Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Niin kuin olen useamman kerran aikaisemminkin sanonut, kaikki koronatoimet olisi pitänyt lopettaa jo aikoja sitten. Niillä on saatu aikaan pelkästään pahaa. Vai onko jollain pokkaa vielä väittää, että joku voisi nyt hyvin niiden vuoksi? [Ben Zyskowicz: Paremmin kuin ilman! — Vasemmalta: Kyllä!] Meidän tehtävämme on säätää lait sellaisiksi, että valtakunnassa säilyy rauha ja että jokainen kansalainen voi hyvin — nimenomaan jokainen ilman mitään erottelua. Mutta edelleen me olemme täällä ja vielä kesken istuntotauon puliveivaamassa näitä poikkeuslakeja, joilla kansaa johdetaan lisää harhaan ja jaetaan lisää kahtia. 

Jos tämän lakiesityksen tarkoitusperästä karistaa pois ahneuden ja siitä seuraavat ihmisten kärsimykset, ei jää jäljelle yhtään mitään. Siksi esitän, että hylkäämme tämän lakiesityksen. Lisäksi esitän, että puramme välittömästi kaikki koronatoimet tästä maasta. Esitän myös uudelleen, että koronarokotteiden sisältö tutkitaan virallisesti tässä maassa ja sen pohjalta tehdään kiireellinen ja kattava suunnitelma, kuinka suojataan ne ihmiset, joille näitä rokotteita on injektoitu. 

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, en tiedä, vieläkö te pilkkaatte totuudenpuhujia näistä asioista, mutta kaikesta huolimatta väitän, että pian tämä hulluus tulee teille jokaiselle aukeamaan. Te tulette vielä näkemään ja kokemaan sen valtavan rytinän, kun Suomi-leijona alkaa syöksemään tulta tässä salissa. Siinä rytinässä paha henki pakenee tästä talosta ja koko Suomesta. Siihen rytinään kompastuu koko EU, ja siihen sulaa myös euro, ja siitä alkaa aika, jossa Suomen taloudessa kukoistaa oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, ja hyvät kollegat, tuo aika, se oikeasti on lähempänä kuin uskottekaan. — Kiitos. [Välihuutoja] 

Arvoisa rouva puhemies! On erinomaista, että vaikka eduskunta joutui talvitaukonsa keskeyttämään, tämä asia on kuitenkin täällä nyt salissa ja saamme olla täällä ja ahkeroida ja saada päätökseen tämän hienon asian eli sen, että yksityissektori, työterveyshuolto, pääsee nyt vauhdilla oikeankokoisilla korvauksilla näitä rokotuksia antamaan. 

11.3.21 tässä salissa kyselytunnilla ihmettelin julkisesti tätä hidasta rokotustahtia. Varmaan muistatte silloin, että vastaukseksi saimme, että tehdään niin nopeasti kuin pystytään. Silloin oli varastossa lähes 400 000 rokotetta. Rokotteita annettiin keskimäärin tällaista 12 000:n vauhtia vuorokaudessa, ja kysyin täällä, miksi ihmeessä ei työterveyshuoltoa oteta mukaan tähän. Tästä on siis lähes vuosi. Nyt olemme täällä, ja nyt ministeri Kiuru tätä esitystä tuodessaan oli innoissaan siitä, että vihdoinkin saamme työterveyshuollon mukaan tähän. 

No, työterveyshuolto on ollut koko ajan valmiina ikään kuin yhden napin päässä, jos vain joku pyytää. [Jussi Saramo: Vuosi sitten otettiin mukaan! Pysytään nyt totuudessa!] — Pysytään totuudessa. Kaikki nämä puheeni faktat voi kyllä tarkistaa, ihan varmasti. [Timo Heinonen: Vasemmistolla on omat faktat!] — Jos oikein ymmärrän, niin tällä hetkellä varastossa olisi lähes 2 miljoonaa rokotetta. Silloin oli siis noin 300 000—400 000, nyt lähes 2 miljoonaa rokotetta, joten oli jo korkein aika ottaa työterveyshuolto täydellä teholla mukaan tähän. Tästä varmaan voimme olla yksimielisiä, ja sen tähden tämä esityskin täällä yksimielisesti menee läpi. 

Mutta kyllä minä ihmettelen ja minusta koko eduskunnankin pitäisi nyt hieman ihmetellä sitä, voiko näin länsimainen, teknistynyt sivilisaatio kuin Suomi toimia näin epäjohdonmukaisesti näin vakavassa tilanteessa. Ja tietenkin tämä syyllisyys tästä asiasta, jonka nyt nostan, on myös kollektiivinen, eli en katso itseäni ulos tästä asiasta, vaan ajattelen, että kansanedustajana olisin voinut toimia vieläkin paremmin, jotta tämä rokotustahti olisi jo vuosi sitten saatu sellaiseen vauhtiin, että yhteiskunta olisi saatu auki. [Jussi Saramo: Eivät poliitikot määrittele rokotusväliä!] — Kyllä olisi nyt ihan hyvä, jos edustajat siellä vasemmallakin ihan vain nöyrästi kuuntelisivat, kun nämä ovat tosiasioita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] — Me olemme olleet liian hitaita. Ei Suomen kansa ole ymmärtämätöntä, niin että he eivät näkisi, mitä tässä maassa tapahtuu. On hyvä, että nyt ollaan tässä pisteessä, mutta me voitaisiin jotakin oppia tästä ja nostaa tätä valmiustilaa kansakuntamme hyväksi.  

