Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyyn tulevan esityksen tarkoituksena on osaltaan mahdollistaa maakunta- ja sote-uudistuksen sujuva toimeenpano. Esityksellä jatketaan vuodella jo aiemmin säädettyjen kuntien eräitä sosiaali- ja terveydenhuollon oikeustoimia väliaikaisesti rajoittavan lain ja Paras-puitelain yhteistoimintavelvoitteiden jatkamista koskevan lain voimassaoloa. Lakien jatkamisella voidaan vaikuttaa siihen, että ennen uudistuksen voimaantuloa kunnat ja kuntayhtymät eivät tee oikeustoimia, jotka rajoittaisivat perusteettomasti tulevien maakuntien mahdollisuuksia vastata lakisääteisistä velvoitteistaan. Lisäksi Paras-puitelain mukaisten yhteistoimintavelvoitteiden jatkamisella halutaan estää toimivien yhteistyörakenteiden purkautuminen yhden vuoden ajaksi.
Esitykseen sisältyvistä kahdesta laista keskeinen on nyt ehdotus kuntien sote-oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta. Lailla puututaan kahteen merkittävään asiaan, sote-palvelujen ulkoistamiseen ja rakennusinvestointeihin. Tämä laki säädettiin ensimmäisen kerran jo viime vuonna, kun oli nähtävissä, että sote-uudistuksen lähestyessä eräissä kunnissa ja kuntayhtymissä valmisteltiin omien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon antamista yksityisten palveluntuottajien hoidettavaksi hyvinkin pitkäaikaisilla sopimuksilla. Samoin tiedossa oli, että sekä sairaanhoitopiireissä että kunnissa oli käynnistymässä runsaasti kustannuksiltaan kalliita rakennusinvestointeja.
Nuo kunnissa tehdyt ja suunnitteilla olleet sopimukset saattoivat olla jopa 15 vuoden pituisia ja osa niistä käsitti käytännössä kaikki kunnan sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut. Kuntia, jotka olivat tehneet laaja-alaisia sopimuksia, oli silloin noin 20. Lisäksi tiedossa oli muitakin ulkoistussuunnitelmia. Silloisella säädetyllä rajoituslailla haluttiin rajoittaa vain sellaisia sopimuksia, joilla olisi selvä vaikutus tulevien maakuntien toimintaan. Siksi nyt voimassa oleva laki koskee kaikkein suurimpia ulkoistamissopimuksia, sellaisia, joiden osuus sote-toiminnasta on yli 50 prosenttia ja joiden kesto on yli viisi vuotta. Näihin sopimuksiin edellytettiin sisällytettäväksi irtisanomisehto, jonka mukaan maakunta voi irtisanoa tehdyn sopimuksen 12 kuukauden irtisanomisajalla.
Arvoisa puhemies! Käsityksemme mukaan nuo säädetyt lait ovat toimineet osaltaan varsin hyvin asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja näin erityisesti tuo Paras-puitelain toimintavelvoitteiden jatkaminen. Sen vuoksi siihen kohtaan nyt uudessa versiossa, täällä käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä, ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia, ainoastaan vuoden pidennystä.
Rajoituslain kohdalla tavoitteet eivät sen sijaan ole toteutuneet täysin odotetulla tavalla. Laaja-alaisia ulkoistussopimuksia tosin tehtiin aluksi vain parissa kunnassa, mutta nyt, kun sote-maakuntauudistuksen voimaantulo siirtyi vuodella hallituksen kesäisillä ratkaisuilla, tiedämme, että se käynnisti kunnissa laajan ulkoistusten suunnittelujen ryppään. Nämä pyrittiin tekemään tavalla, johon nykyisen voimassa olevan lain säännökset eivät purreet. Tästä esimerkkinä voidaan todeta Länsi-Pohjan alueen sote-palvelujen ulkoistaminen. Kytkemällä yhteen kuntien ja sairaanhoitopiirien palvelut muodostettiin tuossa Länsi-Pohjan tapauksessa kokonaisuus, jonka laajuus ylitti selvästi sen, mitä lakia säädettäessä oli ajateltu, mutta myös muualta maasta on kantautunut tietoja huomattavan suurista ulkoistussuunnitelmista. Saatujen tietojen perusteella näyttääkin siltä, että nykyinen 50 prosentin raja on liian korkea, ja siksi rajaa ehdotetaan alennettavaksi 30 prosenttiin. Samalla lakitekstiä selkiytetään lain tarkoitusta vastaavaksi siten, että jos suunnitellaan yli 30 prosentin ulkoistussopimuksia, sopimukseen liitettävän irtisanomisehdon käytöstä ei saa aiheutua myöskään korvausvastuuta maakunnalle eikä kunnille.
