Ärade talman, arvoisa puhemies! Göran Perssonin sosiaalidemokraattinen hallitus teki sen Ruotsissa vuonna 2004. Norjan hallitus teki sen 10 vuotta myöhemmin. Nyt meillä täällä Suomen eduskunnassa on käsittelyssä yli 50 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite, jossa toivotaan Suomenkin seuraavan naapurimaidensa esimerkkiä poistamalla perintö- ja lahjavero kokonaan. On syytä kiittää aloitteen tekijöitä, joista ainakin joku taitaa istua lehtereillä. Tack till eldsjälarna bakom detta initiativ. 

Sanottakoon heti kärkeen, että perintö- ja lahjavero on valtiolle merkittävä tulolähde. Tänä vuonna sen arvellaan tuottavan noin 720 miljoonaa euroa. Sanottakoon sekin — ja se toimikoon ehkä samalla tunnustuksena — että Sipilän hallitus on keventänyt perintö- ja lahjaveroa tällä vaalikaudella. Silti tämä vero on edelleen olemassa. Ja samalla kysymys kuuluu, minkä signaalin yhteiskunta haluaa lähettää pitämällä perintö- ja lahjaveron hengissä. Monet kansalaiset, varsinkin ihan tavalliset keskiluokkaan kuuluvat palkansaajat, kysyvät usein vaikkapa kuolinpesää jaettaessa, eikö veroja ole jo maksettu ihan riittävästi siitä aikanaan kovalla palkkatyöllä hankitusta kerrostalokaksiosta tai pienestä kesämökistä, josta sitten joutuu ehkä surutyön kylkiäisenä maksamaan vielä perintöveron. [Eero Heinäluoma: Tai pienestä eläkkeestä!]  

Ärade talman! Femton EU-länder, bland dem Sverige, har redan avskaffat arvs- och gåvoskatten som dels upplevs som en orättvis skatt och dels som en sådan som bromsar eller direkt omöjliggör lyckade generationsväxlingar i företag. Det är sådana vi behöver nu om någonsin om vi vill hålla hjulen i gång, öka tillväxten, skapa sysselsättning i våra familjeföretag, som så gärna får stanna kvar i blåvita händer hellre än att de säljs utomlands eller läggs ner, bland annat på grund av arvs- och gåvoskatten. 

Det stämmer att arvs- och gåvoskatten har sänkts den här valperioden, och tack till regeringen för det. Det stämmer också att skatten inbringar stora och välbehövliga inkomster till staten. Så att bara vilja avskaffa arvs- och gåvoskatten utan att ha ett realistiskt alternativ för hur skattebortfallet ska kompenseras, det vore naturligtvis populistiskt, alltså ansvarslöst, och så tänker inte SFP. 

Vi vill därför agera stegvis och inledningsvis avskaffa skatten i generationsväxlingar, och det här har vi också föreslagit i årets skuggbudget, och kommer att göra det på nytt i den kommande. På sikt bör vi avskaffa arvs- och gåvoskatten helt och hållet, och då ersätta den med en skatt på överlåtelsevinster som man gjorde i Sverige. Då betalas skatten först då den ärvda egendomen realiseras. Några nya skattefrälsen har vi alltså inte råd med. Däremot måste vi portionera ut skatteuppbörden på tidsaxeln så att beskattningen främjar och inte kväver det som kunde vara mer tillväxt i samhället. 

Arvoisa puhemies! Ruotsi siis poisti Göran Perssonin sosiaalidemokraattisen hallituksen aikana kokonaan perintö- ja lahjaveron vuoden 2004 lopussa. Tämä kertonee samalla siitä, että itse asia ei ole ideologinen, vaan kyse on järkevästä talouspolitiikasta ilman puoluepoliittisia silmälappuja. Alun perin perintö- ja lahjaverotusta pyrittiin Ruotsissa vain yksinkertaistamaan, mutta prosessin aikana kyseisestä verosta päätettiin luopua kokonaan. Perusteluina veron poistamiselle olivat muun muassa perheyritysten sukupolvenvaihdokset, asuntojen korkea verotusarvo ja verosuunnittelun mahdollisuus. Kuulostaako tutulta? 

Pitkällä aikavälillä on Suomessakin perusteltua, että perintö- ja lahjaverotus korvataan kokonaan luovutusvoittoverolla. Ensimmäinen askel on nyt poistaa vero yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa, mitä RKP on myös esittänyt vaihtoehtobudjetissaan. [Eero Heinäluoma: Onko 2 prosenttia liikaa?] Uudet työpaikat Suomessa syntyvät etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Monet niistä ovat perheyrityksiä, joissa sujuva sukupolvenvaihdos on edellytys liiketoiminnan jatkumiselle. [Sirpa Paatero: Niille tulee niin paljon helpotuksia, että!] Onnistunut sukupolvenvaihdos on siten myös työllisyyskysymys, jonka suurimpia haasteita on juuri verotus.  

Vuonna 2015 toimitetussa perintö- ja lahjaverotuksessa sukupolvenvaihdoshuojennusta sovellettiin runsaan 400 perinnön- ja runsaan 3 600 lahjansaajan verotuksessa. Verohuojennuksen yhteismäärä oli 141 miljoonaa euroa. Hallitus on siis tämän kauden aikana — ja kiitos siitä — edistänyt sukupolvenvaihdoksia yrityksissä ja maatiloilla keventämällä verotusta ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikossa. 

Mekin RKP:ssa uskomme, että yritystoimintaan sidotun varallisuuden siirtyminen ajoissa nuorempaan ja useimmiten aktiivisempaan omistukseen loisi uusia työpaikkoja ja verotuloja enemmän kuin mitä valtion kassaan nyt tämän nykyisen veromuodon kautta kertyy varoja. RKP:n esitys, että poistettaisiin perintö- ja lahjavero yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa, [Timo Heinonen: Miksei kaikilta?] vähentäisi toki valtion verotuloja arviolta 74 miljoonaa euroa, mutta tämä tulee kuitenkin taatusti takaisin jopa vieläkin suurempana onnistuneiden sukupolvenvaihdosten, työllisyyden ja muun toimeliaisuuden kautta.  

Talman! De nya arbetsplatserna i Finland skapas framför allt i de små och medelstora företagen. Många av dem är familjeföretag där en smidig generationsväxling är en förutsättning för att affärsverksamheten ska fortsätta. En lyckad generationsväxling är således också en sysselsättningsfråga. Därför föreslår svenska riksdagsgruppen att vi som ett första steg underlättar generationsväxlingar för företagare genom att ta bort arvs- och gåvobeskattningen för generationsväxlingar i företag och gårdbruksenheter. Det beräknas visserligen minska statens skatteinkomster med 74 miljoner euro, men det är en summa som garanterat antagligen med råge kommer tillbaka, tack vare dynamiska effekter, aktivitet och sysselsättning som lyckade generationsväxlingar skapar. [Ville Niinistön välihuuto] 

Ärade talman! Må Göran Perssons väg också i det här fallet vara Finlands. 

Arvoisa puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille, että päästään keskustelemaan perintöverotuksesta. Tuntuu välillä, että perintöoikeudellisia uudistuksia, varsinkaan monien pykälien osalta, ei saada eteenpäin. Mutta nyt me pääsemme puhumaan perintöverotuksesta. 

Olen itse ollut perintöjen kanssa tekemisissä ammattini vuoksi hyvin pitkään. Vuonna 99 sain gradun valmiiksi, tein sen perhe- ja perintöoikeudesta, ja siitä lähtien olen näiden asioiden kanssa työskennellyt. Viimeksi maistraatissa noin kymmenen vuotta tarkistin perinnönjakoja, joihin liittyi alaikäisiä ja edunvalvonnassa olevia henkilöitä. Todella usein tuli eteen se tilanne, että lapsille tai leskelle tuli veroja maksettavaksi ja oli todella taloudellisia vaikeuksia maksaa niitä, erityisesti juuri silloin kun omaisuutena oli pelkkä asunto. Pitäisikö se asunto alta myydä, jotta saisi verot maksettua, vai ottaa pankkilaina, luopua perinnöstä, [Kari Kulmala: Ei perintöä ole pakko ottaa vastaan!] mitä tulisi tehdä? 

Runsaasti olette saaneet tähän allekirjoituksia, ja se on hieno asia. 

Kaivoin vuodelta 2017 Veronmaksajain Keskusliiton koulutusmateriaalia. Luennoitsijana oli verojuristi, johtava lakimies Juha Koponen. Täällä on mielenkiintoista tietoa. Julkisuudessa aina puhutaan siitä, että tämä kohdistuu varakkaille ja tästä syystä on sitten haluttu rokottaa kaikkia. Tässä on tätä luentomateriaalia ja taulukko, jonka Veronmaksajain Keskusliitto on tehnyt, ja yllätys yllätys, ei tämä kohdistu pääsääntöisesti varakkaille. Toki hekin veroja maksavat, mutta verojärjestelmän ominaispiirteisiin kuuluu Veronmaksajain Keskusliiton mukaan se, että niin sanottu keskiluokka maksaa pääosan veroista ja veroa joutuu maksamaan jo suhteellisen pienistä perinnöistä ja progressio on jyrkkä. Tästä taulukosta näkee, että 94 prosenttia perinnön saajista kuuluu tähän luokkaan, jossa perintöosuuden arvo on korkeintaan 200 000. Jos me nyt mietimme vaikka 400 000 euron omakotitaloa, josta tulee lesken asumissuojavähennystä, niin tämähän on aivan tavanomaisen omakotitalon perillisen perintöosuus. Nämäkö ovat nyt niitä rikkaita ihmisiä? Ymmärrän erittäin hyvin tämän. 

Oikeastaan odotan todella mielenkiinnolla: Olin tuossa jokin aika sitten sosiaalidemokraattisen puolueen ilmeisesti veroyksikön tai vero-osaston, mikä lienee, tilaisuudessa, ja heidän puolueensa edusti heidän perintöveropolitiikkaansa, ja silloin ainakin julkisuudessa Timo Harakka sanoi seuraavaa: ”Perintö- ja lahjavero on markkinatalouden paras vero. Se ei kohdistu työhön vaan ansaitsemattomaan tuloon. [Antti Kurvinen: Paksua!] Se on oikeudenmukainen ja taloutta tehostava vero. Siksi lähes kaikki talouden ja verotuksen asiantuntijat kannattavat kohtuullisia perintö- ja lahjaveroja.” [Ville Niinistö: Ihan totta!] Mutta hän ei ole perehtynyt suinkaan siihen, keneen tämä kohdistuu. Jos ajatellaan pelkkää rahan keräämistä tai ollaan kateellisia, niin hyvä, näin varmaan onkin. Silloin sitä kannattaa varmasti kerätä. Mutta onko tosiaan oikeudenmukaista, että henkilö, joka jää leskenä asumaan omakotitaloon, maksaa veroja yhdessä tienatusta omaisuudesta tai leski pitää hallussaan esimerkiksi asuntoa, taloa, ja lapset maksavat siitä perintöveroa, vaikka 20 vuoteen eivät saisi euroakaan omaan omistukseensa, koska sen päällä on lesken lakisääteinen asumisoikeus perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaisesti? Sitä ei murra mikään. [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] Enkä oikein ymmärrä, minkä takia edustaja Harakka, joka nyt tuolla vaatii puheenvuoroa, puhuu myös siitä, että sosiaalidemokraatit eivät halua sääty-yhteiskuntaa. Onko se sääty-yhteiskunta, jos pidät omakotitalon ja jäät siihen asumaan, ja ne kaksi lasta käyvät sinua välillä katsomassa? [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys!] Täytyy sanoa, että sosiaalidemokraatit rakastavat veroja. [Timo Heinonen: He rakastavat veroja!] Kun heidän galluplukunsa nousevat, niin tämä tulee olemaan sitten ensi hallituskauden politiikkaa, jos he ovat pääministeripuolue. Verot tulevat nousemaan ja perintöverot aivan varmasti. 