Sanoin puheessani silloin, että jos rokotustahti jatkuu tällaisena, niin joululahjat tulee jaettua ennen kuin tämä kansa on rokotettu — ja näin myös kävi. Ja tällä hetkellä, jos jatkamme, laitamme nyt näitä kierroksia lisää, oma toiveeni on se, että tässä vielä tammikuun aikana, helmikuun vaihteessa Suomi voitaisiin oikeasti avata kokonaan, koska ei tätä pandemiaa kukaan enää hallitse millään tavalla. Tämä on täysin lähtenyt käsistä. Meillä virallinen ilmoitus on noin 6 000 tartuntaa päivässä, todellisuus lienee 10 000 tartuntaa. Ei tämä enää kiinni pitämällä tule voitetuksi, tämä tauti. Tämä on kansan käsissä, jokaisen yksilön oman vastuullisen elämäntavan käsissä: suojata itsensä, käyttää maskeja, ottaa rokotteet ja pitää huolen lähimmäisistään ja itsestään. Se on se, millä tässä tällä hetkellä mentäisiin eteenpäin. 

Hyvät kansanedustajat, hyvä Suomen kansa, on aika avata Suomi, ei sulkea Suomea. Se on se, millä nyt pitäisi mennä eteenpäin. Uskon, että tässäkin salissa riittävästi on viisautta niihin toimenpiteisiin, että Suomi saadaan vauhdilla auki kokonaisuudessaan. Tämä tauti ei ole enää suluilla hallittavissa. [Välihuutoja] — Kiitoksia.  

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Laukkanen käytti kovin yksipuolisen ja muistelupuheenvuoron. Täytyy nyt edustaja Laukkaselle kuitenkin sanoa, että vaikka vasemmalla oltiin hieman eri mieltä teidän päivämäärienne kanssa, niin kyllä siitä on vuosi aikaa, kun työterveyshuollolla oli mahdollisuus lähteä rokottamaan — vuosi. [Jukka Kopra: Muttei rahoitus kunnossa!] Ja oliko nyt niin, että tämä 6 euroa avasi sitten sen ihmeellisyyden? Voin sanoa vielä terveisiä sieltä yrittäjäkentältä, etteivät he tälläkään hetkellä innokkaasti lähde työterveyshuollon kautta rokottamaan vaan turvautuvat mieluummin julkiseen terveydenhoitoon ja rokottavat siellä.  

Ja mistä syystä? Me olemme nyt säätämässä lakia, jolla mahdollistetaan yksityisen sektorin rahoitusta. Sitä nostettiin nyt 6 eurolla. Arvon kokoomuslaiset, [Timo Heinonen: No?] onko tämä 6 euroa nyt se kynnys, jolla sitten tästä riemu repesi? [Mari Rantanen: No, miksi toitte sen tammikuussa kiireellä sitten?] Se on kuitenkin sellainen asia, että me olemme tässä hallituksessa nähneet, että tätäkin pitää mahdollistaa ja vielä enemmän edistää, ja siitä kiitoksia hallitukselle, että ratkaisussa, vaikka se onkin kalliimpi vaihtoehto, on lähdetty terveysturvallisuuden näkökulma edellä eikä lasketa niitä euroja. Mutta todellisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että työnantajille jää edelleen se maksutaakka, jos rokotus maksaa 27 tai 37 euroa per rokote. Nyt me olemme tekemässä päätöstä, jolla siitä kustannuksesta työnantaja saa 16 euroa. Se on hyvä, että sekin pystytään ottamaan käyttöön, mutta kankeutta tässä on ollut liiaksi.  

Kotimaakunnassani Satakunnassa heti alusta alkaen työterveyshuolto oli mukana ja mahdollistamassa rokotuksia. Siinä kohtaa olisi ehkä eduskunnankin pitänyt katsoa mallia siitä, kuinka maakunnissa asioita hoidetaan, mutta tänään on sekin päivä, kun saamme täällä työterveyshuollon puolelta rokotteita. Ehkä Helsingin pormestarikunnassa ei ole sellaista poliittista ymmärrystä, että lainsäädäntöä pitää mahdollisuuksien mukaan turvata, joten meni näin kauan, että olemme tässä tilanteessa.  

Mutta joka tapauksessa tämä on hyvä asia, että vastuullisesti hallitus lähtee tähän ja myös siitä huolimatta, että tämä rokotuksen hinta ei ole sitä 16:ta euroa, se sitten maksetaan, se ja mahdollistaa ja madaltaa sitä työnantajien ja työterveyshuollon kanssa tehtävää päätöstä, että otamme nämä rokotteet näin käyttöön. Tämä on hankala kysymys, kun monessa kohtaa se sitten edellyttäisi, että työterveyshuoltojen pitäisi omia aukioloaikojaan säätää. Kun se henkilöstö käy siellä työterveyshuollossa ottamassa sen rokotteen, niin se tarkoittaa sitä, että työstä poissaolojen määrät kasvavat, ja se lisää kustannuksia sen rokotteen lisäksi vielä. Eli siinä mielessä, kun edustaja Laukkanen sanoi, että on jotain opittavaa, ehdottomasti meillä olisi pitänyt jo alusta alkaen olla mahdollisuus rokottautua työajan ulkopuolella laajemmalla skaalalla niin, että se mahdollisuus ottaa se rokote olisi parempi ja nimenomaan työterveyshuollossa. Ja työnantajan näkökulmasta olisi ollut viisasta, että työpaikoilla ei olisi tullut poissaoloja, joista aina sitten tietysti keskustellaan, maksetaanko palkka siltä ajalta vai ei ja niin edelleen, eli olisi pitänyt katsoa vähän laajemmin sitä kokonaisuutta niin, että mahdollisuudet annetaan ja niitä pystytään aidosti käyttämään. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 8 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia siten, että covid-taudilta suojaamiseksi annetun rokotteen rokottamistoimenpiteen korvaustaksaa korotetaan nykyisestä 10 eurosta 16 euroon. Käytännössähän tämä koskee työterveyshuoltoa, ja on ehkä sillä tavalla niin kuin lillukanvarsia, että tuo 6 euron nosto tehdään. 

Odotin, että ministeri Kiuru olisi täällä paikalla. Kansalaispalautteen perusteella haluaisin kuitenkin nostaa seuraavan asian esiin: Nyt ovat käynnistyneet 5—11-vuotiaiden lasten rokotukset, ja median uutisointi lasten rokottamisesta on ollut mielestäni sillä tavoin epäselvää, että vasta näistä myöhäisemmistä uutisista selvisi, että se rokottaminen on täysin vapaaehtoista. Tässä on varmaan alueellisia eroja, mitenkä maakuntalehdet ovat näistä uutisoineet. Mielestäni tämä vapaaehtoisuus ei ole noussut riittävästi uutisoinnissa esiin. 

