Arvoisa puhemies! Ensin kiitän eduskuntaa suuresta yksituumaisuudesta tässä itse pääasiassa eli tämän koulutusoperaation käynnistämisessä. On hyvin tärkeää, että niillä suomalaisilla kouluttajilla, jotka tähän työhön osallistuvat, on kaikki tuki täältä eduskunnasta.
Aloitan tuosta edustaja Turtiaisen puheenvuorosta, jonka yksityiskohtiin on vaikea yhtyä, mutta siinä on ehkä yksi asia, jonka hän mainitsi, että toimittaisiin vihan vallassa tai vihattaisiin venäläisiä tai vihattaisiin Venäjää. Koskaan ei ole viisasta toimia vihan vallassa, ja siitä ei ole kysymys, kun Ukrainaa puolustetaan. Se riittää meille kyllä motiiviksi tässä kaikessa työssä.
Edustaja Reijonen otti esiin hyvin laajan kysymyksen siitä, mitä kuuluu Nato-jäsenyydelle. Sen verran sitä tässä sivuan, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli tosiaan eilen Ruotsissa, ja ministeri Billström soitti myöhään illalla ja kertoi erittäin myönteisestä palautteesta tämän vierailun osalta. Ruotsi vie eteenpäin omat päätöksensä ja oman tiensä varmasti tässä sitten lähipäivinä. Eli Ruotsiin pidetään jatkuvasti yhteyttä, ja tämä ulkoasiavaliokunnan käynti siellä oli hyvä.
Myöskin soitin tänään, niin kuin tapanani on, Turkin ulkoministeri Çavuşoğlulle. Kävimme läpi vähän tätä yleistä tilannetta maanjäristyksen osalta, ja hän oli hyvin kiitollinen Suomen avusta — myöskin muuten siitä avusta, jota Naton kautta nyt annamme näille maanjäristyksen uhreille. Mutta tämä yhteydenpito on nyt hyvin säännöllistä. Kuulemme eri osapuolten kantoja, ja viemme tietysti niin nopeasti eteenpäin tätä Nato-jäsenyyttä kuin näissä olosuhteissa on mahdollista.
Sitten kysymys panssarivaunuista tuli useammalta edustajalta, edustaja Mäenpäältä ja edustaja Mustajärveltä. Olemme sanoneet, että Suomi on osa sitä ekosysteemiä, joka nyt syntyy näiden Leopardien ympärille. Siellä on toisaalta saksalainen pooli, toisaalta puolalainen pooli, näitä vähän erilaisia vaunutyyppejä, ja tätä keskustelua tällä hetkellä käydään. Siitä ei ole vielä lopullisia ratkaisuja tehty, joten en voi siihen mennä sen syvemmälle tässä yhteydessä.
Kun edustaja Räsänen kysyi, mitkä olivat ministeri Baerbockin terveiset, niin kyllä Saksan terveiset — tietysti nyt tässä tilanteessa, kun he ovat päättäneet painostuksen jälkeen, että panssarivaunuja annetaan — olivat sellaiset, että toivovat, että mahdollisimman moni muu maa tähän pystyy myöskin antamaan tukensa.
Edustaja Zyskowicz otti erinomaisen esimerkin tästä Irak—Kuwait-tilanteesta. Olen sitä myöskin itse käyttänyt eri yhteyksissä. Ei ole ainutlaatuista, että YK:n jäsenmaat ryhmittyvät jonkun maan ympärille, joka on joutunut hyökkäyssodan kohteeksi, niin kuin aikanaan Kuwait joutui Irakin kohteeksi. Ja siellähän tuli vielä näitä mekanismeja, Oil-for-Food -rahoitusmekanismeja, jotka olivat ikään kun näitä korvausjärjestelmiä sitten tämän hyökkäyksen jälkeen. Täytyy tietysti YK:n puolesta sanoa, että nyt toimitaan YK:n peruskirjan perusteella, artikla 51 — maa puolustaa itseään, voi pyytää apua siihen puolustamiseen, annamme sitä apua, kunnes YK:n turvaneuvosto ratkaisee asian. Ja nyt turvaneuvosto on halvaantunut, mutta yleiskokous on 143 äänen voimalla ottanut kuitenkin kantaa tätä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan.
