisyyspolitiikan ulkopuolella tehnyt. Kun me puhutaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluitten leikkauksista, keskittämisestä, koulutusleikkauksista, niin kyllähän ne kaikki vaikuttavat siihen, millä tavalla meillä ihmiset täällä työllistyvät ja mikä on se osaamisen taso.  

Minun mielestäni olisi kuitenkin olennaista aina muistaa politiikassa myös historia, muukin historia kuin kahden ja puolen vuoden taakse, ja se on myös totta, että kokoomus on se puolue, jonka vetovastuulla Suomessa on eniten otettu velkaa 2000-luvulla. Se ehkä kertoo jotain siitä talousosaamisesta, mikä kyllä näkyy tälläkin hetkellä politiikassa täällä.  

On myös pengottu näitä työllisyyslukuja, ja kun niitä penkoo, niin ei se ole mikään ihme, että keskustaa huudellaan apuun, jos mietitään, että Kataisen ja Stubbin hallituksen aikana on tullut miinus 47 000 työpaikkaa, sitten taas keskustavetoinen Sipilän hallitus, plus 135 000 työpaikkaa, Rinne—Marin, plus 109 000, ja nyt tämä Orpon hallitus, miinus 80 000 — jos nyt oikein tuon luvun muistan. Kyllä minä ymmärrän, että sitä keskustalaista talous- ja työllistämisosaamista varmasti kaivataan, ja siksipä me näitä omia keinoja myös teille auliisti kerrotaan. 

Minun mielestäni kasvu lähtee koko Suomesta, ja siitä olisi tässä salissa mukava useamminkin puhua. Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmiin piti tulla 48 miljoonaa euroa, näin annettiin ymmärtää, mutta sitten kun saatiin laskut pöytään, niin se oli 16,1 miljoonaa. Sieltä jonnekin puhallettiin ja katosi aika iso osa tästä rahasta. Se on harmillista. Me ollaan tietenkin iloisia tästä 16,1:stä, mutta eihän se sitä ollut, mitä luvattiin. Tosiasia on se, että me tarvitaan työtä koko Suomeen, ja silloin se vaatii myös sitä, että me pystytään panostamaan koko Suomen kasvuun.  

Kaksi asiaa, mitkä vaikuttavat meillä koko Suomessa työllisyyteen:  

Toinen on tämä rakennusala, jota hallitus ei omilla toimillaan helpottanut. Kun mietitään ensiasunnon ostajan veroedun poistamista, kotitalousvähennyksen leikkaamista ja ARA-rahoituksesta leikkaamista, niin ei se ole mikään ihme, että siellä rakennuspuolella nyt kyykätään ja siellä sitä työttömyyttä valitettavan paljon on.  

Toinen asia, mihin kannattaisi minun mielestäni koko Suomea katsoen panostaa, on tämä matkailuala, mikä on välillä täällä noussut esille. Olen saanut itse työskennellä matkailualalla Pohjois-Pohjanmaalla ja lähipiiristä seurannut hyvin läheltä Lapin matkailua, ja siellä on ihan oikeasti meille mahdollisuuksia. Toivon, että hallitus niihin myös tarttuisi ja lähtisi miettimään, millä tavalla me saadaan se matkailu yhdeksi meidän kärjeksi. Se on kuitenkin yhden sortin vientiala.  

Se, mikä huolettaa tällä hetkellä ehkäpä kaikkein eniten, on sama, minkä myös edustaja Bergbom tuossa aiemmin sanoi, eli tämä meidän nuorisotyöttömyys. Alle 30-vuotiaita on työttömänä se 70 000, arviolta, ja se on ihan hurja määrä meidän nuoria ihmisiä. Ja kun me tiedetään vielä, millä tavalla se kertautuu: jos ihminen ei pääse työn syrjään kiinni jo silloin nuorena ja varhaisessa vaiheessa, niin se yleensä heijastuu siihen, millä tavalla elämässä etenee, se heijastuu siihen hyvinvointiin, jaksamiseen, tämmöisiin asioihin.  

Hallitus on tehnyt nuoria ajatellen myös ihan fiksuja juttuja. Kiitosta voin antaa esimerkiksi terapiatakuusta ja tästä nuorten työllisyyssetelistä, joka sinällään ei tietenkään tätä ongelmaa yksinään poista, vaan jotain enemmänkin tarvitaan.  

Se on hurja ajatus, että meillä jää niin paljon ihmisiä tällä hetkellä sen työnteon ulkopuolelle ja sitä kautta tippuu osaltaan tästä yhteiskunnasta. Kyllä sen pitäisi pistää meidät tässä salissa oikeasti nöyräksi ja miettimään ihan kaikki konstit tämän tilanteen helpottamiseksi, ja niitä konsteja on onneksi täällä keskustelussa paljon tuotukin.  

Jos mitään muuta ei jää tästä keskustelusta mieleen, niin itse tiivistäisin siihen, että ensinnäkin keskustalla on ratkaisuita. Me ollaan valmiita yhteistyöhön sen eteen, että ihmiset pääsevät töihin. Toisena on se, että työttömyys on paitsi inhimillinen kriisi myös taloudellinen kriisi meidän kansakunnalle, ja se pitäisi kaikkien pikkuhiljaa ymmärtää. Sitten kolmantena, ei suinkaan viimeisenä tai vähäisimpänä mutta ehkä yhtenä tärkeimmistä, on se, että silloin kun kasvua rakennetaan, niin se lähtee koko Suomesta. — Kiitoksia.  

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta on todella tarjonnut niitä ratkaisuja työttömyyden selättämiseksi, ja nyt kertaan joitakin ratkaisuja. Toivoisin, että kokoomuslaiset erityisesti lukisivat sen meidän vaihtoehtoisen kasvuehdotuksen ja nimenomaan sieltä yhteisöverotuksen näkökulmasta, joka on erilainen kuin tämä hallituksen tekemä yhteisöverouudistus, jossa käytännössä isoille yrityksille heidän ulos lähtevästä rahasta vähennetään verotusta. Me todellakin verottaisimme niin, että se olisi nykyistä kevyempää silloin, kun tulos jätetään yrityksen sisälle kasvun tueksi. Silloin se kohdistuisi nimenomaan tki-toimintaan, investointeihin ja työllistämiseen. Tästä on talouspoliittinen arviointineuvosto myös sanonut, että tämä hallituksen yhteisöveromalli on tehoton, mutta sen sijaan tulisi luoda tämmöinen kannustavampi malli, jolloin näitä investointeja ja työllistämistä tulisi tapahtumaan. Tätä me kannatamme.  

Toisena asiana keskusta tunnistaa hyvin itäisen Suomen haasteet ja alueelliset erityispiirteet. Olemme ajaneet pitkään Itä-Suomen erityistalousaluetta. Vaikka täällä edustaja Jukkola sanoo, että koko Suomen pitää olla erityistalousalue, niin kyllä itäinen Suomi kaipaa niitä erityistoimenpiteitä. Tästä on kaikki luvut olemassa, että nimenomaan tuo rajan kiinnimeno kyllä sinne itäiseen Suomeen kaikkein eniten osuu. Se ei ole meidän syy, että se raja on mennyt kiinni, mutta koko Suomi pitäisi pitää mukana ja sitä kautta myös tehdä niitä liikkeitä itäisen Suomen hyväksi. Mutta sen sijaan 48 miljoonan rajaseudun rahoista, jotka sinne oli tarkoitettu, päätyi vain 16 miljoonaa pohjoiseen Suomeen ja itäiseen Suomeen. Jonnekin hallitus puhalsi näistä rahoista tuon 32 miljoonaa.  

Sitten toinen iso kysymys oli se, että tästä EU:n alue- ja rakennepoliittisesta rahoituksesta meille tuli 300 miljoonaa euroa. EU:n komissiohan olisi antanut luvan hallitukselle myöntää myös itäisen Suomen elinkeinotoimintaan rahoitusta, mutta tämä koko summa laitetaan puolustukseen ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Sekin on toki tosi tärkeä asia, mutta minkälaisen viestin tämä sitten sinne esimerkiksi EU-komissiolle antaa. Jos me emme edes itse tue itäistä Suomea, niin voiko olla, että EU-komissio sitten tulisi hätiin jossain vaiheessa? Epäilen.  

Me olemme ehdottaneet krääsäveron käyttöönottoa, jolloin satsattaisiin nimenomaan suomalaiseen tuotantoon ja päästäisiin kiinalaisesta nettikaupasta ja niistä halvoista tuotteista, joiden laatustandardit ja eettisyys eivät ole kunnossa, eroon.  

Sitten tietenkin luvitus pitää saada kilpailukykytekijäksi. Toki siinä on hallituksella ihan hyviä toimia, ja toivomme todella, että nämä prosessit onnistuvat sujuvammiksi. 

Me peruisimme kotitalousvähennyksen romuttamisen. Tämä romuttaminen todella lisää työttömyyttä ja harmaata taloutta.  

Sitten tietenkin meidän tärkeä asia, eli inhimillinen pääoma, mitä täällä Suomessa on. Koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen on satsattava. 

Sitten vielä sanon lopuksi, arvoisa puhemies, tästä soteuudistuksesta ja hyvinvointialueista. Eli kyllähän se nyt vain totta on, että tämä hallitus leikkaa kaksi miljardia euroa hyvinvointialueilta hallituskaudellaan, ja tämä on aiheuttanut ihan valtavan kaaoksen siellä hyvinvointialueilla: valtava talouspaine, lähipalveluita joudutaan sulkemaan ja työntekijöille ovat isot irtisanomisuhat todella monella hyvinvointialueella tällä hetkellä päällä. Kaksi miljardia euroa on iso raha, ja sen takia moni joutuu nyt työttömäksi.  

Toisaalla meillä on osaajapula näistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, ja tällähän myös esimerkiksi näitä päivystysten tasojen alentamisia on perusteltu. Tässä on aikamoinen ristiriita: meillä on osaajapula, mutta toisaalta hallitus toimillaan pakottaa hyvinvointialueet irtisanomaan näitä osaajia. Tästä on myös talouspoliittinen arviointineuvosto sanonut, että pitäisi antaa hyvinvointialueille aikaa alijäämien kattamiseen. Tämähän on itse asiassa sisässä siinä soteuudistuksessakin. Jos joku on sen sattunut lukemaan, niin siinähän on odotusarvona, että 2027 se alkaa tuottamaan niitä säästöjä. Mutta tämä hallitus ei sinne halunnut odottaa, jolloin nämä hyvinvointialueet ovat joutuneet todella äärimmäiseen asentoon, ja taas meillä on lisää työttömiä, valitettavasti vielä sellaisella alalla, jolla me todella niitä käsiä ja päitä ja toimia tarvitsisimme. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Erityisen suuri kiitos ministerille, että olette täällä vielä kuuntelemassa näitä tärkeitä puheenvuoroja. Arvostan sitä kyllä isosti. 

