Senast publicerat 05-06-2021 23:43

Punkt i protokollet PR 76/2019 rd Plenum Torsdag 5.12.2019 kl. 15.59—18.07

7. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av lagen om inkomstdatasystemet, 15 § i lagen om beskattningsförfarande och 64 § i inkomstskattelagen

Regeringens propositionRP 78/2019 rd
Utskottets betänkandeFiUB 16/2019 rd
Första behandlingen
Andre vice talman Juho Eerola
:

Ärende 7 på dagordningen presenteras för första behandling. Till grund för behandlingen ligger finansutskottets betänkande FiUB 16/2019 rd. Nu ska riksdagen besluta om innehållet i lagförslagen. 

Debatt
17.37 
Pia Viitanen sd 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Meidän verojaoston asiat tässä jatkuvat, ja esittelen mielelläni verojaoston ja sitä kautta valtiovarainvaliokunnan mietinnön tästä tulorekisteristä. 

Tämä liittyy siihen asiaan, että kun aikanaan tämä tulorekisteri tuli voimaan uutena systeeminä, niin ilmeni tietynlaisia ongelmakohtia, joista aika laajastikin yhteiskunnassa puhuttiin. Muun muassa kansalaisjärjestöille tuli kohtuuttomia tilanteita, kun tuntui siltä, että jokainen pieni asiakin täytyy ilmoittaa, ja tässä nyt sitten hallitus antoi hyvän esityksen eli tätä lainsäädäntöä muutetaan siten, että tällaista taakkaa helpotetaan. Tämä on erittäin toivottu ja asiantuntijoiden laajasti kannattama hallituksen esitys, mikä tässä nyt on käsitteillä. 

Mikä minut tekee erityisen iloiseksi — puhemies, sallittakoon nyt sanoa se — on se, että sen lisäksi, että hallituksen pohjaesitys on hyvä, myös valiokunta on omalta osaltaan edelleen parantanut sitä, eli me olemme muuttaneet osin hallituksen esitystä. Kun se pohjaesitys parantaa kansalaisjärjestöjen tilannetta yritysten ja kansalaisjärjestöjen toivomaan suuntaan, niin otetaan vielä hieman paremmin askelta sinne kansalaisen suuntaan tämän lisäksi: me teemme muutoksen, joka koskee vähäisten kilpailupalkintojen veronalaisuutta, ja olemme sitä mieltä, että kilpailuista saadut enintään 100 euron arvoiset raha- ja tavarapalkinnot ovat tietyissä tilanteissa saajilleen verovapaata tuloa. Palaan tähän vielä lopuksi, puhemies, käyn ensin lyhyesti läpi tämän valiokunnan mietinnön. 

Tämä laki esittää tiettyjä muutoksia, jotka koskevat niin ikään luontoisetuja kuin palkkaennakoitakin. Esitetään, että ilmoittamismenettelyä kevennetään ja jaksotukseen tehdään muutoksia — ja toteamme, että nämä ovat hyvin kannatettavia. Valiokunta toteaa myös, että muutos keventää työnantajien hallinnollista taakkaa eikä aiheuta merkittävää heikennystä tulorekisterin tietosisällölle tai verotettavan tulon oikea-aikaiselle jaksottamiselle. Eli sinänsä toteamme, että tämä on myös teknisesti ja asioiden kulun kannalta viisas myös tulevaisuudessa. 

Tässä esitetään myös sitä, että kansalaistoiminnassa maksetun vähäisen kertasuorituksen ilmoittamisaikaa pidennetään. Siellähän oli pohjalla, että pitäisi viidessä päivässä heti alkaa ilmoittelemaan näistä suorituksista, ja tietenkin, kun monta kertaa näitä hoidetaan vapaaehtoisvoimin tällaisissa talkooluonteisissa tilaisuuksissa, niin se viisi päivää on aika kohtuuton, ja siksi on iloista, että tätä aikaa nyt sitten pidennetään. Valiokunta luonnollisesti yhtyy siihen, että tätä viittä päivää, kertasuoritusten ilmoittamisaikaa, pidennetään seuraavan kuukauden 5. päivään. 

Tässä niin ikään myöhästymismaksua lykätään vuodella, ja se on myös sinänsä hyvä, koska systeemi on uusi ja pitää antaa vähän aikaa toimijoille katsoa toimintaa sillä silmällä, että tämä järjestelmä sinänsä hieman muuttuu. 

