Herra puhemies! Meillä on täällä tänä iltana käsittelyssä kansalaisaloite, joka koskee perintöverotuksen ja myös lahjaverotuksenkin poistamista, yli 57 000 henkilön allekirjoittama aloite.
Puhemies! Kannatan tämän aloitteen perusideaa. Minun mielestäni meidän olisi Suomessa syytä järkevällä aikajänteellä luopua ainakin perintöverosta ja sitten, mikäli se lahjaverokin siinä kylkiäisenä kulkee, mahdollisesti siitäkin, mutta ainakin perintöverosta. On varmasti selvää, että tämä kansalaisaloite ei varmasti tällaisenaan näin, kun budjettia käsitellään ja budjettisyksyä eletään, nyt mene läpi, mutta esimerkiksi ensi vaalikaudella tulisi pitkäjänteisesti, järkevästi, harkitusti jonkinlaisella portaikolla luopua tästä verosta.
Perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta on maksettava perintöveroa. Suuruus määräytyy perintönä saatavan omaisuuden ja sukulaisuussuhteen mukaan. Kuitenkin täällä on keskustelussa mainittu se, että vain isoista perinnöistä maksettaisiin veroa, ja minusta se väite on virheellinen, koska vain alle 20 000 euroa oleva perintöosuus on verosta vapaa. Jos tähän perintöosuuteen kuuluu kiinteää omaisuutta, kuten esimerkiksi omakotitalo, kesämökki, ehkäpä jokunen hehtaari metsittynyttä peltoa tai sitten jopa ihan sitä metsääkin, niin hyvin äkkiä nämä perintöosuudet paukkuvat yli — eipä 20 000 euroa siinä ole juuri yhtään mitään.
Puhemies! Perintöveroa perustellaan usein periaatteellisesti, kuten me olemme tänäänkin kuulleet. Sen väitetään lisäävän yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Uskotellaan, että Suomen talouselämä ja työllisyys rapautuvat, jos tumpelot perilliset jatkavat perheyrityksiä, ja että nuoret laiskistuvat makoilemaan näiden perintöjen varassa, jos tämä vero poistetaan. Perintöveron tukemiseen liittyy myös paljon vasemmistoromantiikkaa ja ihan silkkaa kateuttakin. Ajatellaan, että kyllähän miljonäärien lapsilta sopii ottaa ja sillä saadaan niitä tässäkin keskustelussa mainittuja varallisuuseroja kurottua. Kuitenkin kansan syvät rivit ovat olleet perintöverotusta vastaan jo pitkään. Eräässä muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa 75 prosenttia vastaajista kannatti perintöverosta luopumista. Perintöveroa on kutsuttu monesti jopa vihatuimmaksi veroksi.
Perintövero alkaa olla harvinaisuus myös mantereellamme Euroopassa. Jos pohjoismaisia esimerkkejä seurataan, Ruotsi ja Norja ovat luopuneet perintöverosta, ja esimerkiksi Itävalta on yksi verosta luopuneista. Mielestäni tässäkin asiassa Suomen tulee seurata yleistä pohjoismaista linjaa ja ensi vaalikaudella voitaisiin tosiaan ryhtyä toimiin veron poistamiseksi.
Perintöveron oikeudenmukaisuutta perustelevat unohtavat käytännön elämän todellisuuden. Nykyinen järjestelmä puree erityisesti sellaisiin kuolinpesiin, joissa on asuntoja tai kiinteää omaisuutta. Osumaa tulee erityisesti maaseudulle, jossa omistetaan maata eli kiinteää omaisuutta. Läheskään aina perilliset eivät pysty maksamaan veroa pesän omaisuudella, vaan vero maksetaan omista muista varoista tai otetaan lainana.
Nykyaikana kiinteistöjen muuttaminen rahaksi veron maksua varten ei ole aina helppoa. Ei varsinkaan, jos kuolemantapaus on sattunut yllättäen ja kysymyksessä on esimerkiksi talo tai rakennus maaseudulla, haja-asutusalueella. Perintöverot nousevat yllättävän koviksi ihan keskiluokkaisen henkilön kuollessa, esimerkiksi jos vainaja omisti omakotitalon, kesämökin ja pienen metsäpalstan. Merkityksetöntä ei ole sekään, että veroa maksetaan omaisuudesta, jota on hartaasti ja moneen otteeseen verotettu vuosikymmenten varrella.