Tästä syystä perussuomalaisten eduskuntaryhmä tulee tekemään lakialoitteen tähän vaihtoehtobudjettitilanteeseen, ja me haluamme nyt ensimmäisessä vaiheessa poistaa tämän ongelman, mikä tulee leskille ja lapsille. Me teemme sellaisen muutoksen perintö- ja lahjaverolakiin, [Timo Heinonen: Miksette kannata tätä esitystä?] että jos omaisuus tulee henkilön omistukseen ja vapaaseen hallintaan myöhemmin eli silloin, kun lesken hallintaoikeus lakkaa, niin perintöverovelvollisuus alkaa vasta silloin. Nythän se alkaa jo perittävän kuollessa, ja verovelvollisuus laukeaa. Mutta tämän pykälämuutoksen mukaisesti lesken asunto jää aina rauhaan siten, että sitä ei oteta huomioon perintöosuutta laskettaessa. 

Haluamme myös poistaa sen epäkohdan, joka on leskellä silloin, kun leski perii. Elikkä kun leski perii puolisonsa, ei ole lapsia eikä ole tehty testamenttia, niin leski maksaa vaikkapa siitä yhteisestä omakotitalosta, siitä puolikkaasta, veroa. Vaikka siitä vähennettäisiin se 90 000, niin hyvinkin tavanomaisissa omakotitaloissa tai asunto-osakkeissa Helsingissä niistä tulee mittava vero maksettavaksi. Täytyy muistaa — erityisesti sosiaalidemokraatteja haluan muistuttaa — että moni asunto on ostettu 20—30 vuotta sitten ja se on ollut erittäin halpa, ja verotushan tapahtuu käypään arvoon ja sieltä voi tulla monenkymmenentuhannen euron verot maksettavaksi. Nyt on sitten mielenkiintoista kuulla, onko tämä sosiaalidemokraattien mielestä sääty-yhteiskunta. 

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä vetää nöyräksi. Ymmärrän sen, että perintövero on aihe, jossa järkevä talouspoliittinen argumentaatio on vaikeaa, ja on vaikea perustella sitä aivan oikeaa sitaattia siitä, miksi perintövero on oikeudenmukainen ja markkinatalouden paras vero: tämä kansalaisaloite itsessään todistaa sen, että samalla kun suurin osa taloustieteilijöistä pitää sitä järkevänä ja parhaana mahdollisena verona, joka vähiten haittaa talouden toimintaa, se on samaan aikaan myös vihatuin vero, ja siksi on vaikea nousta näitten yksittäistapausten yläpuolelle.  

Totean vain, että edustaja Meren ehdottama parannus omaisten asemaan on tässä aivan paikallaan. Nämä kaikki yksittäiset heikkoudet, joita jokaiseen lakiin jää, ovat helposti korjattavissa. Se vielä sanottakoon, [Puhemies: Aika!] että hallitus, jossa hänen puolueensa oli edustettuna, muutti perintöveroa niin, että nuo äsken mainitut luvut eivät enää pidä paikkaansa. 

Arvoisa rouva puhemies! Nykyisen perintöveron aikana monet perilliset joutuvat usein myymään jopa oman kotinsa maksaakseen perintönsä, ja niin kuin tässä on tullut esille, myös monet perheyritykset ovat vaikeuksissa tässä tilanteessa. Suomalaisista perinnöistä itse asiassa 75 prosenttia on asuntovarallisuutta, ja perintövero, josta nyt tässä hyvässä kansalaisaloitteessa esitetään luovuttavaksi, on menneiden aikojen vero. Se on sitä perusperiaatteensa mukaan mutta myös kansainvälisestikin arvioituna.  

Jos siirtyisimme Ruotsin veromalliin, niin itse asiassa pääsisimme aika lähelle samanlaista verotuottoa tai tulevaisuudessa jopa suurempiin verotuottoihin, ja se olisi ajatukseltaan paljon reilumpi, sillä silloin verot maksettaisiin vasta siinä vaiheessa, kun asuntoja lähdetään myymään, eli siinä tilanteessa, kun ihmiselle aidosti sitä varallisuutta tulee. PTT on arvioinut, että valtaosa suomalaisista [Puhemies koputtaa] hyötyisi perintöveron poistosta. 

Ärade talman! RKP on tosiaankin ehdottanut, että sukupolvenvaihdosten kohdalla perintövero poistettaisiin ja korvattaisiin nimenomaan Ruotsin mallin mukaisella käytännöllä. Kyse on silloin perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisesta, eli helpotetaan yritysten tilannetta siinä tilanteessa, kun ne ovat haavoittuvaisimmillaan, eli silloin, kun tehdään johdossa muutoksia, omistussuhteissa muutoksia, silloin kun pitkäjänteistä yritystoimintaa yritetään siirtää seuraaville polville. On varmasti yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, että siinä tilanteessa ei heikennetä yrityksen rahoitusasemaa. [Eero Suutari: Se on juuri näin!] 

Arvoisa puhemies! Olisi kivaa vastustaa veroja ylipäätään. Harva haluaa maksaa mitään yksittäistä veroa, ja jos lähdetään yksi kerrallaan katsomaan kaikkia veroja, mitä on kiva vastustaa, ei jää paljon veroja jäljelle ollenkaan. Sitten pitää kuitenkin rahoittaa koulut, päiväkodit, terveyskeskukset ja hyvinvointivaltio. [Timo Heinonen: On vaihtoehtoja!]  

Perintöverossa on kysymys kuitenkin verosta, joka taloustieteilijöiden mielestä vahvasti kohdistuu sellaiseen varallisuuteen, joka on niin sanottua laiskaa rahaa. Elikkä on parempi verottaa vähemmän työntekoa ja tuottavia asioita, sellaisia, joilla luodaan hyvinvointia ja luodaan uutta rahaa, jotta suomalainen yhteiskunta pärjää. Sitten jos perintö- ja varallisuusverot poistettaisiin kokonaan, ylisukupolvellinen varallisuus pitkällä aikavälillä taloustieteilijöiden mielestä johtaa vahvasti varallisuuden keskittymiseen vain muutamiin harvoihin käsiin, ja markkinatalous silloin toimisi huonommin. On markkinatalouden etu, että on jonkinlainen perintövero, mutta sen pitää olla kohtuullinen ja siinä pitää olla pitkät maksuajat erityisesti näille keskituloisille perinnönsaajille, jotka perivät näitä omakotitaloja. Joustoja pitää olla, mutta kokonaan tästä veroluokasta ei pitäisi luopua. 

Arvoisa puhemies! Kyllä minä pidän hieman erikoisena, että eilen täällä salissa kokoomuslaiset puolustivat työttömyysturvan puskureiden käyttöä noususuhdanteessa työttömyysvakuutusmaksujen alentamiseen, ja nyt ollaan kannattamassa perintö- ja lahjaveron poistoa kokonaan siitä huolimatta, että taloustieteilijöiden keskuudessa se nähdään varsin oikeudenmukaisena verona eli hyvänä tapana huolehtia progressiivisuudesta ja siitä, että varallisuuserot eivät yhteiskunnassa liikaa kasva, sekä sellaisena verona, joka suhteellisen vähän haittaa mitään markkinoilla tapahtuvaa toimintaa, niin kuin tässä on aikaisemmissa puheenvuoroissa käynyt ilmi.  

Eli mistään taloustieteellisesti perustelluista linjauksista tässä ei ole kyse, vaan pikemminkin ideologiasta, jossa kokoomuslaiset tietenkin haluavat päästä eroon sellaisista veroista, jotka ovat tehokkaita varallisuuserojen kasvuun puuttumiseksi. Merkillepantavaa on myöskin, miten perussuomalaiset sitten tässä keskustelussa liittoutuvat suoraan kokoomuksen viereen haukkumalla sosiaalidemokraatteja ja muita vasemmistopuolueita.  

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin, kiitos näille aloitteen tekijöille.  

Kyllä perintöverosta, suoraan Anderssonille voidaan vastata, on syytäkin päästä pois, ja omaisten ja lesken ja lapsien asemaa — eli tämän keskiluokan, laajan keskiluokan, veroa maksavan keskiluokan asemaa — on parannettava. Kerran maksettua veroa ei tule maksaa enää toista kertaa. [Timo Harakka: Koko ajan maksetaan!] Ja tilanne on kohtuuton etenkin silloin, jos perijä joutuu vielä myymään tätä perintöään.  

Eli edustaja Meren tekemät parannusehdotukset tuossa ovat erittäin kannatettavia, toisin kuin se, mitä täältä on muutamilta muilta puolueilta julkisuudessa ja tässä salissakin on kuultu leskien ja raskautettujen kurittamisesta. 

Arvoisa puhemies! Suomen sijoittuminen eurooppalaiseen keskikastiin perintö- ja lahjaverotuksessa on myytti. Todellisuudessa noin neljä viidestä EU-maasta verottaa sukupolvenvaihdoksia Suomea lievemmin. Suomea kireämpää veroa maksetaan ainoastaan muutamassa maassa. Siksi tämä aloite on erittäin tärkeä, ja kiitos aloitteen tekijöille.  

Suomessa on toden totta nähty tilanteita, joissa kasvavilla ja taloutensa hyvin hoitaneilla yrityksillä ei ole taloudellisia edellytyksiä toteuttaa tätä sukupolvenvaihdosta. Mielestäni se ei ole oikein, että tällaiset kasvavat yritykset voivat joutua tällaisiin tilanteisiin. On selvää, että Suomessa on jollain aikavälillä, mieluummin nopeasti kuin hitaasti, ryhdyttävä valmistelemaan Ruotsin tai Saksan kaltaista järjestelmää, jossa veroa ei perittäisi omaisuuden siirtyessä vaan sitä myytäessä. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä aloite on hyvä tavoitteiltaan siinä kohdin, että perintö- ja lahjaveroon pitäisi tehdä vielä isompia muutoksia sen osalta, että etenkin yritysten sukupolvenvaihdoksiin saataisiin kannustusta valtion puolelta. Olen nähnyt läheltä todellisia tilanteita, joissa ihmiset joutuvat ottamaan lainaa verojen maksamiseksi jatkajien osalta. Voiko tämä olla oikeudenmukaista, kysyn niiltä, jotka vastustavat perintö- ja lahjaverotuksen muuttamista. Toki tällä kaudella on kevennetty perintö- ja lahjaverotusta vuoden 2016 alusta veroasteikkojen kaikissa portaissa. Kevennyksiä painotettiin yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Samalla muun muassa verotuksen puoliso- ja alaikäisyysvähennystä korotettiin.  

Arvoisa puhemies! On selkeästi nähtävissä, että me tarvitsemme yrityksiin paljon jatkajia ja on vaikeuksia löytää näitä jatkajia, ja tämmöiset taloudelliset seuraamukset, joita tulee, eivät kyllä houkuttele yritysten jatkajia. Kannatan lämpimästi, että verotukseenkin tulisi muutoksia [Puhemies koputtaa] jatkossa. 