Sitten päästään tähän kohtaan Kilpailupalkintojen ilmoittaminen, joka on nyt sen meidän muutoksemme kohteena. Jo hallituksen esityksessä todetaan, että urheiluseuroissa ja kaikenlaisessa harrastustoiminnassa on koettu, että merkittävää lisävaivaa on tullut siitä, että on jouduttu ilmoittamaan kaikki pienetkin suoritukset, ja tämän siis hallituksen esitys jo sinänsä korjaa, mikä on myönteinen asia. Eli esityksessä on ehdotettu, että kilpailujärjestäjä ei ilmoittaisi jatkossa enintään 100 euron arvoista raha- tai tavarapalkintoa — hyvä. Mutta tämä olisi sitten toisaalta tarkoittanut sitä, että tämän kyseisen palkinnon saajan — sen ihmisen, joka sen palkinnon saa — olisikin pitänyt sitten itse ilmoittaa se palkinto, joka ikinen pienikin alle 100 euron, sanoisinko, ”tilpehööri”, kaikki olisi pitänyt ilmoittaa, ja varmasti olisi voinut syntyä sellaisia tilanteita, että kansalainen välttämättä ei olisi ollut edes tietoinen velvollisuudestaan ilmoittaa näitä. Ehkä semmoista tahatontakin ilmoittamatta jättämistä olisi saattanut tulla, jolloin ihminen on toiminut mielestään ihan oikein ja sitten huomaakin yhtäkkiä, että on tehnyt jotain ikään kuin väärin, kun ei ole ilmoittanut. Me halusimme tähän tuoda sitä inhimillisyyttä ja kansalaisen näkökulmaa, joten selvitimme asiaa ja huomasimme, että lakimuutos myös tässä suhteessa on mahdollinen, ja niinpä sitten tuolla jaostossa teimme muutoksen, jossa sitten käytännössä kilpailupalkinnon saaja voisi jättää ilmoittamatta tällaiset yhteensä alle 100 euron suoritukset kalenterivuoden ajalta, ja se tulisi ihan sitten näin. 

Tässä vielä, puhemies, toteamme, että asiantuntijakuulemisessa on tähän asiaan kiinnitetty huomioita, ja myös jaosto on kiinnittänyt tähän mielellään huomiota. Ja sitten perustelemme hieman tässä asiaa siten, että tämä olisi ollut tässä ehdotetussa muodossa, mitä hallitus esitti, myös verohallinnolle kovin raskas, sillä olisi ollut vähän epätarkoituksenmukaista kuormittaa verohallintoa sillä, että se joutuisi nyt sitten valvomaan kaikkea tätä. Samoin sitten, kun se saaja olisi tehnyt erilaisia vähennyksiä tulonhankkimiskuluista saadakseen tämän palkinnon, tämä olisi mennyt kyllä aika monimutkaiseksi, ja varmasti se itse saatava hyöty olisi ollut kovin pieni siihen hallinnolliseen vaivaan nähden, mikä tässä olisi ollut. 

Eli nämä kaikki me käymme läpi tässä omassa mietinnössämme, ja teimme mielestäni erinomaisen ja tärkeän parannuksen tähän. Ja tämä on yksimielinen. 

17.43 
Kimmo Kiljunen sd :

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen esitteli tämän asian erinomaisen hyvin. Tässähän vähennetään nyt täysin tarpeetonta ja jopa, arkijärjellä käytettävästi, ei-ymmärrettävää byrokratiaa. Se kertoo siitä, että hallitus kuuntelee, mitä kansalaisyhteiskunnassa tapahtuu. Ja tämä oli hyvä, tämä esimerkki vaikka näistä pienistä palkinnoista, joissa liikutaan sellaisilla rajoilla, että jos on alle sadan euron palkintoja, niin kuvittelisin, että jos tuo byrokratia haluttaisiin todella pitää entisellään, niin aika moni mieluummin kieltäytyisi siitä palkinnosta kuin ryhtyisi siihen valtavaan urakkaan, [Pia Viitanen: Aivan!] minkä se tekee. Tässäkin on hyvä esimerkki. 

Hienoa, että täällä on opposition kansanedustajia paikalla. He eivät ole varanneet tähän puheenvuorojakaan — ihan ymmärrettävää, koska hekin kiittävät hallitusta tällä hiljaisuudellaan, ja se osoittaa vain edelleen sen, että meillä on tällä hetkellä hieno hallitus myöskin opposition mielestä. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Niin, kyllä täällä on oppositiokin varannut puheenvuoroja, mutta sitä ennen edustaja Koskinen. 