Viime vuonna työttömyysetuuksien saajia oli siis yli 330 000, ja se on lähes 10 prosenttia Suomen 17—64-vuotiaasta väestöstä. Luku on kyllä aidosti todella järkyttävä, ja työttömiä on todella paljon. Se kustannus Suomelle tästä pelkästään työttömyysetuuksien maksamisen vuoksi oli 4 miljardia euroa viime vuonna, ja se on kyllä todella iso rahamäärä. 

Se ylimielisyys, jolla tähän kysymykseen hallitus täällä tänään on vastannut, on kyllä kylmäävää. Täällä on moitittu politikoimisella ja sanottu, että oppositio ilakoi huonolla työllisyystilanteella. Kukaan — siis kukaan — ei ilakoi sillä, että työttömyystilanne on näin huono, ja juuri sen vuoksihan tämä asia on nostettu keskusteluun, että tälle voitaisiin jotakin yhdessä tehdä. 

Täällä on myös puhuttu esimerkiksi tempputyöllistämisestä, ja harmillisesti niitä edustajia ei nyt tässä salissa enää ole, mutta kun tämä nuorten työttömyystilanne, joka on monessa puheenvuorossa esiin nostettu, on kaikkein surullisin tämän hallituksen tietoisen lapsiperheköyhyyden lisäämisen kanssa, niin tulee kyllä sellainen tunne väistämättä, että tämmöiset 30 miljoonan euron laastarit eivät auta. Toimia tarvitaan aidosti useilla sektoreilla ja useilla tavoilla. Jos täällä on nyt moitittu edellistä hallitusta tempputyöllistämisestä, niin mielelläni kuulisin ministeriltä, millä tavoin kuvailisitte nyt tätä tulevaa toimea. 

Paljon on myös hehkutettu tätä tulevaa jäänmurtajatilausta, ja se on totta kai hieno asia, ei meillä kenelläkään ole siitä... Se on erinomaisen hienoa, että suomalaista työtä arvostetaan, ja on todella hienoa, että sellainen tilaus tänne on saatu, mutta se aiheuttaa myös sen, että on lupa kysyä, millä hallitus aikoo varmistaa sen, että nämä luvatut tuhannet työpaikat kohdentuvat nyt sitten kotimaisille työntekijöille? Mikä on se paikallinen sopimus, jolla aiotte varmistaa sen, että työntekijöitä ei käytetä hyväksi näissä pitkissä tarjousketjuissa ja että heille maksetaan oikea ja heidän ansaitsemansa palkka? 

Tämä ei tietenkään koske vain tätä tilausta, vaan tilanne vaatii aidosti huomiota. Työntekijöiden hyväksikäyttö ja rehellisesti ja vastuullisesti toimivien suomalaisten yritysten surma on se, että tästä asiasta ei ole riittävästi huolehdittu. Tämä on varmasti monen asian summa, ja monen hallituksen olisi tässä jo pitänyt toimia, mutta meidän kilpailukykymme ei riitä, eikä pidäkään riittää, epärehellisten, vastuuttomien yritysten kilpailukyvylle. Nimenomaan työntekijöitä riistävien yritysten rinnalla meidän on kyllä yhdessä tehtävä toimia sen eteen, että suomalaiset yritykset näissä kilpailuissa sitten pärjäävät. 

Perussuomalaisten ryhmäpuheessa syytettiin työttömyyden kasvusta tietenkin mitäpä muuta kuin maahanmuuttajia. Niin kuin tässä jo aikaisemminkin totesin, mutta nyt pystyn tässä pidemmässä puheenvuorossa menemään vielä vähän syvemmälle: Tarkastelin näitä Keski-Suomen lukuja, ja elokuussa, siis tänä vuonna, Keski-Suomen työttömyysprosentti oli 13,4 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli noin 16 000. Näistä ulkomaalaisia työnhakijoita oli vähän vajaa 2 000 kappaletta. Jos perussuomalaisten mukaisesti poistettaisiin ne ulkomaalaiset työttömät näistä tilastoista, niin jäljelle jäisi siltikin vielä lähes 15 000 suomalaista työtöntä pelkästään siellä Keski-Suomessa. Työttömyysaste on siis näilläkin luvuilla 11,8 Keski-Suomessa, kun keskimäärin se on noin 10. Toivon, että ihmiset eivät lankea tähän jatkuvaan asioitten vääristelyyn sillä, että maahanmuuttoa kiristämällä tämä asia ratkeaisi. Näinhän se ei ole. 

En voi olla viittaamatta myöskään edustaja Keskisarjan puheenvuoroon tästä halpatyövoimasta. Paikallisen sopimisen sinetillä perussuomalaiset ovat nimenomaan siunanneet sen, että jatkossa täällä voidaan tehdä ne työntekijöitten sopimukset vaikka Viron tai Romanian rajalla, ja juuri niin: sitä halpatyövoimaa perussuomalaiset ovat tällä paikallisen sopimisen lisäämisellä lisäämässä. [Miko Bergbom: Ohoh!]  

Hallitus on tänäänkin luvannut, että se tekee kaiken, mitä omin voimin voi tehdä tilanteen korjaamiseksi. Onko siis todellakin niin? Nyt kun on näitä edellisiä ajatuksia tässä, niin onko todella niin, että hallitus tekee kaiken, mitä se voi tehdä? 

En voi olla vielä ottamatta mukaan sitä, että katsoin myös Keski-Suomesta saatavuusharkintatilastot. Meillä on jätetty 41 hakemusta lähihoitajien saatavuusharkintaan Keski-Suomessa. Hämmentävää on kuitenkin se, että kun samaan aikaan työttömiä työnhakijoita oli siis todella paljon, lähes 17 000, niin työntekijöitä voidaan hakea ulkomailta muun muassa hoiva-avustajiksi, sairaala-apulaisiksi, sairaanhoitajiksi — siellä oli monia muitakin, esimerkiksi metsureiksi ja metsätyöntekijöiksi. Kuinka tämä on mahdollista, kun tämä työttömyystilanne on tällainen? [Miko Bergbom pyytää vastauspuheenvuoroa] 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Joo, vastaus edustaja Kososelle tuosta, että tiedän kyllä, missä tilanteessa Itä-Suomi on, kuinka haastavassa tilanteessa se on, vähän niin kuin muukin Suomi tällä hetkellä. Pelkästään Venäjän rajan sulkeutuminen ja nämä toimet eivät ole kohdistuneet Itä-Suomeen vaan esimerkiksi myös meidän Kokkolan satamaan. Siellä näistä rajan sulkemisista sen seurauksena yli puolet liikenteestä, mitä sataman kautta meni, pysähtyi yhdessä yössä, että kyllä sitä iskua on otettu laajemmastikin, ja nyt siitä olisi sitten tarkoitus päästä eteenpäin. 

En usko tähän erityistalousalueeseen sillä, että se lisää liika paljon byrokratiaa ja aiheuttaa tänne Suomeen tämmöistä hämminkiä, mutta tehdään koko Suomesta erityistalousalue, jolloin me saadaan talouskasvua nopeasti aikaiseksi, ja silloin kun se talouskasvupyörä lähtee liikkeelle, niin se hyöty tulee väkisinkin koko Suomeen. Eli kyllä me koko Suomi halutaan pitää mukana. 

Olen menossa marraskuussa Parikkalaan tutustumaan Itä-Suomen tilanteeseen. 

Arvoisa rouva puhemies! Kahteen kokonaisuuteen nyt ajattelin tässä ottaa kantaa. 

Ensinnäkin tätä nuorten työllistymisseteliä, jos nyt näin tiivistää, oppositio pitää oikeana toimenpiteenä mutta kuitenkin riittämättömänä. No, tämä on tietysti aika tyypillinen vastaus opposition puolelta, ja se kuitenkin sallittakoon, mutta haluan kuitenkin kiinnittää teidän huomionne siihen, että aivan yhtä lailla nuoret hyötyvät siitä, että kun talous lähtee kasvuun, työpaikkoja taas avautuu, niin kyllä nuorisotyöttömyys sieltä myös sitten sulaa. Se on aivan selvä asia. Tällä setelillä on tarkoitus nimenomaan tukea näiden nuorten työllistymistä, joiden asema siellä työmarkkinassa on selkeästi heikompi. Heillä on hyvin vähän työkokemusta, matala koulutustausta tai muita tekijöitä, jotka johtavat siihen, että heidän mahdollisuutensa työllistyä ovat selkeästi heikommat. Uskon kyllä, kun tätä valmistelua on tehty, että me saadaan tästä aidosti uusi ja toimiva työkalu, joka auttaa myös osaltaan siihen, että pääsemme tähän työttömyyden kasvuun kiinni ja taas painettua sitä alaspäin. 

Edustaja Rantanen otti esille puheenvuorossaan myös meriteollisuuden tilanteen, ja totta kai se päävastuu on suomalaisilla telakoilla. Tiedän myös sen, että vaikka Turun telakalla on ollut hyvinkin pitkiä alihankintaketjuja, niin siellä on lähdetty niitä myös karsimaan, koska on totta kai selvää, että jos puhutaan seitsemän tai kahdeksan yrityksen alihankintaverkostosta, niin nehän ovat täysin mahdottomia myöskään seurata, miten työolot siellä on järjestetty. Mutta kuten täällä puhuttiin aikaisemminkin, Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja oli todennut Aamulehden haastattelussa, että he ilman muuta palkkaavat ne halukkaat suomalaiset, kyvykkäät henkilöt töihin itselleen. Tämä on se tärkeä viesti meidän meriteollisuudelta. Elikkä heidän täytyy laittaa ne omat alihankintaverkostonsa kuntoon, koska muussa tapauksessa, totta kai, tehdään lisää toimia. Mutta seuraan erittäin tarkasti tätä tilannetta, ja myös aikaisemmin tuotuna esille, niin vaikka nämä meidän lainsäädäntömuutokset osaltaan taas vastaavasti auttavat tilannetta, korostan myös sitä, että viranomaisvalvontaa, viranomaistoimintaa täytyy tehostaa myös telakoiden osalta ja pitää huolta siitä, että kerta kaikkiaan nämä yritykset, jotka eivät noudata suomalaisia työehtoja tai maksa suomalaisia palkkoja työntekijöilleen, saadaan putsattua kokonaan pois sieltä ketjusta. Mutta nytten tämä tilanne, kun uutta työvoimaa tarvitaan myös paljon, on paitsi suomalaisille työttöminä oleville henkilöille iso mahdollisuus myös samalla paikka siihen, miten myös näihin kysymyksiin, jotka ovat pitkään olleet siellä polttavina asioina, päästään kiinni ja niihin päästään puuttumaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy nyt ensin ottaa kantaa tähän erityistalousalueeseen, jota täällä on jappasteltu. Edustaja Jukkola sanoi, että tehdään koko Suomesta erityistalousalue. Sehän on innovatiivinen ajatus, mutta jos koko Suomi on erityistalousalue, niin eikö se tarkoita sitä, että meillä on sitten ihan kokonaan uusi järjestelmä koko tämän Suomen valtion pyörittämiseksi? Kyllähän tämä kokoomuksen linja on ehkä hiukan sekava tämän erityistalousaluekeskustelun osalta siltä osin, että maanantaina pääministeri Orpo Lappeenrannassa paikallislehti Uutisvuoksen mukaan lupasi kovasti järjestää erityistalousaluetta Imatralle. Mutta sehän on sitten ajan kysymys, kuinka näin tapahtuu. Ilmeisesti tämä erityistalousalue ei kuitenkaan siinä hyvässä hallitusohjelmassa ole, mutta suosittelen keskustelemaan aiheesta. 

