Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajat! Halusin kuunnella tätä keskustelua, koska kyseessä on instituutio nimeltä kansalaisaloite. Silloin sen ensimmäinen foorumi on tämä sali, joka käy lähetekeskustelua. Hallituksen osalta mahdollisesti käynnistyy lainvalmisteluhankkeita, mutta ennen kaikkea mielestäni oleellista on tämä käytävä keskustelu, jossa tämäkin aloite on osoittanut tärkeytensä — ajankohtainen asia ja kansalaisten kannalta iso kysymys.
Tässä on mielestäni kaksi taustaa, miksi tämä aloite on täällä. Ensimmäinen on se, että nykyiset käytäntömme tuntuvat kovin monesta suomalaisesta maalaisjärjen vastaisilta, eli jos syyllistyy rikoksiin, sillä ei ole vaikutusta — suoraa vaikutusta, näyttävää vaikutusta — turvapaikkapäätökseen, tai toisaalta se ei vaikuta niin vahvasti kuin haluttaisiin siihen, että voidaan rikoksiin syyllistyneet karkottaa maasta. Toisaalta tämä aloite kertoo kansalaisten huolesta yleisestä turvallisuudesta. Meidän on ihan turha mennä karkuun sitä tosiasiaa, että suomalaiset kokevat laajamittaisen maahanmuuton myötä, että heidän turvallisuustilanteensa on heikentynyt. Siksi tämä aloite pitää ottaa vakavasti, ja siksi hallituksen on omalta osaltaan toimittava riippumatta siitä, miten tämä aloite itsessään eduskuntakäsittelyssä etenee.
Täytyy lähteä siitä tosiasiasta, että viranomaisten ja hallituksen — edelleen poliisin, rajanviranomaisten ja maahanmuuttoviranomaisten — tulee noudattaa lakia ja kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut. Meitä sitovat tässä koko ympäristössä kansainväliset sopimukset, EU-lainsäädäntö, kotimainen lainsäädäntö. Tämä on se kehikko, jossa me toimimme. Jos ja kun haluamme — jatkuvasti tehdään muutoksia — niin meidän pitää arvioida se, mikä on Suomen hallituksen käsissä: kansallinen lainsäädäntömme, josta olemme jo hallitusohjelmaan kirjanneet, että me teemme siihen tiukennuksia tai nopeutamme törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden poistamista maasta. Tämä asia on liikkeellä. Tätä lakia on vielä hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman yhteydessä kiirehditty niin, että — se on vaikea hanke — me pyrimme siihen, että se on heti alkuvuodesta 17 eduskunnan käsittelyssä, ja lupaan selvittää, onko sitä mahdollista vielä tästäkin nopeuttaa.
Toinen foorumi, jolla mielestäni voidaan vaikuttaa meidän toimintaympäristöömme — ja uskoisin, että tasavallan presidenttikin tarkoitti nimenomaan sitä — on Euroopan unioni. Euroopan unioni luo niin laajoilta osin meidän säännösympäristömme, toimintaympäristömme, että myöskin Euroopan unionin pitää tässä muuttuneessa maailmantilanteessa miettiä tätä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan lainsäädäntökokonaisuutta ja olla myös valmis tekemään uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä. Me olemme uudistamassa Dublin-järjestelmää. Siihen liittyy oma problematiikkansa, mutta se otsikko kertoo mielestäni sen, että meidän täytyy uudistaa turvapaikkajärjestelmäämme Euroopassa. Se ei toimi tällä hetkellä. Meidän täytyy miettiä meidän eurooppalaista lainsäädäntöämme, joka määrittelee ne prosessit, miten asioita käsitellään, kun olemme sen tilanteen edessä, että turvapaikanhakijoiden määrä Eurooppaan ja Suomeen on moninkertainen.