Arvoisa puhemies! Tässä nyt herää kysymys, että jos keskustassa ja kokoomuksessa ja muissakin puolueissa on lämmin yksimielisyys tämän perintö- ja lahjaveron poistamisesta, niin miksi ette ole sitä toteuttaneet. Se on teillä kaikilla puolueilla, kokoomuksellakin, pitkän aikavälin tavoitteena, mutta se pitkä aikaväli ei tule koskaan toteutumaan sen tähden, että järkevä talouspolitiikka on tietenkin sitä — ja tästä olemme samaa mieltä — että työn verotusta pitää alentaa. Lisäksi Ruotsin esimerkki on siinä mielessä huono, että siellä annettiin perintöveron rapautua toisin kuin Suomessa. Meillä on laaja pohja perintöveroon, Ruotsissa ei ollut, ja Ruotsissa on nyt voimassa omaisuusvero. Haluatteko te nyt sitten omaisuusveron perintöveron tilalle? Suomen ratkaisu on hyvä. Teemu Lehtinen Veronmaksajain Keskusliitosta on sanonut Ruotsin mallista, että niille, jotka joutuvat realisoimaan perinnön, tulee ankara vero. Jos sen haluaa välttää, omaisuus lukkiutuu eli siitä ei pääse eroon. Suomen malli on hyvä, pidetään siitä kiinni. 

Arvoisa puhemies! Viime vuonna valtio sai 909 miljoonaa euroa perintö- ja lahjaveroa. Parikymmentä prosenttia siitä oli lahjaveron osuutta. Se on siis varsin merkittävä, lähes miljardin potti tuloissa, niin että siksikin täytyy miettiä, mitä tilalle, jos se poistetaan. Ja kansalaisaloite, josta on sinänsä kiitos annettava, merkitsee kyllä sitä, että tällainen aukko tulee. Jos mennään, niin kuin täällä on esitetty, Ruotsin malliin, niin Ruotsissa todellakin on otettu sitten luovutusvoiton vero erittäin ankaraksi. Se on yli 30 prosenttia, kun nyt esimerkiksi miljoonan arvoisesta perinnöstä Suomessa menee pikkuisen vajaa 15 prosenttia veroa ja jos kerää työtuloa miljoonan, niin maksaa siitä 500 000 veroa. Eli kyllä tässä on monenlaiset kysymykset mukana, ja toivon ja uskon, että valtiovarainvaliokunnan verojaosto paneutuu kaikkiin osiin ja katsoo, mikä on sitten viisasta lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä. 

Arvoisa puhemies! Todellakin, meidän täytyy miettiä sitä, mitä sen tilalle otetaan. Mutta jos lasketaan vaihtoehtoja, edustaja Meri piti minun mielestäni hyvän puheen, jossa kohdistettiin tämä oikeaan asiaan. Elikkä tässä ei ole kysymys mistään suurien omaisuuksien siirtämisestä verottomina lapsille vaan nimenomaan keskituloisten siirroista. No, esimerkiksi asuntojen myyntivoittojen verottomuuden menetykset ovat toista miljardia vuodessa. Verrattuna siihen tämä ei ole kovin suuri kysymys. Ja Ruotsissa nimenomaan myyntivoittoveron kautta saadaan enemmän tuloja kuin perintöverosta. En esitä sitä, että se kerralla poistetaan, mutta on käytävä tämä keskustelu, mitkä ovat ne menetykset, kun joudutaan realisoimaan yritysomaisuutta ja asunto-omaisuuksia ja tällaisia, verrattuna siihen, että sitä ei tarvitsisi tehdä. 

Värderade talman! Det är ett bra initiativ som vi fått att behandla, och det är alldeles uppenbart att det hos finländarna finns en vilja att komma åt arvsskatten för det handlar om vanliga löntagare, det handlar om vanliga pensionärer. Det handlar om barn som blir utan sina föräldrar i värsta fall och blir satta i en situation där man måste betala en arvsskatt som nog i det sammanhanget kan anses vara oskälig. 

Arvoisa puhemies! Tässä on kyse hyvästä aloitteesta, ja niin kuin edustaja Stefan Wallin nosti esille omassa puheenvuorossaan, RKP:n vaihtoehtobudjetissa jo tälle vuodelle ehdotettiin, että luovuttaisiin sukupolvenvaihdosten perintöverosta juuri sen takia, että tähän maahan tarvitaan yrityksiä, tarvitaan yrittäjiä. Yrityksissä syntyvät ne työpaikat, työpaikat antavat meille verotuloja, ja ne verotulot sitten vahvistavat meidän hyvinvointia. 

Tämä on hyvä aloite, ja totta kai se on niin, että me emme pysty yhtä aikaa luopumaan koko perintöverosta, mutta pitkän välin tavoite sen pitäisi olla, ja se pitäisi korvata sitten luovutusvoittoverolla. [Timo Harakka: Kuinka pitkän?] 

Arvoisa puhemies! Kuten tässä kuultiin, niin tämä perintö- ja lahjavero tuottaa melkein miljardin tällä hetkellä valtion kassaan, eli kyse on merkittävästä tulonlähteestä ja siis verosta, joka kohdistuu varallisuuteen, ja sitä kautta sen voi nähdä osana meidän varallisuutta ja pääomaverotusta ja sitä kokonaisuutta. Kysymys sitten kuuluu, että jos tämä pitää lakkauttaa ja poistaa kokonaan, niin mihin kokoomuksessa ja perussuomalaisissa sitten siirretään sitä verotuksen painopistettä — kiinteistöveroon, työn verotukseen? Onko joku sellainen veromuoto, jonka kautta näitä vastaavia tuloja halutaan kerätä?  

Jos miettii tulevaisuutta — kun tässä mainittiin, että tämä on jonkunlainen menneisyyden vero — niin tällä hetkellä myöskin kansainvälisesti puhutaan siitä, että on tarvetta lisätä varallisuuteen ja pääomiin kohdistuvaa verotusta ja siirtää verotuksen painopistettä sinne suuntaan sekä ympäristölle haitalliseen toimintaan sen sijaan, että verotetaan vaikkapa työntekoa. Eikö tämä ole nimenomaan tällainen tulevaisuuteen katsova esitys ja mene siihen suuntaan, mistä enemmän pitäisi keskustella verotuksen kehittämisen osalta? 

Arvoisa rouva puhemies! Harvalta suomalaiselta löytyy minkäänlaista ymmärrystä nykyistä perintöverojärjestelmäämme kohtaan. [Timo Heinonen: Harakalta!] Sen vuoksi minä haluan antaa kiitokset tämän kansalaisaloitteen tekijöille. Kansalaisaloitteessa ollaan ehdottomasti oikealla tiellä, ja täällä on itse asiassa useampi kokoomuskollega jo vienyt sanat suustani, muun muassa edustajat Heinonen ja Wallinheimo käyttivät hyvin tyhjentävät puheenvuorot. [Timo Harakka: Minä vuonna te poistatte sen? Minä vuonna?] Myös itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että pidemmällä tähtäimellä on oltava tavoitteena perintö- ja lahjaverosta luopuminen, ja muun muassa tämän luovutusvoittoveron selvittäminen on tärkeä asia. 

Arvoisa puhemies! Se on mielenkiintoista, että edustaja Andersson ottaa itseensä siitä, kun arvostelen sosiaalidemokraattien veropolitiikkaa. Mutta ei se mitään. Se on hyvä, että teillä on niin kuin samaistuminen, ehkä teillä on yhdistyminenkin tulossa. 

Mutta sanoisin vielä, että ilmeisesti minun puheenvuoroani ei kuunneltu. Minä ehdotin sitä, että lesken elinaikana ja hänen hallinta-aikanaan asuntoa ei oteta verotuksen piiriin ja jos leski perii, niin hänen ei tule maksaa siitä yhdessä maksetusta asunnosta veroa. En ymmärrä, eikö kuunneltu minun puheenvuoroani. 

Ja toinen kysymys on se, mitä edustaja Niinistö sanoi, että on hyvä olla kohtuullinen ja lykätä veron maksua. Se ei ole nykyisen lain mukaan kovin mahdollista, ja siinä on aina kova viivästyskorko vuosittain. Elikkä näillä haetaan juuri sitä kohtuullisuutta. Nyt te ette ole kiinnostuneita siitä eläkeläisestä, mistä te olitte eilen niin kiinnostuneita. Hän maksaa eläkkeestään veron. [Ville Niinistö: Täällä moititaan nimellä!] Se ei kiinnosta teitä, kun tämä ei ole tarpeeksi populistinen tai oma idea. En voi ymmärtää. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]  

Kiitoksia, rouva puhemies! Sain 10 sekuntia lisää, kiitos punavihreän opposition.  

Kannatan tämän kansalaisaloitteen ajatusta. Järkevällä aikajänteellä Suomen tulisi luopua perintöverotuksesta. Miksipä ei ensi kevään hallitusneuvotteluissa asiaa voisi käydä läpi. Mistä löytyisi uusia verotuskohteita? Edustaja Anderssonille ja hänen hengenheimolaisilleen sanoisin, että vaikkapa yleishyödyllisten ay-järjestöjen suuret osingot Kojamosta voisivat olla sellainen kohde, jota voisi samassa yhteydessä selvittää. 

Puhemies! On myytti, että tämä perintövero olisi rikkaiden vero. Perintöveron tukemiseen liittyy paljon vasemmistoromantiikkaa ja ihan silkkaa kateutta. Kuitenkin käytännössä nykyiset perintöveron verovapauden alarajat ovat niin matalalla, että jos vaikkapa perheeltä tai vainajalta löytyy omakotitalo, kesämökki ja vaikkapa viisi hehtaaria metsää, niin aika kova perintövero sieltä napsahtaa ihan tavalliselle keskiluokkaiselle suomalaiselle. Myös itse, puhemies, olisin [Puhemies koputtaa] valmis korvaamaan perintöveron Ruotsin tyyppisellä verojärjestelmällä, mitä täällä onkin jo hyvin avattu. 

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä Ruotsin esimerkki kaikesta huolimatta näyttää, että tämä kysymys ei ole ideologinen, vaan se, joka haluaa nähdä tässä perintöveron poistamisessa talouspoliittisia hyötyjä, myös näkee ne. [Timo Harakka: Mistä miljardi?] Elikkä Göran Perssonin sosiaalidemokraattinen hallitus poisti tämän veron näihin seikkoihin vedoten. Totta oli kuitenkin Ruotsissa se, että siellä oli lainsäädännössä porsaanreikiä, jotka mahdollistivat verosuunnittelun — skatteplanering — mutta ketkä kykenevät siihen verosuunnitteluun? Joo, ehkä niillä, joilla on resurssit palkata verojuristeja, on kykyä muutenkin. Tavalliset palkansaajat, keskiluokkaan kuuluvat ihmiset, mummot — heillä ei ole niitä kykyjä eikä välttämättä rahoja, he maksoivat sen täyden veron, ihan niin kuin edustaja Kurvinen tässä sanoi. Tähän ryhmään kohdistuvat nämä suurimmat epäkohdat tässä veromuodossa.  

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen tekijöille suuri kiitos, niin kuin monet edustajat ovat esittäneet. Yhdyn näihin kiitoksiin — tärkeä aloite. 

Edustaja Meri on perehtynyt erittäin syvällisesti perintöveroon, lahjaveroon. Hän esitteli, että perussuomalaiset tulevat tekemään lakialoitteen, jossa leskeksi joutuva ei joutuisi kärsimään tästä perintöverosta — hyvä. 

