Arvoisa puhemies! Tämä maankäyttö- ja rakennuslain muutos osittain sisältää nykyisiä määräyksiä ja ohjeita, jotka vain siirretään asetustasolta lain tasolle, ja lisäksi siinä on useita asetuksenantovaltuuksia. Sisällöllisesti olennaisimmat asiat koskevat sitä, millä tavalla matkapuhelinten kuuluvuus taataan rakennuksissa, jotka ovat aikaisempaa energiatehokkaampia. Toiseksi, hallitus esittää rakennusten kerrosalan laskentaan eräitä muutoksia, jotka käytännössä lisäävät rakennusoikeutta. 

Näistä ensimmäinen kokonaisuus eli matkapuhelinten kuuluvuuteen liittyvä asia: Siltä osin valiokunta on yksimielinen. Käydyssä keskustelussa on jonkun verran käyty köydenvetoa siitä, pitäisikö lainsäädännössä selkeästi asettaa vastuu siitä, että matkapuhelimet kuuluvat myös energiatehokkaammissa rakennuksissa, joissa on paksummat lämpöeristeet ja energiatehokkaat ikkunat sisältävät metallia eivätkä samalla tavalla päästä kenttiä läpi kuin perinteiset ikkunat — pitäisikö vastuu asettaa yksiselitteisesti joko rakentajille tai teleyhtiöille? Valiokunta kannattaa hallituksen esittämää muotoilua, joka tarkoittaa sitä, että nämä asiat käytännössä ratkaistaan yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Valiokunta myöskin pitää välttämättömänä, että ympäristöministeriö yhteistyössä rakennuttajien, asukkaiden ja teleoperaattoreiden kanssa alkaa mahdollisimman pian valmistella asetusta, jossa annetaan tarkempia säännöksiä tarvittavista teknisistä ratkaisuista. Jos sitten tässä selvitystyössä ilmenee tarvetta säätää tarkemmin kustannusvastuun kohdentamisesta, niin tehdään se sitten siinä yhteydessä. 

Rakennusoikeuden laskennan osalta hallitus esittää sitä, että sallitun kerrosalan saa ylittää erinäköisten taloteknisten järjestelmien vaatimien hormien ja myöskin huoneistoja erottavien väliseinien paksuuden osalta siltä osin kuin ne ylittävät 20 senttiä. Tällä kannustetaan mitoittamaan kuilut ja seinät siten, että lämpö- ja äänieristävyys voidaan toteuttaa terveellisyyttä ja viihtyisyyttä edistävällä tavalla. Tämä hallituksen esitys tarkoittaa sitä, että jo päätettyjen mutta vielä rakentamattomien tonttien osalta kerrosalan tulkinta muuttuu siten, että kerrosala käytännössä suurenee. Tämän asian osalta valiokunnassa on ollut pieni erimielisyys. Näiden talotekniikkajärjestelmien, hormien ja seinäpaksuuksien osalta valiokunta on yksimielinen muun muassa siksi, että hallituksen esitys osaltaan edistää puurakentamista, mutta väestönsuojien osalta valiokunta on erimielinen. Jo tälläkin hetkellä monissa kunnissa myönnetään rakennushankkeissa ylitysoikeus väestönsuojan vaatiman kerrosalan verran, mutta tällöin harkinta on kunnilla. Vastalauseen jättäneet valiokunnan jäsenet ovat sitä mieltä, että väestönsuojan osalta muutoksen pitäisi koskea vain niitä kaavoja, jotka hyväksytään tämän lain voimaantulon jälkeen, ja vanhojen kaavojen osalta väestönsuojan osalta tulkintaa rakennusoikeuden laskemisesta ei muutettaisi. 

Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokuntamme puheenjohtaja Hassille esittelystä. 

Ensinnäkin tästä sisätilakuuluvuudesta: Se siirrettiin eteenpäin jatkoselvittelyyn. Tässä on vähän tilanne, että sitä nyt sitten haluttiin pallotella, kuuluuko se verkkoyhtiölle vai rakentajalle. Tämä nyt vaatii sitten yhteistyötä ja lisäselvittelyä, ja tutustumme tietysti huolella liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuntoon mutta näin katsomme, että on viisainta edetä. 

Sitten näistä hormeista ja väestönsuojista ja näin: Se herätti keskustelua. Itseänikin tietysti huolestutti, kuinka paljon se vaikuttaa tähän julkisivuun, mutta kun tässä toteamme myös, että ei vaikuta kerroskorkeuteen ja julkisivumääräyksiin ja nämä muutokset ovat ihan prosentin kahden luokkaa, niin hallituksen esitys on kyllä tältä osin oikein hyvä ja puolustettava. 