17.44 
Johannes Koskinen sd :

Arvoisa puhemies! Niin kuin edellä kaksi puheenvuoroa ovat todistaneet, niin tässä vähennetään tavallisen kansalaisen näkökulmasta byrokratiaa ja tällaisia velvoiteloukkuja, joista ei tiedetäkään. Itse asiassa ihan tavallisen kansalaisen ja kansalaisjärjestöjen osalta tällainen pieneltä tuntuva asia on varmaan enemmän kuin mitä heidän osaltaan edellinen hallitus sai aikaan neljän vuoden aikana. Vaikka siellä oli hienoja otsakkeita byrokratian purkamisesta, niin ne tuppasivat jäämään koko lailla puolitiehen. 

Nyt tämä on viety päätökseen, ja tosiaan sen lisäksi, mitä edustaja Viitanen totesi, vielä korostaisin sitä, että tämä auttaa veromoraalin säilyttämistä. Nyt jos meillä olisi jätetty sinne tämmöinen periaatteellinen velvollisuus pienien tavarapalkintojen ilmoittamiseen veroilmoituksessa ja hyvin tiedämme, että valtaosa ihmisistä ei niitä muista tai ei tiedä, että tällainen velvoite olisi olemassa, niin sehän on yleisen veromoraalin kannalta haitallista, että meillä on olemassa velvoitteita, joita vain muutama prosentti noudattaa ja joista sitten muille saattaa satunnaisesti tulla verotusseuraamuksia tai hankaluuksia, jos verottaja sitten pääsee tällaiseen kiinni. Meidän pitää poistaa tämänkaltaisia veroloukkuja, joissa tavallisen ihmisen on hyvin vaikea tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, ja tällä uudistuskokonaisuudella kohennetaan paljon tilannetta. Silloin kun ihmiset osallistuvat urheilu‑ tai pilkkikisoihin — pilkkisatanenhan tälle sopii hyvin termiksi, että semmoiset pienet palkinnot vapautuvat sitten byrokratian ja verotuksen kourista. 

17.46 
Heikki Autto kok :

Arvoisa puhemies! Tämä on todella hyvä lakiesitys, ja tämän sisällön varmasti eduskunta yksimielisesti voi hyväksyä, kuten myös valtiovarainvaliokunta, ja siellä verojaosto taitavaksi tunnetun puheenjohtajansa, edustaja Viitasen johdolla on hyvin tehnyt tämän mietinnön. 

Tosiaan, kiittäisin hallitusta, mutta kun nyt meillä on vain tämä toimitusministeristö, niin kuitenkin sitä, että toivat tämän koko poliittisen kentän ylittävän yhteisen toiveen siitä, että tällainen arjessa hyvin tärkeä parannus saadaan aikaan. Tällainen parannus on tosiaan mukava säätää verotuksen osalta. 

17.47 
Mika Kari sd :

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Koskinen tuossa oikeastaan ehti jo sanoa hyvin paljon niitä asioita, joita olisin itsekin sanonut. 

Kansalaisten oikeustajuun sopii tämä hallituksen esitys erinomaisen hyvin. Kun tämä lakiesitys aikanaan säädettiin, se todettiin toimimattomaksi ja ennen kaikkea ihmisiä, voi sanoa, jopa turhan päiten verottavaksi ja kurittavaksi. On hyvä, että se nyt korjataan. Niin pilkkikisat kuin urheiluseurojen monenlaiset muutkin pienet kisat ja niiden palkinnot tulevat nyt sille tasolle kuin pitäisikin olla. Pienet palkinnot kuuluvat laji‑ ja harrastustoimintaan, eikä niihin tarvitse erikseen verottajan pitkän käden ulottua. Myös tämmöinen verotuksen läpinäkyvyys muilta osilta tässä varmistetaan, eli jos ne palkintosummat nousevat kovin, kovin korkealle, niin on luonnollista, että silloin verottaja näihin asioihin puuttuu. 

Täällä aikaisemmin mainittiin myös tämä hallinnon keventäminen. Meidän pitäisi pystyä katsomaan vielä laajemmin meidän lainsäädännöstämme vastaavanlaisia järjestelmiä, jotka aiheuttavat kansalaisten kannalta hankalia tilanteita ja kohtuuttomia tilanteita mutta myös aivan turhaa byrokraattista työtä. Uskonpa, että kansalaisten lisäksi myös byrokraattikansalainen pitää sitä työtä tarpeettomana. Tarpeellisempiakin asioita löytyy. 

