Arvoisa puhemies! Äskeisestäkin keskustelusta: Kiitos oppositiolle rakentavasta ja haastavasta otteesta. Näistä asioista kuuluukin käydä väittelyä, ja yhteisen Suomen asiallahan me olemme. Toivon myös seuraavaan esitykseen liittyen, että olisimme ainakin päälinjoista samaa mieltä, siitä, että suomalainen ruoantuotanto ja suomalaisen alkutuottajan asema on turvattava näinä erikoisina ja myöskin huolestuttavina aikoina. Suomalaisilla maatiloilla nimittäin eletään nyt kevätkylvöjen päättymisen kynnyksellä taloudellisesti poikkeuksellisen vaikeaa ja epävarmuuden hallitsemaa aikaa. Se toki on ollut todellisuutta jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa mutta pahentunut monin tavoin sen myötä. Monien välttämättömien maatalouden tuotantopanosten markkinahinnat ovat nousseet rajusti, eikä tuottajien tulokehitys ole pysynyt läheskään perässä. Sota on vaikuttanut merkittävästi sähkön, polttoaineen, rehujen ja lannoitteiden markkinoihin sekä hintojen nousuun. Tämä kaikki vaikeuttaa entisestään covid-19-pandemian jälkeisenä aikana jo vaikeutunutta tilannetta toimialalla — puhumattakaan, että maatalouden kannattavuus on ollut kroonisen heikkoa jo pitkään. Tämä on kaikkien suomalaisten yhteinen asia hoidettavaksi.
Tämän esityksen taustalla, jota nyt käsittelemme, on jo helmikuulta hallituksen linjaus kuusi päivää ennen sodan alkua päätetyistä määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energianhintojen nousuun. Osana tuolloin linjattua toimenpidekokonaisuutta maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistettaisiin väliaikaisena toimena vuoden 22 verotuksessa edellyttäen, että toimi on EU-oikeudellisesti hyväksyttävä. Kävin maaliskuun alussa neuvottelun kilpailukomissaari Margrethe Vestagerin kanssa toimenpiteen perusteista ja toteuttamismahdollisuuksista. Hyväksynnän saaminen ehdotukselle komissiossa oli kaikkea muuta kuin itsestään selvää. Lopulta komissio antoi 23.3. tiedonannon koskien valtiontukitoimenpiteitä — jotka siis osin ovat korona-ajan johdosta annettuja valtiontukipuitteita sallivammat — talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen, ja ne mahdollistivat nyt tämän notifikaation toteutumisen kiinteistöveron palautusmallin pohjalta. Komissio hyväksyi 20. toukokuuta antamallaan päätöksellä tämän tukiohjelman, ja voidaan hyvin puhua työvoitosta asian eteen työtä tehneiden, myöskin virkakunnan edustajien, osalta.
Ideana tässä esityksessä on, että tuki myönnettäisiin hakemuksesta alentamalla maatalouden harjoittajien omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa enintään 35 000 eurolla per tila. Verohallinto poistaisi kiinteistöveron maksuvelvoitteen alennusta vastaavalta osalta ja palauttaisi suoritetun veron. Tuen edellytyksenä olisi, että tiettyjen tuotantopanosten osuus maatalouden tietyistä menoista on vähintään 15 prosenttia, joka käytännössä kyllä tiloilla ylittyy. Käytännössä tapahtuisi siis niin, että Verohallinto alentaisi määrättyä veroa hakemuksesta, joka olisi tehtävä viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Tämä tuki perustuu kriisipuitteisiin, joiden ehtojen mukaisesti tukipäätökset pitäisi tehdä tämän vuoden loppuun. Tuki myönnetään ja maksetaan marras—joulukuun aikana. Kriisipuitteiden vaatimusten mukaisesti veroa alennettaisiin enintään 35 000 euroa maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavista veroista. Sen osoittamiseksi, että tuensaaja on kriisipuitteiden vaatimalla tavalla kärsinyt Ukrainan sodasta, tuensaajan on osoitettava, että nimettyjen maatalouden alkutuotannon tuotantopanoksien — joita ovat siis rehut, poltto- ja voiteluaineet, sähkö ja lannoitteet, joiden hinnannousu on kriisipuitteidenkin mukaan ollut keskeinen syy tämän kustannuskriisin taustalla — osuus maatalouden määritellyistä menoista on ehdotettua 15 prosentin kynnysarvoa suurempi. Käsitykseni mukaan todellakin, kuten totesin, valtaosa tiloista tämän ongelmitta täyttää.
Tukea ei ollut mahdollista toteuttaa ilman OmaVero-palvelussa hoidettavaa hakemusmenettelyä tällä aikataululla, koska halusimme toimia ripeästi. Tämä siksi, että tukipäätösten tekeminen edellyttää verovelvollisten myötävaikutusta tuen myöntämisen edellytysten selvittämisessä. Toisaalta maatalouden harjoittajat ovat varmasti tähän kuitenkin jo tottuneet, esimerkiksi vastaavaan hakemusmenettelyyn hakiessaan eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautusta. Äskeisessäkin keskustelussa esiin noussut energiaveron tuplapalautushan oli toinen konkreettinen toimi maatalouden tukemiseksi.
Arvoisa puhemies! Sitten aivan lyhyesti vielä pari sanaa tämän esityksen vaikutuksista: Kiinteistöveroa maatalouden tuotantorakennuksista määrättiin viime vuonna yli 60 000 verovelvolliselle. Verosta 74 prosenttia määrättiin kymmenesosalle verovelvollisista. Eli mainittu 35 000 euron katto ei tule vastaan, mutta silti verojen määrä on useissa tapauksissa merkittävä juuri niille tiloille, jotka ovat tuoreeltaan investoineet paljon ja joilla on uudet, miljoonia maksaneet kiinteistöt tuotantorakennuksina. Hallitusohjelman mukaan kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset — kuten tämä siis vaikuttaa — kompensoidaan kunnille, ja nettomääräisesti kysymys on 13 miljoonasta eurosta. Tämä verotulomenetysten korvaus huomioidaan aikataulusyistä vuoden 23 peruspalvelujen valtionosuudesta.
Tämä on siis yksi keino helpottaa maatalouden ahdinkoa. Sen toteuttaminen ei ollut helppoa — sen tiesimme tähän ryhtyessämme — johtuen komission säännöksistä, ja olen valtavan huojentunut, että tämä esitys voidaan nyt toteuttaa tämän vuoden ahdingon helpottamiseksi. En liioittele sen merkitystä, mutta en myöskään vähättele sitä, sillä tarvitaan kaikki keinot, mitä käytettävissä on, erityisesti niiden tilojen tukemiseen, jotka vastikään ovat suuresti investoineet. Haluamme, että usko tulevaisuuteen säilyy näinä vaikeina aikoina.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Ja ministeri Kurvinen. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni ainakin toimii siellä. — [Antti Kurvinen: Pahoittelut, otetaan uusiksi.]