THL:n sivuilla onkin ohjeet — poimin täältä kolme kohtaa: Koronarokotuksia tarjotaan myös kaikille 5—11-vuotiaille lapsille. 5—11-vuotiaille lapsille tarjotaan Biontech-Pfizerin Comirnaty 10 milligrammaa per annos -koronarokotetta, jolla on ehdollinen myyntilupa 5—11-vuotiaiden lasten rokottamisessa. Euroopan komissio on tämän myyntiluvan antanut 25.11. Ja sitten se asia, jonka haluan nyt tässä nostaa — ei liity tähän korotukseen, mutta semmoisena toiveena — että kuka päättää lapsen rokotuksesta. THL:n sivuilla kerrotaan seuraavasti: ”Suomessa alaikäinen voi itse päättää rokottamisesta, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että lapsi tai nuori ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään rokotuksestaan. Useimpien 5—11-vuotiaiden lasten kohdalla rokottamiseen tarvitaan huoltajien suostumus.” 

Arvoisa puhemies! Osaa lasten vanhemmista on huolettanut se, ettei heidän lastaan kukaan rokota ilman suostumusta. En itse löytänyt sellaista selkeää THL:n ohjeistusta, mutta olisi hyvä, että koko Suomessa toimittaisiin samalla tavoin. Tässä on mielestäni epäselvyyksiä, ja niitä tulisi selkeyttää. 

Lainaan kahta Ylen uutista. ”Se voi johtaa ulkoiseen paineeseen, sillä tämän ikäryhmän vanhimpien on myös itse päätettävä, haluavatko he rokotuksen, jos heidät katsotaan riittävän kypsiksi”, Nieminen sanoo. ”Tarkkaa ikärajaa lasten itsenäiselle päätökselle ei ole asetettu, joten arviointi tehdään tapauskohtaisesti. Nuorimmille lapsille vaaditaan huoltajien suostumus.” Toinen Ylen uutinen kertoo seuraavasti: ”5—11-vuotiaiden lasten massarokotukset käynnistyivät. Osa kunnista vaatii huoltajilta kirjallisen suostumuksen, osa ei.”  

Koska peruskoulussa vaaditaan koulukuviakin varten lupa vanhemmilta, on mielestäni hallituksen tai THL:n syytä selkeyttää tilannetta ja vaatia suostumus kaikilta alle 12-vuotiaiden lasten huoltajilta — elikkä suostumus heiltä — ja samalla tiedottaa siinä suostumuksen yhteydessä asiasta hyödyt ja mahdolliset haittavaikutukset, joita on Suomessakin vakavina esiintynyt muun muassa 12—17-vuotiailla. Tämä nyt on tämmöinen toivomus, ja olisi ollut hienoa, että ministeri olisi ollut paikalla kuulemassa, [Suna Kymäläinen: Kakkoskäsittelyssä!] että kun olemme nyt nostamassa rokottamistoimenpiteen korvaustaksaa 10:stä 16 euroon ja varmasti valtio maksaa korvauksen myös kunnille ja näillekin, niin voisinko saada sen verran vastinetta tälle korotuksen hyväksymiselle, että hallitus huomioisi tämän esiin nostamani asian ja jatkossa edellyttäisi yhdenvertaista toimintaa ympäri Suomen opettajilta tai sairaanhoitajilta. Kuten viime viikolla saimme kuulla, niin sairaanhoitajilla on erilaisia käsityksiä näistä rokotteista: osa on halunnut ottaa, ja osa ei ole halunnut ottaa. Toivoisin, että tämä ei olisi opettajien tai terveydenhoitajien tai sairaanhoitajien päätettävissä vaan kaikilta alle 12-vuotiailta vaadittaisiin suostumus tähän koronarokotteen ottamiseen ja samalla tiedoksianto heille näistä hyödyistä ja haitoista, mitä niihin voi sisältyä. — Kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Olemme nyt päättämässä korvauksen nostamisesta 10 eurosta 16 euroon rokotusten osalta työterveyshuollolle. Täytyy tässä todeta se, että asiantuntijoiden mukaan tämäkään ei välttämättä korvaa kaikkia niitä kuluja ja menetyksiä, mitä tästä aiheutuu työterveyshuollolle. Lähempänä oltaisiin, jos se korvaus olisi luokkaa 25 euroa per rokotustoimenpide. 

Täällä on vasemmiston puolelta esitetty muun muassa se väite, että jo viime vuoden maaliskuusta saakka olisi ollut mahdollista tehdä näitä rokotuksia työterveyshuollon puolella, ja näinhän se on. Laki on ollut voimassa jo silloin, mutta jos ei korvausta ylipäätään ole ollut mahdollista saada, niin eihän siinä ole tietenkään ollut mitään syytä tai edes järkeä näille työterveyshuollon ihmisille hoitaa tätä, koska yritykset toimivat kuitenkin sillä periaatteella, että niiden on saatava kustannuksen korvaukset. Muuten ne eivät voi toimia, ainakaan kannattavasti. Pitää muistaa myöskin se, että julkinen sektorihan on saanut koko ajan täysimääräisen korvauksen niistä toimenpiteistä. 

Toinen asia on myöskin velvoittavuus. Tässä ei olla missään vaiheessa kuntia velvoitettu hoitamaan asioita niin, että työterveyssektori olisi otettu mukaan. Viime vuoden puolella 16.12. hallitus teki asetuksen, jossa tätä velvoittavuutta hiukan nostettiin — täytyy aina selvittää, olisiko tarpeen ottaa työterveyshuolto mukaan — mutta se ei edelleenkään tuo riittävää vastuuta kunnille siitä, että niiden olisi pakko ottaa mukaan työterveyshuolto. Eli tässä vieläkin jäi eräänlainen aukko tähän lainsäädäntöön tältä osin. 