Sen verran sanon, että 80‑luvulla kotitilallani tuli sukupolvenvaihdos, ja silloin oli perintö- ja lahjavero valtavan suurella tasolla. Oli tosi vaikeaa, ja jotta veli pystyi jatkamaan siinä talossa ja talonpitoa, sisarukset tulivat sitten tietysti vastaan. Onneksi asia on kohentunut tähän päivään mennessä, ja sitä pitäisi vielä enemmänkin kohentaa, jotta myös maanviljelys [Puhemies koputtaa] olisi mahdollista tulevaisuudessa. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Meren ehdotus on itse asiassa vallan mainio. Mielestäni perintöveroa pitää tarkastella siitä näkökulmasta, miten sen maksaminen on kohtuullista niille, jotka sitä maksavat, mutta kyseenalaistan sen ajatuksen, että siitä kokonaisuudessaan voitaisiin luopua. Mutta juuri lesket ovat sellaisessa asemassa, että voisi hyvin ajatella sellaista järjestelmää, jossa lainsäädännössä lykätään sen perintöveron maksua sitten siihen, että perintö siirtyy seuraavalle sukupolvelle perittäväksi. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Näen, että juuri tällaiset joustot ovat järkeviä, joissa mietitään niitä ihmisiä, joilla on pieni maksukyky, mutta ei luovuta perintöverojärjestelmästä ja siitä rakenteesta. Sukupolvenvaihdoksissa voisi pidentää sitä maksuaikaa merkittävästi. Nämä ovat lainsäädännöllisesti mahdollisia. Mutta en lähtisi muuttamaan järjestelmän perusrakenteita, koska Ruotsin mallissakin on se ongelma, että se lukitsee omaisuuden sille tietylle henkilölle, jos ei halua sitten joutua niitä veroseuraamuksia maksamaan myöhemmin. Perintöveron pitäisi olla riippumaton siitä, mitä omaisuudella tehdään sen jälkeen, eli markkinatalouden näkökulmasta Suomen malli on kuitenkin hyvä, mutta siinä pitää etsiä joustoja niille ihmisille, joilla maksukykyongelmia voi olla. Siinä pitää olla inhimillinen. 

Arvoisa puhemies! Moni mielikuva ja kauhukuva on peräisin ajalta ennen vuotta 2017, jolloin tehtiin uudistuksia tähän lahja- ja perintöveroon, jotka muun muassa suojaavat leskeä ja perillisiä entistä paremmin — se kannattaa muistaa — joten nämä edustaja Meren esittämät luvut tuossa alussa olivat vanhentuneita. 

Esitän kaksi kysymystä. Kokoomukselle ihan yksinkertainen kysymys: sanokaa vuosiluku, jolloin perintö- ja lahjavero poistetaan, jolloin mieluummin siis perintövero poistetaan kuin esimerkiksi alennetaan työn verotusta? Ja toinen, jatkokysymys: haluatteko siis tilalle omaisuusveron, kuten Ruotsissa on? Ruotsissa valittiin näistä kahdesta veromuodosta. Siellä on edelleen voimassa omaisuusvero. Jos tämä teitä miellyttää enemmän, niin tämä on varmaan uutinen aika monelle. Lisäksi huomautan, että keskimääräinen huojennus johtaa siihen, että yritysvarallisuuden perintöveroprosentti on 2,8 prosenttia efektiivisesti. Sitä ei voi pitää kovin epäoikeudenmukaisena. 2,8 prosenttia efektiivinen perintövero — luulisin, että se on suorastaan tavoiteltava toisissa tulonlähteissä.  

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Harakalle haluaisin todeta, että tällä kaudella hallitus on vähentänyt työnteon yhteydessä maksettavaa tuloveroa noin 1,4 miljardia. Ei tätä savottaa ihan kertaheitolla hoideta loppuun asti, mutta aikansa kutakin, [Timo Harakka: Vuosiluku?] ja varmaankin ensi vaalikaudella päästään sitten perintöveron kimppuun, viimeistään, toden teolla.  

Kuten on todettu ja täällä havaittu yhdessä, tässä nykyjärjestelmässä on ongelmia. Se ei ole ongelmaton, kuten edustaja Harakka sanoi. [Timo Harakka: En ole sanonut!] On yritysten perimisessä ongelmia, jos ei ole jatkajia firmalle ja ei älytä tehdä riittävän ajoissa yrityksen omaisuuden siirrosta suunnitelmaa. Ja edelleen, ihan tavalliselle ihmiselle, tavalliselle palkansaajalle, jopa vasemmistoliiton kannattajalle se voi olla kova paikka, kun perii kesämökin ja syntyy velvollisuus maksaa siitä perintövero, jos ei varaa ole — koskee kokoomuslaisia myöskin, en tarkoita sitä, että olisimme tässä mitenkään erilaisia. Mutta kyllä tässä kehittämisen tarvetta on. 

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitos kaikille tämän kansalaisaloitteen tekijöille. Lahja- ja perintövero on yksi niistä veroista, jotka kansalaiset kokevat erittäin epäoikeudenmukaisina. Tämä erityisesti siksi, että suomalaisten varallisuus, erityisesti pienituloisten ja keskituloisten varallisuus, on vuosien saatossa kasvanut, ja se on useimmiten tullut vanhempiemme kovalla työllä, josta jo verotetulla tulolla muun muassa tämä asunto-omaisuus on hankittu.  

Kuulun niihin, jotka kannattavat perintöveron poistamista, ja jotta tästä ei tulisi kohtuutonta haittaa, niin se olisi hyvä tehdä asteittain vaikka ensi vaalikauden aikana. Voisihan siihen rahoja ottaa vaikka ammattiyhdistysliikkeelle maksettujen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistamalla. 

Arvoisa puhemies! Tässä käydään tärkeätä keskustelua. Kiitokset kaikille kansalaisaloitteen allekirjoittajille ja sen alullepanijalle Christian Pundarsille Vaasaan. 

Jag tycker själv också att vi kunde ta modell av Sverige, som under socialdemokratiskt styre slopade arvs- och gåvoskatten. Finlands stadsbudget går i år på cirka 55 miljarder euro medan det är budgeterat cirka 700 miljoner för denna skatt. Så rent fiskalt talar vi om ungefär en dryg procent, och jag vill själv påstå att de positiva dynamiska effekterna som bland annat ledamot Wallin bra var inne på kommer att vara betydligt större över tid. 

Frågan är också principiellt problematisk med tanke på att man ju har betalat skatt på såväl de pengar man har förvärvat och köpt sin lägenhet eller sommarstuga med och också överlåtelseskatter och annat. 

Här har också tagits upp den missuppfattningen att det på något sätt bara skulle gynna rika. Det är tvärtom så att det är medelinkomsttagare som ärver hundra till tvåhundratusen som råkar på största delen av smällarna. 

Toivon itse, että lähivuosina pystytään luopumaan tästä verosta. 

Arvoisa rouva puhemies! Kun niitä veroja ei nyt valtion maksettavaksi voi laittaa, niin kyllä ne on kansalaisilta jollakin tavalla kerättävä. Mutta tämä perintö- ja lahjaveroasia pitäisi kyllä hoitaa järkevämmin tässä maassa — pitkässä juoksussa varmaan siitä joudummekin luopumaan — ensisijaisesti lesken aseman turvaaminen, kun puoliso kuolee, niin että hänelle ei aiheudu siitä puolison kuolemasta kohtuutonta tilannetta. Pahimmillaan joutuu talon myymään ja lähtemään niin sanotusti mieron tielle. Sitä ei saisi tapahtua. Kyllä meidän eduskunnassa pitää kantaa sydän ihan lämpöisenä tätä asiaa eteenpäin ja tehdä niin, että lesken asema verotuksellisesti turvataan. 

Toinen yhtä tärkeä asia on pienyritysten toiminta sukupolvenvaihdostilanteessa sitten, kun yrittäjä luopuu ja luovuttaa, tai tilanteessa, jossa yrittäjä itse on menehtynyt. Kun uusi sukupolvi jatkaa, niin siinä tilanteessa yritys joutuisi vaikeuksiin. Olisi tärkeää, että se yritys jatkaa toimintaansa — se maksaa sitä kautta veroa — eikä niin, että se menee kerralla nurin ja siinä tulee valtavat vahingot yhteiskunnalle. 

Pitkässä juoksussa Ruotsin mallin mukaan meidän on kuitenkin jonain päivänä mentävä. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille tärkeästä aloitteesta. Perintövero on epäoikeudenmukainen vero, sillä se kohdistuu omaisuuteen, josta verot on jo kertaalleen maksettu. SDP:n mukaan tietenkin paras mahdollinen vero on kaksinkertainen vero. 

Perintöverosta kuitenkin seuraa monia käytännön ongelmia aivan tavallisille ahkerille suomalaisille. Perintöverosta selvitäkseen leski tai muu lähiomainen saattaa joutua ottamaan lainaa tai pakkomyymään omaisuuden. Perintövero hankaloittaa myös sukupolvenvaihdoksia yrityksissä. 

Mielestäni olisikin perusteltua, että seuraava hallitus ottaisi asiakseen ratkaista Suomen olosuhteisiin sopivan mallin ja aikataulun, jolla perintöverosta luovuttaisiin. Seuraavan hallituksen verolinjan on oltava työntekoon kannustava ja nykyistä verojärjestelmää yksinkertaistava. Suunnitelma perintöverosta luopumiseksi sopisi tähän linjaan luontevana osana. 

Arvoisa puhemies! On mielestäni hyvä ja arvokas asia, että tämä kansalaisia kiinnostava perintöverokysymys on nyt tuotu eduskunnan keskusteluun tämän kansalaisaloitteen myötä. Kiitos siitä aloitteen laatijoille ja sen allekirjoittaneille. Sinänsä se, että perintö- ja lahjavero juuri tällä hetkellä poistettaisiin niin että sitä ei enää ensi vuonna olisi, on varmaankin taloudellisesti varsin mahdotonta näiden mainittujen lähes miljardin suuruisten verotuottojen johdosta. Mutta haluaisin keskittyä siihen, että nähtäisiin tähän veroon liittyvät epäkohdat ja ongelmat ja käytäisiin niitä yhdessä ratkaisemaan ja selvittämään. Siitä voi joitakin kustannuksia koitua, mutta ei ihan niin suurta summaa. Se, että yritysten sukupolvenvaihdokset onnistuisivat, on myös työllisyyskysymys, ja totta kai meidän täytyy pyrkiä poistamaan kansalaisia kohtaavia epäoikeudenmukaisia tilanteita, kuten sitä, että omaisuus on pakko myydä kiireellä pois perintöveron maksamiseksi tai on otettava velkaa, että voi maksaa perintöveron. Näitä keinoja perussuomalaisten ryhmä on esittänyt aiemmin ja tulee esittämään vastakin, ja niitä kannatan lämpimästi. 

Arvoisa puhemies! Etteivät nyt esimerkiksi kaikki lesket ja alaikäiset perilliset tässä nyt täysin järkyty täällä salissa sanotusta, niin muutama fakta. Tilanne on se, että veroa maksetaan ylipäätään vain 20 000 euron arvoisesta perinnöstä ja leski maksaa vain siltä osin kuin perinnön arvo ylittää 110 000 euroa. Hänellä on oikeus jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, jolloin veroa ei peritä. Hyvä on, entä lapset? Perilliset saavat 10—60 prosentin huojennuksen, jos leski jää asumaan asuntoon. Esimerkki: 68-vuotias leski jää asumaan 300 000 euron arvoiseen arvoasuntoon. Kaksi lasta perii puolet asunnosta. Huojennuksen jälkeen molemmille jää maksettavaksi perintöveroa 2 000 euroa. Maksuaikaa normaalitapauksessa on kolme vuotta: ensiksi yksi vuosi kuolemantapauksen jälkeen ennen kuin se lasku tulee ja kaksi vuotta korotonta maksuaikaa [Puhemies koputtaa] sen jälkeen. Tämä on tosiasia. 