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä nimenomaan halutaan lisätä asuntojen rakentamista, energiatehokkaita rakennuksia nimenomaan ja siten, että esimerkiksi taloteknisten järjestelmien vaatimat rakenteet tai väestönsuojat eivät olisi esteenä rakentamiselle. 

Toinen osa, johon hallituksen esityksessä puututaan, on matkaviestinten kuuluvuuden varmistaminen rakennuksissa. Rakennuksen kerrosalaa koskevaa pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että rakennusoikeuden saa ylittää väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran ja myöskin väliseinien osalta siltä osin, kun ne ylittävät 20 senttiä. Omasta mielestäni tämä hallituksen esitys on todella hyvä ja saa myöskin rakennuksia, nimenomaan asuinrakennuksia, liikkeelle. Se on hyvä asia. Matkaviestinten kuuluvuus on ongelmallinen tällä hetkellä, ja tämä tulee myöskin esille varmaan siinä vaiheessa, kun lähdetään lähes nollaenergiarakennuksia rakentamaan tai energiatehokkaita rakennuksia rakentamaan. Se, että se kuuluu koko talon alueella, on tärkeä asia huomioida. Kuten tässä jo edellisissä puheenvuoroissa on tullut esille, niin sitten tätä asiaa jatkovalmistellaan ympäristöministeriössä, ja siinä, että saadaan kuuluvuus siellä uusissa rakennuksissa, tulee olla yhteistyössä nimenomaan matkapuhelinoperaattoreiden, rakentajien, suunnittelijoiden kanssa ja heidän kesken käytävissä keskusteluissa. 

Arvoisa puhemies! Maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys, mikä nyt on saanut mietinnön muodon ympäristövaliokunnassa, on hyvä ja kannatettava. Kannattaa muistaa se, että tällaisten rakentamista helpottavien ja lisäneliöitä tuovien ratkaisujen hyväksyminen eduskunnassa on mielestäni tärkeä asia, koska tällä saadaan varmistettua se, että kun rakennusmääräykset antavat vähän joustoa, niin se mahdollistaa sitten muutamien lisäneliöiden rakentamisen, joka kuitenkin sille asujalle on äärimmäisen tärkeää. 

Kiinnittäisin kuitenkin huomiota näihin monen edustajan mainitsemiin jopa nollaenergiataloihin, joissa seinämäpaksuudet, eristepaksuudet alkavat olla aivan todella paksuja. Niissä taloissa kannattaa kuitenkin pitää se järki mielessä, että helposti syntyy tilanne, jossa valtavilla eristepaksuuksilla synnytetään se ongelma, jolloin on mahdollista, että kosteutta kertyy sinne rakenteisiin. Kun näitä valtavan paksuja eristepaksuuksia ruvetaan nyt tästä eteenpäin näköjään rakentamaan, niin toivoisin kuitenkin tässä asiassa, että ympäristövaliokunta tekisi tässä jonkunasteista tutkimustyötä tai paremminkin ottaisi vaikka omana asiana käsiteltäväksi, mikä oikeasti on tällaisen nollaenergiatalon pitkäikäisyys. Jos sinne rakenteisiin alkaa kertyä kosteutta, niin se tarkoittaa, että se on hometalo hyvin äkkiä. Silloin menetetään koko se valtava pääoma, mikä siihen taloon on sijoitettu. Vaikka me näitä hienoja systeemejä kehittelemme, niin kannattaa kuitenkin muistaa se, että rakenteiden hengittävyys on se tärkeä asia. Jos rakenteet eivät hengitä, niin ne homehtuvat. 

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä on ennennäkemätön rakennusbuumi tietyillä seuduilla menossa, ja tämä maankäyttö- ja rakennuslain muutos on erinomainen siinä mielessä, että tällä pienesti voidaan rakentamisen kustannuksia tiputtaa ja samalla sitten asuntojen hintoja. Toisaalta tämä myös joustavoittaa, kun muun muassa toimistotiloja voidaan muuttaa asunnoiksi, ja juuri joustavoittamista tarvitaan rakennusalalla myös. 

Toinen näkökohta on se, että tässä parannetaan mahdollisuuksiamme vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin kuin tässä jo aikaisemminkin on sanottu, sillä tämä mahdollistaa painovoimaista ilmanvaihtoa paremmin ja sitä kautta puurakentamista. Lisäksi tämä mahdollistaa sen, että kuiluja saadaan väljemmiksi, jolloin sitten taas laadukkaat talotekniset järjestelmät voidaan rakentaa paljon helpommin, ja tämä parantaa rakennusten energiatehokkuutta. 