No, toinen asia, mikä ehkä tässä itäisen Suomen keskustelussa häiritsee: On hyvä, että siitä puhutaan, mutta kyllä minun täytyy sanoa teille, arvoisat kollegat, arvoisa ministeri, että kun te täällä sanotte, että olemme menneet tai olemme käyneet tai olemme menossa itäiseen Suomeen, niin kyllähän se vähän kuulostaa siltä, että ollaan menossa johonkin reservaattiin tai periferiaan, että se on kuin matka johonkin eksoottiseen paikkaan. 

No, itse asiassa siitähän pääseekin sitten edustaja Oinas-Panuman puheenvuoroon matkailusta, että tässä kai se meidän tuleva valttikortti sitten on, että tulkaa itäiseen Suomeen katsomaan Venäjän rajaa ja kokemaan eksotiikkaa itäisessä Suomessa, kun sillä tavalla on tänäänkin puhuttu — niin kuin puhutaan, niin siltä se sitten näyttää. Tältä se nyt sitten näyttää itäisen Suomen osalta: mennään katsomaan eksotiikkaa ja tutustumaan alueeseen ja mietitään sitten, kuinka eteenpäin päästään. 

No, ministeri Marttinen, te juuri totesitte, että nämä koijarifirmat täytyy saada kuriin telakoilta. Olen todella kiitollinen tästä puheenvuorosta ja siitä, että asia on otettu vakavasti. Mutta kuinka se käytännössä sitten tapahtuu, kun aluehallintovirastoilta on leikattu valvonnasta, ammattiliitot eivät saa kanneoikeutta, jotta he voisivat edes yrittää auttaa työntekijöitä, ja tämä palkkavarkauskaan ei näytä etenevän? 

Kun me tänään olemme keskustelleet, niin SDP on tuonut omia esityksiään esille monesti. Me olemme yrittäneet kertoa teille, että työn vastaanottamisesta on tehtävä kannattavaa ja osaamisen kehittämisestä mahdollisuus. Rakennusala on polkaistava käyntiin uudelleen. Meillä on mieletön määrä osaavia työttömiä rakennusmiehiä ja -naisia ja -henkilöitä tässä maassa tällä hetkellä. Pienten yritysten kasvuvoima on valjastettava käyttöön. Tästä on puhuttu muun muassa meidän puolestamme arvonlisäveron alarajan nostamisella, ja myöskin mikroyrityksille määräaikainen verohyvitys ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta. Tästähän me kuitenkin taidamme olla yhtä mieltä hallituksen kanssa, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen olisi yksi iso askel eteenpäin siinä, kuinka työllisyyttä saataisiin nousuun. On kuitenkin tosiasia, että jokainen uusi työntekijä on askel pois työttömyydestä. 

Hallitus helpottaa irtisanomista, me sosiaalidemokraatit helpotamme työllistymistä meidän esityksillämme. Me haluamme tähän maahan vihreitä investointeja. Niitä on vauhditettava, ei jarrutettava, olipa kyse sitten tuulivoiman etäisyyssääntelyn kaltaisista himmeleistä tai Vitostiestä, joka jakaa tällä hetkellä Suomen kahtia pohjois—etelä-suunnassa. Me tarvitsemme investointikannustimia, että suuret ja pienemmät innovaatiot tässä maassa voivat tulevaisuudessa työllistää. Ja kasvurahoitukseen tarvitaan myös rohkea leijonanloikka. Tästäkin me olemme tänään puhuneet, ja ennen tätä me olemme ehdottaneet työmarkkinoiden tasapainottamista palkansaajien näkökulmasta säätämällä tulkintaetuoikeus sekä ammattiliittojen kanneoikeus. Teille ei kelvannut se, ei ehdotus epäterveen kilpailun kitkemisestä alipalkkauksen kriminalisoinnilla elikkä palkkavarkaudella. Teille ei ole kelvannut suojaosan palauttaminen, ja te ette ole lupauksista huolimatta tuoneet uutta aikuiskoulutusmallia tähän saliin. 

Paljon tässä salissa on tänään puhuttu. Nyt olisi tekojen aika. Meillä on liian monta työtöntä, liian monta lasta, joiden vanhemmat ovat työttöminä. Muistan kyllä itse sen hetken, kun omat vanhempani olivat työttöminä, ja ei se kovin helppoa ollut. [Puhemies koputtaa] Toivon hallitukselta nyt todella tekoja. 

Arvoisa rouva puhemies! Voin kertoa heti aluksi puheenvuoroni rakenteen. Tulen kertomaan keskustan keinoja, kun aina väitetään, että keskustalla ei ole vaihtoehtoja: keinoja taloudenpitoon ja työllisyyden kohentamiseen. Ja sitten lopuksi kysyn ministeriltä minusta semmoisen aivan ydinkysymyksen, mihin ei vielä minun käsitykseni mukaan tänään ole tullut vastausta. 

Haluan aloittaa puheenvuoroni kiittämällä lämpimästi työministeriä. Itsekin kun olen ollut tuolla aitiossa ja ikään kuin rajan toisella puolen, [Naurua] ei oppositiossa vaan hallituksessa, niin arvostan todella paljon. Me keskustassa arvostetaan sitä, että työministeri kiireellisestä aikataulustaan on täällä parlamentaarisen vastuukatteen alla kuulemassa tätä meidän välikysymyskeskustelua ja kommentoimassa — suuri arvostukseni siitä. 

Mutta sitten, arvoisa puhemies: mitä keskusta tekisi toisin? Kuten olemme monesti sanoneet, emme keventäisi kaavamaisesti yhteisöverotusta, vaan toisimme tällaisen Viron veromallin Suomen version, jossa verotetaan kevyemmin, jos jättää osakeyhtiön taseeseen pääomia niin, että niitä voi sitten käyttää investoimiseen ja uusien ihmisten palkkaamiseen. 

Lisäksi tekisimme sellaisen ratkaisun, jolla me pystyisimme keventämään keskituloisten verotusta: asettaisimme katon työttömyyspäivärahalle, sairauspäivärahalle ja ansiosidonnaisille päivärahoille, niin että turvaa kertyisi enintään 4 000 euron turvan verran. Se on ihan riittävä ansiosidonnainen turva meidän mielestämme, ja tämä säästyvä raha voitaisiin käyttää sitten tuloverotuksen keventämiseen. 

Kannustaisimme kokeneempia työntekijöitä jatkamaan työuraansa alimman eläkeiän yli veroporkkanalla, ja kyllä se erityistalousalue minusta voidaan ottaa käyttöön. Kyllä me pohjalaiset siinä pärjäämme, ja sieltä tulee sitten Kokkolaan ja Vaasan satamaan kuitenkin rahtia idästäkin päin. 

Kuten edustaja Kosonen kertoi, toivon, että hallitus edistäisi Euroopan unionissa tällaista temu- tai krääsäveroa niin, että me saataisiin tällaisen huonon, kuluttajien kannalta ehkäpä jopa vaarallisen tavaran tuomista Eurooppaan vähennettyä. Siihen voisi jonkunlaisen veron säätää. 

Kehittäisimme kotitalousvähennystä esimerkiksi yksin elävien kannalta niin, että se olisi yksin elävien kannalta korkeampi, koska yksin elävä omasta siivouksestaan ja remonttitoiminnastaan voi vain yhden ihmisen tuloista tehdä niitä vähennyksiä. 

Sen lisäksi, arvoisa puhemies, me kiihdyttäisimme rakennusalan toimintaa, koska rakennusala on monen muun teollisuuden haaran ikään kuin sydän tai dynamo ja tuottaa tilauksia monelle muulle teollisuudenalalle. Väitän, että rakennusalan lama on yksi suurimpia syitä tähän hyvin vaikeaan työllisyystilanteeseen. Loisimme mahdollisuuksia saada vakuuksia enemmän oman asunnon ostamiseen, omakotitalon rakentamiseen. Ottaisimme tämän ARA-välimallin, lyhyemmän korkotukilainavaihtoehdon, käyttöön. Loisimme korjausohjelman homekoulujen, rautateiden, maanteiden kunnostamiseen. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi finanssikriisin aikana. Nämä olisivat sellaisia keinoja, millä rakennusalaa meidän käsityksemme mukaan esimerkiksi saisi liikkeelle. 

Ihan ydintyöllisyyspolitiikan kannalta nostan kaksi keskustan keinoa esille. Ensinnäkin tämä suojaosan poistaminen työttömyyspäivärahan sovittamiseen, että saa käydä töissä jonkin verran ja saa sen saman työttömyyspäivärahan, on ollut huono ratkaisu. Se on ihan niin kuin maalaisjärjellä ajatellen arvelikin, että näin käy: ne, jotka ovat vähän tehneet töitä siinä työttömyyden ohessa, ovat lopettaneet kokonaan työnteon. Näin on käynyt, kun olen vaikkapa työvoimaviranomaisten kanssa keskustellut. Suojaosa tulisi palauttaa. Lisäksi, jos työllistää nuorisotyöttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä, me haluaisimme, että voisi niitä niin sanottuja sivukuluja, sosiaalikuluja, hieman vähemmän työnantaja maksaa. 

