Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä kansainvälisen rokotetutkimuksen edistäminen on valtavan tärkeää, ja erityisesti tässä pandemiatilanteessa, jonka nyt kohtaamme, tarvitaan ripeää etenemistä, jotta saadaan tilanne hallintaan. Se on välttämätöntä sekä kansanterveyden kannalta niin Suomessa kuin globaalisti mutta myös kansantalouksien kannalta ympäri maailmaa. Tämä lockdown-tilanne, joka on vallinnut joka puolella maailmaa, on aiheuttanut Suomenkin kansantaloudelle miljardiluokan menetykset viikossa. Tässä mielessä, vaikka voimme olla toiveikkaita siitä, että koko maailmanlaajuinen tiedeyhteisö on koonnut voimansa yhteen edistämään tätä rokotetutkimusta ja se etenee, näkisin kuitenkin tärkeäksi sen, että myös Suomessa ja varmasti yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa käytäisiin vakava pohdinta siitä, tulisiko meillä olla kansallista tai vähintään yhteispohjoismaista rokotetutkimusta ja ‑tuotantoa. 

Suomella on hieno historia siinä, miten rokotteita on kehitetty, ja olemme olleet aivan maailman kärkeä myös rokotekattavuudessa — tästä suuri kiitos vaikkapa hienolle neuvolajärjestelmällemme. Suomi luo hyvät puitteet lääketieteelliselle tutkimukselle korkean osaamisemme ansiosta mutta myös vaikkapa monien kansanterveyteen liittyvien rekisterien ansiosta, joita täällä pystytään vastuullisesti ja tietoturvallisesti käyttämään. Näin ollen näkisin, että Suomen kannattaisi tähän panostaa. Ne kansallisesti tehtävät panostukset, mitä rokotetutkimus ja mahdollisesti tuotannon edistäminen kansallisesti tai yhteispohjoismaisesti vaativat, ovat viime kädessä hyvin pieniä summia suhteessa siihen, mitkä ovat potentiaaliset kansantalouden menetykset tilanteessa, jossa ihmiskunta kohtaa tällaisen pandemian, jonka olemme nyt tänä keväänä joutuneet kohtaamaan. 

Tämä on erittäin tärkeää, että tämä rokotus etenee useilla eri rintamilla. 

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä askel kansainvälisessä rokotetutkimuksessa ja rokotteiden kehittämisessä, ja on hienoa, että Suomi lähtee nyt mukaan tähän kansainväliseen yhteistyöhön. 

Eduskunta hyväksyi lisätalousarvioesityksessä, että 1 miljoona euroa lisätään sosiaali- ja terveysministeriön Kansainväliset jäsenmaksut ‑momentille IVI:hin liittymisen kustannuksina, ja siitä puolet, 500 000 euroa, kohdennetaan IVIn perusbudjettiin vuotuisena maksuna ja 500 000 euroa covid-rokotetutkimukseen. Tämä on merkittävää, että Suomi pääsee tällä tavalla kansainvälisessä yhteistyössä kehittämään rokotteita, ja myöskin tähän ajankohtaiseen koronarokotteeseen liittyen, jolla on kiire ja jota kannattaa kiirehtiä. 

Valiokunnassa myös kiinnitimme huomiota siihen, että pidämme hyvin tärkeänä, että rokoteinstituutin varojenkäyttöä seurataan huolellisesti. 

Värderade talman, arvoisa puhemies! Det internationella vaccininstitutet IVI grundades år 1997 utgående från FN:s utvecklingsprogram, och det är en organisation som främjar forskning och produktutveckling av vacciner och förstärker vaccinkapaciteten i världen. Det är fint och viktigt att Finland nu går med som fullvärdig medlem i IVI. Det möjliggör att vi kan delta i det långsiktiga samarbetet och samtidigt få viktig information och kan påverka förbättrandet av den globala hälsosäkerheten framför allt i utvecklingsländerna. 

On hienoa ja kannatettavaa, että Suomi tällä esityksellä siirtyy Kansainvälisen rokoteinstituutin IVIn jäseneksi ja osaksi maailmanlaajuista rokotetutkimusta ja ‑kehitystä. Voimme näin vaikuttaa myös instituutin yhteistyöhön suomalaisten yliopistojen ja suomalaisen rokotevalmistuksen kanssa. Osana kehitysyhteistyötä on tämän vuoden budjetissa ensimmäistä kertaa myös tukea kansainväliselle rokoteorganisaatiolle Gaville, jonka toiminta keskittyy rokotteiden hankintaan laajamittaisesti, mikä mahdollistaa etenkin kehitysmaiden lasten rokottamisen. On todella hienoa, että Suomi on mukana tässä kansainvälisessä rokotekehityksessä, ja IVIn jäsenyydellä on myös merkitystä meille täällä Suomessa covid-19-rokotteen saatavuuden ja oman tuotannon kannalta. 

Arvoisa puhemies! Tässä edellä kollegat ovat käyttäneet hyviä puheenvuoroja asiasta, joka on kerta kaikkiaan hyvä. Se oli tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa mietintökäsittelyssä, ja olemme saaneet sen nopeasti tänne täysistuntoon, eikä tässä ole asiallisesti ottaen lisättävää kollegojen puheenvuoroihin. 

Sillä tavalla haluaisin hahmottaa tätä järjestöä, josta me kävimme valiokunnassa eilen laajemman keskustelun kuin tänään, että tässähän on järjestö, joka alun perin on keskittynyt kehitysmaiden lasten eri tartuntatautiasioihin, erityisesti ripuliin ja tällaisiin asioihin, joihin sadattuhannet lapset edelleen menehtyvät alikehittyneissä maissa. Mutta tässä uudessa tilanteessa, tässä pandemiatilanteessa, tällaisen olemassa olevan kansallisen verkoston, jonka päätoimipiste sijaitsee Etelä-Koreassa, hyödyntäminen on aivan ensiarvoista, ja sen takia Suomen kannattaa nyt liittyä tähän. Suomellahan on ollut siellä hallintoneuvostopaikka jo aikaisemmin, mutta nyt tämä sitten virallistuu selvemmin. Eli tässä mielessä ajankohta on antanut tilauksen tälle nyt tehtävälle päätökselle.