Arvoisa puhemies! Nyt on todettava, että tämän lakialoitteeni taustalla ei ole pienimmässäkään määrin minkäänlainen perussuomalaisten paine, jota tuntisin niskassani, vaan kyse on henkilöstä, joka on tullut 20 vuotta sitten Suomeen, hänellä on ollut täällä perhe. Nyt on kyse vakavasta rikollisesta. En ole tehnyt tätä perussuomalaisten paineessa taikka maahanmuuttovastaisten ihmisten ääniä kalastellakseni vaan sen takia, että minun mielestäni meidän lainsäädännössämme on selkeä aukko, joka valitettavasti on päästämässä vapaaksi henkilön, jota poliisi ja lähes kaikki viranomaiset pitävät sellaisena, että häntä ei pitäisi laskea vapaaksi.
Olen itse asiassa aiemmin tehnyt samaan asiaan liittyvän lakialoitteen vaarallisuusarvioista. Niitähän laajennettiin viime vaalikaudella niin, että ne koskevat kaikkia näitä pitkän tuomion saaneita rikollisia, ovat he sitten kantasuomalaisia, maahanmuuttajia tai ketä tahansa. Niin sen pitääkin olla, ei se ole siitä kiinni, kuka raiskaa, kuka tappaa, kuka murhaa. Minun mielestäni kaikille kuuluu sama tuomio. Olen tehnyt siis lakialoitteen siitä, että nämä vaarallisuusarviot tehtäisiin oikeuksia sitoviksi, eli jos viranomaiset eli asiantuntijat toteavat, että kyseistä henkilöä ei pidä vapauttaa elinkautisesta, niin silloin sitä ei voitaisi tehdä myöskään oikeuden päätöksellä. Ja tämä on toinen tähän samaan nippuun kuuluva lakialoite, eli itse näen ennen muuta niin, että meidän pitää tässä määrätietoisesti edetä, että voimme tällaisia henkilöitä maasta pois saada.
Aikataulu on syy siihen, että en lähtenyt keräämään tähän kansanedustajien nimiä sataa. Olen valitettavasti huomannut, että ei eduskunnassa enää tuolla sadan rajallakaan ole sellaista merkitystä, että ne saisivat edes samaa käsittelyä kuin kansalaisaloitteet, mikä minun mielestäni ehdottomasti niille kuuluisi... [Puhemies koputtaa]
Puhemies Maria Lohela
: Haluatteko jatkaa täällä? [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Niin, arvoisa puhemies, jatkan hetken täältä korokkeelta. Tuo kaksi minuuttia menee niin nopeasti. — Syy siihen, miksi en tähän kerännyt sataa nimeä, itse asiassa tuli siinä ensimmäisessä puheenvuorossani, missä totesin, että tämä täytyy saada tämän kevään aikana eduskunnassa käsiteltyä ja hoidettua. Eli kyse on siitä, että valiokuntakäsittelyyn ei kovin kauan aikaa ole, jotta laki saadaan voimaan niin, että se on ensi syksynä voimassa, kerran itse haluan, että tämä laki koskee jo tätä yhtä kyseistäkin henkilöä, vaikka harvoin ehkä lainsäädäntöä näin ajatellaan, mutta itse ajattelen tässä tapauksessa niin. Ajattelen sen myös niin, että jatkossa se koskee kaikkia muitakin, jotka tällaisessa tilanteessa ovat, eli jos todetaan, että heitä ei vapaalle pidä päästää.
Toinen syy, niin kuin tuossa jo sanoin paikaltani, on se, että olen vähän pettynyt eduskunnan kansanedustajien lakialoitteiden käsittelyyn. Meillä on runsaasti sadan kansanedustajan lakialoitteita, ja ne eivät saa vastaavaa käsittelyä kuin esimerkiksi kansalaisaloitteet, vaikka nopeasti voisi ajatella, että niillä on vähintäänkin yhtä hyvä läpimenon mahdollisuus täällä eduskunnassa kuin kansalaisaloitteilla — tänään olemme jo kuulleet, että esimerkiksi tämä tänään käsittelyssä oleva kansalaisaloite ei ole saanut yhdeltäkään puolueelta tukea, ei edes sosiaalidemokraateilta tai vasemmistoliitolta, vaan kaikki puolueet ovat olleet sitä mieltä, että kansalaisaloitetta ei pidä hyväksyä. Itse toivoisin, että jatkossa yli sadan nimen kansanedustajien lakialoitteet saisivat saman käsittelyn eli perusteellisen valiokuntakäsittelyn ja sen jälkeen mietinnön, joka tuodaan eduskunnan käsittelyyn äänestettäväksi ja päätettäväksi. Minun mielestäni se olisi vähintäänkin oikeus ja kohtuus, ja toivon, että tätä asiaa myös eduskunnassa pohditaan. Onko se sitten puhemiesneuvosto vai mikä paikka, mutta itse toivon, että tällainenkin keskustelu käydään, kun kansalaisaloitejärjestelmänkin uudistamista pohditaan.