Puhemies! Päätän nyt tämän puheenvuoroni tähän varsinaiseen kysymykseen, johon käsitykseni mukaan kukaan hallituksen ministeri ei ole vielä vastannut: oletteko te, arvoisa työministeri, ja onko hallitus valmis kutsumaan koolle tällaisen työttömyys- tai työllisyysriihen, jossa olisivat paikalla kaikki puolueet ja sitten varmasti täytyy partit olla myöskin paikalla ja yrittäjäjärjestöjä ja muita merkittäviä yhteiskunnallisia tahoja? Voisimmeko me yhdessä yrittää löytää jotakin uutta, koska juuri tämä velkajarru saatiin näin hyvin poljettua pohjaa, voisiko nyt näin sanoa? 

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin sanoisin tähän, että miten huolehditaan parhaiten siitä, että työehdot tulee hoidettua tällaisessa ketjussa: ehdottaisin, että ministeri laittaisi liikkeelle työn, jossa tilaajavastuulakia kehitettäisiin, koska sen ketjun pitäisi olla niin, että sen työn tilaaja tai pääurakoitsija vastaa sen ketjun työehtojen ja muitten asioitten oikeellisuudesta. Silloin me vältyttäisiin aika monelta asialta, jos me siinä asiassa edetään, ja se voisi olla semmoinen asia, jolla päästään eteenpäin. 

Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän tilanteeseen, jossa meidän olisi panostettava, jos Suomi aikoo pärjätä, osaamiseen niin ennen työuraa kuin työuran aikana. Meillä tulee olemaan iso haaste, miten opiskelu ja työ yhteensovitetaan tulevassa tilanteessa, ja se on erittäin iso ongelma, koska nyt tässä on poistettu ja romutettu aikuiskoulutustuki, koulutusvähennys on poistettu, koulutuskorvaus on poistettu, ammatillisen koulutuksen leikkaukset näkyvät nyt. Ne näkyvät nyt ammattikoulujen arjessa. Opetusministeriä olisin päivällä haastanut tästä asiasta, mutta hän kerkesi jo lähtemään. Meidän pitää saada enemmän ihmisiä ja osaamista kasvatettua, ja niitä pitää systemaattisesti tehdä. Erityisesti työttömiä pitäisi voida kouluttaa entistä enemmän työvoimapula-aloille ja ‑ammatteihin. Ja siihen tuossa aiemmin ehdotin, että jos tällaista koulutusta järjestettäisiin, niin silloin kunnat vapautettaisiin tästä työttömyysturvasta näitten ihmisten kohdalta, ja se toisi todella ison draiverin siihen, että näitä ihmisiä saataisiin koulutettua ja näin päästäisiin eteenpäin siinäkin asiassa. 

Sitten, arvoisa rouva puhemies, nuorten osalta tämä työllistämisseteli on tavallaan palkkatuettua työtä noin käytännössä. Se on aivan samanlaista, mutta se on nyt kohdennettu. Se koskee kuutta prosenttia siinä nuorten ikäryhmässä, ehkä juuri niitä vaikeimpia, toivon mukaan, auttaa, mutta sitten sille 94 prosentille nuoristakin kyllä täytyy toimia olla, ja tässä mielessä on siihen tarpeellista tehdä. 

Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, onko normaalisti ollut tapana, että keskustelussa puutun pariin keskustan ehdotukseen ja pyytäisin heitä vielä harkitsemaan niitä ihan sen takia, että nehän tavallaan ovat jo olemassa. 

Ensinnäkin tämä 4 000 euron raja työttömyysturvan osalta: Meillä on ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa nyt jo, että 3 534,95 euron yläpuolisesta ansiosta tulee työttömyysturvaa vain 20 prosenttia. Eli tavallaan me ollaan tämä jo hoidettu, mutta myöskin sitten joka viides euro vaikuttaa työttömyysturvaan sen yläpuolella. Ja sitten jos puhutaan työttömyysturvan tasosta neljällä tonnilla, niin nykyinen työttömyysturvan taso on 2 095 euroa, leikattuna 20 prosentilla se on 1 676 euroa, että se menee aika paljon pienemmäksi kuin ansio. Sitten vielä kun viisi prosenttia otetaan, niin mennään alle 1 600:n. Sitten jos katsotaan vaikka viiden tonnin palkalla, niin nämä luvut ovat 2 288, 1 830 ja 1 716. Kyllä ne nyt on tässä nykyjärjestelmässäkin hoidettu, niin että siinä mielessä en lähtisi siihen. 

Sitten tämä kohta, jossa kannustetaan alimman eläkeiän yli työskentelemään. Meillä on tämmöinen järjestelmä nykyisessä eläkejärjestelmässä, joka on vielä kannustavampi kuin tämä 20 prosentin verovähennys. Eli käytännössä henkilö, joka on saavuttanut alimman eläkeiän, esimerkiksi kahden tonnin eläkkeellä, ansaitsee jokaiselta tekemältään kuukaudelta kahdeksan euroa lisää eläkettä eli vuodessa 96 euroa eläkettä, ja jos hän on töissä sen ajan vaikka kolmen tonnin palkalla, niin siitä vielä tulee 45 euroa. Eli hän saa eläkettä 141 euroa sen vuoden aikana lisää pysyvästi. Tavallaan tämä on vielä kovempi kannuste kuin tämä miinus 20 prosenttia, tämä on seitsemän prosenttia. 

Tässä suosittelisin, että mietitte näitä, että käytetään näitä keinoja, joita meillä on jo olemassa. — Kiitoksia. 

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä aivan valtava kiitos työministeri Marttiselle siitä, että hän on jo seitsemän tuntia ollut täällä meidän kanssamme keskustelemassa aiheesta. Se osoittaa varsinaista sitoutumista. Toki olisin toivonut, että myös pääministeri olisi voinut olla yli kahden tunnin ainakin, että oltaisiin päästy tähän varsinaiseen keskusteluun, mihin myös edustajat voivat osallistua laajemmin kuin vain ryhmäpuhujien muodossa. 

Sitten vastaus työministeri Marttiselle, kun kysyitte juuri minulta, miksi työllisyys- ja kasvuriihi tarvitaan jo tänään. Tämä kysymys oli jokunen tunti sitten, ja nyt vastaan siihen. Suomessa on yli 300 000 työtöntä. Pitkäaikaistyöttömien määrä hipoo 1990-luvun huippua. Joka kahdeksas ihminen työttömänä, nuorisotyöttömyys on järkyttävän korkeaa. Kertakaikkisesti meillä on kansallinen hätätila, suurtyöttömyys tässä maassa aikana, jolloin meidän pitäisi saada välttämättömästi kasvua. Olemme sitoutuneet yhdessä esimerkiksi velkajarrumenettelyyn, ja mikäli me emme saa yhdessä kasvua ponnistettua, ihmisille työpaikkoja, niin me joudumme säästämään sitäkin kovemmin tulevina vuosina, puhumattakaan ihmisten inhimillisestä hädästä, tilanteesta, jossa yrität ostaa lapsellesi ruokaa mutta rahat eivät riitä ja työpaikkaa ei ole. Meidän on välttämätöntä tehdä tälle tilanteelle jotain. Jo tänä yönä tekisin, jos saisin valita, mutta viimeistään mahdollisimman pian. 

Me potkimme positiivista ennustetta eteenpäin jo toista vuotta. Erityisen rankasti tämä näkyy rakennusteollisuudessa. Olemme kuulleet järkyttäviä uutisia metsäteollisuuden ja monien vientialojen rajuista neuvotteluista ja irtisanomisista. Meillä suhdanteet kaikilla tavoilla aiheuttavat työttömyyttä, mutta myös hallituksen selvät virheet. Tämmöinen toivotaan-politiikka ei riitä. 

Voisin muutaman nähdäkseni merkittävän virheen nostaa tähän keskusteluun, joista toivoisin, että kun työministeri on ollut täällä tänään ja on ollut tämä seitsemän tuntia aikaa punnita näitä vaihtoehtoja, hän ottaa sitten kantaa, voisiko hallitukselta löytyä ymmärrystä näistä asioista neuvottelemiseen. 

Hallituksen tulisi arvioida esimerkiksi tätä yhteisöveropäätöstään. Kun yhteisöveroa helpotetaan geneerisesti, sen vaikuttavuus on itse asiassa aika huono. Voisiko sen sijaan ottaa keskustan yhteisöveron uudistuksen niin, että erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuisi Viron veromallin tavoin tuo etu? Tai sitten tämä kotitalousvähennyksen heikentäminen tai suojaosan poisto: voisiko näistä löytyä sellaisia kohtia, joissa hallitus tulisi vastaan, huomaisi, että nämä ovat aiheuttaneet lisää työttömyyttä, lisää konkursseja ja näiden osalta tarvitsee tulla vastaan? 

Arvoisa rouva puhemies! On todella erittäin hyvä, että ministeri on vielä täällä paikalla, ja siksi ajattelinkin käydä nyt läpi muutamia sellaisia asioita, joita tässä keskustelun kuluessa on noussut esiin. 

Alkuun on pakko kommentoida vielä edustaja Bergbomin puheenvuoroa. Edustaja ei enää ole täällä nyt valitettavasti paikalla, mutta kun hän puhui lapsiperheistä, niin siihen liittyen on kyllä pakko huomauttaa, että olen äärimmäisen huolissani siitä selvityksestä ja vaikutusarviosta, jonka sosiaali- ja terveysministeriö on meille tuonut tiedoksi nyt viimein, eli kokonaisarviosta, jonka mukaan jopa 31 000 lasta uhkaa ajautua köyhyyteen hallituksen toimien johdosta. [Hilkka Kemppi: On jo!] Se on kyllä huolestuttava lukema, johon meidän kaikkien pitäisi pysähtyä. Tietysti työttömyys liittyy suoraan myös tähän samaan asiaan, ja siksi todella on tärkeää, että ihmisille saataisiin työtä ja toimeentuloa. 