No, edelleen palaan kotimaahan. Se, mitä myöskin voimme tehdä ja olemme tehneet, on se, että jos turvapaikanhakija syyllistyy Suomessa rikoksiin, niin sillä on joka tapauksessa vaikutusta niin, että me voimme ottaa ja otamme tällaisen henkilön hakemuksen käsittelyyn nopeutetusti, niin sanotusti pinon pohjalta tai keskeltä päällimmäiseksi — etenkin siinä tapauksessa, että hakemus on ilmeisen perusteeton — niin että saadaan nopeasti ratkaisu tehtyä. Jos eivät täyty nämä kansainvälisen suojelun kriteerit, jolloin siis ainoastaan törkeä rikos voi vaikuttaa niin, että karkotetaan, silloin, jos on nämä alemmat suojelutarpeet, toissijainen suojelu tai humanitäärinen suojelu, näillä rikoksilla on jo heti vaikutusta ja ne voidaan silloin panna käytäntöön. Eli tämän me voimme tehdä.
Sitten meillä on tämä yleisen turvallisuuden kokonaisuus, jossa me työskentelemme. Minä haluaisin korostaa — myöskin edustaja Niikolle — että hallituspuolueet ovat yhteistuumin tehneet 80 kohdan ohjelman, jossa on paljon yleiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, näihin asioihin liittyviä kysymyksiä, ja hallitus varmasti työskentelee koko ajan tässä yhdessä.
Ja viimeiseksi, jos puhemies sallii, sanoisin muutaman sanan vielä näistä luvuista, kun ne ovat olleet tänä päivänä syystä tai toisesta niin kovasti esillä. Eli kuinka moni todennäköisesti tulee Suomesta saamaan turvapaikan? Ensinnäkään me emme voi tietää kuin todennäköisyyden, koska tällä hetkellä ja tästä oikeasti eteenpäin, tulevina viikkoina, kuukausina, käsitellään sen suuren pääjoukon turvapaikkahakemuksia, joka on saapunut viime syksystä lähtien Suomeen. Me olemme sen jälkeen hallituksen toimesta kiristäneet kriteerejä, mutta ennen kaikkea kun Maahanmuuttovirasto on tehnyt nämä turvallisuusselvitykset Somaliassa, Afganistanissa, Irakissa, niin ne ovat käytännössä kiristäneet meidän kriteerejämme. Me tulemme vasta tulevina viikkoina, kuukausina päätöksenteon myötä oikeasti näkemään, miten ne vaikuttavat.
Ja jos katsotaan tämän päivän prosentit, me olemme viime vuoden alusta tähän päivään mennessä tulleiden käsiteltyjen turvapaikkahakemusten osalta tilanteessa, jossa myönteisiä päätöksiä on 24,5 prosenttia, 2 324, kielteisiä päätöksiä 1 500, perusteettomia eli pääasiassa Dublin-tapauksia 1 571 ja rauenneita 4 100. Jos lasketaan yhteen vain kielteiset ja myönteiset, niin voidaan saada isoja prosenttilukuja myönteisten osalta. Jos katsomme koko määrän, niin prosentti on 24 myönteisissä. Näitä lukuja voi pyörittää, niistä voi löytää erilaisia totuuksia, mutta totuus on se, että lopulliset luvut siitä, kuinka moni Suomessa turvapaikan saa, me näemme, kun nämä yksilöllisesti on käsitelty. Kriteerit ovat tiukentuneet, enkä allekirjoita sitä, että meillä olisi paljon löysemmät kriteerit kuin muissa Pohjoismaissa tai Euroopassa. Mutta nämä ovat asioita, joista olemme todenneet hallituksen kesken, että me seuraamme niitä, vertaamme suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa ja sen kriteereitä ja toimintamuotoja koko ajan eri maihin, ennen kaikkea muihin Pohjoismaihin, ja olemme päättäneet, että pidämme meidän politiikkamme ja kriteeristömme tällä tasolla. Eli toivon malttia tähän prosenttikeskusteluun.
Mitä vielä tulee tähän kansalaisaloitteeseen, niin haluan toistaa sen, että ymmärrän sen tarpeellisuuden nimenomaan siitä lähtökohdasta, että ihmiset ovat huolissaan yleisestä turvallisuudesta ja että tässä meidän käytännössämme on maalaisjärjen vastaisia piirteitä, mutta me korjaamme niitä koko ajan. Siksi me olemme tänne tulleet valituiksi.
Puhemies Maria Lohela
: Nyt taitaa olla halua käydä debattia tässä, eli avataan se.