Nyt pitää muistaa, että tähän mennessä työterveyshuolto, viime vuoden puolella, on rokottanut noin 60 000 suomalaista, ja eräiden arvioiden mukaan tämän uuden lain myötä tullaan rokottamaan noin 237 000 suomalaista. Kun muistetaan, että työterveyshuollon palveluksessa on 1,9 miljoonaa ihmistä, niin luku on edelleen liian pieni. Toki osa heistä on rokotettu julkisen terveydenhuollon puolella, mutta silti pitää miettiä, kannattaako meidän vielä entisestäänkin palata tähän lakiin ja mahdollisesti nostaa tätä korvausta ja vielä lisätä sitä velvoittavuutta, jotta kunnat todella tarttuvat tähän. 

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan olen hyvin pettynyt siihen, millä tavalla hallitus on koordinoinut näitä rokotus‑ ja ylipäätään koronatoimia. Maanantaina alkavat koulut useissa kunnissa, ja edelleen näemme vain erillisten ministereiden kannanottoja aiheesta, mutta hallituksen kanta siihen, mitkä ovat näitä koronarajoituksia — voivatko lapset palata kouluihin, ovatko kuntosalit [Puhemies koputtaa] auki ja niin edelleen — ja kaikki nämä päätökset puuttuvat, ja [Puhemies koputtaa] ihmiset ovat aivan ymmällään tässä tilanteessa. 

Arvoisa puhemies! Tämä rokotuskorvauksen nostaminen yksityisessä työterveyshuollossa 10 eurosta 16 euroon on perusteltu ja tarpeellinen muutos. Sitä kokoomus on jo aikaisemmin esittänyt, ja on hyvä, että se nyt vihdoin saadaan tehtyä.  

Meidän pitää tehdä kaikki toimet, joilla rokotuskattavuutta saadaan Suomessa nostettua, ja tämä on yksi oleellinen asia siinä. Nyt olisi tärkeää, että kunnat myös tarttuvat tähän asiaan ja työterveyshuolto otetaan aktiivisesti mukaan. Me tarvitsemme rokotuskattavuuden noston mutta tarvitsemme myöskin julkisen terveydenhuollon paineen vähentämistä muilta osin, koska siellä on mittava hoitovelka ja ihmiset eivät pääse kiireettömään hoitoon ja päivystykset ovat ruuhkautuneet myös kiireellisessä hoidossa. Meidän pitää hyödyntää maksimaalisesti nyt yksityinen terveydenhuolto, se osaaminen ja henkilöstö, joka siellä on käytettävissä. 

On tärkeää, että nyt mietitään myöskin näitä karanteeneja, koska meillä on eri sektoreilla yhteiskunnassa tällä hetkellä työvoimapulaa. Kun rokotuskattavuus on onneksi kiitettävästi noussut ja taudinkuva on lievä, niin pitää myöskin arvioida, mikä on se riittävä karanteeniaika, ja mikäli sitä voidaan lyhentää, niin ilman muuta se pitää tehdä. Se on hyvä puoli rokotteissa, että ne vähentävät tartuttavuutta. Haluan korostaa, että ne vähentävät tartuttavuutta: selvästi vähemmän rokotetut ihmiset tartuttavat kuin rokottamattomat, eli rokotuksilla on tärkeä rooli epidemian leviämisen ehkäisyssä. Rokotteet suojaavat vakavalta taudilta, mikä näkyy myöskin meidän sairaaloissa niin, että niitä vakavia tautimuotoja rokotetuilla on vähemmän. Se, miksi potilaita kuitenkin on sairaaloissa, johtuu tietenkin siitä, että tautia on niin paljon väestössä, että totta kai sinne myös ohjautuu rokotettuja. Mutta taudinkuva on selvästi lievempi.  

Nostan tässä esille myös lasten tilanteen: Tilanne on epäselvä lasten rokotusten kohdalta alle 12-vuotiailla, kun ei ole suositusta rokotuksista. On niin, että se on mahdollista. Olen samaa mieltä tässä kohtaa edustaja Mäenpään kanssa, että tarvitaan selkeytystä tähän tilanteeseen, koska tilanne on epäselvä. Alle 12-vuotiaiden kohdalla rokotuskattavuutta ei välttämättä saada nostettua niin korkeaksi kuin haluttaisiin, [Puhemies koputtaa] jos ei tätä linjausta selkeytetä THL:n ja STM:n osalta.  

Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelyssä on sairausvakuutuslain muutos liittyen koronarokotuksista myönnettäviin korvauksiin. Rokotuksia tarjotaan nyt ainoaksi vaihtoehdoksi ja vastaukseksi kaikkeen. Niille, jotka kuitenkin sairastuvat, oli rokotteet tai ei, ohje on pysyä kotona ja hakeutua hoitoon vasta, jos henki ei kulje. Oireiden lieventämiseen ei tavallisesti saa mistään ohjeistusta. 

Omalta osaltani lähdin laajemmin etsimään tietoa koronasairauden hoitamisesta pian sen jälkeen, kun itse sairastuin tähän tautiin. Hoitovaihtoehdoista on paljon ristiriitaista ja väärääkin tietoa. Vielä pandemian alkamisen jälkeenkin kaksi vuotta sitten koronahoitoihin hyväksyttyjen lääkkeiden lista on lyhyt, vaikka useita rokotteita saatiin käyttöön vuodessa. 

Tutkimuksia ja tilastoja löytyy joka lähtöön. Esimerkiksi ivermektiinin osalta viranomaiset eivät sitä suosittele, sillä riittävää tutkimusnäyttöä sen hyödyistä ei ole. Joko lääkkeen käytöstä tehdyt tutkimukset ovat kesken tai otanta on liian pieni tai ne eivät ole vertailukelpoisia. Toisaalta löytyy lukuisten ihmisten kokemuksia sen toimivuudesta tai esimerkiksi Yhdysvaltoja ja Perua koskevia tilastoja, jotka pyrkivät osoittamaan, että tautikäyrä olisi kääntynyt laskuun samalla hetkellä, kun sen reseptin kysyntä räjähti tai käyttö laillistettiin. Kattavia tietoja tautiaaltojen hiipumisen kaikista taustatekijöistä ei niidenkään osalta ole. Ilmeisesti ivermektiiniä kuitenkin käytetään joissain paikoissa hyvinkin paljon. Yhdysvalloissa myönnettiin elokuussa lähes 90 000 reseptiä viikossa. 

