Arvoisa puhemies! Jotta tämä kokous ei nyt ihan minuuttiin loppuisi ja kun ihmiset tulevat tuolta, niin käytetään puheenvuoro, jossa tuetaan tätä ulkoasiainvaliokunnan yksimielistä esitystä tästä teknologiakeskuksesta, joka YK:n toimesta tänne on tulossa. 

Tässä on monta tärkeätä seikkaa. Ensimmäiseksi se, että ylipäätään YK-järjestelmän kotiutuminen tänne Suomeen on tapahtumassa asteittain, alkaen Wider-instituutista, joka 80-luvulla perustettiin, eli kehitystaloustieteen tutkimuslaitos YK-yliopiston alaisuuteen, sitten myöhemmässä vaiheessa tämä UNOPS-instituutio ja nyt tämä teknologialaboratorio. 

Tämän teknologialaboratorion osalta ovat innovaatiokysymykset keskeisesti esillä, ja haluan korostaa sitä, että tavoitteena ei ole vain niin sanottu perinteinen teknologisten innovaatioiden kehittelytyö, vaan puhutaan myöskin sosiaalisista innovaatioista, mikä tässä on tärkeää huomioida. Pääpainopistealueet ovat niitä samoja pääpainopistealueita, jotka ovat Suomen kehitysyhteistyölle ominaisia, eli kestävä kehitys, ilmastonmuutos, sodan ja rauhan kysymykset ja koulutus, ja siinä suhteessa onkin perusteltua, että kun pääpaino on näissä sosiaalisissa innovaatioissa, näillä lohkoilla myöskin kehitysyhteistyörahoitusta tässä yhteydessä voidaan käyttää. 

Näillä yksittäisillä pienillä YK-laitoksilla on myöskin synergiaetua toisiinsa nähden. Ne liittyvät innovaatiotoimintaan ja tutkimustoimintaan, ja siinä mielessä ne voivat tukeutua toinen toisiinsa, niin että nyt syntyy pienimuotoinen YK-laitosten osio, jossa on tätä moderniin teknologiakehitykseen liittyvää toimintaa, ja tämä on tärkeä huomioida.  

Näillä laitoksilla ei kuitenkaan vielä Suomesta tehdä kansainvälisen YK-järjestelmän pääkaupunkia, Euroopassa merkittävääkään toimijaa vielä. Kyllä Geneve, Wien, Kööpenhamina, Pariisi ja Rooma ovat edelleenkin YK-järjestelmässä keskeisempiä toimijoita kuin Suomi, mutta asteittain näin Suomikin saa nyt jalansijaa näiden kansainvälisten järjestöjen kautta, ja siinä mielessä tämä on tärkeä uudistus.