Eli kaikin puolin kannatettava lakimuutos, ihan asuntojen hintojen ja ilmaston kannalta. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta on tosiaan kannatettava, ja erityisesti muutaman asian nostan tässä esiin: 

Tästä sisätilakuuluvuudesta: On hyvä, että valiokunta on nimenomaan korostanut sitä, että se asiakokonaisuus on moniulotteinen ja sen takia on välttämätöntä, että näitä kustannustehokkaita ratkaisuja ja kuuluvuuden arviointimenetelmiä erilaisiin tilanteisiin pohditaan nimenomaan yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa, koska sisätilakuuluvuus riippuu monesta asiasta ja tekijästä ja ne ovat myöskin hyvin monitahoisia, ne eivät ole yksiselitteisiä. Itse asiassa tässäkin uudessa talossa, hienossa, upeassa, peruskorjatussa Eduskuntatalossa olen törmännyt muutamiin paikkoihin, joissa sisätilakuuluvuuden kanssa on haasteita, ja varmasti tiedetään, että kun rakennusta on peruskorjattu ja asioita on suunniteltu ja tarpeet on otettu mahdollisimman hyvin huomioon, niin tavoite ei ole ollut senkaltainen. Sitten lakiin lisätään nyt myöskin mainittu säännös, että saadaan ympäristöministeriön hallinnonalalla säädettyä lakitasoinen perusvelvoite sisätilakuuluvuuden huomioon ottamisesta rakennuksen teknisissä ratkaisuissa. 

Arvoisa puhemies! Nämä kirjaukset eivät tietenkään yksin riitä, vaan ihan samalla tavalla kuin nollaenergiaan ja parempiin ja tiiviimpiin rakennuksiin siirryttäessä — jotka eivät välttämättä aina ole parempia — niihin teknisiin ratkaisuihin liittyen testaus ja siihen liittyvät asiat ovat erityisen tärkeitä. Siksi onkin oleellista, että myös sitten kun tulevaisuudessa tullaan siirtymään 5G-verkkoon — jossa oma kotikaupunkini Oulu on tällä hetkellä itse asiassa laitteitten puolella ihan maailman edelläkävijä — tehdään näitä testauksia ja vasta niitten myötä tehdään sitten [Puhemies koputtaa] velvoittavia lainsäädäntömuutoksia. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä eristepaksuuden kasvattamisesta ja sen tuomista kosteusriskeistä: Ympäristövaliokunta on käsitellyt hyvin monipuolisesti oman vastuualueensa osalta sisäilmaongelmia ja kaikkea sitä, mitä rakentamisessa pitäisi parantaa, jotta jatkossa saisimme sekä uudisrakentamisen että remonttien jäljiltä sellaisia rakennuksia, joissa ihmiset pysyvät terveinä. Ja valiokunta tulee myös jatkamaan tätä työtä. Esimerkiksi tällä viikolla kuulimme asiantuntijaa rakennusten ilmanvaihdon uusista, valmisteilla olevista määräyksistä. 

Sitten vielä tästä matkaviestinnän sisätilakuuluvuudesta toteaisin sen, että tekniikka kehittyy kovaa vauhtia, kuten edustaja Talvitie muun muassa totesi, ja nyt pystymme näkemään seuraavia tekniikan kehitysaskeleita, mutta emme kovin pitkälle eteenpäin pysty ennakoimaan, miten tekniikka tulee kehittymään. Paikoissa, joihin rakennukset rakennetaan, näiden verkkojen voimakkuudet vaihtelevat hyvin voimakkaasti, joten se, että nämä asiat käytännössä ratkaistaan yhteistyönä, on tärkeätä. 

Sitten vielä viimeiseksi haluaisin todeta tästä vastalauseesta, jonka allekirjoittajista olen yksi, että keskeinen syy siihen, miksi opposition edustajat valiokunnassa jättivät vastalauseen, on se, että erityisesti väestönsuojien kerrosalan laskennan osalta hallituksen esittämä muutos tarkoittaa takautuvaa muutosta kuntien kaavoihin, ja tällaista puuttumista kuntien [Puhemies koputtaa] itsehallintoon emme halua hyväksyä. 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hassi nosti tärkeän asian tässä esille, mutta olen hänen kanssaan kyllä aivan täysin eri mieltä, sillä pidän tätä erittäin hyvänä, että moniin näihin kaavoihin, jotka on jo kauan aikaa sitten tehty, nyt tällä uudistuksella päästään rakentamaan tehokkaammin ja saadaan ne käyttöön ilman, että täytyy käynnistää uusi kaavaprosessi. 