Olen itsekin tavannut aika paljon yrityksiä ja yritysten edustajia tässä viime kuukausina, ja sieltä tulee kyllä monenlaista viestiä ja toivetta. Vaikkapa nyt viimeisen kahden vuoden aikana päällimmäisenä toiveena tai murheena tai pullonkaulana en ole saanut sitä viestiä, että meidän pitäisi kiireisesti alentaa yhteisöverotusta ainakaan tällaisella mallilla, tällaisella tavalla, jota hallitus nyt esittää, mutta monia muita toiveita ja viestejä sieltä kyllä on tullut. Tällä hetkellä ja viime aikoina erittäin usein tulee vastaan pullonkaulana nimenomaan tämä rahoituksen saamisen vaikeus, josta muun muassa edustaja Mehtälä täällä aiemmin ansiokkaasti puhui. Se on todellinen pullonkaula, johon täytyy löytyä ratkaisuja. Sitten on myös jatkuvasti lisääntyvä byrokratia, erilaiset normit, sääntelyt, byrokratia, joka tuntuu koko ajan vain lisääntyvän, vaikka sitä on ollut tarkoitus pikemminkin vähentää. Olisi tärkeää, että yrittäjillä ja yrityksillä olisi mahdollisuus keskittyä yhä enemmän siihen varsinaiseen ydinliiketoimintaansa eikä erilaiseen sääntelyyn ja byrokratian pyörittämiseen. Luvitus on edelleen iso ongelma. Se olisi tärkeää saada sujuvammaksi ja ennakoitavammaksi. 

Mutta sitten kyllä valtavan iso ongelma on se, että kerta kaikkiaan tuntuu olevan puutetta tuotteiden ja palveluiden kysynnälle, ja siihen liittyen valitettavasti on tunnistettu myös toimia, joita hallitus on tehnyt, joilla hallitus on itse pahentanut tätä ongelmaa, ja kyllä esimerkiksi kotitalousvähennyksen heikennys on yksi valitettava, konkreettinen esimerkki. Se on ollut tuhansille pienille ja pk-yrityksille ja monille perheille erittäin tärkeä kannustin. Keskusta haluaisi palauttaa kotitalousvähennyksen ennalleen, ja se kyllä lisäisi työtä ja yrittäjyyttä tähän maahan. 

Sitten nämä arvonlisäveron korotukset, joita on tehty mittavasti paitsi yleiseen arvonlisäveroon myös näihin eri veroluokkiin, ovat eittämättä myös heikentäneet ostovoimaa, ja kyllä ne tuntuvat sitten monien yritysten toiminnassa. Ansiotuloihinkin esitettävät veronkevennykset valitettavasti nyt aiotaan kohdistaa tavalla, joka ei juuri näytä hyödyttävän pieni- ja keskituloisia — eli niitä tavallisia suomalaisia palkansaajia, jotka kyllä voisivat varmasti lisätä sitä kuluttamista, jos se veronkevennys tuntuisi enemmän siellä omassa palkkapussissa eli käteenjäävässä summassa. Ymmärrän hyvin, että moni palkansaaja tai moni keskituloinen saattaa kokea hieman epäreiluna sen, että kun nyt kuitenkin hallitus valitsee käyttää miljardiluokassa veronkevennyksiä, niin siitä kuitenkin suhteellisen pieni osa niin sanotusti valuu sitten sinne omaan pussiin. 

Tässä muutamia päällimmäisiä. Täytyy vielä mainita tietysti koulutusleikkaukset, sekä ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset että tosiaan esimerkiksi tämä aikuiskoulutustuen leikkaus. Se on kyllä erittäin ongelmallinen, erityisesti nyt vaikkapa sitäkin tilannetta vasten, että me tulemme tarvitsemaan myös osaavaa työvoimaa lisää, ja siksi tähän täytyy löytyä ratkaisuja. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi ministeri Marttiselle nöyrä kiitos tästä läsnäolosta. Se on merkki siitä, että työministeriä kiinnostaa tämä välikysymyksen keskustelu. 

Olemme tänään käyneet tosi sisältörikkaan keskustelun, ja varmasti kaikille on tullut selväksi, että tämä välikysymys oli tarpeellinen. Miksi näin? Kun hallitus aloitti reilu kaksi vuotta sitten toimintansa, monella suomalaisella oli suuret odotukset. Hallitusohjelman 55 000 sanaa, siis, hyvät kollegat, hallitusohjelman 55 000 sanaa sisälsivät hyviä kirjauksia ja tavoitteita. Hallituksen punainen lanka perustui siihen, että maahan saadaan talouskasvua, 100 000 uutta työpaikkaa ja että velkaantuminen lopetetaan. Nämähän ovat tosi hienoja tavoitteita, ja minä yhdyn 100-prosenttisesti näihin tavoitteisiin. Mutta kun nyt peilataan niitä tavoitteita, joita te, hallitus, itse asetitte itsellenne, niin valitettavasti joudumme toteamaan, että näistä tavoitteista yksikään ei ole oikein onnistunut. Elikkä ensimmäisenä talouskasvua ei ole, toisena työttömyys on lisääntynyt, ei vähentynyt, kolmantena konkursseja on tehty ennätysmäärä, neljäntenä velkaantuminen kiihtyy koko ajan ja sitten viimeisenä yrittäjien elämää on vaikeutettu. Tästä kerron esimerkin: Meillä Haapavedellä on Suomen merkittävimpiä biokaasualan yrityksiä. Ne ovat joutuneet lomauttamaan lähes puolet työväestä, kolmisenkymmentä työntekijää, ja omalta osaltaan tähän on vaikuttanut viisi eri asiaa, minkä hallitus on tällä kaudella biokaasualalle tuonut, sääntelyä ja sitten myös kannattavuuden heikkenemistä. Omalta osaltaan tietysti on monta muutakin tekijää, mutta yksi tekijä on, ihan totta, tämä. 

Arvoisa puhemies! Maamme suurimmat ongelmat ovat siis matala syntyvyys ja velkaantuminen ja talouskasvun puute, ja me tarvitaan vaihtoehto, jolla saadaan talouskasvua ja toivoa koko maahan. Minusta pääministeri Orpo totesi todella hyvin, että me tarvitsemme toivoa, ja varsinkin yrittämisessä sehän on kaiken a ja o, että meillä on toivo tulevaisuudesta, ja sillä on myös merkittävä vaikutus työllisyyteen. Valtavan suuri merkitys työllisyydelle on toivo, että on usko tulevaisuuteen, että kyllä me tästä eteenpäin mennään ja pärjätään. Investointeihin pitää kannustaa. Keskusta on esittänyt tosiaan tämän investointiverohyvityksen laajentamista pienille ja keskisuurille yrityksille, niin kuin monet EU-maat. Ei tämä ole mitenkään poikkeuksellinen vaatimus. Meillä ovat Saksa ja Ranska lähteneet tästä miljoonan euron investointiverohyvityksen tasosta, ja meillä Suomessa on tosiaankin 50-kertainen, 50 miljoonaa tämä raja. Se on ihan käsittämätön. Sitten tämä malli, että me yrityksen sisään jääviä voittoja verotettaisiin vähemmän, tarkoittaa sitä, että yrityksellä on mahdollisuus investoida ja työllistää, kun se ei maksa sitä osinkona ulos vaan se jättää sisään sen rahan. Koska sitä verotetaan kevemmin, se kannustaa sitä yritystä tekemään näin. 

No, sitten meidän on tehtävä arjesta helpompaa niille, jotka kantavat vastuuta, ja tämä menee nyt jo vähän laajempaan näkökulmaan elikkä vanhempainvapaiden verovapauteen, kotitalousvähennyksen parantamiseen ja eläkkeellä työskentelevien verotuksen keventämiseen. Siis tämäkin on yksi merkittävä asia, että meillä saadaan ne, joilla on ammattitaitoa tehdä työtä, erinomainen ammattitaito, vielä työelämässä jatkamaan. Nämä toimet ovat oikeudenmukaisia ja kasvua tukevia ja työllisyyttä parantavia. 

Sitten tämä kolmas asia, alueellinen eriytyminen, pitää pysäyttää. Meillä on nyt tällä hetkellä nähtävissä selvästi tämä Itä-Suomen tilanne, ja siitä on hyvät esitykset tehty erityistalousalueena, jolloinka siellä olisi sellaisia etuja, jotka mahdollistavat yritystoiminnan ja koulutuksen siellä Itä-Suomessa paremmin ja kannattavammasti eivätkä, niin kuin edustaja Kallio hyvin toi esille, tämä ammattitaitoinen työvoimavirta ja yritykset poistu sieltä Itä-Suomesta. No, sitten tähän luvitukseen on vielä pakko pysähtyä. Minusta hallituksen esitys uudesta lupavirastosta oli vallan hyvä, mutta se, että sinne viraston sisään jätettiin yleisen edun valvontayksikkö, jolla on mahdollisuus valittaa viraston omista päätöksistä, oli jotenkin... Vierastan tällaista ajatusta, että viraston sisällä on sisäinen yksikkö, joka voi valittaa viraston päätöksistä. Tässä tulee vähän tämmöinen valitusautomaatin tunne. Toivotaan, että tästä ei tule ongelmaa, mutta pahoin pelkään, että voi tulla melkoinen ongelma jatkossa. 

Arvoisa puhemies! Nyt tarvitaan koko maata ja kaikenkokoisia yrityksiä hyödyttäviä päätöksiä. Se, jos joku, vaikuttaa työllisyyteen. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Yrittäjänä olen saanut työllistää varmaan satoja työntekijöitä matkan varrella, osan lyhyemmän aikaa, osan pidemmän. On vaikka kesätöitä, ja sitten on tämmöisiä pitempiä työsuhteita. Se on ollut aina hieno kokemus, ei pelkästään meille työnantajille vaan myös työntekijälle. Se on semmoinen yhteisöllisyys, mikä sinne yrityksiin aina tulee, kun siellä laitetaan firman työtakkia ja työvaatteita päälle: kuuluu johonkin, ja se antaa hyvää merkitystä sille tekemiselle. On selvät päämäärät, mitä kohti yhdessä mennään. Tätä toivoisi monen työttömän Suomessa kokevan, näitä tunteita. 

Tämä on se syy, miksi hallitus tekee määrätietoisesti toimia niin työllisyyden eteen kuin myös yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tämä kilpailukyvyn vahvistaminen tarkoittaa samaa asiaa: silloin kun yritys on kilpailukykyinen ja se voi investoida, se voi myös työllistää, millä on siihen parantava vaikutus. 

Työ ei synny itsestään, sen eteen on luotava edellytykset. Siksi kevennetään työn verotusta, helpotetaan lupa- ja byrokratiaprosesseja ja kannustetaan ennen kaikkea investointeihin ja myös houkutellaan tuolta maailmalta investointeja tänne Suomeen. Tällä erityistalousalueella, mitä tässä on aika monessa puheenvuorossa kommentoitu, tarkoitan just tätä: jos me olemme houkutteleva erityistalousalue, koko Suomi, niin sieltä maailmalta, Euroopasta, tulevat ne investoinnit tänne, jolloin se sitten hyödyttää varmasti koko Suomea, jos tässä onnistumme hyvin, ja ainakin lupaavalta hallituksen puolesta se näyttää. 

