Arvoisa puhemies! Meillä on tässä tänään päätettävänä työttömyysturvalain muutos, jossa jo ensimmäisestä lomautuspäivästä saisi työttömyyskorvausta nyt tämän koronan aikaan, ja se on tietenkin hyvin perusteltu muutos.  

Kokoomus on kuitenkin jättänyt tässä yhdessä perussuomalaisten kanssa vastalauseen liittyen ensinnäkin siihen, että tämä voimassaoloaika on vain helmikuun loppuun, mikä on todella lyhyt aika huomioiden myös tämänhetkinen koronatilanne, ja olemme esittäneet sen jatkoa toukokuun loppuun.  

Toinen asia, mitä olemme ihmetelleet, on se, miksi tässä ei ole otettu mukaan tätä lomautusten nopeuttamismenettelyä, mikä oli aikaisemmin, kun tämä lakiesitys käsiteltiin. Silloin yhdessä tuotiin toinen esitys, mikä helpottaisi yrittäjien tilannetta tässä vaikeassa koronatilanteessa, jolloin voitaisiin myös säästää joitain työpaikkoja, kun taas nyt tässä yhteydessä yrittäjät joutuvat tekemään pitkällisen yt-prosessin. 

Sitten kolmas asia vielä: koronakustannukset. Valtio on luvannut korvata, mitä rajoitustoimista aiheutuu. Nyt nämä kustannukset jäävät muiden maksettaviksi, ja tähän olemme tehneet lausuman.  

Eli meidän pykälämuutoksestamme on siis äänestetty jo tiistaina tämän voimassaolon suhteen, mutta nyt teemme vielä vastalauseen lausumaehdotukset:  

”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen lomautusten nopeuttamisesta vuonna 2020 hyväksytyn aiemman esityksen mukaisesti.”  

Ja: ”Eduskunta edellyttää, että esityksestä koituvat lisäkustannukset korvataan valtion toimesta.”  

Arvoisa puhemies! Edustaja Laihon tekemä esitys on kannatettava, siis kannatan sitä. Ja tämä on todella tärkeä huomio hallitukselle, että tulisi nopeasti tämä esitys lomautusten nopeuttamisesta. 14 päivän sijaan olisi hyvä, että siinä olisi 5 päivän toteutusaika, joka olisi varmasti sekä työnantajan että työntekijöiden edun mukainen. 

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä niihin näkemyksiin, jotka tässä jo edustajat Laiho ja Kauma ovat tuoneet esille. 

Ehkä sellainen lisäys tähän vielä, että kun hallitus teki eilen uusia päätöksiä, joissa hieman näitä koronarajoituksia lievennettiin, niin niitä ei kuitenkaan lievennetty vielä niin paljon, että esimerkiksi ruokaravintoloiden — puhumattakaan baareista — osalta tilanne olisi muuttunut tämän tilanteen näkökulmasta käsin, missä nyt ollaan. Eli edelleen siellä on iso tarve lomautuksiin ja myöskin uusiin lomautuksiin, ja silloin olisi erittäin tärkeää, paitsi että työntekijät saavat ilman omavastuuta tämän lomautuskorvauksen — kuten tässä tilanteessa mielestäni ehdottomasti kuuluu saada, ja siitä ymmärtääkseni kaikki salissa ovat samaa mieltä — pitäisi myös työnantajalla olla oikeus siihen nopeampaan lomauttamiseen, jotta niillä työntekijöillä olisi vielä työpaikka sen jälkeen, kun tämä prosessi on ohitse. Nyt monet ravintolat ovat erittäin tiukoilla, ja yrittäjät monilla muillakin sellaisilla aloilla — liikuntayrittäjät, yrittäjät eri puolilla, matkailualalla, monet sellaiset — jotka ovat tästä kärsineet, ovat erittäin tiukoilla. Siellä on iso vaara, että nämä yritykset kaatuvat kokonaan, ja silloin menevät myös nämä työpaikat alta. Eli toivoisin, että tämä asia saataisiin nopeasti siihen muotoon, mikä on vastalauseessa. 