Arvoisa puhemies! Keskustan puoluekokous linjasi viime kesänä, että perintö- ja lahjaveroon pitää tehdä muutoksia ja ne pitää kohdistaa siten, että niillä saadaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus sukupolvenvaihdoksiin, työnteon kannusteisiin ja siihen, että tavallisten perintöä saavien suomalaisten tilanne helpottuu. Kuitenkin perintö- ja lahjaveron poisto kerralla ilman muita muutoksia johtaisi ojasta allikkoon. Korkeamman luovutusveron vuoksi perintöveron poisto merkitsisi joillekin tuntuvaa verotuksen nousua. Omaisuuden myyntihinnasta ei voisi enää vähentää perintö- tai lahjaverotusarvoa, ja se merkitsisi nykyistä korkeampaa veroa. Me katsomme, että verotusta tulee kehittää kokonaisvaltaisella näkemyksellä. Tämä poisto edellyttäisi muita muutoksia verojärjestelmään ja sen varmistamista, ettei muutos aiheuttaisi suurta aukkoa valtiontalouteen. Mahdolliset muutokset perintöveroon tulee tehdä osana verotuksen kokonaisuudistusta, ja tavoitteena pitää olla työllisyyttä ja talouskasvua tukeva verojärjestelmä. Ennen kaikkea pitää huomioida se, että perintöverotuksen sijaan ja [Puhemies koputtaa] kovan verotuksen sijaan yritykset voisivat investoida laitteisiin ja säilyttää työpaikat yrityksissä. 

Arvoisa puhemies! Täällä viitataan Ruotsiin aika monessa kohtaa. Ruotsissa ei ole perintö- eikä lahjaveroa. Ei siellä kyllä ole autoveroakaan, ja sen takia, kun meillä se on, sieltä tuodaan niitä ilmaston kannalta erittäin haitallisia vanhoja autoja, koska Ruotsin kruunun kurssi on tällä hetkellä edullinen. [Timo Harakka: Haluatteko omaisuusveron?] Näin tämä talous menee. — Itse kuulun siihen porukkaan, edustaja Harakka, joka haluaa poistaa perintö- ja lahjaveron, koska poistaminen aiheuttaa yksinkertaisen verojärjestelmän. Mennään sitten luovutusvoittoveroon, jossa omaisuutta realisoitaessa maksetaan vero. 

Tuosta Ruotsista vielä, edustaja Harakka: Olisimme nyt joskus mekin viisaita täällä ja tekisimme semmoisia päätöksiä kuin Ruotsissa, koska siellä työllisyysaste on lähes 80 prosenttia. Siellä on investeringssparkonto, jossa on se teidän vihaamanne omaisuusvero, joka on 0,45 prosenttia siitä tilin pääomasta. Minusta nämä ovat erittäin järkeviä järjestelmiä ja osoittavat sen, että Ruotsi on onnistunut talouspolitiikassaan paremmin. Siellä vaihtotase on 6—7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mutta, edustaja Harakka, [Puhemies koputtaa] me olemme valinneet Suomessa toisen linjan. 

Arvoisa puhemies! Otetaan myös muutama fakta. Edustaja Harakka puhuu täällä koko ajan, että minä olen puhunut vääristä luvuista. Juu, en todellakaan ole. Minä todella tiedän, mistä minä puhun. Tämä Veronmaksajain Keskusliiton luentosarja oli tämän lakimuutoksen jälkeen, ja täällä on huomioitu ne asiat, joten en ymmärrä, mistä puhutte. Lisäksi, vaikka veroluokkia muutettiin, niin ei omaisuuden arvostusta ole mihinkään muutettu. Elikkä minä en ymmärrä, mitä ihmettä te yritätte sekoittaa tätä asiaa.  

Kyllä minä tiedän, että puolisovähennys on 90 000 euroa, mutta jos on vaikka 300 000 euron omakotitalo ja se jaetaan kahdella, se on 150 000, siitä vähennetään 90 000, niin minun laskuoppini jälkeen siitä jää vielä 60 000. Kyllä siitä maksettavaa jää. Jos eläkkeellä oleva rouva asuu omakotitalossa, jonka arvo on noussut, niin hänen pitäisi useampi tonni jostain repiä rahaa, ja se ei teitä hätkäytä. Onko se näin, [Puhemies koputtaa] että no, rapatessa roiskuu, että jos nyt siinä muutaman mummon verorahat menee, niin ei se nyt haittaa, kun kokonaisuus säilyy? 

Arvoisa puhemies! Verotus on monimutkainen asia, ja kaikkea ei voi muistaa, joten kun edustaja Harakka tässä viittasi Ruotsiin, että siellä olisi edelleen varallisuusvero voimassa, niin jouduin googlaamaan. Ja kas kummaa, löysin faktan, että Ruotsissa varallisuusvero poistettiin 1.1.2007, minkä jälkeen Espanja on ainoa EU-maa, joka verottaa kotimaista varallisuutta. Italiassa on eräänlainen varallisuusverojärjestelmä. Se koskee ainoastaan ulkomaalaisia sijoituksia ja varoja. Viimeinen EU-maa, joka kokonaan poisti varallisuusveron, oli Ranska, ja se tapahtui viime vuodenvaihteessa.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Meri, on eri asia kantaa huolta pienituloisten asemasta ja mahdollisuuksista maksaa perintöveroa. Kuten tässä on kuultu hyviä esimerkkejä, niin se on pyritty huomioimaan myöskin niissä muutoksissa, mitä verotukseen on tehty. [Leena Meri: Ei ole huomioitu!] Siltä osin en usko, että on olemassa mitään erimielisyyttä puolueiden kesken. Sen sijaan minä pidän populistisena väittää, etteikö perintöveron poistaminen kokonaan olisi toimenpidemuutos, joka hyödyttäisi erityisesti rikkaita ja joka myöskin vaikeuttaisi varallisuuserojen kasvuun puuttumista. 

Mitä tulee niihin päätöksiin, jotka tämän vaalikauden aikana on tehty, niin jos nyt verrataan siihen keskusteluun, mitä on käyty hallituksen 30 miljoonan panostuksesta takuueläkkeen parantamiseen ja vähimmäispäivärahoihin, niin tällä vaalikaudellahan on käytetty 40 miljoonaa suurten miljoonaperintöjen verotuksen keventämiseen. Onko tämä sitten linjassa niiden tavoitteiden kanssa, mitä keskusta ja kokoomus ja perussuomalaisetkin tässä linjaavat, että pitää huolehtia pienituloisista, kun se todellinen politiikka, mitä tehdään, on se, että miljoonaperintöjen [Puhemies koputtaa] verotusta kevennetään ja sitten halutaan poistaa tämä vero kokonaan? 

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kuultu mielenkiintoisia talousteoreettisia puheenvuoroja vihervasemmalta. On puhuttu siitä, että omaisuus pysyy lukittuna, jos ei peritä veroa sitten, kun henkilö kuolee. Miltähän se tuntuu siinä kohtaa, kun sattuu äkkikuolema ja kun mietitään sitä 80‑luvulla rakennettua omakotitaloa, että miten sen saisi myytyä, kun tämä teidän hyvä ilmastopolitiikkanne, mitä kyselytunnilla käytiin läpi, on vielä edesauttanut sitä, että 80‑luvulla rakennettua omakotitaloa on aika vaikea myydä nykypäivänä. 

Edustaja Harakka on oikeassa siinä, että perintöveroahan pystyy huojentamaan omalla toiminnallaan, hallintaoikeustestamentilla ja monenlaisilla — en sano tempuilla vaan järkevillä toimenpiteillä. Mutta sitten kun verosuunnittelua ei ole tehty ja sattuu sopiva kohtuuton tilanne, niin verot, mitä peritään, ovat kuitenkin aika korkeita. 60 000—200 000 euron perinnöstä ensimmäisessä veroluokassa, joka on se kevyempi, vero alarajan kohdalla on 3 500 euroa ja sen jälkeen 13 prosenttia ylimenevästä osasta. Ihan jos mietitään, että on omakotitalo ja kesämökki, niin rajat paukkuvat [Puhemies koputtaa] ylitse siinä kohtaa ja aika kova se vero vaan on. [Puhemies: Aika!] 

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelussa on kysytty, mikä on kokoomuksen aikataulu. Meillä ei itse asiassa ole aikataulua, vaan meillä on puoluekokouspäätös siitä, että me haluamme tehdä selvityksen siitä, että voisimme luopua joko osittain tai kokonaan perintöverosta ja korvata sen luovutusvoittoveron kautta. Eli meillä on valmius edetä tässä reippainkin askelin. 

Perintöverosta luovuttaessa verotuloja hukkuisi siis lyhyellä aikavälillä todellakin noin 700 miljoonaa, mutta samaan aikaan tulisi rahaa merkittävästi lisää kulutukseen ja tästä ainakin noin viidennes palaisi takaisin kassaan arvonlisäverona. Toisaalta sitten luovutusvoittovero, jota olemme kokoomuksessa esittäneet, toisi alkuvaiheessa vuoden 2014 selvityksen mukaan noin 400 miljoonaa. Summa on todennäköisesti tällä hetkellä jo korkeampi. Eli kokoomuksella on aina malli esittää silloin, kun me esitämme jotain veroa purettavaksi, ja meidän mielestämme [Puhemies koputtaa] perintövero ei ole enää tästä maailmasta. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että perussuomalaisilta on tulossa lakialoite, joka poistaa kaikkein pahimpia ongelmia esimerkiksi lesken aseman suhteen. Täällä on perusteltu perintöveron poistamista sillä, että perintö on kertaalleen verotettua. Mietin sitä, että ensinnäkin perinnön saaja ei kyllä siitä ole maksanut veroa, puoliso on tietysti maksanut tietyn osan, mutta hänelle annetaan vähennykset. Sitten lapset eivät ole maksaneet. En minä ainakaan isän ja äidin veroja maksanut, mutta perin kyllä heiltä jotakin pientä. Sitten taas kun sanotaan, että maksetaan veroa veron päälle, niin kun me tankkaamme auton tai maksamme kiinteistöveron, niin minä ainakin maksan sen kertaalleen verotetulla rahalla, [Puhemies koputtaa] eli tätä kiertoa on koko ajan. Tämä peruste ei oikein istu tähän tilanteeseen. 

Arvoisa puhemies! Veroahan maksetaan siitä, että raha tai tavara siirtyy henkilöltä toiselle. Niin tässä kuin arvonlisäverossa tai työnteossa, jossa se on se työ, joka on se suorite.  

Olennaista nyt on miettiä sitä, mikä on hyvä verojärjestelmä kokonaisuudessaan, ja minusta on rehellistä sanoa tässä tilanteessa ääneen, että on suoranaista veropopulismia sanoa, että perintöverosta olisi järkevää luopua tai että siitä olisi mahdollista luopua lyhyellä aikavälillä. Ei kokoomus ole hallituksessa sitä toteuttanut, vaikka se nyt täällä sitten vähän sinne päin antaa ymmärtää, muutamat sen populistisimmat kansanedustajat. Ette te ole luopumassa perintöverosta. [Timo Heinonen: Kuka puhuu nyt populismista? Eduskunnan pahin populisti!] — Annoitte ymmärtää näin. No, nyt minä pidän huolta valtion varallisuudesta, ja te, edustaja Heinonen, te kuuntelette. — Tämä vero on niitä, jotka asiantuntijoiden mielestä ovat eniten laiskaa rahaa. Työn verotusta kannattaa keventää eniten, ensimmäisenä, sen jälkeen seuraavassa ryhmässä ovat arvonlisävero ja muut verot, joista osa ei ole työsuoritetta, [Puhemies koputtaa] vaan osa on esimerkiksi ulkomailta tulevia tavaroita, ja viimeisessä luokassa on perintövero, joka on eniten laiskaa rahaa [Puhemies koputtaa] ja jota kannattaa taloustieteen näkökulmasta verottaa. 