Olin toki kuullut myös siitä, miten Yhdysvaltain elintarvike‑ ja lääkevirasto FDA oli varoittanut käyttämästä tätä lääkettä. Sitä verrattiin hevosen lääkkeeseen. Varoitukset pohjautuivat siihen, että ihmiset olivat alkaneet Yhdysvalloissa hankkia itselleen eläimille tarkoitettuja versioita, jotka olivat ihmiselle haitallisia. Ivermektiini on paljon muutakin kuin parjattu hevosten matolääke. Ihmisillä sitä on käytetty jo 25 vuotta loislääkkeenä, ja siitä on käyttökokemusta 3,7 miljardin annoksen verran. Myös Suomessa kehitetty, patentin saanut koronalääke on ottanut yhdeksi osaksi vaikuttavista aineistaan tämän ivermektiinin. 

Fimealta saadun tiedon mukaan, vaikka covid-19 ei ole toistaiseksi ivermektiinin virallinen käyttöaihe, on sen käyttö Suomessa mahdollista lääkärin määräyksellä niin sanotulla off label ‑merkinnällä. Sitä voidaan määrätä koronan hoitoon, mikäli hoitava lääkäri katsoo sen asianmukaiseksi yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja ottaa hoidosta vastuun. Omalta osaltani sain lääkäriltä lääkkeeseen reseptin ja yllätyin suuresti kuurin aloitettuani siitä, että vaikeimmat koronaoireet katosivat hyvin nopeasti. 

Useiden asiantuntijoiden mukaan ivermektiinin hyödyistä ei yleisellä tasolla kuitenkaan ole riittävästi tutkimusnäyttöä. Näin ollen en ole oikea ihminen sanomaan, kenelle siitä on hyötyä ja kenelle siitä ei ole. Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että löytyy lääkäreitä, jotka ovat valmiita kokeilemaan laajasti erilaisia hyväksi havaittuja keinoja itse sairauden oireiden hoitamiseen. 

Arvoisa puhemies! Kun nyt käsitellään sairausvakuutuslain muutosta, niin peräänkuuluttaisin huomioimaan, että koronapandemia ei näytä loppuvan vuotavilla rokotteilla pakkorokottamalla. Hoitokeinojen tunnistaminen ja tunnustaminen olisi elintärkeää. [Petri Huru: Testaamalla!] Mielestäni joitain paljon tutkittuja ja haitoiltaan vähäisiä lääkkeitä, kuten ivermektiini, tulisi säätää Kela-korvattaviksi. Lisäksi tulisi antaa lääkäreille kunnollinen lupa niiden lääkkeiden käyttöön, jotka näyttävät toimivan, vaikka ne eivät ole yleisesti käytössä. 

Ja tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, haluan myös vedota siihen, että hallitus on osaltaan tehnyt covid-19-tutkimuskatsauksen maaliskuussa 2020. Valtioneuvoston kansliassa mainitaan tästä ivermektiinistä sen verran, että sen on havaittu olevan hyvä ja tehokas lääke, joka estää tehokkaasti myös sars-cov-2-viruksen replikaation. Tämä löytyy valtioneuvoston muistiinpanoista. Ja näin ollen, arvoisa puhemies, toivoisin, että lääkärit saisivat kunnollisen luvan tämän ivermektiinin myöntämiseen ja siihen saataisiin Kela-korvausta, koska se on äärimmäisen kallista. Tämä ennaltaehkäisisi sen, että ihmiset lähtevät hakemaan tätä kyseistä lääkettä pimeiltä markkinoilta tai muista vaarallisista lähteistä. Tämä on Suomessa tullut jo hyvin yleiseksi tavaksi, ja tämä on monen tiedossa. 

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Jokainen meistä kantaa viime kädessä itse vastuun omasta terveydestään. Joissain tapauksissa oireita voidaan lievittää muillakin tavoin kuin lepäämällä ja toivomalla parasta. Painotan kuitenkin, että hoitopäätökset tulee aina tehdä yhdessä lääkärin kanssa. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies, hyvät kansanedustajat! Tämä koronaepidemia on osoittautunut niin sitkeäksi ja niin arvaamattomaksi, että kovin varmoja kantoja tähän asiaan liittyen kannattaa meidän kaikkien pyrkiä välttämään. Kuten juuri tänä päivänä huomaamme koskien etäkoulua, myös asiantuntijoiden näkemykset tarpeellisista toimista ovat keskenään hyvin ristiriitaisia.  

Sehän on myönnettävä, että rokottaminen ei ole toiminut odotetulla tavalla. Emme voineet avata yhteiskuntaa siinä vaiheessa täysin, kun 80 prosenttia suomalaisista oli saanut kaksi rokotusta. Tämä omikronmuunnos on omalta osaltaan edelleen vaikeuttanut tilannetta. Tällä hetkellä odotetaan riskiryhmien osalta jo kolmatta piikkiä, ja me kukaan emme tiedä, miten tässä rokottamisessa tulee edetä, jotta saavutetaan mahdollisimman pitkälle toivottu tulos.  

Mutta: Sehän, mitä edellä sanoin siitä, että tämä rokottaminen ei ole toiminut täydellisesti eikä edes toivotulla tavalla, ei poista rokottamisen kiistattomia hyötyjä. Rokottamisen ansiosta meillä on vähemmän kuolemia tähän sairauteen, meillä on vähemmän vakavaa sairastumista, meillä on vähemmän sairaalaan joutuneita koronapotilaita ja meillä on vähemmän teho-osastoille joutuneita koronapotilaita. Sen lisäksi — kuten viimeksi edustaja Laiho täällä totesi — meillä on rokotettujen ansiosta myös vähemmän tartuttavuutta yhteiskunnassa. Olisiko muka tilanne parempi, jos me emme olisi tähän rokottamiseen ryhtyneet? Vaikka edellä varoitin ottamasta liian varmoja kantoja, itse olen kyllä varma siitä, että tilanne ei olisi parempi ilman tätä rokottamista. [Tuula Väätäinen: Kyllä!] 