Arvoisa herra puhemies! Olemme kuulleet edellä kolme hyvää puheenvuoroa ja niiden esityksiä. Niissä esille nostettuja asioita on helppo kannattaa ja myös yhtyä ihmettelyyn siitä, että näitä toimenpiteitä tuodaan koko ajan vähän jälkijättöisesti. Aiemmin kun keskustelua täällä käytiin — osa näistä asioista on jo seitsemättä kertaa eduskunnan käsittelyssä — niin vähän tuntui siltä, että kun esitysten hyviä sisältöjä olemme oppositiosta kehuneet, niin hallitus vain entistä innokkaammin niitä tuo kerta toisensa jälkeen tänne — ovat sen verran persoja näille kehuille, joita nämä esitykset ovat keränneet — mutta nyt pitäisi, arvon hallitus, ottaa tämä tilanne vakavasti ja huolehtia näistä yritysten mutta ennen muuta, arvon työväenpuolueen edustajat, näistä työntekijöiden tilanteista. Niihin tässä nimenomaan ollaan nyt apua antamassa, ja sen takia tämä jatkoaika, jota edustaja Laiho esitti, on erittäin kannatettava.  

Nyt eilisten päätösten jälkeenhän kysymys kuuluu: kummat loppuvat maastamme ennen, rajoitukset vai ravintolat? On hämmentävää, että esimerkiksi THL, meidän paras asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, on linjannut, että ”matalimman riskitason ravintoloiden” — eli käytännössä ruoka‑ ja henkilöstöravintoloiden — ”rajoituksia voitaisiin keventää siten, että ne ovat auki jopa puoleen yöhön saakka”, mutta hallitus sivuuttaa nämä asiantuntijalausunnot ja tekee toisenlaisia päätöksiä: antaa vain murusia, eikä anna näiden yrittäjien tehdä edes koronaturvallisesti työtä. Ravintola-alan yrittäjäthän kokivatkin eiliset vasemmistohallituksen tekemät ja keskustan siunaamat päätökset, vähäiset ”helpotukset”, lähinnä kiusantekona, ja he sanoivat, että heidän mielestään on kohtuutonta, että yrittäjät ja työntekijät joutuvat kantamaan vastuun heikosta sairaan‑ ja tehohoidon kapasiteetista. Ministeri Kiuruhan on luvannut jo aikoja sitten, että tehohoidon paikkamäärää nostetaan, mutta sitä ei nostettu, ja sen takia jälleen oltiin tässä tilanteessa, [Petri Hurun välihuuto] että yrittäjät joutuivat entistä tukalampaa tilanteeseen.  

Arvoisa puhemies! Muut Pohjoismaat, esimerkiksi, toimivat täysin toisin. Muissa Pohjoismaissa ruokaravintolat ovat saaneet olla jo useita viikkoja auki kello 23:een asti, [Riikka Purran välihuuto] vaikka niissä koronan ilmaantuvuusluvut ovat olleet selvästikin meitä korkeammalla tasolla, ja Suomessakin THL, asiantuntijat ovat näin linjanneet, mutta hallitus jostain kumman syystä haluaa näitä ravintola‑ ja matkailualan työntekijöitä pitää ahdingossa ja painaa näitä yrityksiä [Puhemies koputtaa] entistä alemmaksi.  

Mutta toivotaan, että tämä tilanne tästä helpottaa. Edustaja Laihon esitykset [Puhemies: Kiitoksia!] ovat hyviä. 

Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta siitä, että tämä laki nyt kuitenkin tuli. Se oli hyvä. Olen itse sitä kirjallisella kysymyksellä hallitukselta kysynyt heti tammikuun alussa, ja nyt Sarkkinen on minulle vastannut, tämä tuli ja tämä on sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa käsitelty. Hyvä niin. Tämä on ainoastaan kohtuus niille työntekijöille, jotka jälleen joutuvat lomautetuksi, kun tulevat kovat ravintolarajoitukset. 

Viiden päivän omavastuun poiston on laskettu kahtena kuukautena maksavan 10 miljoonaa euroa. Se on itse asiassa aika pieni raha, kun ajattelee sitä, minkälaista tappiota nämä ravintolayrittäjät näitten kamalien rajoitusten vuoksi kärsivät. 

Se, mihin nyt haluaisin kohdistaa eniten kritiikkiä, on voimassaoloaika. Asiantuntijalausunnoista — niitä oli noin kymmenkunta — vain yksi asiantuntija elikkä STM on puoltanut näin lyhyttä voimassaoloaikaa elikkä helmikuun loppuun. Kaikki muut asiantuntijat esittivät pidempää voimassaoloaikaa touko‑ tai kesäkuun loppuun. 

Nythän edustaja Lohi on julkisuudessa spekuloinut sillä, että oppositio haluaa pidentää koronaa pidentämällä tätä lainsäädäntöä toukokuun loppuun. Tämä on aika erikoinen käänne, koska tässähän ei ole kysymys siitä, että me pidentäisimme rajoituksia. Rajoitukset ovat hallituksen päätettävissä, ja on aivan selvää, että jos hallitus ottaa kaikki rajoitukset pois, niin kukaan ei myöskään pysty saamaan omavastuupäiviä rahoitettuna alusta asti sillä perusteella, että rajoitukset ovat voimassa. 

Tämän voimassaolon pidentämisen juju on siinä, että meidän ei tarvitsisi kerran kuukaudessa istua valiokunnissa ja eduskunnassa vääntämässä tästä samasta asiasta, että pidennetään taas rajoituksia vähän ja vähän ja vähän ja vähän. Meillä muu lainsäädäntötyö kärsii siitä, että me koko ajan keskustelemme näistä rajoituksista ja lainsäädännön portaittaisesta pidentämisestä, niin että tässä mielessä me perussuomalaiset olemme yhtyneet kokoomuksen vastalauseeseen. Toki siinä lainsäädännössä on muutamia muitakin kohtia, mitä voisi kritisoida, mutta jätän ne toiseen kertaan. 

Kokonaisuudessaan on hyvä, että nämä omavastuupäivät nyt poistettiin, mutta huonoa on se, että tämä laki on voimassa vain helmikuun loppuun asti. 

Arvoisa puhemies! Tulee kyllä ihan mieleen elokuva Päiväni murmelina. Me painitaan tämän saman asian kanssa täällä jatkuvalla syötöllä. Me oltaisiin voitu alkujaankin tehdä nämä asiat niin, että ne olisivat olleet pitempikestoisia. Nyttenkin vain yhdeksi kuukaudeksi käytännössä katsoen annetaan työntekijöille taas lisäaikaa tässä hommassa, mikä tietysti tulee tekemään sen, että me ollaan täällä kuukauden tai kahden päästä tekemässä tätä hommaa taas kerran uudestaan. 

Alkuviikosta olin todellakin huolissani yrittäjistä. Ei anneta valoa yrittäjille näissä jutuissa ja nyt selkeästikään ei anneta vieläkään, mikä ei kyllä sinänsä yllätä tässä toiminnassa. Se tuli selkeästi alkuviikostakin esille, että yrittäjyys ei niin kauheasti kiinnosta ja yrittäjille ei anneta valoa juuri millään tavalla. Nyttenkään ei missään nimessä voida nopeuttaa lomauttamista viiteen päivään vaan pidetään itsepintaisesti kiinni siitä, että yrittäjille ei valoa näytetä. 