Pidän hyvänä erityisesti sitä, että kun tämä väestönsuojavaatimus saattaa tulla monelle varsinkin koulurakennuksissa hyvin merkittäväksi lisäkustannukseksi ja aiheuttaa viiveitä hankkeen eteenpäinviemisessä, niin nyt sallitaan sitten nämä ylitykset tähän kaavaan tämän osalta. Sanoisin, että tämä on yksi näistä erittäin hyvistä hallituksen esityksistä, mitä tällä kaudella on nähty, ja todella sujuvoittaa montaa asiaa. 

Arvoisa puhemies! Kun tätä asiaa käsiteltiin ympäristövaliokunnassa, niin siellä valiokunta-asiantuntijoiden kuulemisissa tuli esille, että väestönsuojia koskeva soveltamiskäytäntö — joka nyt siis tällä lakiesityksellä otetaan lakiin — rakennusoikeuden ylittämisen sallimisesta vaihtelee eri kunnissa, eri puolilla Suomea, ja nyt tämä hallituksen esitys sitten aikaansaa sen, että tämä vaihteleva käytäntö poistuu ja saadaan sama selkeä käytäntö koko Suomeen. Omasta mielestäni se on erittäin hyvä asia. Tällä hallituksen esityksellä nimenomaan lisätään asuntorakentamista ja myös hillitään asuntorakentamisen kustannuksia siltä osin kuin väestönsuojan osuuden saa käyttää rakennusoikeuden ylittämiseen, elikkä saadaan todennäköisesti 1—2 asuntoa tai useampia lisää siihen rakennukseen. Se on hyvä asia. Näin saadaan rakentamista toteutettua. 

Sitten se, mistä valiokunnassa vastalauseen jättäjät olivat huolissaan, että tätä sovelletaan vanhoihin kaavoihin ja niissä oleviin rakentamattomiin tontteihin: Omasta mielestäni se on erittäin hyvä asia taas tässä lakiesityksessä, että nimenomaan rakentamattomia tontteja saadaan asianmukaiseen käyttöön, että niille tulee myöskin asuinrakennuksia. Se on ollut myöskin iso huolenaihe eri kaupungeissa, että on rakentamattomia tontteja. Meillä on joissain asuntopulaa, ja näin saadaan lisää asuntoja sinne, missä niitä on jo kaavoitettu. Se on hyvä asia vain. 

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi pykälä, jonka mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että asumiseen, majoitukseen tai työskentelyyn tarkoitetut tilat suunnitellaan ja rakennetaan turvallisiksi, toimiviksi, viihtyisiksi ja käyttötarkoitukseensa soveltuviksi. Tämä on hyvä esitettynä paperilla, mutta loppukädessä se on kuitenkin sen rakentajan kädessä, minkälaista rakennusta syntyy. Osaavat rakentajat ja hyvät rakennustarvikkeet ovat se a ja o, kun me rakennamme hyvää ja kestävää rakennusta, ilman että edessä on homeongelma ja kosteusvauriot, jotka täällä ovat tänään nousseet myös kiitettävästi esille keskustelussa. 

Meillä on arviolta noin 63 000 asuntoa perusparannustarpeessa tällä hetkellä Suomessa, ja kun siihen lasketaan mukaan liiketiloja, niin tämä määrä kasvaa. Meillä on Suomessa paljon teollisuutta liittyen rakentamiseen, ja Suomi kehittää muun muassa uusia eristeratkaisuja ja on edelläkävijä niin puurakentamisen kuin erilaisten eristeratkaisujen ja pienempien talomoduulien kehittämisessä ja kanssa, ja on erittäin tärkeää, että tätä osaamista tuetaan ja myös kannustetaan. Me voimme olla suunnannäyttäjiä hyvissä rakennusteknisissä vaihtoehdoissa, ja osaamista Suomesta löytyy. 

Koulutusta tulee painottaa erityisesti, ja kun näitä entisajan rakennusmestareita nyt koulutetaan sitten uudestaan ja lisää, niin kyllä heille on ollut tarpeensa ja tarvetta on myös tulevaisuudessa. Vanhat hyvät ajat takaisin ja hyvä rakentaminen kunniaan. 