Kaikki tässä yhteiskunnassa haluamme, että yhteiskunta voisi olla mahdollisimman auki ja että rajoituksia ei jouduttaisi asettamaan. Koronapassi, jolla näitä rajoituksia on tietyissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa voinut väistää, ei myöskään ole toiminut täydellisesti eikä viime aikoina omikronin vuoksi edes läheskään toivotulla tavalla. Niinpä koronapassi on tällä hetkellä pitkälti hyllyllä.  

En kuitenkaan henkilökohtaisesti tiedä, mikä tässä tilanteessa olisi ollut parempi keino pitää yhteiskuntaa edes tämän verran auki ja sallia tilaisuuksia ja tapahtumia edes tämän verran kuin mitä koronapassilla on voitu tehdä. Saattaa olla, että koronapassia joudutaan kehittämään ja joudutaan vielä muuttamaan. Mitä oikeudellisia ongelmia liittyy siihen, jos enää koronapassiin ei kelpaisi rinnasteisesti tuore negatiivinen testitulos? Sitä jään odottamaan, jos tähän joudutaan, sillä ainakin siinä vaiheessa, kun koronapassia lanseerattiin, meidän valtiosääntöoppineet — monet heistä, elleivät kaikki — olivat sitä mieltä, että koronapassin laillisuuden yhtenä väistämättömänä ja välttämättömänä edellytyksenä on se, että myös tuoreella negatiivisella testillä pääsee vastaaviin tapahtumiin kuin mihin pääsee rokotuksilla tai taudin sairastamisella. [Mika Niikon välihuuto] Tämä jää nähtäväksi, jos tämmöiseen pohdiskeluun joudutaan.  

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että koko tämän taudin yksiä traagisimpia seurauksia on ollut se, että osa suomalaisista ihmisistä — ja sama tilanne on kaikissa muissa maissa — on kokenut nämä rajoitustoimet tai nämä rokotukset syrjiviksi tai jopa täysin aiheettomiksi tai jopa joistakin salaliittomaisista motiiveista johtuviksi. En tiedä, kuinka paljon tällaisia ihmisiä on, mutta mielestäni on surullista, että Suomessakin on monia ihmisiä, jotka vertaavat koronapassia esimerkiksi holokaustiin ja siihen, että siihen aikaan juutalaiset joutuivat kantamaan keltaista Daavidin tähteä ennen kuin heidät lopullisesti surmattiin. En itse voi lainkaan ymmärtää enkä hyväksyä koronapassin rinnastamista holokaustin aikaisiin tekoihin, [Kimmo Kiljunen: Viisasta puhetta! — Keskeltä: Kyllä!] mutta kuten sanoin, näitä ihmisiä on — jokainen meistä on saanut satoja meilejä näiltä ihmisiltä — ja he ovat hyvin tosissaan, he ovat hyvin vakaasti omassa uskossaan.  

Puhemies! Lopetan toteamalla, että en ymmärrä tätä ilmiötä ja että jotenkin tulee sellainen käsitys, että jostakin tällaista ilmiötä lietsotaan aivan tarkoituksella. [Sebastian Tynkkynen: Kiitos! Hyvä puhe!] 

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Kun on aihetta antaa kiitosta, niin silloin kiitosta annetaan, ja nyt se kuuluu siitä, että työterveyshuoltoa otetaan entistä vahvemmin ja laajemmin mukaan ja annetaan myös työterveyshuollolle tehdystä rokotustyöstä heille kuuluva korvaus. Niin kuin edustaja Kauma hyvin omassa puheenvuorossaan toi esille, meillä julkinen puoli on saanut täyden korvauksen, ja tuntuu erikoiselta, että vasta nyt tämä halutaan osoittaa myös työterveyshuollolle. Eli aika pitkään, vaikka rokottaminen on ollut mahdollista, siihen ei ole kannustettu. Tämä on nyt se tilanne, mikä on tarpeen korjata, ja kiitos siitä, että se korjataan. Käyttöön pitää ottaa kaikki keinot rokottamisen helpottamiseksi. 

Täällä olemme kuulleet puheenvuoroja lasten ja nuorten rokottamisesta, ikäihmisten rokottamisesta ja monesta muusta. Ja itse ennen muuta peräänkuulutan sitä, että kun rokottaminen on vapaaehtoista, niin silloin sen pitäisi olla myös helppoa. Nämä kun kulkevat käsi kädessä, niin me saamme tämän rokotekattavuuden lopulta nousemaan. Itse toivon, että myös yksityinen puoli saadaan mukaan näihin rokotuksiin, sillä on hyvin todennäköistä, että meille tulee neljäs rokotus, viides rokotus — tai jääkö tämä samantyyppiseksi kuin nykyisin influenssarokotuksessa, jonka matkassa tulee jonkinlaisia vahvistuksia? Silloin on hyvin luonnollista, että se tulisi tänne laajasti. 

Hieman ihmettelin vasemmiston kansanedustajia, jotka jo toki täältä poistuivat, kun tuntui siltä, että työterveyshuolto ei heidän puheissaan lähestulkoon ansaitsisi korvausta tekemästään työstä lainkaan. Piti kysyä näiltä vasemmiston jo poistuneilta edustajilta, olisiko oikein, että työterveyshuolto vähän maksaisi, että he saavat rokottaa kansaa. Hämmentävää oli tämä vasemmiston suhtautuminen jälleen kerran sitä toimintaa kohtaan, mitä tuolla kentällä hyvin tehdään. 