Kaikki työ on tärkeää, olipa sitten kyse ensimmäisestä kesätyöstä, pitkäaikaisesta urasta teollisuudessa tai vientiyritysten avainprojektissa. Kun yrityksillä on mahdollisuus investoida ja kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan ensiksi täytyy kommentoida tähän erityistalousalueasiaan se, että sen ideahan on se, että jollekin tietylle alueelle voitaisiin saada sitä kasvua, ja jos me nyt koko Suomesta jotenkin mystisesti tehtäisiin erityistalousalue, niin eihän se silloin kannusta investoimaan nimenomaan Itä-Suomeen, vaan se kannustaa yleisesti investoimaan Suomeen. Jos me lähdettäisiin erityistalousaluetta rakentamaan, niin kyllä itse esimerkiksi näkisin niin, että jos se vaikkapa Kainuuseen tehtäisiin, niin sitten se tehtäisiin sen LUMI-tietokoneen ympärille, kun siellä on jo muutenkin sen alan toimintaa. Kyllä erityistalousalueasia on semmoinen, että sitä kannattaa selvitellä, ja ainakin itse tulevaisuusvaliokunnassa olen asiaa saanut pitää esillä. 

Tänä päivänä ollaan monta kertaa kuultu, että kasvua pilkahtelee, ja tässä syksyn mittaan aina, että se kasvu on siellä nurkan takana. Minä olen sitä nurkkaa nyt haeskellut, se on ollut vähän hukassa. Toivottavasti löytyy pikkuhiljaa, ja kasvu sieltä nurkan takaa sitten myös. 

Tänä päivänä kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron jälkeisissä debateissa edustaja Satonen, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, sanoi, että joustavasti pitäisi päästä liikkumaan alalta toiselle. Tässä minä olen täysin samaa mieltä, koska meidän työelämä on tällä hetkellä hieman kankeaa ja ihmisten pitäisi päästä vaihtamaan myös alalta toiselle. 

Keskustalle osaaminen ja inhimillinen pääoma on sivistyspuolueena aivan äärimmäisen tärkeää. Senpä takia haluaisinkin vielä tälleen loppupäivästä muistutella tästä meidän uudelleenkouluttautumisesta. Eli niin kuin täällä on aiemmin puhuttu, esimerkiksi ammattikoulusta on leikattu, ja lisäksi hallitus on poistanut tämän aikuiskoulutustuen. Silloin kun aikuiskoulutustuki poistettiin, niin kovasti lupailtiin, että kyllä tulee sitten sinne tilalle uusi malli. Nyt haluaisinkin vielä, että saisin tänä päivänä kuulla, milloin se uusi malli tälle aikuiskoulutustuelle on tulossa. Ymmärrän, että haluatte sitä edellistä mallia parantaa, mutta milloin se uusi malli saadaan, ja minkälainen se on? Ja sikäli mikäli sitä korvaavaa mallia ei ole tulossa, niin toivottavasti saisin myös sen kuulla. 

Ihan viimeiseksi haluan vielä kiittää ministeriä ehdottomasti siitä, että olette ollut täällä kuuntelemassa tätä keskustelua, ottamassa täältä meidän vinkkejä ylös. Toivottavasti olette saanut tänä päivänä tarpeellisia evästyksiä työtä varten. 

Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän ministeriä sinnikkyydestä kuunnella täällä meidän keskusteluja. Tuntuu vähän siltä, että kun täällä nyt pian aika lailla ollaan omiemme kesken, niin alkaa leppoisammaksi ja leppoisammaksi tämä elämä muuttua. 

Kysyisin ministeriltä, kun tämmöinen mahdollisuus nyt on, tästä erityistalousalueesta, että onko sellaisesta aidosti keskusteltu. Harri Bromanin raporttia odotamme, kuten mainitsitte, semmoinen on tulossa. Mutta jos ajatellaan, niin Norjassa ja Ruotsissahan näitä on käytössä, ja jos ollaan ihan rehellisiä, niin Suomessakin on käytössä. Esimerkiksi Meyerin telakka on melkoinen erityistalousalue. Sinne Suomi laittaa tukea aika lailla, ja meidän kaikkien pitää huomata, että tämmöinen on jo olemassa. 

Kertaan vielä lisää näitä keskustan kasvutoimia. 

Me esimerkiksi ulottaisimme teollisuuden vihreän siirtymän investointien verotuen myös pienemmille yrityksille laskemalla sitä investointivaatimusten alarajaa. Ajattelen, että kaikki tällaiset olisi hyvä ottaa kyllä käyttöön. Nyt on se 50 miljoonaa euroa, ja se voisi olla vaikka miljoonakin euroa, tällainen kannustin. 

Hallitukselta on ilmeisesti tulossa tämä YEL-maksujärjestelmän uudistus. Se todella pitää uudistaa, jotta nämä todelliset kustannukset huomioitaisiin paremmin ja tuettaisiin siten oikeasti yrittäjyyttä. 

Täällä on puhuttu tästä rakentamisen reformista. Tällä hetkellä rakentaminen on aika lailla alhaalla, ja aikamoinen painekin siellä vähitellen alkaa tulla sitten, kun asuntoja kuitenkin tarvitaan. Me luotaisiin tavallisille suomalaisille, myös nuorille ja pieni- ja keskituloisille, uusi polku vuokrata oma koti, vahvistettaisiin valtiontakauksia oman asunnon hankinnassa. Tässä olemme myös kysyneet hallitukselta niitä toimia, kuinka asuntolainoitusta saataisiin joustavammaksi. Tiedämme, että tämä ei ole ainoastaan harvaan asuttujen alueiden tai itäisen Suomen ongelma, vaan myös sillä, joka asuu keskustenkin lähettyvillä, on haasteita lainoituksen saamisessa. Tähän todella toivomme toimia, jotta jokainen pääsisi sitten siihen omaan kotiin kiinni, ja tämäkin sitä työllisyyttä kyllä edistää. 

Sitten vielä tästä osaamisen Suomesta, arvoisa puhemies, jatkaisin. Eli ollaan kyselty tämän aikuiskoulutustuen vastineen perään. Se on hallituksesta luvattu toteuttaa. Kun me sivistysvaliokunnassa tätä käsittelimme, niin siihen on itse asiassa todellinen tarve erityisesti sote- ja kasvatusalalla, näissä kuulemisissa tuli selville, koska siellä harvoin on sitten mahdollisuus yrityksen, kun ei ole taustalla sitä yritystä, vaan on kunta- tai hyvinvointialue siellä taustalla, kouluttautua tavallaan työnantajan rahoituksella. Siellä on paljon alanvaihtopainetta ja tarvettakin vähän siihen työnkuvan uudistamiseen ja myös siihen urakehitykseen. Todella toivomme, että se tulisi tosi pian, koska tässä on nyt jo tulossa muutaman vuoden väli sille, että alaa on pystynyt tämän kouluttautumisen kautta vaihtamaan. Me keskustassa ajattelemme, että jokaisen ihmisen työ ja kouluttautuminen on tärkeää huolimatta iästä. 

Olen saanut toimia myös selvityshenkilönä elämässäni joitakin kertoja. Yhden selvityksen olen tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriölle, ja se koski seutukaupunkien korkeakouluttautumista muutama vuosi sitten. Siellä ehdotin tällaista korkeakoulukeskusmallia, joka itse asiassa siellä ministerinkin kotipaikkakunnalla varmaan jollain tavalla ja siinä Porissa sitten lähistöllä on ollut olemassa ja jossa nimenomaan kunta, elinkeinoelämä ja oppilaitokset, korkeakoulut — ei välttämättä sijaintipaikankaan tarvitse olla ihan siinä juuri sen kunnan alueella — tekisivät tämmöisiä selkeitä sopimuksia, että koulutetaan sille alalle, mitä siellä alueella tarvitaan, onko se sitten hybridikoulutus tai lähi-, etä-, kuinka vain. Aika usein koulutuspaikkoihin opiskelijat myös kiinnittyvät, ja sillä on väliä, missä koulutetaan. Tällaisia hybridimalleja ja korkeakoulukeskuksia kannattaisi miettiä, koska joka puolelle Suomea kyllä tarvitaan niitä työntekijöitä ja osaajia. Sekin auttaa sitä työllistymistä. 

Vielä olisi sanottavaa paljon työkykyisyydestä ja mielenterveydestä, kuinka se vaikuttaa siihen elämään, ja myös siitä, että nämä osa-aikatyöt, jotka itse asiassa hallitus on leikannut pois mielenterveyskuntoutujilta, ovat itse asiassa olleet tosi tärkeitä asioita niille mielenterveyskuntoutujille, ja niistä on saatu myös hirmu hyviä tuloksia, ja se on myös kustannustehokasta ollut. Eli tästä on myös ihan tutkittua dataa, että ne kannattaisi kyllä ottaa takaisin, jotta nämä kuntoutujat pääsisivät elämän syrjään kiinni ja takaisin sitten työhönkin kiinni. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Bergbom kehui tänään aikaisemmin hallituksen tukia lapsiperheille tämän keskustelun yhteydessä. On totta, että työtulovähennykseen on huomioitu lapset ja sitä kautta töissä käyvien lapsiperheellisten tilanne on parantunut, mutta samaan aikaan hallitus on itse asiassa leikannut kaikki lasten ruokarahat pois työttömyysturvasta. Tällä hetkellä, kun työttömyys on suurissa lukemissa, Euroopan toiseksi pahimmassa alhossa Suomessa, näitä työttömiä lapsiperheitä on paljon. Mielestäni on aika julmaa, että heille ei varata lasten elättämiseen edes sitä ruokarahaa, mikä aikaisemmin työttömyysturvassa on ollut. 

Tällä muutoksella kokoomus ja hallitus arvioivat, että saadaan 10 000 uutta työpaikkaa, siis kun työttömyysturvasta poistettiin lapsikorotus hallituksen aloittaessa. Nyt kysyisin ministeriltä: millaisia selvityksiä olet nähnyt tuon työttömyysturvan lapsikorotuksen poiston vaikutuksesta työllisyyteen? Oma arvioni on se, että se ei ole vaikuttanut työllistävästi vaan pikemminkin on ollut osatekijä luomaan tätä tilannetta: meillä on tullut tämän hallituskauden aikana 31 000 köyhää lasta enemmän tähän maahan, ja tilanne sillä puolella on karmiva. 