Arvoisa puhemies! Väestönsuojista ja kerrosalan laskennasta: Esimerkiksi Helsingin kaupungin edustaja totesi, että Helsingin kaupunki hyvin monissa tapauksissa on jo myöntänyt poikkeuksen eli käytännössä kerrosalan ylityksen oikeuden rakentajille väestönsuojan osalta, mutta tämä on tapauskohtaista harkintaa. Sama mahdollisuus on ollut olemassa kaikissa kunnissa. Osa kunnista on sitä käyttänyt, osa kunnista ei ole, mutta mikään korkeampi voima, jolle kunnat eivät mitään mahtaisi, ei ole kuntia estänyt tätä käyttämästä tähänkään asti. 

Se, että hallituksen esityksen mukaisesti tämä laskentatavan muutos tulee voimaan takautuvasti, tarkoittaa kunnallisen itsehallinnon kaventamista tältä osin. Tämä lisäkerrosalalahjahan koskee vain tontteja, jotka on kaavoitettu mutta ei vielä rakennettu, koska uusien kaavojen osaltahan kunnat sitten ottavat automaattisesti huomioon määritellessään sen sallitun kerrosalan, että se tarkoittaa uusissa kaavoissa eri asiaa kuin mitä se tähänastisen lain pohjalta on tarkoittanut. Muun muassa Kuntaliitto toi tämän esille, että tavallaan tämä lahja, mistä rakennusfirmat tietenkin ovat iloisia, ei koske tulevia kaavoja, koska sitten tämä laskentatavan muutos otetaan kunnissa kaavapäätöksenteossa huomioon. 

Arvoisa puhemies! On aivan oikein, että byrokratiaa puretaan, kuten Juha Sipilän hallituksen yksi pääviesti on. Rakentamisen ympäriltä sitä on purettu, ja tätä tietä pitää jatkaa — ihan niin kuin meillä tässäkin ympäristövaliokunnan mietinnössä ja hallituksen esityksessä on käyty läpi näitä yhden lajin byrokratianpurkutalkoita, joissa rakentamista helpotetaan ja annetaan muutamia neliöitä lisää. Kunnilla todellakin on se 10 prosentin harkintavara useimmissa tapauksissa antaa lisärakennusoikeutta, mikäli siihen hyvä peruste löytyy. 

Mutta kiinnittäisin huomiota yhteen asiaan, joka on mielestäni se kaikkein tärkein. Katsokaapa tämän hetken rakentamisen tasoa. Pari viikkoa sitten tässä talossa käytiin keskustelua ja lehdissäkin siitä kirjoiteltiin, että Jätkäsaaressa uusissa, muutaman kuukauden vanhoissa taloissa vesi sataa sisälle ja vesi valuu pitkin seiniä. Missä on suomalaisen rakentamisen taso? Eihän se näin voi mennä, hyvänen aika, että uudet talot happanevat pystyyn ja vesi valuu sisälle, että ensimmäinen peruskorjaus alkaa kaksi kuukautta asukkaiden muuttamisen jälkeen. 

Jossakin on pahasti vikaa tässä systeemissä, kun tällaista sutta ja sekundaa tulee ja kallista työaikaa, isot määrät rahaa hukataan ja kalliita materiaaleja tuhotaan. Kyllä tähän pitää nyt pikkuhiljaa ruveta kiinnittämään huomiota. Eivät ne hometalot synny itsestään, kyllä ne ovat ihmisen virheistä. Se on vähän niin kuin lento-onnettomuuksissa, että suurin vika niissä tapahtumissa on aina se ihmisen tekemä virhe. Ja tässä rakentamisessa uskaltaa sanoa ihan sataprosenttisella varmuudella, että jos kaksi kuukautta vanha talo rupeaa vuotamaan sisälle vettä kuin seula, niin kyllä silloin on jossakin pahasti asioita vialla. 

Näihin asioihin meidän pitää kiinnittää huomiota. Rakennetaanko yksi neliö liikaa tai liian vähän — se on ihan sivuseikka. Tärkeä asia on, että rakennetaan sellaisia taloja, joissa ihmiset viihtyvät ja joissa on terveellistä elää. 