Ärade talman! Jos vähän kuvailisi sitä, mitä tämä voi tarkoittaa yritykselle: Jos joku perii 5 prosenttia yrityksestä ja joutuu siitä maksamaan euron perintöveroa, niin se tarkoittaa, että yrityksen pitää maksaa 20 euroa osinkoja, jota varten sillä pitäisi olla 30 euroa rahaa. Jos vielä ajattelee sitä, että yhdellä eurolla omaa pääomaa saattaa saada 3 euroa vierasta pääomaa markkinoilla. 30 euron menetys onkin 120 euron menetys yritykselle, eli se, että yritys joutuu maksamaan tälle henkilölle euron, jotta hän voisi maksaa perintöveroa, heikentää yrityksen rahoitusasemaa 120 eurolla, eli kyllä tällä on merkitystä yrityksillekin. 

Arvoisa puhemies! Ensiksi tästä Ruotsin tilanteesta. Siellä peritään sijoituksista ja sijoitusvakuutuksista omaisuuteen perustuvaa veroa. Minä sanon sitä omaisuusveroksi. Sitä ei Suomessa tehdä. Jos haluatte sen Suomeen, niin keskustelen mielelläni.  

Palaan jälleen tähän pääasiaan eli siihen, että harvinainen konsensus taloustieteilijöiden piirissä vallitsee siitä, että perintö- ja lahjavero on talouden kannalta tehokas ja oikeudenmukainen vero ja haittaa taloudellista toimintaa vähiten. Sen sijaan monet muut verot, kuten työn verotus, heikentävät talouskasvua. Viime vaalien jälkeen iso joukko taloustieteilijöitä Heikki Niskakankaasta Markus Jänttiin vetosi uudelle hallitukselle, että pidetään kohtuullinen perintö- ja lahjaverotus voimassa. Mitä tulee sitten yritysten perintötilanteisiin, niin täytyy sanoa, että nykyinen järjestelmä on yrityksille äärimmäisen edullinen ja nämä huojennukset ovat sellaisia, joitten perään ei pitäisi valittaa.  

Ärade herr talman! Medborgarinitiativet om att frångå arvs- och gåvoskatten är viktigt. För de flesta känns det orimligt att egendom som förvärvats med beskattade pengar ska beskattas ännu en gång när de ärvs. Samhällsutvecklingen och den ökade levnadsstandarden i Finland har inneburit att arv inte längre är något som berör få utan de allra flesta. 

I Sverige avskaffades arvs- och gåvoskatten av den socialdemokratiska regeringen under Göran Perssons ledning år 2004. I Norge gjordes detsamma år 2014.  

Ett helt vanligt arv består i dag ofta av ett hus eller en aktielägenhet, eventuellt en liten sommarstuga, ett fordon och kanske en liten aktieportfölj. Den här egendomen är frukter av ett långt strävsamt liv i förvärvsarbete som har beskattats. Att arvingarna mitt i sorgearbetet tvingas betala skatt på egendomen en gång till är således oskäligt. 

Det är heller inte ovanligt att arvingar tvingas sälja av den ärvda egendomen, exempelvis familjegården eller hemmanet, för att ha råd att betala arvsskatten. På Åland kan markområden och holmar som varit i familjens ägo i generationer, utan att man ens tänkt på dess ekonomiska värde, behöva säljas bort eftersom markpriserna runt omkring utvecklats så att man får en stor skatt i samband med ett arv. Mark, land som aldrig har mätts i pengar får plötsligt ett uppskattat och konstgjort ekonomiskt värde för att det ska beskattas, trots att det inte ska säljas. 

I Finland har vi redan ett högt skattetryck. En person beskattas genom hela livet, arbetsgivaren betalar avgifter, man betalar skatt på sin lön och skatt då man använder lönen. Samma arbete beskattas alltså många gånger. Skatterna används för att finansiera välfärd, vilket så klart behövs, men då man redan har betalat skatt många gånger på samma pengar känns det orimligt att samma egendom ska beskattas en gång till då den ärvs. [Timo Harakka: Det är inte samma pengar!] 

Ärade talman! Många familjeföretag står inför en generationsväxling. Att familjeföretagen bevaras som inhemskt ägda familjeföretag gynnar sysselsättningen och statsekonomin. Familjeföretag har en stor sysselsättande effekt. Därför bör samhället befrämja generationsväxlingar i företagen så att den nya generationens familjeföretagare inte behöver påbörja sina värv skuldsatta över öronen, för företagande är inte riskfritt, i synnerhet inte i en globaliserad värld. Arvsskatten får inte bli ett hinder för det långsiktiga finländska ägandet av företag. 

Ärade talman! Generationsskiften i företag skjuts i dag ofta upp på grund av arvsskatten. Det skapar i sin tur en hög medelålder bland företagare. Det leder också till att livskraftiga företag läggs ned. Generationsväxlingar borde göras med andra avvägningar än arvsskatten så att företagen kan fortsätta att investera, utvecklas och anställa.  

Generationsskiften i sig kan vara väldigt krävande och svåra att utföra. Arvsskatten försvårar detta ytterligare. Arvsskatten sätter också i praktiken våra familjeföretagare i en sämre konkurrenssituation än familjeföretagare i våra grannländer, Sverige och Norge, som också är nordiska välfärdsländer. Därför behövs en förändring, och den förändringen behövs också på grund av den ytterligare rättviseaspekten. De med stora förmögenheter skatteplanerar i dag för att undvika skatterna, bland annat genom att flytta tillgångar utomlands. Det har inte vanliga människor med små arv möjligheten att göra, så det här slår hårdast mot de vanliga människorna. Därför behövs en förändring. Den skulle genomföras om detta medborgarinitiativ godkänns. Jag stöder initiativet som över 50 000 finländare runt om i landet skrivit under. 

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja hyvät muut paikallaolijat! Itse olen jo pidemmän aikaa kannattanut perintöverosta luopumista, ja niin teen nytkin. Muistaakseni myös tuon kansalaisaloitteen kävin allekirjoittamassa silloin, kun aloite oli auki. Kiitos aloitteen tekijöille hyvästä työstä. 

Perintövero on monessa mielessä menneiden aikojen vero. Se on sitä perusperiaatteensa mukaan mutta myös kansainvälisesti arvioituna. Meidän naapurimaistamme ei itse asiassa enää yhdelläkään ole tällaista veroa käytössä, eikä perintövero enää täytä millään tavalla toimivan veron määritelmääkään. Virossa ei ole perintöveroa, vuonna 2005 sosiaalidemokraattien johdolla Ruotsi luopui perintöverosta, ja Norjakin vuonna 2014. Myös itänaapurimme Venäjä luopui perintöverosta jo vuonna 2006. Sielläkin, missä perintövero vielä meidän tapaan on käytössä, harvoissa maissa verotetaan yhtä pieniä perintöjä kuin meillä edelleen verotetaan. [Timo Harakka: Otetaan Venäjästä mallia, ilman muuta!] 

Perintöverosta luopuminen ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että verotulot hukkuisivat. Mallin tulisi nimittäin olla esimerkiksi vastaava kuin Ruotsissa, missä perintövero samalla korvattiin yhtä aikaa myyntivoittoverolla. Näin siis päästiin eroon kohtuuttomista tilanteista, missä yllättävänkin kuoleman hetkellä perintöveroon oli vaikea ja jopa mahdoton löytää rahaa. Esimerkiksi meillä Suomessakin tällä hetkellä noin 75 prosenttia perinnöistä on juuri asuntovarallisuutta. Verovelvollisen olisi kuitenkin helpompi selviytyä veroista suunnitelmallisemmin, ja näin myyntivoittovero toimisi. Nykyisen perintöveron aikana esimerkiksi perillinen usein joutuu myymään jopa oman kotinsa maksaakseen perintöveron. [Timo Harakan välihuuto] Monille perheyrityksille perintövero voi olla loppu, vaikka tiettyjä huojennuksia näihin tilanteisiin onkin tehty. Perintöveron poisto siis turvaisi myös monen perheyrityksen työllisyyttä, kun veronmaksuun tarvittavaa rahaa ei tarvitsisikaan repiä yrityksen käyttöpääomasta, jos siis ensinkään yritys tästä selviäisi.  

Ruotsissa perusajattelu on siis toisin, ja siellä lähdetään tällä hetkellä siitä, että veronmaksukyky syntyy, kun perillinen myy perittyä omaisuuttaan. Näin siis sosiaalidemokraatit Ruotsissa ovat toimineet. Tämä täyttää selvästi paremmin oikeudenmukaisen verotuksen perusperiaatteen ja vastannee varmasti paremmin myös yleistä verovelvollisten oikeustajua. Ruotsissa myytävän omaisuuden hankintahinta määritellään ostoajankohdan perusteella, on sitten kyse ostetusta tai peritystä omaisuudesta, ja onhan luovutusvoittovero myös merkittävästi kireämpi kuin perintövero. 

Tällaisella Ruotsin mallilla PTT:n jo vuonna 2014 tekemän arvion mukaan luovutusvoittoveron tuotto lisääntyisi meillä noin 400 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä, kun perintöveronkin tuotto on noussut, on todennäköistä, että summa olisi lähellä jo puolta miljardia, kun suuri määrä verotettavaa omaisuutta tulisi siis tämän kautta luovutusvoittoverotuksen täyden soveltamisen piiriin. PTT on lisäksi arvioinut, että valtaosa suomalaisista hyötyisi perintöveron poistamisesta. Perintöverosta luovuttaessa verotuloja hukkuisi lyhyellä aikavälillä noin 500—700 miljoonaa, mutta samaan aikaan rahaa tulisi merkittävästi lisää tätä kautta kulutukseen, ja tästä siis viidennes palautuisi valtion kassaan arvonlisäverona. Työllisyyskin tässä mallissa paranisi, ja lopulta siis yksittäisten suomalaisten lisäksi tästä hyötyisi koko maamme. 

Meidän nykyinen mallimme on kannustanut osan jopa veropakolaisiksikin, ja itse asiassa tämäntyyppisistä ongelmista Ruotsinkin tilanne lähti liikkeelle. Perintöveroa pääsee siis pakoon, ja tällaisessa tilanteessa häviäjänä on aina Suomi. Näin kävi aikanaan myös Ruotsissa, ja siksi maa perintöverosta luopuikin, ja loppupelissä koko Ruotsi on voittanut. 

Hämmentyneenä olen tätä keskustelua kuunnellut. Ymmärrän sen, että vihervasemmistosta perintöveroa puolustetaan, mutta sitä en ymmärrä, kuinka ihmeen tavalla myös vihreät näitä veroja rakastavat — mutta hehän rakastavat. 

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag vill också passa på att tacka initiativtagarna till det här medborgarinitiativet. Medborgarinitiativet i sig själv är ett redskap som nog aktiverar människor runt om i vårt land, och det här är ett initiativ som är mycket bra att vi nu får diskutera här i riksdagen, och som sedan får processas framåt. 

Före jag blev riksdagsledamot jobbade jag nästan 20 år inom bankbranschen med att hjälpa bland annat människor som hade förlorat en nära anhörig, som behövde hjälp med bouppteckning, med arvskifte och allt vad som kunde inträffa när en anhörig avlidit. Jag har ett ganska långt perspektiv på vad det kan betyda i enskilda fall, och i diskussionen här tidigare fick vi höra — från vänsterkanten speciellt — att de här enskilda fallen, dem ska vi ju nog lyckas fixa, att det här principiellt är en större fråga. Nu är det bara så att det är just de här vanliga människorna, just de enskilda fallen, som är de många fallen varje dag, varje år i vårt land. 