Ja miten mukavaa on eduskunnassa näinä hetkinä, kun voimme yli puolue‑ ja hallitus—oppositio-rajojen, ennen kaikkea yhdessä myös näitä korjauksia tehdä, varsinkin nyt kun ei hallitusta ole vaan meillä on toimitusministeriö. On mukava ottaa vastaan aikaisemman opposition kiitoksia edellisen hallituksen hyvälle työlle. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Näin, ja lisää kiitoksia. 

17.49 
Juha Mäenpää ps :

Arvoisa puhemies! Tämä on ihan hyvään suuntaan menossa tämä hallituksen esitys. Ehkä tuo 100 euron raja on vielä pikkuisen alakantissa. [Johannes Koskinen: Pohjanmaalla kyllä!] Urheiluseura kun järjestää joitakin kilpailuja tai muita, niin nykypäivänä valitettavasti vaan niin on, että tuo 100 euron palkintosumma siellä ei kauheasti houkuta muuta kuin joissakin juniorikisoissa. Minä en itse asiassa oikein tiedä, minkälaisia verokytkyjä lapsille on tullut. Itse asiassa voisin Viitaselta tässä jopa kysyä sitä, kun joku aika sitten vielä minuun otti yhteyttä joku henkilö, joka oli koiranäyttelyissä ollut: mitenkä nyt, jos jatkossa koira pärjää näyttelyssä ja saa sieltä 120 euron arvoisen ruokasäkin lahjaksi, niin tuleeko se vero ja kirjataanko se sille omistajalle vai sille koiralle, vai miten se tapahtuu? 

Mutta se, mikä minua itseäni askarruttaa, on suomalainen huippu-urheilu, jonne nyt valitettavasti edellisten hallitusten ja nykyisenkin toimitusministeriön, tai tämän Rinteen hallituksen, aikana ei ole osoitettu vielä riittäviä toimia. Ja tulee semmoinen asia mieleen, että jos on jonkun lajin huippu-urheilija kyseessä, ja hän käy esimerkiksi ympäri Suomea tai kansainvälisillä harjoitusmatkoilla, niin hyvin usein on ollut tyypillistä, että jos urheiluseuralla tai kyseisen lajin seuralla on mahdollisuutta tukea sitä urheilijaa siinä, niin hän saattaa saada vuosien aikana useitakin tämmöisiä tukia niihin ulkomaanmatkoihin. Pitääkö nämä kirjata johonkin, vai millä tavalla nämä tulkitaan, koska tämä on ollut hirmu epäselvää jo tämän vanhan lainsäädännön puitteissa? Mikä on tämän nykylainsäädännön henki? 

Haluan korostaa sitä, että muuallahan yhteiskunta maksaa tämän tason urheilijoille palkkaa siitä, mutta Suomessa he joutuvat mahdollisesti pienen opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahan turvin tekemään näitä matkoja. Tiedän esimerkin, että urheilija saa 6 000 euroa urheilija-apurahaa vuodessa ja matkapäiviä kertyy ulkomailla lähes sata. Tämä urheilun budjetti on suuruusluokaltaan noin 20 000, [Puhemies koputtaa] niin miten tämä uusi laki kohtelee heitä? Vaikuttaako tämä tähän urheiluseuran sisäiseen tukeen urheilijalle? 

17.52 
Veijo Niemi ps :

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tässäkin asiassa on hyvä. Olen ollut vuosikymmeniä Tampereen Poliisi-Urheilijoitten johtokunnassa, ja tuemme aktiivisesti junioriurheilua ynnä muuta edelleenkin. Olisiko kuitenkin mahdollista korottaa tämä 100 euroa 200 euroon? Nimittäin hyvin usein nyt tulisi sitten se tilanne vastaan, että jos annamme jollekin juniorille vaikka suksipaketin — sukset, sauvat ja monot — niin se ei vain yksinkertaisesti mahdu tähän 100 euroon, mutta siihen 200 euroon se mahtuisi jo aivan hyvin. Jos tällaisen voisi ottaa huomioon. 