Toivoisin hallitukselta voimakasta politiikkaa perheystävällisen työelämäkulttuurin luomisessa, itse asiassa myös laajemmassa mittakaavassa. 77 prosenttia suomalaisista pitää itse asiassa perhe-elämän ja työn parempaa yhteensovittamista hyvänä keinona esimerkiksi syntyvyyteen, siihen, että heidän lapsilukutoiveensa voisi toteutua, ja työllisyys on suoraan kiinni siitä, että myös perheellistyä uskalletaan. Sitten taas, kun katsomme raskaussyrjintää, on myös pois työntäviä tekijöitä. Erityisesti naiset kokevat edelleen raskaussyrjintää. Luvut ovat melko karuja, ja erityisesti niissä tilanteissa, missä naisella on ollut määräaikainen työsuhde, koetaan raskaussyrjintää. Onko hallituksella valmisteilla jonkinlaista lakipakettia siihen, että näistä määräaikaisten ketjuttamisista päästäisiin eroon? Nimittäin naisvaltaisilla aloilla esimerkiksi opettajien keskuudessa on paljon ketjuttamista, ja se osaltaan luo tätä epäreilua tilannetta. 

Toivoisin myös, että hallitus tarkastelisi pikapuoliin sitä, pitäisikö työttömyysturvaan lisätä lapsikorotus ja sitä kautta tuoda lapsiperheet samalle viivalle. On aivan yhtä arvokasta olla äiti tai isä tässä maassa, oli sitten työtä tai ei. 

Arvoisa rouva puhemies! Pakko vielä tähän loppuun nostaa esiin suuri pettymykseni erääseen asiaan, joka ei kyllä suoraan ole tämän salin asia, mutta kyse on siis tästä pääkaupunkiseudun raitiovaunuhankinnasta, joka on siis mittaluokaltaan valtavan iso hankinta. Vaikka päätöstä ei todella valtioneuvostossa tai eduskunnassa suoraan tehdä, niin siihen kuitenkin kanavoidaan myös valtion tukea valtion budjetin kautta. Siksikin tietysti asia meitä koskettaa ja koskettaa mitä suurimmassa määrin tätä keskustelua, eli työttömyyttä. 

Aiemmin kuultujen uutisten mukaan hankinta on siis suunnilleen 270 miljoonan euron arvoinen, ja tänään esimerkiksi Kauppalehti uutisoi, että kyseessä saattaa olla mittaluokassaan jopa yli puoleentoista miljardiin euroon nouseva hankinta. Kaikki ymmärrämme, että sen vaikutukset ovat silloin mittavat, ja kun valitettavasti se hankitaan nyt Puolasta eikä suomalaiselta toimijalta, jonka alihankintaverkosto vielä vahvemmin olisi täällä Suomessa, niin on kyllä erittäin valitettavaa, että näin on päässyt käymään. Edelliset kaksi hallitusta ja aiemmin jo Vanhasen hallitus, muistan näin, ovat toimineet aktiivisesti elinkeinopolitiikassaan ja pystyneet tätä vaunutuotantoa Suomessa turvaamaan, ja olisi kyllä tärkeää, että tähän pystyttäisiin myös jatkossa. 

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri, hyvät kollegat, olemme tänään käyneet erittäin tärkeää keskustelua valtavan tärkeästä aiheesta, suurtyöttömyydestä, jonka uskon, että kaikki meistä haluavat kääntää ja voittaa. Keskustelussa on tuotu esiin useita eri konkreettisia toimia, toimenpiteitä, joita pitäisi tehdä. Kiitän todella osaltani ja koko keskustan eduskuntaryhmän puolesta, että työministeri Marttinen, olette ollut täällä koko keskustelun ajan. Uskomme, että myös tästä keskustelusta jotain eväitä sinne hallituksen valmisteluunkin tulee. — Kiitoksia. 

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tosiaan tietysti kun tässä talossa olen saanut hoitaa myös muita parlamentaarisia tehtäviä, niin kun ministerinä aloitin, muistutin kyllä omiani myös siitä, että kyllä eduskunnassa ollaan isäntiä ja emäntiä ja ministerit ovat renkejä. Kuitenkin me toimimme tämän parlamentaarisen luottamuksen varassa, ja silloin jos käydään välikysymyskeskustelua, minusta on aika luontevaa, että kuullaan kuitenkin myös kansanedustajien käymää keskustelua. Ainahan fiksu, toisiaan kunnioittava keskustelu myös parantaa yhteistyövälejä, ja ainahan, totta kai, nousee hyviä ehdotuksia. Niin kuin tiedätte, mitä tulee siihen, pystyykö hallitus kaikkia toteuttamaan ja muuta, niin meillä on tietysti omat rajoitteemme taas siinä, mutta arvostan hyvin paljon sitä, että tätä keskustelua kaikkinensa on käyty. 

Rouva puhemies! Pyrin nyt vielä vastaamaan muutamiin näihin kysymyksiin, mitkä ovat nousseet esille. 

Edustaja Kemppi otti esille raskaussyrjinnän. Tästä on siis menossa nyt tällä hetkellä oma STM:n lainsäädäntöhanke, jossa tullaan tekemään muun muassa tasa-arvolakiin myös omia säännösmuutoksia. Myös vastaavasti, kun tämä oman puolueeni ministeriö valmistelee määräaikaisuuksia koskevaa lakipakettia, niin myös siinä — en voi vielä mennä yksityiskohtiin, mutta joka tapauksessa — sen valmistelussa on pohdittu sitä, miten näihin ketjuttamistilanteisiin päästään käsiksi. 

Erityisen hankala tämä kysymys on siitä näkökulmasta, että tämä kohdistuu julkisella sektorilla töissä oleviin ihmisiin, ennen kaikkea sotesektoriin, sivistyssektoriin. Oman arvioni mukaan yksityiselle sektorille tämä ketjuttamiskysymys ei ole ehkä kuitenkaan siinä määrin niin laajasti tunnistettu kysymys kuin vaikka sitten julkisen sektorin tietyissä ammateissa, ja siellä on siis kyse ennen kaikkea, sanon suoraan, siitä, että johtaminen on ollut todella huonoa. On tehty äärimmäisen lyhyitä työsopimuksia, ja tietysti voidaan myös pohtia sitä, miten myöskään ne kaikki kestäisivät aidosti lainsäädännöllisen valmistelun, mikäli ne päätyisivät taas tuomioistuinten käsiteltäväksi. 

Mutta tässä oikeastaan ehkä totean myös sen, että meidän kaikkien, kun olemme monet myös päättäjinä kunnissa, kaupungeissa, hyvinvointialueilla, kannattaa tähän aidosti kiinnittää myös huomiota, koska me tarvitsemme näihin hienoihin tehtäviin päteviä työntekijöitä, ja se on todella huonoa henkilöstöpolitiikkaa, jos tehdään tällaisia toimenpiteitä taas sitten siellä puolella. 

Erityistalousaluekysymys nousi edustaja Kososen puheenvuorossa esille. Tosiaan odotamme Bromanin raporttia. Olen hänen kanssaan käynyt myös itse keskustelua tässä matkan varrella. Edustaja Malm puheenvuorossaan — hän on jo poistunut — viittasi tähän Uutisvuoksi-lehden haastatteluun, jossa pääministeri totesi, että hän suhtautuu asiaan avoimin mielin, eli hänkin odottaa nyt siis sitä, että Bromanin raportti valmistuu. 

Oli minusta ehkä vähän valitettavaa kuulla, miten osassa puheenvuoroja jotenkin painettiin vielä itse ikään kuin Itä-Suomen alueen tilannetta alaspäin. Tietysti maakunnat ovat hyvin erilaisia, niillä on omat erityispiirteensä niin kuin kaikilla maakunnilla taas vastaavasti on, mutta luulen kyllä niin, että tässä salissa kaikilla puolueilla, kaikilla ryhmillä on aidosti tahto tehdä semmoisia asioita, että koko Suomen elinvoima säilyy vahvana ja juuri kaikkien maakuntien profiiliin liittyviä kysymyksiä saadaan vahvistettua. Sehän on tässä se asia. Vaikka tuolla Rannikko-Pohjanmaalla meillä on tiettyjä teollisuuden sektoreita, jotka taas sitten siellä menestyvät, ja sitten taas kun mennään vaikka Pohjois-Karjalaan, elinkeinorakenne on hyvin toisenlainen, mutta kuitenkin tarkastellaan tämä maakuntakohtaisesti myös sitten läpi. 

Edustaja Oinas-Panuma, ja taisi olla myös edustaja Kosonen ja ehkä muutkin, kysyi tästä aikuiskoulutustuen korvaavasta mallista. Siis tämähän on jo tällä hetkellä käytössä. Eli siis me emme tarvitse siihen lainsäädäntöpohjaa, vaan meillä on tähän varattuna pieni rahoitus, jonka osalta sitten Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa — kovin pitkä nimi tällä virastolla, mutta sellainen nyt on kuitenkin meillä olemassa — koordinoi tätä kokonaisuutta. Elikkä mukaan on valittu halukkaat korkeakoulut, jotka siis järjestävät muun muassa varhaiskasvatuksen opettajille vaikka erikoistumiskoulutusta tai sairaanhoitajille täydennys- ja erikoistumiskoulutusta, ja rahoitusta kohdennetaan näihin koulutuksiin. Samaan aikaan tässä pilotissa käydään nyt läpi sitä, että kun kuitenkin puhutaan työssä olevista ihmisistä, niin he joutuvat taas sen tutkintorakenteen vuoksi suorittamaan normaalisti kaikki nämä pakolliset harjoittelut. Heistä monella on kuitenkin jo aika pitkä työura taustalla, ja se on, sanotaan, vähän erilaista sieltä työuran kautta taas tulla opintoja suorittamaan. Tässä käydään läpi myös sitä, miten se polku saadaan rakennettua mahdollisimman sujuvasti. Mutta tästä totta kai toimitamme lisätietoa halukkaille, ja toivon, että saan loppuvuoteen mennessä paremman raportin siitä, miten tämän vuoden pilotit ovat menneet eteenpäin. 