Arvoisa puhemies! Ennen kuin tulin tänne eduskuntaan kansanedustajaksi, työskentelin noin 20 vuotta muun muassa pankkilakimiehenä Pietarsaaren seudulla Pohjanmaalla, ja olen ollut lukuisissa tapauksissa mukana selvittämässä perintöjä, tekemässä perunkirjoituksia, tekemässä perinnönjakoja. Olen nähnyt, mitä perintövero käytännössä voi yksittäisen suomalaisen perheen kohdalla tarkoittaa. Olen myös nähnyt, mitä se voi tarkoittaa, jos lapsi menettää molemmat vanhempansa, ja onneksi tilanne on muuttunut vuosien varrella paremmaksi. Onneksi tässä tilanteessa on tänä päivänä parempi perintöverotuslainsäädäntö kuin aikaisemmin, ja onneksi tässä on tapahtunut myös edistystä. Mutta kaikki nämä ongelmakohdat eivät ole poistuneet. 

Värderade talman! Det är också på det sättet att vi i Finland behöver företag, vi behöver arbetsplatser. Det är via företagen och arbetsplatserna som vi skapar skatteintäkter, och det är med skatteintäkter som vi finansierar vår välfärd. Svenska folkpartiet anser att det är synnerligen motiverat att börja med att avskaffa arvsskatten när det gäller generationsväxlingar i företag eftersom vi behöver se till att vi slår vakt om att de företag som står inför generationsväxlingar också får en fortsättning och att det finns tillräckligt med morötter att fortsätta företagandet. Därför föreslår vi i vår skuggbudget också redan för det innevarande året att arvsskatten på generationsväxlingar skulle slopas. Svenska folkpartiets långsiktiga mål är att på sikt avskaffa arvsskatten i sin helhet. 

Arvoisa puhemies! Samalla, kun RKP haluaa, että pitkällä tähtäimellä luovutaan perintöverosta, haluamme myös, että verot käytännössä sitten tuodaan takaisin valtion kassaan luovutusvoittoverolla. Katsomme, että se olisi oikeudenmukainen tapa menetellä, ja katsomme myös, että olisi viisasta katsoa, miten esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on nämä asiat hoidettu. 

Tässä vaiheessa olisi kuitenkin syytä mennä yksi askel eteenpäin, ja se on konkreettisesti se, että pitäisi luopua perintöverosta, kun on kyse sukupolvenvaihdoksista yrityksissä. Me tarvitsemme yrittäjiä, me tarvitsemme jatkajia meidän perheyrityksillemme, ja se olisi viisasta tässä vaiheessa. Se sisältyy myös RKP:n vaihtoehtobudjettiin. 

Elikkä tavalliset palkansaajat, tavalliset suomalaiset, ovat ne, jotka perintöveroa maksavat, ja sen takia tämäkin kansalaisaloite on ihan tavallisten kansalaisten aloite, ja sen viesti pitää ottaa suurella vakavuudella. — Kiitoksia, tack! 

Arvoisa puhemies, värderade talman! Tämä on tärkeä kansalaisaloite, ja haluan kiittää aloitteen alullepanijaa, Christian Pundarsia. Sinne Vaasaan kiitokset. 

Ett viktigt initiativ, och en god diskussion har förts här i dag. Jag anser också själv att vi borde kunna ta modell av Sverige som under socialdemokratiskt styre slopade arvs- och gåvoskatten, och i praktiken ersatte den med en överlåtelseskatt år 2004. För att få proportion på saken kan man säga att Finlands statsbudget går på cirka 55 miljarder euro, medan arvs- och gåvoskatten i år är budgeterad till 720 miljoner. Så rent fiskalt talar vi om en dryg procent av statsbudgeten. Jag vill påstå att de positiva dynamiska effekterna över tid är betydligt större än så om vi lyckas slopa denna skatt. Jag anser också att det är principiellt problematiskt eftersom man ju faktiskt borde undvika dubbelbeskattning. Om någon ärver en tvåa eller en sommarstuga så har ju den som den har förvärvat betalat dels skatt på sina inkomster, men också överlåtelseskatt vid själva köpet. 

Yksi väärinymmärrys, en missuppfattning som råder är att det på något sätt skulle vara otroligt rika människor som drar den största nyttan av slopandet av arvs- och gåvoskatten, det stämmer inte. 

Kyse on ihan tavallisista ihmisistä, jotka perivät noin 100 000—200 000 euroa. Se on se suurin yksittäinen ryhmä, joka tätä veroa maksaa. 

Och många tvingas sälja, moni joutuu myymään, för att klara av skattesmällen. 

Itse todella toivon, että Ruotsin tavoin pystymme lähivuosina tästä verosta luopumaan. Sen verran täytyy hallitukselle kuitenkin nostaa hattua, että tämän hallituskauden aikana on edistetty sukupolvenvaihdoksia yrityksissä ja maatiloilla keventämällä verotusta ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikossa. Mekin RKP:ssä uskomme, että yritystoimintaan sidotun varallisuuden siirtyminen ajoissa nuorempaan ja useimmiten aktiivisempaan omistukseen loisi uusia työpaikkoja ja verotuloja enemmän kuin mitä valtion kassaan nyt tämän veromuodon kautta kertyy varoja. 

Här har pratats mycket om behovet av att utjämna förmögenhetsskillnader, men tyvärr är systemet sådant i dag att det är många som inte har möjlighet att i praktiken överhuvudtaget så att säga samla någon form av egendom, bland annat tack vare just och arvs- och gåvoskatten. Jag anser personligen att det är betydligt viktigare att man bekämpar fattigdom än att man bekämpar rikedom. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite perintö- ja lahjaveron poistamisesta on suuri haaste vastuulliselle päättäjälle. Se vastuullinen päättäjähän yhtyy siihen maailmanlaajuisesti harvinaisen yksimieliseen taloustieteilijöiden konsensukseen, että perintö- ja lahjavero on suositeltava väline julkisten palveluiden rahoitukseen, koska se haittaa talouden toimintaa mahdollisimman vähän. Samoin The Economist ‑lehti puolusti äskettäin voimakkaasti perintöveroa mutta huomautti samalla, että se on kenties kaikkein vihatuin vero. Tästä ristiriidasta on osoitus myös tämä kansalaisaloite, samoin kuin tässä salissa käytetyt puheenvuorot. 

Ne antavat itselleni ainakin aiheen itsekritiikkiin, koska järkiperäiset perusteluni eivät selvästikään mene perille suurelle ihmisjoukolle, ja mikä hälyttävintä, ne eivät mene perille heille, jotka hyötyvät perintö- ja lahjaverosta. Päinvastoin perintö- ja lahjaveroa vastustavat myös monet vähävaraiset ihmiset, joita tämä vero ei koske eikä tulekaan koskemaan muutoin kuin siten, että sillä osaltaan kustannetaan julkisia palveluita heidän hyväkseen. Joten täytyy nyt ehkä korostaa tämä itsestäänselvä asia, että perintövero ei ole köyhän ongelma. Perintövero ei ole vähävaraisen suomalaisen ongelma. Toisen kuvan tästä eduskuntakeskustelusta on voinut saada. 

Tästä voidaan ehkä oppia se, että aidot ja myös kuvitellut yksilötason ongelmatilanteet peittävät alleen muut perustelut. Aloitteessa sanotaan, että on olemassa tapauksia, joissa perijällä ei ole pääomaa veron maksamiseksi ja hän on näin pakotettu myymään yhdessä hankkimaansa omaisuutta. Näin täälläkin salissa on moneen kertaan todettu. Mutta voiko näin todellakin olla? Yleisin pelkohan on se, että kun puoliso kuolee, leskellä ei ole varaa maksaa perintöveroa siitä, mitä itse on ollut maksamassa. Ensinnäkin veroa maksetaan ylipäätään vain yli 20 000 euron arvoisesta perinnöstä ja leski maksaa vasta siltä osalta, jonka arvo ylittää 110 000 euroa. Hänellä on kuitenkin oikeus jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, jolloin perintöveroa ei häneltä siinä vaiheessa peritä. Entä lapset? Perilliset saavat 10—60 prosentin huojennuksen, jos leski jää asumaan asuntoon, jolloin esimerkiksi 68-vuotiaan lesken, joka jää asumaan 300 000 euron arvoiseen arvoasuntoon, kaksi lasta, jotka perivät puolet asunnosta, tämän huojennuksen jälkeen joutuvat maksamaan perintöveroa 2 000 euroa. Maksuaika on yleensä kolme vuotta — perintöveron eräpäivä on noin vuoden päästä kuolemantapauksesta, ja korotonta maksuaikaa on vielä päälle kaksi vuotta. 

Korkea perintövero tarkoittaa tietenkin aina arvokkaan omaisuuden perimistä. Kun sitä ei aina voi muuntaa rahaksi, voidaan aivan hyvin säätää mahdollisuus lykätä veronmaksua siihen saakka, kunnes perijä saa omaisuuden kokonaan haltuunsa. Tässä ei ole mitään ongelmaa. [Leena Meren välihuuto] — Kuten aikaisemmin sanoin jo, kannatan sitä ajatusta, että näin voidaan menetellä. Ehkä tämä jäi kuulematta edustaja Mereltä, jonka kokemusasiantuntijuutta tässä sinänsä arvostan. [Leena Meri: Hyvä!] Mutta sen kyllä sanon, että se, jos veroa pyritään kiertämään tai välttämään rikollisin keinoin, ei tietenkään ole mikään perustelu sen poistamiselle. Verosuunnittelua voidaan ehkäistä paikkaamalla nykyiset veropohjan aukot. Tämä ei ollut osoitettu edustaja Merelle, vaan oikeastaan edustaja Heinoselle, joka tuossa äsken perusteli sillä, että verojen välttäminen on syy olla perimättä veroa. 

Esitän neljä perustelua, arvoisa puhemies, perintö- ja lahjaveron säilyttämisen ja kehittämisen puolesta. Yhdyn tässä siis 15 suomalaisen johtavan taloustieteilijän joukkoon, jotka tämän hallituksen aloittaessa vetosivat voimakkaasti perintöveron säilyttämisen puolesta yli puolue- ja taustarajojen. 

1) Se lisää taloudellista tasa-arvoa yhteiskunnassa, kun se edes vähän tasaa varallisuuseroja. Se kohdistuu tutkitusti varakkaisiin kansalaisiin. Tämä ilmenee siitä, että kun kautta linjan vuonna 2016 perintöveroa alennettiin, siitä hyötyivät ennen kaikkea kaksi ylintä tuloluokkaa — mikä ei liene mikään yllätys. Kun perintövero rahoittaa osaltaan maailman parasta koulutusta myös vähävaraisille lapsille, Suomessa sosiaalinen liikkuvuus on maailman korkeinta luokkaa. Eli perintöveronkin ansiosta amerikkalainen unelma on mahdollinen juuri Pohjoismaissa. 

2) Perintövero ei haittaa talouskasvua. Veroasiantuntijat ja ekonomistit kannattavat laajasti perintöveroa. 

3) Se kohdistuu ansiottomiin tuottoihin. Tässä, kuten edustaja Kankaanniemi oikein totesi, ei ole mitään merkitystä sillä, montako kertaa jotain tuloa on verotettu. Kaikki raha, joka kiertää yhteiskunnassa, verotetaan moneen kertaan. Silti ansiotuloa verotetaan paljon raskaammin, mikä on paljon vahingollisempaa kuin lahjojen ja perintöjen verottaminen. 