Arvoisa puhemies! Tosiaan vielä sisätilakuuluvuuden lisäksi väestönsuojien laskemisesta rakennusten kerrosneliöihin: On kannatettavaa, että nyt tämä hallituksen esitys purkaa sen epäkohdan. Toisaalta varsinkin niissä rakennuksissa, joissa on neliöitten osalta tiukka rajaus — tai siis ollaan tavallaan rajapinnalla, tarvitseeko väestönsuoja rakentaa vai ei — siinä tilanteessa ne kustannukset ovat olleet aika kohtuuttomia sille rakennuttajalle. Elikkä ymmärrän kyllä, mitä edustaja Hassi, valiokunnan puheenjohtaja, otti esiin tuosta kunnallisen itsehallinnon kaventamisesta, koska tosiaan hallituksen esitys lähtee siitä, että tämä laki koskisi myös niitä kaavoja, jotka on hyväksytty. Toisaalta kunnissa on ollut jo nyt aika kirjavaa käytäntöä ja toisaalta tämä sitten myöskin mahdollistaa sen, ettei tarvitse uudestaan sitä kaavaprosessia laittaa eteenpäin. On meillä myöskin kaavoja, joissa on siis kaava hyväksytty mutta ei ole rakennuslupaa haettu elikkä on rakentamattomia tontteja. Näin ollen sitten siinä tilanteessa, kun se rakennuslupa haetaan, pystytään arvioimaan se, hakeeko hakija myöskin nämä väestönsuojan kerrosneliöt lisänä tähän rakentamiseen. 

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kiinnittää siihen huomiota, että tällä hallituksen esityksellä myöskin puretaan normeja siltä osin, että nyt ei tarvitse enää hakea niitä poikkeuksia siihen väestönsuojan korjaavaan rakentamiseen, että saadaan lisää asuntoja. Kuten jo tässä on tullut esille, niin meillä eri puolilla Suomea on erilaisia käytäntöjä. Nyt saadaan yksi laki, joka mahdollistaa sitten tämän toiminnan koko Suomessa. Se on se hyvä asia. 

Väestönsuojien rakentamisessa kaiken kaikkiaan itse kyllä kannattaisin, että kaavoituksessa huomioitaisiin väestönsuojien rakentaminen siten, että tulisi keskitettyjä väestönsuojia pikemminkin kuin monia yksittäisiä pieniä väestönsuojia erillisiin rakennuksiin. Se olisi omasta mielestäni hyvä asia. 

Edustaja Hassi, sanoitte, että tämä on tavallaan lahja. Omasta mielestäni tämä ei ole lahja vaan tämä lisää asuntorakentamisen mahdollisuuksia myöskin ja saadaan myöskin jo kaavoitetuilla alueilla, sellaisilla, joilla on rakentamattomia tontteja, niitä asuntorakentamisen piirin. Se on hyvä asia. 

Mutta sitten ihan tähän sisätilakuuluvuuteen vielä. Omasta mielestäni on hyvä, että valiokunta nyt tänne kirjasi, että valtioneuvoston tulee seurata jatkossa matkaviestinverkkojen kuuluvuutta sekä rakentamista koskevan sääntelyn ja sen toimeenpanon vaikutuksia matkaviestinverkkojen sisätilakuuluvuuteen ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin kuuluvuuden varmistamiseksi, jos ei sitä ole. Tämä on omasta mielestäni paitsi matkaviestinverkkojen kuuluvuuden kannalta myös esimerkiksi ikäihmisten turvapuhelinten toimivuuden kannalta äärimmäisen tärkeä asia, koska halutaan lisätä ikäihmisten kotona asumista. [Puhemies koputtaa] 

Sitten mitä täällä on tullut tähän terveellisen rakentamisen puolesta puhumiseen, niin olen itse kyllä samalla kannalla. 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hoskonen, nostitte esille lentoturvallisuuden ja siihen vertasitte tätä rakentamista. Lentoturvallisuutta käytetään monessa muussakin asiakohtana. Muun muassa potilasturvallisuutta aina verrataan siihen, että otettaisiinpa mallia sieltä lentoturvallisuudesta. 

Kiire, suunnittelun puute, pitkät alihankintaketjut ja ulkomaalainen työvoima muun muassa ovat niitä syitä, minkä takia meillä on tämä hometalo-ongelma, myös kertakäyttöyritykset mutta toki myös isot toimijat, jotka toimivat niin, että rakentaminen ei ole laadukasta. Me tarvitsemme takaisin vanhan ajan mestarit ehdottomasti rakentamaan, kertomaan, näyttämään, mitä on hyvä rakentaminen. 