Arvoisa puhemies! Olen myös huolestunut siitä, että maassamme tehdään tällä hetkellä paljon, näköjään oikeudenkin näkökulmasta, laittomia koronatoimia, laittomia koronarajoituksia. Hallinto-oikeudet ovat joutuneet puuttumaan näihin laittomiin päätöksiin, ja nyt vähän näyttää siltä, että pääministeri Sanna Marinin hallituksen sekava ja vähän viimehetkinen toiminta, erilaiset ohjaukset ja julkisuudessa käydyt keskustelut vievät tätä siihen suuntaan, että alueilla tehdään päätöksiä pienessä paineessa, lähes painostuksessa, ja silloin sieltä tulee näköjään kiihtyvällä tahdilla laittomia päätöksiä. Hallinto-oikeudet ovat joutuneet kumoamaan esimerkiksi liikuntaan ja kuntosaleihin kohdistuneita rajoitustoimia. Ja nyt pitää tietysti kysyä, mikä on vastuu, kun lakia rikotaan ja näihin joudutaan puuttumaan. Nyt tarvittaisiin johtajuutta, selkeitä sääntöjä, ohjeistusta, miten näissä tilanteissa toimitaan. 

Arvoisa puhemies! Valitettavasti se, että tehdään laittomia päätöksiä, heikentää luottamusta päätöksentekoon. Oikea-aikaisuus ja oikeasuhteisuus alkavat kärsiä, ja tähän hallinto-oikeudet ovat joutuneet puuttumaan. Hallinto-oikeudet ovat siis joutuneet puuttumaan lainvastaisiin päätöksiin kuntosalien osalta, ja samanlaisia oikaisuja on tehty urheilun puolelle, liikuntaan ja ravintola‑ ja matkailualalle, ja nyt viimeisenä tietysti käydään keskustelua siitä, että hallituksessa on myös haluja siirtää meidän koululaiset etäopetukseen. Olen tyytyväinen, että näyttää siltä, että tämä päätös tehdään kuitenkin kuntatasolla, ja ainakin isoimmat kaupungit ovat jo selvästi viestittäneet, että etäopetuksen haitat olisivat siitä saavutettavia hyötyjä suuremmat. Ja haluan myös keskustalle antaa kiitosta siitä, että olette vahvasti puolustaneet lähiopetusta, sillä se on kuitenkin tärkeä juttu, että lapset ja nuoret voivat mennä kouluun ja saada siellä jokapäiväisen leipänsä mutta myös apua ja tukea erilaisiin tilanteisiin. Tuon aiemman etäopetusjakson vahinkoja korjataan edelleen ja vielä varsin pitkään. 

Arvoisa puhemies! Silloin, kun on kiitoksen aika — tänään se tulee tästä, että työterveyshuolto saa tekemästään työstä ansaitsemansa palkkion. [Tuula Väätäinen: Ensin matto alta, ja sitten vähän pönkitetään!] 

Arvoisa rouva puhemies! Joskus on niin yksinkertaista näiden asioiden hoito, että kun vain pyytää, niin asiat lähtevät liikkeelle. Kun täällä ministeri Kiuru on tästä rokotuksen välttämättömyydestä puhunut ja on pyytänyt, että tähän saataisiin enemmän talkoohenkeä, niin ei aikaakaan, kun eläkkeellä olevat hoitajat ja lääkärit ilmaantuivat auttamaan ja olemaan talkoissa mukana — tosin byrokratia on siihenkin tuonut nyt omat ongelmansa. Mutta tämä vain kertoo tästä kansasta sen, että talkoohenkeä on, on oikeasti sitä talvisodan henkeä, jossa yhdessä rintamassa noustaan asioita hoitamaan. On totta, että satunnaiset työterveyshuollon yksiköt ovat antaneet näitä rokotuksia jo viime maaliskuussa, mutta kun ei ollut velvoitetta, ei korvausta, ei ohjeistusta, niin se jäi erittäin vähäiseksi. Ja jos nyt ministeri Kiuru esitteli tämänkin lain ja esittelypuheenvuorossa totesi, että on hyvä, että saamme nyt työterveyshuollon mukaan tähän, niin on tässä matkalla nyt jotakin sitten tehty eri tavalla, kun ministerikin näin täällä esittelypuheenvuorossaan toteaa. Jos asiat olisivat niin kuin täällä edustaja Saramo antoi ymmärtää, että tässä on työterveyshuolto ollut mukana jo maaliskuusta lähtien, niin miksi ministeri sitten erikseen nostaisi tämän asian ilon aiheeksi, että vihdoinkin työterveyshuolto saadaan tähän täysillä mukaan? 

Arvoisa puhemies! Yhteistä kuitenkin on ilo siitä, että rokotustahti nyt merkittävästi paranee ja tätä kautta sitten tämä kansakunnallinen suojakin koronaa vastaan paranee ja sen tartuttavuus heikkenee. — Kiitoksia. 

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty paljon hyviäkin puheenvuoroja, jotka liittyvät hallituksen esitykseen työterveyshuollon korvaustason nostamisesta tässä rokotusohjelmassa 10 eurosta 16 euroon. Erityisesti kiinnittäisin huomiota nyt kokoomusedustajien puheenvuoroihin, jopa ristiriitaisuuksiin heidän puheenvuoroissaan, mutta enemmänkin niiden sävyyn. 

Ihan ensimmäiseksi, kun tässä edustaja Heinonen sanoi, että silloin on kiitos annettava, kun on kiitoksen paikka, niin minä totean myöskin samalla tavalla, että silloin on kiitos annettava, kun on kiitoksen paikka, ja erityisesti kiitän edustaja Zyskowiczin puheenvuoroa. Se oli painava, se oli pohdittu, ja sen perussisältö ja viisaus olivat siinä, että koronan tiimoilta ainoa asia, mistä me voimme olla varmoja, on epävarmuus. Itse asiassa, kuten hänkin totesi, tässä on monissa tilanteissa asiantuntijoillakin ristiriitaisia näkemyksiä, ja me poliitikot joudumme aika nöyrästi kuuntelemaan tätä keskustelua ja tekemään sitten johtopäätökset osittain myöskin kokemuksen kautta. On selvää, että kaikkialla maailmassa on kompasteltu koronan kanssa. Vaikeuksia on ollut hallita tämä tilanne. Suomi on kuitenkin menestynyt ja on yksi paras menestystarina koronan torjunnassa taloudellisestikin mutta ennen kaikkea terveydellisesti. Tämä täytyy tässä nyt rekisteröidä siitä huolimatta, että näitä vaikeuksia on. 

