Arvoisa herra puhemies! Hyvä opetusministeri ja hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat ja istuntoa seuraavat! Aiemmassa työelämässäni sain toimia opettajana, ja tietysti koulukysymykset ovat lähellä sydäntäni, ja niitä tulee seurattua. Ja kyllä jo viime kevään ja syksyn jälkeen täytyy kiitosta antaa meidän erinomaisille, osaaville opettajillemme, koulun muulle henkilökunnalle, ruokahuoltoon ja kaikkiin muihin tehtäviin osallistuneille, mutta myös meidän pienille oppilaille ja vähän isommillekin oppilaille ja perheille. Poikkeukselliset ajat ovat olleet todellakin poikkeuksellisia, mutta niissä on varsin hyvin onnistuttu, ja tästä kiitos myös opetus- ja kulttuuriministeriölle ja ministeri Li Anderssonille. Koulupuolta on hoidettu mielestäni varsin mallikkaasti.
Tässä esitetään näiden tiettyjen toimenpiteiden jatkamista myös kevätlukukauden osalta niin, että opinnoissa voitaisiin käyttää esimerkiksi vuorottelua: osa oppilaista olisi lähiopetuksessa aamuvuorossa ja iltavuorossa tai vuoropäivin tai näin poispäin. Nämä ovat varsin perusteltuja, ja toivon hyvin samalla lailla kuin ministeri tuossa vetosi, että me toimisimme hyvässä yhteishengessä tässäkin.
Itse asiassa nythän ihan viime päivinä on paljon puhuttu siitä, miten hyvä koronatilanne Suomessa on verrattuna muuhun maailmaan, ja kyllä siitä iso kiitos kuuluu ennen muuta suomalaisille mutta myös sille laajalle poliittiselle yhteisymmärrykselle, mikä on ollut. Oli havahduttavaa esimerkiksi lukea siitä, miten Suomessa pystyttiin ottamaan yksituumaisesti nopeasti käyttöön tätä poikkeusajan lainsäädäntöä, kun samaan aikaan Espanjassa oppositio keikutti venettä ja siellä päätöksiä pystyttiin tekemään kahden viikon pätkissä ja lopulta oppositio kesken koronan hoidon keskeytti nämä toimenpiteet — nyt on nähty, mitä siellä on tapahtunut. [Aki Lindén: Meillä on fiksu oppositio!] — Kiitos.
Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä keskustelussa nostaa esille kaksi huolta koronan pitkittyessä. Toinen on tämä, miten pystymme täyttämään näitä opetussuunnitelman tavoitteita. Meillä on tällä hetkellä paljon esimerkiksi kouluja, jotka ovat siirtäneet ruokailukäyttöön vaikkapa sisäliikuntatiloja. Kuinka pitkään tämäntyyppiset poikkeusjärjestelyt voivat jatkua? Ja sitten, vaikka tässä puhutaan perusopetuksesta, tiedän, että ministeri pohtii myös sitä, miten toisen asteen opiskelijat pärjäävät tulevaisuudessa, ja haluaisin kuulla teidän mielipiteenne ja ajatuksenne tai toimenpiteenne siihen, että enää keväällä ei pääse tapahtumaan sitä, että joku nuori, joka on vain altistunut koronalle, ei pääsisikään ylioppilaskirjoituksiin osallistumaan. Minun mielestäni tähän pitää löytää keinot, niin että nuorelle taataan mahdollisuudet tavalla tai toisella myös sen altistumisen aikana suorittaa se ylioppilastutkinto. Nyt oli syksyllä tilanteita, että kun lähiperheessä oli tapaaminen, jossa oli koronatartunta, niin ei pystynytkään osallistumaan, ja ne ovat muuten nuorille paljon pidempiä aikoja kuin meille. Meillä nämä vuodet menevät huomattavasti paljon nopeammin.
Arvoisa puhemies! Kun tässä puhutaan poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä, niin viimeisenä nostan esille ja kysyn ministeriltä, onko tätä perusopetuksen etäopetussuunnitelmatyötä pohdittu ministeriössä. Se nousi esille keväällä, ja tämän varaan olisi mahdollista perustaa myös esimerkiksi valtakunnallinen Suomen etäkoulu. Tästä hyötyisivät monet muun muassa sairastavat ja sairastuneet lapset — siis muuhunkin kuin koronaan, ennen muuta muuhunkin kuin koronaan — mutta myös nuoret, jotka asuvat ulkomailla. Asiastahan jätettiin eduskunnassa toimenpidealoite kansanedustaja Koposen johdolla, ja valtakunnallinen etäopetussuunnitelma myös varmistaisi etäopetuksen laadun ja yhdenvertaisuuden korona-ajan kaltaisissa tilanteissa ja muutenkin, ja niitä toimenpiteitä itse asiassa voidaan tarvita tässäkin, mitä nyt tänään olemme käsittelemässä.
Olisi siis tärkeää jättää tästä koronakriisistä käyttöön se hyvä, mitä on opittu ja luotu, ja olisi tärkeää tehdä opetussuunnitelma etäopetukseen ja perustaa myös jollain mallilla valtakunnallinen etäkoulu. Se olisi monelle sairastavalle lapselle tärkeä apu, ja myös ulkomailla asuvat lapset siis tästä hyötyisivät. Tämä siis kohdistuisi niin, niin kuin kansanedustaja Koponen aloitteessaan totesi, että esimerkiksi aistiyliherkille, neurokirjon diagnoosin omaaville oppilaille, sisäilmasta oireileville lapsille, kouluahdistuneille, maaseudun pitkien koulumatkojen oppilaille mutta myös esimerkiksi kiusatuille poikkeustilanne ja etäopetukseen siirtyminen olisi positiivinen kokemus. Nämä ryhmät ovat hyötyneet siitä, että saavat opiskella omaan tahtiinsa rauhallisessa kotiympäristössä. Tämän takia olisi hyvä, jos etäopetus voitaisiin mahdollistaa perusopetuksen keinovalikoimassa myös normaalioloissa.
Arvoisa puhemies! Annan itse tukeni näille poikkeustoimien jatkoille, ja toivon, että meidän kouluissa onnistutaan hyvin myös loppuvuoden ja kevään osalta. Toivon, että me jätämme tästä korona-ajasta käyttöön kaiken sen hyvän, mitä tästä ajasta on irti saatavissa. Myös teknologian hyödyntäminen kaikessa koulutyössä on yksi tällainen loikka.