Väkisin tulee mieleen se, että onko oikeasti tarkoituskin suomalaisten ravintoloitten valot sammuttaa, jotta vasemmiston omistamat yhtiöt voivat ostaa nämä ravintolat itselleen halvalla [Markus Mustajärvi: Aika kaukaa haettu!] tai saada kilpailijat pois markkinoilta. Kuulostaa halvalta, mutta pakko on kysyä: tästäkö on kyse? — Kiitos. [Jussi Halla-aho: Erittäin hyvä kysymys!] 

Arvoisa puhemies! Kun pandemia vuonna 2020 keväällä alkoi, Suomen hallitus päätti ensimmäisenä lockdownista, ja sen jälkeen on seurannut erilaisia ja monimutkaisia ja välillä hyvin vaikeasti tulkittavia rajoituksia, jotka ovat koskeneet monia toimialoja ja yrittäjiä. 

Pandemian alussa tästä talosta lähetettiin vahva viesti: ”Kyllä me selviämme, yhdessä. Tuemme yrittäjiä.” Nyt jälkeenpäin voimme kyllä todeta, että kaikki asiat eivät ole menneet ihan niin kuin Strömsössä. Miten esimerkiksi työllistävä ravintolayrittäjä voi suunnitella toimintansa, kun kassa on tyhjä ja ei ole tietoakaan ensi viikon toiminnasta eikä siitä, mitkä rajoitukset ovat silloin voimassa? Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa siksi kokoomuksen tekemää hyvää vastalausetta. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä virus on osoittautunut niin muuntautumiskykyiseksi, sitkeäksi ja arvaamattomaksi, että on mielestäni täysin ymmärrettävää, ettei hallitus ole voinut suunnitelmallisesti ja täysin johdonmukaisesti näitä erilaisia rajoitustoimia päättää. Kuitenkin haluan pari pointtia tuoda tässä yhteydessä esiin. 

Se, että Suomi on selvinnyt näinkin hyvin tästä pandemiasta, johtuu osaltaan siitä, että suomalaiset luottavat viranomaisiin ja ovat olleet valmiita noudattamaan erilaisia määräyksiä ja myös suosituksia. Tätä suomalaisten luottamusta on syönyt viime viikkoina se, että on koettu, etteivät nämä rajoitustoimet ole johdonmukaisia keskenään eivätkä ne kaikilta osin ole olleet perusteltuja suhteessa muiden sektoreiden rajoitustoimiin. Tunnetuimpana esimerkkinä monissa keskusteluissa on tietysti mainittu se, että kuntosalit ovat kiinni mutta ravintoloissa voi päivällä ottaa päiväoluet. 

Siksi jatkossa — kun tämäkään tilanne ei valitettavasti ole ohi eikä tämä ilmeisestikään ole viimeinen pandemia — tulisi kiinnittää huomiota siihen, että vaikka päätöksenteko tapahtuisikin eri tasoilla tässä maassa, niin miten voitaisiin huolehtia siitä, että eri rajoitustoimet ovat keskenään johdonmukaisessa suhteessa ja siten kansalaisten helposti ymmärrettävissä ja hyväksyttävissä. 

Toinen hyvin ajankohtainen asia liittyy hallituksen valmistelussa olevaan esitykseen, jolla tartuntatautipäivärahan saamiseen riittäisi muidenkin lääkäreiden kuin tartuntataudeista vastaavien lääkäreiden todistus. Tämä on hyvä uudistus, mutta se uudistus edelleenkin edellyttää virallista testiä. Jos ja kun meillä on huomattavia ongelmia testauskapasiteetissa, onko todella välttämätöntä edellyttää tartuntatautipäivärahan saamiseksi tällaista virallista testiä, siis toisin sanoen sitä, että ihmiset menevät testiin vain tämän sosiaalietuuden vuoksi? Eikö tässä valmistelussa, jota hallitus parhaillaan tekee, voida päätyä sellaiseen ratkaisuun, jossa tartuntatautipäivärahan voi saada ilman virallista testiä? [Jukka Gustafsson: Voi oppositiosta käyttää rakentavankin puheenvuoron!] 