Nyt tässä on puhuttu paljon rokotuksista, rokotusten välttämättömyydestä. Senkin suhteen voi sanoa, että on monenlaisia epäilyksiäkin niiden toimivuudesta, jopa niiden terveysriskeistäkin on puhuttu, mutta kai se on ihan maailmanlaajuinen tosiseikka, että korona ilman näitä rokotuksia olisi kyllä tuottanut aivan hirmuista tuhoa koko ihmiskunnalle, myöskin Suomessa. Kyllä se, että meillä on rokottaminen niinkin laajasti hoidettu kuin se on hoidettu, on ollut ehkäisemässä taudin aiheuttamaa syöksykierrettä, joka olisi ollut sekä terveydellinen että myöskin yhteiskunnallinen ja taloudellinen. Tässä suhteessa tähän täytyy suhtautua hyvin vakavasti. 

Nyt tästä itse esityksestä sitten. Tässä on ajatuksena se, että työterveydenhuolto tulisi vahvemmin mukaan rokotuksiin, ja ottaisin siitä myöskin muutaman huomion, mitä kokoomusedustajat Laiho ja Kauma tuolla aikaisemmassa vaiheessa käyttivät. Kyllä he ovat oikeassa siinä, niin kuin ministerikin on täällä omassa esittelypuheenvuorossaan todennut, että on kysymys rokotuskattavuuden aikaansaamisesta. Sitä tulee laajentaa, ja on tärkeää, että sitä laajennetaan. 

Toiseksi, tässä kannattaa nyt huomioida se, että ympäri Suomea jo nyt, ennen tätä maksujen ja tukien korotustakin, on ollut valistuneita työnantajia, jotka ovat osallistuneet näihin ja käyttäneet työterveyshuoltoa hyväkseen, jolloin koronarokotuksia on sitä kautta pystytty laventamaan. Se on tärkeä huomioida. 

Kolmanneksi kiinnittäisin huomiota — sekä Laiho että Kauma toivat sen esille — että nyt pitäisi kuntien tarttua tähän tarjoukseen, mikä on tullut, ja nimenomaan pyrkiä hyväksikäyttämään työterveyshuoltoa ja toimimaan sen kautta. Itse haluaisin tähän muotoilla niin, että kuntien ei tarvitse sitä tehdä. Tässä on päävastuu julkisella sektorilla, ja olkoon niin. Olkoon niin, koska julkinen sektori kattaa koko yhteiskunnan, ja siinä jokaisen terveys on aivan yhtä arvokas. Täytyy varmistaa tämä kaikenkattavuus suomalaisessa yhteiskunnassa — vaikka tietysti lähdemme riskiryhmistä ensimmäiseksi liikenteeseen — ja tämä voidaan toteuttaa ainoastaan silloin, kun julkinen sektori kantaa sen päävastuun. Kyllä, työterveydenhuolto on tässä suhteessa täydentävä tekijä, hyvä, tärkeä, täydentävä tekijä. Sen takia tämä hallituksen esitys. Mutta ei niin päin, että lähdetään liikenteeseen siitä, että kuntien täytyisi siirtää rokotuksia työterveydenhuollolle ehdoin tahdoin. 

Edustaja Heinonen totesi, että ei ole kannustettu kunnolla näihin rokotusohjelmiin. Hän jopa totesi, että hallituksen politiikka on sekavaa, viittasi, että Sanna Marinin hallituksen politiikka on sekavaa: selkeät säännökset ja ohjeistukset puuttuvat. Kuinka niin? Hän ei näköjään kuunnellut edustaja Zyskowiczin puheenvuoroa, koska edustaja Zyskowicz selkeästi totesi, että jopa asiantuntijoilla on ristiriitaisia näkemyksiä — jopa asiantuntijoilla ristiriitaisia näkemyksiä. Poliittinen päätöksentekijä joutuu kuuntelemaan eri asiantuntijoita, ja tämmöisessä kaoottisessa tilanteessa, osittain kaoottisessa tilanteessa, joka tulee vain vastaan, on epävarmuuksia myöskin kaikilla päätöksentekijöillä, myöskin korkeimmilla päätöksentekijöillä. 

Tärkeintä on se yhteinen iso linja, joka täällä on kuitenkin omaksuttu. Yhdessä me tämä tsempataan — yhdessä — ja tuetaan hallitusta näissä ponnistuksissa. Joku viittasi talvisodan henkeen: tästä on kysymys, tämä kansakunta nitistää tämän koronan yhdessä. 

Kiitos, arvoisa rouva puheenjohtaja! Pidän hyvänä tätä esitystä, että ihminen halutessaan saa rokotteen, ja hyvä esitys, että siihen tulevat myös työterveyshuollot mukaan. 

Nyt olen kuitenkin hieman hämmästynyt. Tuolta Pirkanmaalta Sisä-Suomen poliisilaitoksen yhdistyksen puheenjohtajana minulle on kuitenkin vielä 30.12.21 tullut Poliisihallituksesta tieto, että Poha ei ota työterveyshuoltoja mukaan näihin rokotuksiin vaan poliisien on hankittava nämä rokotukset julkisen terveyshuollon kautta. [Petri Huru: Oho!] 

Elikkä toivottavasti tämä nyt menee läpi myöskin sisäministeriöön ja Poliisihallitukseen, jos kerran meillä täällä eduskunnassakin jo on mahdollista saada näitä rokotteita. Pidän hieman hämmästyttävänä tätä tietoa. [Petri Huru: Käsittämätöntä!] — Kiitos.