Arvoisa puhemies! Lukuisilla ihmisillä, jotka kärsivät allergioista ja kosteusvaurioiden aiheuttamista sairauksista, koko elämä on käytännöllisesti katsottuna yhtä sairautta ja elämä on pilalla, kun mistään ei tule apua. Tänä päivänä tulee jo ymmärrystä sille, että on sairastunut homevaurion takia. Mutta nämä ihmiset kaipaavat tukea, nämä ihmiset ovat hädässä, ja he miettivät, mistä he löytävät turvallisen kodin. Viime aikoina on puhuttu siitä, että me tarvitsemme Suomessa tällaista asuntorakentamista näille ihmisille, jotka ovat sairastuneet homeesta. Missähän vaiheessa tällainen rakentaminen ja osaaminen Suomessa tällä hetkellä on? Varmasti tulevaisuudessa entistä enemmän heitä tarvitaan. 

Vielä sitten tämä matkaviestimien sisätilakuuluvuus: Se on äärettömän tärkeä asia. Täällä nousivat jo esille muun muassa ikäihmiset ja heidän turvapuhelimensa ja turvarannekkeensa ja se, että varmasti viesti menee perille ja apu tulee silloin, kun sitä tarvitaan. Nämäkin ovat monesti juuri sille asukkaalle sitten kustannuksia aiheuttavia tekijöitä, kun ruvetaan miettimään, minkä takia kuuluvuus on huono, ja jos menet sitten sinne firmaan sanomaan, niin sanotaan, että osta joku uusi laite. 

Arvoisa puhemies! Olen kaikkien niiden kollegojen kanssa samaa mieltä, jotka ovat korostaneet sitä, että rakennukset pitää rakentaa kunnolla, sellaisiksi, että niihin ei tule heti saman tien, eikä minun mielestäni edes kymmenien vuosien jälkeenkään, sellaisia vuotoja ja muita seikkoja, jotka luovat otolliset olot mikrobikasvustoille, joiden johdosta sitten ihmiset sairastuvat. 

Kuten jo edellä sanoin, ympäristövaliokunta on tehnyt tällä kaudella paljon työtä tämän asian suhteen ja jatkaa sitä. Viime kaudellahan tarkastusvaliokunta teki tästä asiasta perusteellisen mietinnön ja eduskunta hyväksyi aika pitkän listan lausumia, joiden toimeenpano hallituksen puolelta ei mielestäni ole ollenkaan riittävällä tasolla. Viime syksynä ympäristövaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta järjestivät aiheesta yhteisen asiantuntijakuulemisen. Tarkastusvaliokunnalla ja ympäristövaliokunnalla oli julkinen asiantuntijakuuleminen tämän vuoden kesällä tästä asiasta. Sen lisäksi ympäristövaliokunta on tämän aihepiirin tiimoilta kuullut omissa ei-julkisissa kokouksissaan useita asiantuntijoita useina kertoina. Ympäristövaliokunnan jäsenistä aika moni on mukana myöskin kansanedustajien sisäilmaryhmässä, joka 10. tätä kuuta yhdessä Tutkaksen, Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran, kanssa järjesti tilaisuuden, jossa kuulimme hyvinkin järkyttäviä kertomuksia sisäilmasta sairastuneiden elämänkohtaloista, ja olen samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, jotka ovat todenneet, että heidän tilanteensa ja sairastumisensa pitää ottaa vakavasti. 

Arvoisa puhemies! Tässä tuli puheeksi eduskunnan sisäilmatyöryhmä, ja olen siinä perussuomalaisten jäsenenä. Meillä tosiaan oli tämä tapaaminen, ja siellä oli monenlaista tarinaa ja varmasti ovat joutuneet taistelemaan hyvinkin paljon asioiden eteen. 

Katselin tämmöistä Kuntaliiton muistiota ja selvitystä tässä sisäilmatyöryhmän työn yhteydessä, ja Suomen Kuntaliittokin on ollut kovin huolissaan tästä, ja heidän mukaansa merkittävä osa kuntien rakennuskannasta, joka on yli 40 vuotta vanhaa, nämä 60—70-luvulla rakennetut rakenteet, on nykypäivänä riskirakenteita, ja tästä usein aiheutuu kosteus- ja homeongelmia. Kuntaliitto on ollut huolissaan valtion ja kuntien tiukasta taloudellisesta tilanteesta ja mahdollisuudesta puuttua näihin, ja tämä korjausvelka vain kasvaa. Kaikki me kuntapäättäjät tietysti tiedämme, minkälaista mietintää se on, kun se rakennus pitäisi ehkä purkaa ja sitten pitäisi rakentaa uutta, on sairastuneita ja koulunkäyntivaikeuksia ja monta muuta. Kuntaliitto suosittaa myös tämmöisiä monialaisia asiantuntijaryhmiä. Yhdessä pohdittaisiin semmoisten ihmisten kanssa, joilla on kokemusta ja osaamista sisäilma-asioissa, he olisivat mukana suunnittelemassa, niin että me emme sitten uudestaan rakentaisi sutta. 