Edustaja Mäkelä ja jotkut muut kysyivät tästä raskaasta aseistuksesta, mitä kaikkea voidaan Ukrainalle toimittaa. Täytyy sanoa menemättä yksityiskohtiin, että siinä 400 miljoonan euron paketissa oli kyllä sellaista tavaraa, jota Ukraina tarvitsee juuri tähän — voisi sanoa — järeään puolustukseen, ja vastaavaa materiaalia on muilta mailta mennyt, joka välittömästi saadaan käyttöön, sekä ammustarvikkeita että aseita. Yksityiskohtia en voi tässä avata.
Edustaja Kopra kysyi, voidaanko EU-tasolla tavallaan saada tätä puolustusmateriaaliteollisuuden yhtenäisyyttä ja tehokkuutta vauhditettua. Ja on kyllä ollut nyt kaikissa EU-kokouksissa esillä, että tämä EU:n puolustusyhteistyö myöskin tässä yhteydessä sitten toimisi ja menisi eteenpäin. Ja samaa kysyi edustaja Adlercreutz.
Edustaja Niemi pyysi tämmöistä yleiskatsausta. Nyt näin lyhyen puheenvuoron puitteissa en pysty sitä antamaan, mutta ehkä tuosta Venäjä—Kiina-asetelmasta: seuraamme sitä tietysti hyvin tarkasti. Näillä mailla on yhteisiä intressejä, kuten tämmöinen moninapainen maailmanjärjestys, jota varmasti sekä Venäjä että Kiina voimakkaasti kannattaa. Mutta totta kai painetta on myöskin Kiinan suuntaan siinä, että se ei hyväksyisi kaikkia niitä sotarikoksia ja sodassa tapahtuneita asioita ja ylipäätään hyökkäyssotaa, jota Venäjä käy. Tätä keskustelua tietysti pyritään Kiinan kanssa käymään.
Edustaja Ovaska kysyi tärkeän kysymyksen tästä rahoituksesta. Kun katsotaan Ukrainan jälleenrahoitusta, niin nyt puhutaan Maailmanpankin tasolla ja sanotaan, että 500–600 miljardia euroa ovat ne tuhot, jotka nyt on tuotettu. Jos vertaa vaikka Marshall-apuun, joka on tämän päivän rahassa kai 100 miljardia euroa, niin puhutaan kuusinkertaisesta summasta siihen nähden eli hyvin suurista luvuista.
Edustaja al-Taee ja muut ottivat esille tätä rauhan näkökulmaa, ja tämä oli hyvä nostaa esiin. Presidentti Zelenskyin rauhansuunnitelmassa on myöskin niitä asioita, joiden eteen jo tehdään työtä, muun muassa ydinturvallisuuden eteen. YK:n atomienergiajärjestö IAEA on jo liikkeellä ja siellä puhuu venäläisille, puhuu ukrainalaisille, koska ydinturva-asia on niin tärkeä. Turkki tekee välitystä sotavankikysymyksessä, sotavankeja on vaihdettu Ukrainan ja Venäjän välillä, ja tämä viljankuljetusreitti on saatu auki. Eli diplomatialla on reitti, mutta totta kai se vaatii sitä, että aidosti halutaan vetäytyä — että Venäjä ensinnäkin vetäytyy miehittämiltään alueilta, ja se antaisi sitten edellytykset tälle rauhan keskustelulle. Eli totta kai rauhasta puhutaan, mutta juuri nyt sen edellytykset ovat huonot, kun hyökkäyssota jatkuu. Nyt on tärkeintä saada Ukrainalle niin hyvä asema tällaisiin neuvotteluihin kuin mahdollista. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Kiitokset, ulkoministeri Haavisto. — Ja vielä edustaja Kiljunen.