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten kollega, edustaja Zyskowicz tuossa äsken sanoi, Suomi on selvinnyt pandemian ensimmäisistä kahdesta vuodesta poikkeuksellisen hyvin. Se ei kuitenkaan lämmitä mieltä varsinkaan nyt tässä ajassa, kun eletään tammikuun loppua. Monta ravintola‑ ja tapahtuma‑ ja matkailualan yrittäjää on pohjoisessa valmiina ottamaan vastaan matkailijat, mutta he tuntevat ja näkevät ja kohtaavat päivittäin sen, että niissä rajoitustoimenpiteissä, jotka tällä hetkellä ovat, ei ole järjen häivää. Esimerkkinä se, että ruokaravintoloissa ei ole voinut viiden jälkeen tarjoilla mutta on voinut myydä take awayta. Me tiedämme pohjoisesta, että se on johtanut tilanteisiin, joissa ihmiset pakkaantuvat pieniin tiloihin syömään sitä take away ‑ruokaa mutta eivät saa käyttää mitään penkkejä, eivät pöytiä eivätkä mitään, mitä siinä ravintolatilassa on. Pakko on kysyä: onko hallituksella ajatus edelleen niin, että tehdään niitä toimia, jotka vähentävät ihmisten kohtaamisia ja edistävät pandemian hallintaa, vai tehdäänkö niitä toimia, jotka rajoittavat, vain siitä tahdosta, että on helppo ajatus, että rajoitetaan, ja ajatellaan, että sillä rajoituksella sitä ihmisten kohtaamista vähennetään? 

Kun ollaan kuitenkin eduskunnassa, niin vaikka ei ole ihan varsinaisesti tähän asiaan, kyllä toivon, että tulevien rajoitusten osalta myöskin muistettaisiin se, että meillä on perustuslaissa turvattu elinkeinovapaus ihmisillä, ja silloin jos niitä rajoituksia tehdään vähänkin siltä tuntumalta, että ne ovat perusteettomia tai ne päinvastoin vahvistavat sitä, mikä on niillä rajoituksilla tarkoitus estää, niin on väistämätön tunne ihmisille, että silloin suotta sitä elinkeinovapautta rajataan. 

On helppo olla tämän lausuman takana ja toivoa, että hallitus pystyy nyt kaikessa viisaudessaan tekemään niitä järkeviä ja järkiperusteisia rajoituksia, jotka perustuvat myöskin niihin faktoihin, mitä kukin ala ja tartuntaluvut siellä kertovat.  

Yhteinen asia on tietenkin, että saadaan rokotekattavuus nousemaan ja pandemia hallintaan. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tässä käsittelyssä on yrittäjien työttömyysturvan mahdollistaminen, ja äänestimme jo aikaisemmin siitä, voitaisiinko tätä esityksen voimassaoloa pidentää. Se muutosesitys ei mennyt läpi, mutta tänään myöhemmin äänestämme siitä, voitaisiinko yrittäjien tilannetta ja sitä kautta myös heidän työntekijöidensä tilannetta helpottaa nopeutetuilla lomautuskäytännöillä, jotka aiemmin viime vuonna olivat mahdollisia. 

Arvoisa puhemies! Yrittäjien tilanne erityisesti mara-alalla, johon kuuluu myös paljon esimerkiksi sisäpuistoyrittäjiä tai sitten myös kuntosaliyrittäjiä, on tällä hetkellä todella tukala. Ehkä vielä pahempaa kuin se, että ovet ovat olleet kiinni, on se, että näkymä tulevaan on erittäin sumea. Pari viikkoa sitten ymmärtääkseni hallitus, valtioneuvosto, ensimmäistä kertaa neuvotteli uudesta kustannustuki‑, sulkutuki‑, tapahtumatukipaketista, mutta yksityiskohdat näistä tuista ovat edelleen pimennossa. 