4) Se tiivistää veropohjaa. Perintöihin ja lahjoihin sisältyy tuloeriä, joita ei ole verotettu lainkaan, kuten esimerkiksi vakuutuskuoriin ja yritysvarallisuuteen sisältyvät tulot ja arvonnousut.  

Perintö- ja lahjaveron korvaaminen esimerkiksi myyntivoittoverolla — ja tässä nojaan siis Veronmaksajien toimitusjohtajan Teemu Lehtisen arvioon — estäisi omaisuuden luovutuksia, lukitsisi omistamista, tulisi perinnön lunastajille paljon kalliimmaksi kuin nykyjärjestelmä ja haittaisi talouskasvua. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt täytyy sen verran tarkentaa tuota äskeistä edustaja Harakan puheenvuoroa, kun hän puhui siitä, että aina lapsille tulee vähennys tästä verosta, että se kyllä koskee vain ja ainoastaan alaikäisiä, että täysi-ikäiset lapset eivät saa alennusta verosta. 

Ja toiseksi, ainakin tämä perussuomalaisten lakialoite koskee nimenomaan leskeä, joka jää asumaan asuntoon. Sitä ei veroteta ennen kuin hallintaoikeus lakkaa, tai jos leski perii puolisonsa, niin asunto ei olisi perintöveron alaisuudessa. Tällä ei ole kyllä nyt mitään tekemistä minkään rikollisen toiminnan kanssa. Tämä on ihan normaalia elämää. 

Lisäksi, mitä näihin tilastoihin tulee, esitin Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2017 tilastoja, joissa nimenomaan tarkasteltiin sitä, mikä on perintöosuuden arvo. Eihän se ole muuttunut mihinkään. Totta kai, jos veroprosentit laskevat, verokertymä alenee, mutta eiväthän omaisuuden arvostus ja omaisuusmassat ole mihinkään muuttuneet. Päinvastoin, ehkä ovat nousseet, kuten asuntojen hinnat. 94 prosenttia perinnönsaajista on kuitenkin hyvin tavanomaisissa perintöveron määrissä, tämä ei ole mikään rikkaiden helpotus. 

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa puhujapöntössä jo yritin tarkentaa, tämä viittaus veron kiertämiseen, välttämiseen, jopa rikollinen välttämiseen ei ole mikään peruste sille, ettei tämä vero olisi hyvä ja hyväksyttävä. Silloin täytyy vain tiivistää veropohjaa. Tämä ei ollut kommentti mihinkään edustaja Meren aikaisempaan puheenvuoroon vaan lähinnä siihen perusteluun, jonka edustaja Heinonen tässä esitti. Ruotsissahan oltiin aivan eri tilanteessa, kun perintöverosta luovuttiin, koska perintövero oli käynyt juuri liian helpoksi kiertää. Se oli täynnä aukkoja ja reikiä, ja juuri siihen johtaisi hallituspuolueiden pyrkimys osittain heikentää perintöveroa. 

Herra puhemies! Meillä on täällä tänä iltana käsittelyssä kansalaisaloite, joka koskee perintöverotuksen ja myös lahjaverotuksenkin poistamista, yli 57 000 henkilön allekirjoittama aloite. 

Puhemies! Kannatan tämän aloitteen perusideaa. Minun mielestäni meidän olisi Suomessa syytä järkevällä aikajänteellä luopua ainakin perintöverosta ja sitten, mikäli se lahjaverokin siinä kylkiäisenä kulkee, mahdollisesti siitäkin, mutta ainakin perintöverosta. On varmasti selvää, että tämä kansalaisaloite ei varmasti tällaisenaan näin, kun budjettia käsitellään ja budjettisyksyä eletään, nyt mene läpi, mutta esimerkiksi ensi vaalikaudella tulisi pitkäjänteisesti, järkevästi, harkitusti jonkinlaisella portaikolla luopua tästä verosta. 

Perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta on maksettava perintöveroa. Suuruus määräytyy perintönä saatavan omaisuuden ja sukulaisuussuhteen mukaan. Kuitenkin täällä on keskustelussa mainittu se, että vain isoista perinnöistä maksettaisiin veroa, ja minusta se väite on virheellinen, koska vain alle 20 000 euroa oleva perintöosuus on verosta vapaa. Jos tähän perintöosuuteen kuuluu kiinteää omaisuutta, kuten esimerkiksi omakotitalo, kesämökki, ehkäpä jokunen hehtaari metsittynyttä peltoa tai sitten jopa ihan sitä metsääkin, niin hyvin äkkiä nämä perintöosuudet paukkuvat yli — eipä 20 000 euroa siinä ole juuri yhtään mitään. 

Puhemies! Perintöveroa perustellaan usein periaatteellisesti, kuten me olemme tänäänkin kuulleet. Sen väitetään lisäävän yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Uskotellaan, että Suomen talouselämä ja työllisyys rapautuvat, jos tumpelot perilliset jatkavat perheyrityksiä, ja että nuoret laiskistuvat makoilemaan näiden perintöjen varassa, jos tämä vero poistetaan. Perintöveron tukemiseen liittyy myös paljon vasemmistoromantiikkaa ja ihan silkkaa kateuttakin. Ajatellaan, että kyllähän miljonäärien lapsilta sopii ottaa ja sillä saadaan niitä tässäkin keskustelussa mainittuja varallisuuseroja kurottua. Kuitenkin kansan syvät rivit ovat olleet perintöverotusta vastaan jo pitkään. Eräässä muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa 75 prosenttia vastaajista kannatti perintöverosta luopumista. Perintöveroa on kutsuttu monesti jopa vihatuimmaksi veroksi. 

Perintövero alkaa olla harvinaisuus myös mantereellamme Euroopassa. Jos pohjoismaisia esimerkkejä seurataan, Ruotsi ja Norja ovat luopuneet perintöverosta, ja esimerkiksi Itävalta on yksi verosta luopuneista. Mielestäni tässäkin asiassa Suomen tulee seurata yleistä pohjoismaista linjaa ja ensi vaalikaudella voitaisiin tosiaan ryhtyä toimiin veron poistamiseksi. 

Perintöveron oikeudenmukaisuutta perustelevat unohtavat käytännön elämän todellisuuden. Nykyinen järjestelmä puree erityisesti sellaisiin kuolinpesiin, joissa on asuntoja tai kiinteää omaisuutta. Osumaa tulee erityisesti maaseudulle, jossa omistetaan maata eli kiinteää omaisuutta. Läheskään aina perilliset eivät pysty maksamaan veroa pesän omaisuudella, vaan vero maksetaan omista muista varoista tai otetaan lainana.  

Nykyaikana kiinteistöjen muuttaminen rahaksi veron maksua varten ei ole aina helppoa. Ei varsinkaan, jos kuolemantapaus on sattunut yllättäen ja kysymyksessä on esimerkiksi talo tai rakennus maaseudulla, haja-asutusalueella. Perintöverot nousevat yllättävän koviksi ihan keskiluokkaisen henkilön kuollessa, esimerkiksi jos vainaja omisti omakotitalon, kesämökin ja pienen metsäpalstan. Merkityksetöntä ei ole sekään, että veroa maksetaan omaisuudesta, jota on hartaasti ja moneen otteeseen verotettu vuosikymmenten varrella.  

Puhemies! Kansantalouden kannalta perintöveron ongelma on se, että se on vastaisku ihmisten säästämiselle ja omaehtoiselle pitkäjänteiselle vaurastumiselle. Suomessa pikemminkin pitäisi tukea piensijoittamista eli niin sanottua kansankapitalismia, ei rangaista siitä. Suomalaisille tulisi opettaa taloustaitoja ja kannustaa siirtämään varoja pankkitilien nollakoroilta vaikkapa kotimaisiin pörssiosakkeisiin. Pienomistaminen lisää talouden vakautta ja helpottaa erilaisia velkaongelmia. 

Puhemies! Perintövero kerää aika paljon rahaa valtion kassaan, ja tätä aukkoa täytyy jollakin tavalla paikata. Itse olisin valmis tuomaan Ruotsin esimerkkejä, kuten esimerkiksi säätämään erityisen perityn omaisuuden luovutusvoittoveron tai säätämään, että perintövero on maksettava, jos omaisuudesta luopuu tietyn ajan kuluessa, vaikkapa viiden vuoden sisällä.  

Arvoisa puhemies! Täällä on punavihreitten puolueitten näkökulmasta tuotu esille, että nyt jo on erilaisia huojennuksia perintöverossa, ja sehän pitää paikkansa. Totta kai hallintaoikeustestamenteilla ja erilaisilla omaisuusjärjestelyillä pystyy vähentämään sitä maksettavan perintöveron määrää. Täällä myös on virheellisesti todettu, että verosuunnittelu olisi jotenkin laitonta. Eihän se sellaista ole. Verojen suunnittelu on ihan ok, verojen kierto on laitonta ja rikollista toimintaa. Valitettavasti juuri ne pienituloiset ja keskituloiset, joita täällä vihervasemmisto väittää puolustavansa, eivät kyllä yleensä suunnittele sitä omaa perintöään ja sitä omaa tulevaa verotustaan ja ne kohtuuttomat seuraukset osuvat juuri sinne tavallisiin ihmisiin ja pienempituloisiin ihmisiin. Vähän tulee mieleen tästä perintöveron puolustelusta ja hienoista talousteoreettisista kommenteista, että ilmeisesti meillä on Suomessa edelleenkin semmoisia poliittisia liikkeitä, jotka ajattelevat, että Suomi on köyhä maa ja sellaiseksi jää. 

Arvoisa puhemies! Ihan loppuun haluan yhden asian vielä ottaa esille, kun jälleen meillä on käsittelyssä kansalaisaloite. On tietysti upeaa, että meillä on aktiivisuutta. Tämä on sieltä omalta kotiseudultani. Myönnän oman tietämättömyyteni, etten ennen tätä keskustelua tiennyt, että tämä aloitteen alullepanija on Vaasasta, mutta pohjalaiset ovat aina lähteneet liikkeelle, joskus vähän yli-innokkaastikin. Tietysti se on arvokas asia, että kerätään nimiä ja ollaan asioitten puolella, mutta joskus on tullut vähän mieleen tällä vaalikaudella, kun näitä kansalaisaloitteita melkein kuukausittain täällä meillä käsitellään, että ovatko ihmiset ajatelleet, että tapa vaikuttaa asioihin on se, että pannaan pankkitunnuksilla nimi nettiin tai allekirjoitetaan jokin adressi. [Puhemies koputtaa] Kyllähän tilanne on se, että tätäkään asiaa — minä kannatan tätä kansalaisaloitteen ideaa — ei kansalaisaloitteella kyllä pysty ratkaisemaan, vaan pitää tehdä huolellisempi valmistelu. [Puhemies koputtaa]  

Puhemies! Toivoisinkin, että puolueiden kautta vaikutettaisiin tähän perintöveronkin poistamiseen ja tämä kansalaisaloiteinstituutio, joka on tarkoitettu ikään kuin täydentäväksi ja korjaavaksi järjestelmäksi, ei muodostuisi pääsäännöksi vaan vaikutettaisiin puolueiden kautta, [Puhemies koputtaa] mieluiten oman puolueeni keskustan kautta, mutta kyllä tuolla SDP:ssäkin kannattaisi varmaan vaikuttaa — kun noita edustaja Harakan puheita kuunteli — että ymmärrettäisiin, miten tämä perintövero vaikuttaa tavallisiin ihmisiin.