17.53 
Kimmo Kiljunen sd :

Arvoisa puhemies! Ja vain lyhyesti vielä: ymmärsin, että edustaja Viitanen tässä käytti termiä ”pilkkisatanen”. Hän tarkoitti sillä sitä, että kysymys on... [Pia Viitanen: Koskinen!] — Koskinenko käytti, kuka tahansa käyttikään, tämä termi oli tässä ilmassa. Sillä haluttiin sanoa siis se, että on pienistä symbolisista palkinnoista kysymys. Se, että jos ruvetaan sitten... johonkin raja täytyy laittaa — sen ainakin edustaja Viitanen tässä käytti omassa puheenvuorossaan, että jossakin raja täytyy olla. Voi olla, että 200 voi olla parempi raja kuin satanen, mutta kyllähän se on selvä asia, että kun mennään korkeampiin summiin, niin silloin ne ovat jo rahanarvoisia palkintoja, ja on ymmärrettävä, että silloin siitä myöskin verottaja kiinnostuu. Siinä mielessä se nyt on vähän makuasia, mihin kohtaan se laitetaan. Tämä periaate on tässä selkeä, että tämä on enemmän symbolinen palkinto kuin rahansiirto tai palkitseminen sitä kautta. 

17.54 
Juha Mäenpää ps :

Arvoisa puhemies! Vielä tässä asiassa se, että kun Kiljunen nosti esiin nämä sanat ”symbolinen palkinto”, niin nämä ovat todellakin symbolisia palkintoja. Kyllähän meidän pitää yhteiskunnan kannalta miettiä, rakennammeko me näiden symbolisten palkintojen ympärille jonkun helkatin verotarkastusjutun, [Puhemies koputtaa] tällaisen, johonka nämä... — Anteeksi! Pahoittelut tämän sanan ”helkatti” käytöstä. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Nyt tuli uudestaan se sana. [Juha Mäenpää: Voi... No, pahoittelut sitten pelkästään vaan siitä rumasta sanasta.] — Hyvä, mutta jatkakaa asiaa toki. 

Niin se, että eihän meidän kannata käyttää mitään isoa organisaatiota valvomaan tämmöisiä symbolisia palkintoja, että kyllä itse näkisin, että tässä terve maalaisjärjen käyttö olisi sallittua, mutta koska se ilmeisesti lienee mahdotonta, niin varmaan se raja jonnekin pitää asettaa. Mutta se satanen tuntuu kyllä mielestäni pieneltä. 

Mutta vielä edelleen, jos sallitte, kysyn Viitaselta sitä, että miten näitä tavallansa pitemmälle edenneitä urheilijoita ja urheiluseuran heille antamaa mahdollista tukea siihen tappiolliseen urheiluharjoitteluun verotetaan ja kirjataan ylös. 

17.56 
Pia Viitanen sd :

Arvoisa herra puhemies! Ihan omalta osaltani haluan kiittää tästä keskustelusta ja haluan ilmaista kyllä sen, että tässähän on koko meidän valiokunnan yksimielinen mietintö, jossa on myös perussuomalaisten edustus, ja kaikki pitivät hyvänä ja tärkeänä sitä, kun edellisen hallituksen aikana tehtiin iso uudistus, joka niin ikään tehtiin ilman perussuomalaisten vastalauseita. Siinä on osoittautunut olevan aukkoja. Kun jo hallitus tarttui näihin aukkoihin ja sulki niitä kansalaisjärjestöjen kannalta, pienten yrittäjien kannalta myönteiseen suuntaan, niin valiokunta tässä vielä paransi hallituksen esitystä hieman parantamalla kansalaisen asemaa. 

Eli valiokunta on tehnyt tässä hyvän työn, ja harkinta on ollut positiivinen. Aina voidaan keskustella siitä, mikä se raja on, ja sitten tulevat tietenkin eteen ne kysymykset, että harkitsemme sitä rajaa ehkä tulevaisuudessa kokemusten perusteella. Puhuimme hyvin, että kokemusten perusteella voi sitten katsoa, mikä on se oikea malli. Tärkeää on, että nyt tehdään tämä ja se on yhteneväinen logiikaltaan tämän hallituksen esityksen rajojen kanssa, jos näin voi sanoa, ja se on selitys. Mutta sitten jossain vaiheessa tulee tietenkin se raja, että kuinka paljon järjestelmä sallii sitä, että rupeaa tulemaan niitä 100 euron tai 200 euron lahjoja kymmenen peräkkäin tai 100 peräkkäin, ja tätähän tämä ei mahdollista. Meidänkin pitää lainsäätäjänä etenkin tämä sitten myös huomata, että kun teemme muutoksia, niin pitää yrittää tehdä ne viisaalla tavalla. 