Edustaja Kalli otti esille myös kasvuun liittyviä kysymyksiä. Olen kyllä ihan täysin samaa mieltä luvituksesta, byrokratiasta, johon liittyen myös itse asiassa koordinaatiovastuu kuuluu vastuulleni valtioneuvostossa. Siellä on tehty paljon toimia, mutta samaan aikaan tiedetään se, että EU-tasolla meillä on valmistelussa näitä omnibuspaketteja, jotka ovat olleet erittäin hyviä avauksia. Mutta samaan aikaanhan on myös niin, että kyllä myös komission tasolta on tulossa aika paljon muuta sääntelyä. Elikkä toisaalta puretaan, mutta sitten taas on se toinen kuorma siellä. Olen sanonut aina, kun kierrän tuolla ja tapaan vaikka yrittäjiä tai muita tahoja, että aina saa laittaa niitä ehdotuksia. Meillä on itse asiassa mennytkin aika paljon myös asiaa valmisteluun ja myös päätöksentekoon, mutta jos on ehdotuksia, niin ilman muuta näistä mielelläni sitten kuulen lisää. 

Rouva puhemies! Viimeisenä vielä: Oikeastaan voisi sanoa näin, että hallituksella on jatkuva työllisyys- ja kasvuriihi käynnissä. Eli me olemme tehneet koko matkan varrella hallituskauden aikana toimenpiteitä. Olen ilmoittanut, että meillä on valmius tehdä koko ajan myös lisää toimenpiteitä, arvioidaan uusia. Eli tähän ei tarvitse erikseen kutsua ikään kuin mitään fyysistä kokoontumista, vaan tämän jatkuvan keskustelun kautta, ehdotusten kautta ilman muuta pidämme yhteyden auki. Vaikka nyt yhtenä osoituksena on se, että budjettiriihessä esittelystäni kuitenkin koottiin myös tämmöinen uusi paketti. Nyt tällä hetkellä pohdin myös sitä, löytyykö sieltä taas työllisyysalueiden palveluiden ja näitten aktivointitoimien kautta vielä joitain sellaisia asioita, mitä olisi syytä tehdä, kun näemme nyt, miten tämä työllisyysalueiden ensimmäinen vuosi on mennyt. Siellä on tiettyjä ongelmia ollut, ja meidän täytyy nyt yhdessä vain käydä läpi se, voidaanko sitä tilannetta parantaa sitten kaikkinensa. 

Rouva puhemies! Kiitän kansanedustajia hyvästä keskustelusta ja saamastani palautteesta ja toivon, että jatkamme hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä niin keskustan eduskuntaryhmän kuin kaikkien muidenkin eduskuntaryhmien kanssa. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Nyt tuli kyllä uutinen. Siis kyllä tässä salissa, tässä talossa, edeltäjänne, ministeri Satonen, on sanonut, että hallitus on tuomassa uudenlaisen aikuiskoulutustuen, millä voidaan koko Suomen koulutustarpeita hoitaa. Kun katsotaan tätä edellistä aikuiskoulutustukea, jonka hallitus lakkautti: 10 000 ihmistä kouluttautui sotealalle, käytännössä päivitti osaamista, erikoistui. 10 000 kouluttautui koulutussektorille — esimerkiksi erityisopettajat tulivat pitkälle sitä kautta. Eivät nämä Jotpan palvelut pysty kattamaan sellaista volyymia tai sellaista koko Suomen tarvetta, mitä aikuiskoulutustuella koulutettiin. Toivon kovasti, että ymmärsin väärin ja ministeri tarkoitti jotain muuta ratkaisua ja olette tuomassa aikuiskoulutustuen vielä tähän taloon. 

Sitten toinen kysymys, jonka haluaisin itse asiassa kysyä ministeriltä: miten te näette sopimisen kulttuurin tulevaisuuden tässä maassa? Tulin juuri Ranskasta, jossa olimme talousvaliokunnan kanssa. Reissu vahvisti todellakin käsitystäni siitä, että kyky sopupolitiikkaan on kestävän talouden ja työllisyyden edellytys. Siis kaduilla oli yleislakko, hallitus hajotettu ja keskipuolue syöty hengiltä. Tuloksena oli luottoluokituksen tippuminen ja yritysten vaikeudet saada lainaa. 

Tällaiseen riitelyyn ei ole varaa. Se ei ole alusta, missä mikään kasvaisi, ja sen takia toivon, että hallitus rakentaisi sopupolitiikkaa. Meillä ovat tällä hetkellä työmarkkinaosapuolet erittäin kaukana toisistaan. Se ei palvele Suomen tulevaisuutta. Uskon, että kestävään työelämän kehittämiseen tarvitsisimme sopua, ja siinä toivon, että hallitus olisi aktiivisesti sitä myös rakentamassa. Vaikka ministeri nyt poistui, toivon, että saan vastauksen myöhemmin siihen, millä tavalla hallitus voi osaltaan tulla puoliväliin vastaan ja rakentaa tätä sopua, jotta Suomen talous ja tämä suurtyöttömyys saadaan oikeille raiteille. 

Lopuksi haluan vain kysyä, voisiko hallitus perustaa kasvu- ja työllisyysriihen jo tänään, tehdä päätöksen siitä, että tämä on yhteinen kysymys. Otetaan se samalla lailla hoidettavaksi kuin velkajarru, tehdään se yhdessä ja rakennetaan sellainen uskottava tie ulos suurtyöttömyydestä, jota tämä Suomi tarvitsee ja jonka suomalaiset ansaitsevat. 

Arvoisa puhemies! Eilen saimme yhteisen sopimuksen tästä velkajarrusta, ja tästähän voidaan ajatella, että nyt se leikkaaminen vasta sitten Suomessa alkaa. Mutta entä jos ajattelemmekin, että nyt se kasvu vasta tästä alkaa, ja uskomme tässä talossa kovasti kasvuun? 

Siellä itäisessä Suomessa olisi paljon kasvun aineksia esimerkiksi tämän matkailun osalta, johon ministerikin tuossa puheenvuorossaan viittasi. Meillä todella matkailuun on iskenyt isosti tämä rajan sulkeutuminen. Ensinnäkin venäläiset matkailijat, sadattuhannet eivät enää tule sinne, ja toisaalta myös kymmenettuhannet vapaa-ajanasukkaat eivät käytä kiinteistöjään, ja tässä on myös vähän semmoista ympäristöuhkaa, eli siellä eivät ole sähköt päällä, eivät vedet päällä, ja siellä nämä kiinteistöt käytännössä mätänevät pitkin saaristoja, järvisaaristoja. Mutta tässä ei olla jääty ihmettelemään, vaan on tehty jo paljon ponnisteluja Keski-Eurooppaa kohtaan, ja toivoisimme kyllä, että valtio myös olisi mukana esimerkiksi Visit Saimaan kautta niissä markkinointiponnistuksissa, jotta saisimme sinne Saimaalle ja järvialueille, järvisaaristoon matkailijoita. Tässä on aivan kaikki mahdollisuudet hyvään onnistumiseen jopa nopeammassa tahdissa kuin Lappi onnistui. Lapilla meni 30 vuotta, ja samaahan tietysti Saimaan alueella on myös tehty kymmeniä vuosia, mutta jos mietitään, minkälainen buumi Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Lapissa tällä hetkellä on matkailijoiden suhteen, niin voisi kuvitella, että tämä onnistuisi sinne Saimaan alueelle hyvin paljon nopeammin. Kuten tuossa edustaja Malmkin totesi, meillä on myös tämä Venäjän rajan eksotiikka, että jopa junamatkalla voi katsoa Venäjän puolelle, kun oikeassa kohdassa katsoo järven yli. Voin tulla vaikka opastamaan sillä kohdalla, että nyt katso oikealle tai vasemmalle, riippuu, onko menossa sitten etelään tai pohjoiseen. 

Loppuun vielä sanon tästä mahdollisuudesta sen, että tähän liittyvät myös nämä maakuntalennot, joita on todella tuettava. Jos Lapissakin olisi annettu rukkasten tippua ja ajateltu, että no ei tänne sitten koskaan ketään tule ja täällä ollaan, ja siellä ei olisi ollut sinnikkäitä toimijoita, jotka pitivät niin Kittilän, Rovaniemen kuin Ivalonkin kentät käytettyinä, niin kuin me nyt teemme Savonlinnassa, Kuopiossa, Joensuussa ja Lappeenrannassa... Näiden kenttien täytyy pysyä käytössä, koska nämähän tulevat mahdollistamaan sen mahdollisen matkailurynnäkön, jota me odotamme. Jos nämä lentoasemat menevät käytön ulkopuolelle, niin niitä emme takaisin sitten välttämättä enää saa, ja senkin takia nämä maakuntalennot ovat tosi tärkeä asia. Hyvä, että hallitus uskoo näihin maakuntalentoihin, mutta muistuttaisin nyt, että Savonlinnaankin voitaisiin saada se koko tuki. Savonlinnahan on ainut, jossa kunta maksaa puolet eli miljoonan euron summan vuodessa tästä. Nämä muut maakuntalennot ovat täysin valtion tukemia. 

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta on tänään tehnyt varsin selväksi, että Suomeen tarvitaan kunnianhimoinen kasvustrategia matkailuelinkeinolle. Tässä on puhuttu Lapin matkailun, Saimaan matkailun ja Ahvenanmaan matkailun puolesta. En malta olla nostamatta myös Suur-Päijänteen matkailua tähän keskusteluun. Meillä on kaikkialla Suomessa potentiaalisia kohteita. Me saataisiin sitä kautta kasvua tähän maahan. Myös työllisyysvaikutus olisi merkittävä. Laskimme, että tällä hetkellä Suur-Päijänteen matkailutulo on noin 1,4 miljardia euroa. Se työllistää 20 000 suomalaista kolmen maakunnan alueella. Me voisimme nostaa sitä kolmanneksella hyvinkin nopeasti kohtuupienillä investoinneilla ja sitä kautta saada 10 000 uutta työpaikkaa maakuntiin ja Suur-Päijänteen alueelle.  

Uskon vahvasti, että matkailuelinkeino on sellainen, mitä me voisimme yhdessä kasvattaa. Jonkin alueen kasvattaminen ei ole pois Lapilta. On upeaa, että meillä on sellainen esimerkki, jossa on onnistuttu yhden elinkeinon avulla nostamaan erityisesti menestyviä yrityksiä alueella, ja sitä kautta on kasvatettu tuloja ja työllisyyttä. Ajattelen, että sama ihme voitaisiin tehdä myös muualla Suomessa. Vahvasti kannustan myös hallitusta siihen, että me miettisimme tätä alueellista matkailua. Varmasti se on niin, että kiinalaisen matkailijan näkökulmasta Suomeen mahtuu kolme tuotetta: Lapin ihme, Järvi-Suomi ja pääkaupunkiseudun pöhinä. Mutta se, että me alueina rakennamme näitä kaikkia, teemme investointeja myös matkailuun, on ehto sille, että tällaisia matkailutuotteita voi syntyä.