Arvoisa puhemies! Haluan tässä esittää kainon pyyntöni hallituksen suuntaan — teillä on ministereitä täällä paikalla — että nämä yksityiskohdat saataisiin tietoon mahdollisimman nopeasti. Nyt on kyse siitä, selviävätkö nämä yritykset yli tästäkin sulusta, näistä rajoituksista, onko meillä jatkossa ravintolayrityksiä, matkailualan yrityksiä, jotka voivat palvella asiakkaita, ja onko heidän työntekijöillään työpaikkoja. 

Arvoisa puhemies! Ei ole enää kyse siitä, että tässä olisi vain pieni, lyhyt aika. Tämä tilanne on nyt jatkunut kohta jo kaksi vuotta, ja siksi monen kestokyky, niin henkinen kuin taloudellinenkin kestokyky, alkaa olla loppumassa.  

Arvoisa puhemies! Toivon, että hallitus toimii ripeästi. 

Kunnioitettu puhemies! Yritykset tarvitsevat ennustettavuutta ja jatkuvuutta. Täällä on nopeasti saatettu voimaan vain sellaisia lakeja, jotka ovat asettaneet erilaisia rajoituksia, mutta näitä helpotuksia ei sitten myönnetä kuukautta pidemmäksi ajaksi.  

Arvoisa puhemies! Iltalehti uutisoi elokuussa, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri alkaa vuokrata diagnostiikkalaitteita vasemmistotaustaisen Tradekan kanssa perustettavalta yhtiöltä [Oikealta: Ohhoh!] 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Syyksi kerrotaan halu kiertää sote-lainsäädäntöä. Arvioiden mukaan järjestelyn poliittista hyväksyttävyyttä edesauttaa se, että yhtiökumppaniksi on valittu Tradeka. Tradeka on siis vasemmistojärjestöjen säätiöiden hallitsema konserni, joka kanavoi voitoistaan rahaa demareille ja vasemmistoliitolle ja SKP:lle. [Markus Mustajärvi: No eipä ole kuulunut!] 

Miten tämä sitten liittyy käsiteltävään asiaan? Siten, että baareja ja ravintoloita koskevat rajoitukset jatkuvat toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Tradekan hallinnoima Restel osti juuri Classic Pizzan ja muutaman muun ravintolan. Restel on mainostanut aggressiivisesti ostavansa ravintola‑ ja baaritoimintaa. Tavalliset yritykset siis joutuvat rajoitusten piiriin, minkä jälkeen tovereita lähellä olevat yhtiöt ne ostavat. [Jussi Halla-aho: Melkoista meininkiä!]  

Arvoisa puhemies! Tradekalla on vaalit ensi kuussa. Ehdolla on taas lukuisa määrä keskeisiä poliitikkoja. [Markus Mustajärvi: En ole!] Jottei kansalaisille synny epäilyksiä, että raha menee taskusta toiseen, voisiko SDP:n ryhmäjohtaja Lindtman avata tätä keskeistä kytkyä, joka ilmenee lainsäätämisen, tehtyjen asetusten, osuuskuntien edustajiston ja vaalirahoituksen välillä? 

Arvoisa puhemies! Suomi alkaa olla pandemian suhteen jo aika hyvällä tasolla. Tulevaisuutta näkyy, valoa näkyy jo. Nyt on aika välttää yrittäjien ajautuminen konkurssiin — nyt on se viimeinen hetki — ja pelastaa myös työpaikat.  

Tätä mieltä ovat tietysti myös perussuomalaiset, ehdottomasti. Tätä me ajamme myös. Rajoitusten purkua pitää vaiheittain lisätä. Perussuomalaiset kannattavat vastalausetta, jonka perusteet on esitetty täällä jo moneen kertaan.