Mutta minä olen, puhemies, altis kaikille palautteille ja uskon, että jaostokin. Hyvässä yhteisymmärryksessä kaikkien puolueiden kesken tätä teimme, ja mikäänhän ei estä keräämästä kokemuksia ja palaamasta asiaan ja myös ottamasta hyviä ideoita vastaan. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

17.58 
Heikki Autto kok :

Arvoisa puhemies! Tosiaan, edustaja Viitanen on taitavaksi todettu jaoston puheenjohtaja, ja kun hän tässä toivoi näitä uusia ajatuksia, niin ehkä tätä edustaja Mäenpään tärkeää pohdintaa voisin ryydittää tällaisella ajatuksella siitä, että meillä voisi olla vaikkapa tällainen seuratoiminnan vapaan tulon raja, johon voisi mennä näitä stipendejä. Tai kuvaan vaikka sellaisen sinänsä hypoteettisen mutta monelle seuralle ehkäpä todellisen esimerkkitilanteen, että seura on järjestämässä vaikkapa hiihtokilpailut ja kansainvälisen tason kilpailussa pitää olla esimerkiksi lääkintäalan osaamista paikalla. No, sinne tietysti tarvitaan talkoolaisia, ja tällaisesta kriittisestä resurssista, kuten vaikkapa lääkäristä kilpailupaikalla, olisi tietysti mukava palkita jollain tavoin muutenkin kuin pelkkää kisamakkaraa tarjoamalla — seura voisi vaikkapa ensi suunnistuskauden iltarastien kausikortin antaa tästä. 

Nythän tämä on veronalaista tuloa, mutta jos meillä olisi joku tällainen seuratoiminnan pieni vapaan tulon raja, niin silloin jokainen voisi ottaa huoletta tällaisen muodollisen muutaman kympin arvoisen ja seuran tarjoaman vastikkeen niistä vaivoista, jotka eittämättä ovat suurempia kuin tämän saatavan etuuden taloudellinen arvo mutta ovat sen seuratoiminnan edistämisen kannalta korvaamattoman tärkeitä. 

Tässä voisi olla verojaostolle ehkä yksi ajatus, mitä voisi kehittää. Tästä ei todella tulisi veropohjaan minkäänlaista reikää, vaan tämä olisi vain edistämään lasten ja nuorten ja toki muutenkin urheilun ja liikunnan parissa tehtävää työtä, ja miksei tätä voi hyödyntää myös muissa seuroissa, sanotaan nyt, vaikkapa siellä koiranäyttelyissä tai muualla. Eli haettaisiin sellainen sopiva vapaan tulon raja seuratoimintaan liittyen, joka koskisi näitä stipendejä ja pieniä palkintoja ja vaikkapa tämmöisiä talkootyöstä tehtäviä muodollisia palkitsemisia. 

18.00 
Kimmo Kiljunen sd :

Arvoisa puhemies! Näin itsenäisyyspäivän aattona ja toimitusministeriön aikakautena on tietysti upeata, että me voimme puoluerajojen ylitse, vasemmalta laidalta oikealle laidalle, todeta, että meillä on ainakin joitakin asioita, joissa voidaan ihan yhteistyössä edetä. Tämä esitys tullaan varmasti yksimielisesti täällä eduskunnassa hyväksymään. On järkevää tämä byrokratian vähennys. Ja esimerkiksi just tässä ovat nämä pienet palkinnot, joita kansalaisjärjestöt, urheilujärjestöt antavat, rahanarvoisten palkintojen antaminen, se, että tämä voidaan vapauttaa verotuksesta ja ilmoitusvelvollisuuksista. Onko se raja 100 vai 200 euroa? Luulen, että tuokaan ei ole se kiistakysymys. Varmaan järkevintä on juuri tässä tilanteessa viedä tämä esitys nyt tällä rajalla. Ja kuten täällä edustaja Autto toi esille, verojaosto pohtikoon tätä: olisi vaikka sitten niin, että ensi itsenäisyyspäivän aattona tuodaan se 200 euroa tänne, niin että saadaan sitten se, jos se on ikään kuin se oikeampi raja. Olennaisinta on se, että on kysymys edelleenkin symbolisista palkinnoista eikä siitä, että se on todellakin rahanarvoista tuloa, mikä tästä tulisi. Sehän olisi jo verotuksenalaista. 

Riksdagen avslutade den allmänna debatten. 

Riksdagen godkände innehållet i lagförslagen 1.-3. i proposition RP 78/2019 rd enligt betänkandet. Första behandlingen av lagförslagen avslutades.