Tuossa muutaman pykälän päästä onkin näitä talousarvioaloitteita, ja meillä perussuomalaisten eduskuntaryhmällä onkin talousarvioaloite sisäilmasta sairastuneiden auttamisesta, että mitä kuitenkin voitaisiin tehdä niiden ihmisten hyväksi, jotka ovat joko rakentamisen huonon laadun tai muun syyn vuoksi sairastuneet vakavasti. Heitähän on noin 800 000 Suomessa. Se on merkittävä määrä. 

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut nyt se vaihe, että puhutaan terveellisestä rakentamisesta ja terveellisistä rakennuksista. Myöskin tämä hallituksen esitys mahdollistaa terveellisen rakentamisen. Tässä on nimenomaan varauduttu siihen, että taloteknisten kuilujen vaatimukset eivät ole enää esteenä esimerkiksi ilmanvaihdon vaatimille putkistojen vedoille, eli tämä hallituksen esitys myös edesauttaa painovoimaisen ilmanvaihdon rakentamista rakennuksiin. Se on hyvä asia omasta mielestäni. 

Kaiken kaikkiaan sisäilmaongelmat rakennuksissa ovat aivan liian suuret Suomessa, ja niihin pitää paneutua todella paljon. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että etenkin tällä eduskuntakaudella eduskunta on ottanut asian huomioon. Ennen kaikkea hallitus on ottanut sen huomioon, ja tietääkseni tulevaisuudessa myöskin pääministeri on tuomassa keskustelun tänne eduskuntasaliin tästä kyseisestä asiasta. Samoin myöskin tarkastusvaliokunta on paneutunut asiaan. Ja kuten edustaja, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hassi sanoi, ympäristövaliokunta on useassa kokouksessaan paneutunut tähän asiaan, myöskin rakentamisen laadun osalta, myöskin sisäilmaongelmien osalta ja myöskin niiden ihmisten osalta, jotka ovat jo sairastuneet sisäilmaongelmien aiheuttamiin sairauksiin. Näiden ihmisten tulevaisuus ja heidän toimeentulonsa on iso asia, miten he selviytyvät näistä sairauksista. Siihen tulee myöskin kiinnittää huomiota. 

Omasta mielestäni tämä hallituksen esitys on hyvä, ja toivon, että tämä menee eteenpäin. 

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat pitäneet kovin tärkeänä, että sisäilmaongelmat nousevat esiin ja niiden eteen tehdään toimia. Uskallan väittää, että se, missä tilassa tällä hetkellä meillä asuntoja on, ja nämä homepesät, sisäilmaongelmat, estävät ja hidastavat asuntokauppaa Suomessa. Kiinteistöt eivät liiku, asunnot eivät myy. Yhtenä syynä on myös kuluttajan, kansalaisen, asukkaan, pelko siitä, voiko ostaa kodin, ettei siitä tule minkäänlaista homepommia ja ettei se kummittele elämässä seuraavat vuodet ja vie kaikkea sitä, mitä on ansainnut. Eli se koko elämän tienesti, se koko elämän hankinta, oma asunto, voikin paljastua todella pahaksi paikaksi. 

Toki ilman kuntotarkastusta mitään ei tietenkään tänä päivänä myydä, mutta ne ovat monesti hintavia myös ne kuntokartoitukset. Tietysti laaduissa on varmasti eroa ja sielläkin mietitään, voiko siihenkään luottaa, kun asuntoa ostetaan, että voiko ostaa vanhaa taloa, joka monta kertaa, jos se on tehty hyvin ja jos siellä on perustukset kunnossa, onkin oiva ja hyvä ratkaisu ja josta ehkä pienellä remontoinnilla saisi vielä entistäkin ehomman. Mutta se, mitä on tapahtunut nyt nousukauden aikaan ja menneinä vuosina, eli on tehty sutta liian paljon, rakennettu kiireellä ja myös huonoista materiaaleista, on vaikuttanut siihen, että suomalaiset eivät uskalla enää ostaa taloa ja asunnot eivät myy. Tämä on varsinkin maakunnissa ja pienemmillä paikkakunnilla suuri ongelma. Kyllä meidän pitäisi saada kiinteistöjä myös kaupaksi, eikä niin että asuntojen hinnat vain laskevat koko ajan ja kiinteistöt eivät liiku kuin vain suurissa kaupungeissa ylihintaan.