Arvoisa puhemies! Tässä laissa ei ole kovin suuria muutoksia — itse asiassa valtaosa liittyy siihen, että meidän ammatillisen koulutuksen ja ylipäätään koulutuksen lainsäädäntö muuttuu — mutta joitakin kuitenkin.
Koulutusrahastohan on työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, ja sen tarkoituksena on edistää työssä tarvittavia valmiuksia ja tukea sitä, että ihminen pystyy työllistymään uudelleen ja pysymään ammatissansa ja menemään eteenpäin. Kyse on siis ammatillisen koulutuksen tuesta. Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutusetuuksia, ja ne ovat aikuiskoulutustuki siltä ajalta, kun aikuinen ihminen kouluttautuu, ja sen lisäksi ammattitutkintostipendi. Ja tämä ammattitutkintostipendi on nyt ehkä se, jossa niitä muutoksia tapahtuu enemmän. Niitä myönnetään vuositasolla yleensä noin 25 000. Oletetaan, että se kasvaisi ensi vuoteen nähden parillatuhannella. Rahaa tähän on käytetty noin 9 miljoonaa, ja jatkossa ajatellaan, että summa olisi 11 miljoonaa. Kysehän on siitä, että tulevaisuudessa suunnitellaan myös Koulutusrahaston ja työttömyysvakuutusrahastojen yhdistämistä, elikkä siinäkin mielessä nämä asiat risteävät toisiinsa.
Nykyisin, jos tuetaan ensimmäistä ammatillista tutkintoa, tuo stipendi on 450 euroa. Tässä esitetään, että se tippuisi 400 euroon, joka sinänsä on ikävä uudistus. Sitten taas toisella puolella ajatellaan niin päin, että kun ikään kuin ei-ensimmäisestä ammattitutkinnosta saatu stipendi voi olla 395 euroa, niin se sitten ikään kuin yhdenmukaisuuden vuoksi nousisi 400 euroon. Itse asiassa noin 70 prosenttia niistä ihmisistä, jotka hakevat stipendiä, sen saavat.
Toinen muutos, mikä tässä laissa on, liittyy ikään. Elikkä kun meidän tavoitteenamme on ollut, että ihmiset olisivat työssä pidempään, niin tähän asti Koulutusrahasto on palvellut ihmisiä, jotka ovat olleet 64-vuotiaita korkeintaan, mutta jatkossa tuo yläikäraja nousee 68 vuoteen, ja se on tietenkin perusteltua työurien pidentämisen näkökulmasta. Ylipäätään aikuiskoulutustuki toimii lisäkouluttautumisen väylänä niillä aloilla, joilla meillä on usein osaavasta työvoimasta myös pulaa. Oikeastaan suurin ryhmä, joka tätä käyttää, on hoiva-alan ammattilaiset. Vielä suurempi osa niistä, jotka käyttävät Koulutusrahaston etuisuuksia, on naisia.
Mutta kun meillä koulutuspuolella siirrytään näyttötutkintoihin, niin myös tähän lakiin tuodaan ne muutokset, elikkä tutkinnot suoritettaisiin täälläkin näyttötutkintona. Kyse on siitä, miten järjestetään ammatillisia tutkintoja, miten osaamisen arviointi tapahtuu ja miten tutkintotodistus annetaan. Jatkossa se on koulutuksen järjestäjä, ja siihen pitää olla opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa.
Valiokunta teki tähän pieniä muutoksia, ei sinänsä substanssiin, vaan siihen, että kun nämä lait tulevat vähän erirytmisesti voimaan, niin voimaantulosäännöksen muutoksilla varmistettiin se, että meillä näitä stipendejä voidaan myöntää jatkossakin. Valiokunta yksimielisesti puolsi tätä esitystä.