Puhemies! Kansantalouden kannalta perintöveron ongelma on se, että se on vastaisku ihmisten säästämiselle ja omaehtoiselle pitkäjänteiselle vaurastumiselle. Suomessa pikemminkin pitäisi tukea piensijoittamista eli niin sanottua kansankapitalismia, ei rangaista siitä. Suomalaisille tulisi opettaa taloustaitoja ja kannustaa siirtämään varoja pankkitilien nollakoroilta vaikkapa kotimaisiin pörssiosakkeisiin. Pienomistaminen lisää talouden vakautta ja helpottaa erilaisia velkaongelmia.
Puhemies! Perintövero kerää aika paljon rahaa valtion kassaan, ja tätä aukkoa täytyy jollakin tavalla paikata. Itse olisin valmis tuomaan Ruotsin esimerkkejä, kuten esimerkiksi säätämään erityisen perityn omaisuuden luovutusvoittoveron tai säätämään, että perintövero on maksettava, jos omaisuudesta luopuu tietyn ajan kuluessa, vaikkapa viiden vuoden sisällä.
Arvoisa puhemies! Täällä on punavihreitten puolueitten näkökulmasta tuotu esille, että nyt jo on erilaisia huojennuksia perintöverossa, ja sehän pitää paikkansa. Totta kai hallintaoikeustestamenteilla ja erilaisilla omaisuusjärjestelyillä pystyy vähentämään sitä maksettavan perintöveron määrää. Täällä myös on virheellisesti todettu, että verosuunnittelu olisi jotenkin laitonta. Eihän se sellaista ole. Verojen suunnittelu on ihan ok, verojen kierto on laitonta ja rikollista toimintaa. Valitettavasti juuri ne pienituloiset ja keskituloiset, joita täällä vihervasemmisto väittää puolustavansa, eivät kyllä yleensä suunnittele sitä omaa perintöään ja sitä omaa tulevaa verotustaan ja ne kohtuuttomat seuraukset osuvat juuri sinne tavallisiin ihmisiin ja pienempituloisiin ihmisiin. Vähän tulee mieleen tästä perintöveron puolustelusta ja hienoista talousteoreettisista kommenteista, että ilmeisesti meillä on Suomessa edelleenkin semmoisia poliittisia liikkeitä, jotka ajattelevat, että Suomi on köyhä maa ja sellaiseksi jää.
Arvoisa puhemies! Ihan loppuun haluan yhden asian vielä ottaa esille, kun jälleen meillä on käsittelyssä kansalaisaloite. On tietysti upeaa, että meillä on aktiivisuutta. Tämä on sieltä omalta kotiseudultani. Myönnän oman tietämättömyyteni, etten ennen tätä keskustelua tiennyt, että tämä aloitteen alullepanija on Vaasasta, mutta pohjalaiset ovat aina lähteneet liikkeelle, joskus vähän yli-innokkaastikin. Tietysti se on arvokas asia, että kerätään nimiä ja ollaan asioitten puolella, mutta joskus on tullut vähän mieleen tällä vaalikaudella, kun näitä kansalaisaloitteita melkein kuukausittain täällä meillä käsitellään, että ovatko ihmiset ajatelleet, että tapa vaikuttaa asioihin on se, että pannaan pankkitunnuksilla nimi nettiin tai allekirjoitetaan jokin adressi. [Puhemies koputtaa] Kyllähän tilanne on se, että tätäkään asiaa — minä kannatan tätä kansalaisaloitteen ideaa — ei kansalaisaloitteella kyllä pysty ratkaisemaan, vaan pitää tehdä huolellisempi valmistelu. [Puhemies koputtaa]
Puhemies! Toivoisinkin, että puolueiden kautta vaikutettaisiin tähän perintöveronkin poistamiseen ja tämä kansalaisaloiteinstituutio, joka on tarkoitettu ikään kuin täydentäväksi ja korjaavaksi järjestelmäksi, ei muodostuisi pääsäännöksi vaan vaikutettaisiin puolueiden kautta, [Puhemies koputtaa] mieluiten oman puolueeni keskustan kautta, mutta kyllä tuolla SDP:ssäkin kannattaisi varmaan vaikuttaa — kun noita edustaja Harakan puheita kuunteli — että ymmärrettäisiin, miten tämä perintövero vaikuttaa tavallisiin ihmisiin.
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:Edustaja Kurvinen, nyt on kohta 8 minuuttia käytetty. 7 minuuttia on se raja, minkä voi käyttää.