Monet ovat kysyneet, onko sitten tuo 30 prosenttia sopiva raja. Joku raja pitää olla, koska osa palvelujen hankintasopimuksista on toisaalta perusteltuja, erityisesti asiakkaiden mutta myös maakunnan kannalta. Siksi pienemmät ulkoistussopimukset, esimerkiksi palveluasumiseen liittyvät, on järkevää jatkossakin mahdollistaa.
Rakennusinvestointeja ajateltiin käynnistettävän alle miljardin euron arvosta, kun rajoittamislakia viime kesänä säädettiin. Toisin kuitenkin kävi. Sairaanhoitopiirit ovat käynnistäneet noin 1,6 miljardin euron arvosta yli 5 miljoonaa euroa maksavia rakennushankkeita ja kunnatkin 0,5 miljardin euron arvosta. Lainmukaiset perusteet, investoinnin perusteltavuus ja tarpeellisuus palvelurakenteelle, eivät ole kuitenkaan mahdollistaneet palvelurakenteen ja tulevien maakuntien kannalta riittävää vaikuttamista rakentamiseen. Toki voidaan todeta, että ilman tuota nyt vielä voimassa olevaa lakia rajoittamisesta monet hankkeet olisivat toteutuneet vieläkin laajempina, ja osa hankkeista on päätynyt keskeytykseen jo suunnitteluvaiheessa osin juuri investointien rajoittamisen vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriöön tulleista lupahakemuksista pari on hylätty ja joihinkin on tehty muutoksia käsittelyssä. Ministeriössä on vahva käsitys siitä, että hakemusmenettely siitä huolimatta, että lupia investointeihin on annettu paljon, on kuitenkin johtanut hyvään sparraukseen hakemusvaiheessa ja näin julkiseen rakentamiseen on tehty huolellisempaa suunnittelutyötä.
Mutta tässäkin, arvoisa puhemies, hallituksessa on jouduttu toteamaan, että lain kriteerit ovat aika löysät. Sen vuoksi nyt, kun sote-rakentamisbuumi on päällä, uusille käynnistettäville rakennusinvestoinneille esitetään tiukempia kriteerejä, siis nyt pyydettäville uusille luville, lain voimaan tultua. Investointien pitää olla välttämättömiä ja kiireellisiä, jotta niille voidaan myöntää lupa nyt kaksi vuotta ennen kuin järjestämisvastuu ja siten myös taakka rakennuksista siirtyy maakunnille. Laki myös mahdollistaa ilman lupamenettelyä sellaiset rakennushankkeet, jotka ovat välttämättömiä esimerkiksi valvontaviranomaisten vaatimuksesta. Kosteusvaurioiden, homeongelmien vuoksi, joista viime viikolla tässä salissa keskusteltiin, tällaisiakin tilanteita on jo nähty ja varmasti tullaan näkemään. Muut rakennushankkeet voivat arviomme mukaan odottaa vastuun siirtymistä maakunnille.
Arvoisa puhemies! Viime kuukaudet ovat osoittaneet nyt annettavan esityksen tarpeellisuuden. Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpano edellyttää, että kaikki osapuolet toimivat vastuullisesti. Ehdotettu laki korostaa tätä ja asettaa kuntien ja kuntayhtymien päätöksenteolle joitakin rajoitteita, joilla voidaan edistää uudistuksen isojen tavoitteiden toteutumista kaikkien suomalaisten parhaaksi.