Arvoisa puhemies! Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo on estynyt, joten esittelen lyhyesti tiettyjä nostoja tästä meidän Kelan valtuutettujen toimintakertomuksesta.
Meidän eduskunnan nimittämien Kelan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kelan hallintoa ja toimintaa ottaen huomioon palveluiden laatu ja saatavuus. Valtuutetut voivat vaikuttaa muun muassa pyytämällä selvityksiä, tekemällä ehdotuksia tai ottamalla kantaa hallintoon liittyviin asioihin. Vuonna 2022 me valtuutetut kokoonnuimme yhdeksän kertaa. Kokouksissa valtuutetut saivat tietoa muun muassa seuraavista asioista, ja tässä on muutama koonti, mitä ollaan käsitelty:
Ensimmäisenä paljon puhututti, miten Kelassa on varauduttu siihen, että Ukrainasta saapuneet tilapäistä suojelua saavat henkilöt siirtyvät Kelan etuuksien piiriin.
Sitten käsiteltiin myös etuuskäsittelyn kehittämisohjelma Eeposta. Eepos on tämmöinen Kelan strateginen kehittämisohjelma, jonka toimeenpanon kautta Kela mahdollistaa asiakaslähtöisen, tietoa tehokkaasti hyödyntävän toimintatavan sekä digitalisoituvan toimintaympäristön.
Lisäksi puhututti, mitä Kelassa on tehty lääkinnällisen kuntoutuksen ja vammaisetuuksien hakemusten käsittelyn sujuvoittamiseksi. Valtuutetut nostivat esille huolta esimerkiksi terapeuttien saatavuudesta, puheterapian ja psykoterapian käynnistymisen viivästyksistä, kun sopivaa terapeuttia ei ole ollut saatavilla.
Olemme nostaneet oppivelvollisuuden laajentumista, miten se on vaikuttanut Kelan etuuksiin erityisesti koulumatkatukeen liittyvissä haasteissa.
Me ollaan käsitelty paljon Kanta-palveluiden tilannekatsausta erityisesti rahoituksenkin näkökulmasta ja sen jatkuvuuden turvaamisesta.
Lisäksi valtuutettujen kertomuksessa nostetaan esiin perustoimeentulotuki, joka on ollut säännöllisesti esillä, ja kuten muistamme, vuonna 2017 se siirtyi Kelan hoidettavaksi.
Vuonna 22, jota käsittelemme, paljon puhututtivat kohonneet energiakustannukset ja niitten vaikutukset toimeentulotuen määrään ja lääkekustannusten huomioon ottaminen toimeentulossa.
Lisäksi oli tämä uusi hyvinvointialueiden aloittaminen. Pidimme säännöllisesti esillä sitä, miten on valmistauduttu tähän yhteistyöhön hyvinvointialueiden kanssa, ja ollaan tästä pyydetty säännöllisesti tilannekatsausta. Tähän hyvinvointiin ja tähän uudistukseen liittyen meille on tärkeätä, miten Kela nivoutuu etuuksien ja palveluiden kautta tiiviisti näihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, ja toisaalta tätä yhteistyötä on pidetty systemaattisesti ja me ollaan tehty siihen ihan suunnitelmat. Kun tätä uudistusta on viety eteenpäin, olemme myös nimittäneet jokaiselle hyvinvointialueelle Kelasta oman yhteyshenkilön, joka helpottaa tätä yhteistyötä. Myös Kelan pääpaikassa meillä toimii koordinointiryhmä ja myös hyvinvointialueiden yhteyshenkilöt, ja he muodostavat tämmöisen verkoston, jolla tätä yhteistyötä voidaan syventää ja pysyy myös tilannekuva saumattomana.
Lisäksi nostettiin esiin erilaisia riskejä, mitä on vuoden aikana tullut, ja ollaan niistä käyty keskustelua. Kun Ukrainan sota ja Venäjä hyökkäyssota ovat tuoneet ehkä vielä enemmän ilmi nämä erilaiset kyberhyökkäykset ja muuta, niin ollaan kehitetty Kelan riskienhallintaa ja ylipäätänsä varauduttu ja mietitty ennalta ehkäisevästi, miten Kelan tietovarantoja ja tietopalveluita hyödynnetään hyvin ja ne turvataan kaikissa tilanteissa.
Nostaisin vielä nämä meidän pitkään vaatimat Kelan hallinnon uudistamista koskevat lakiesitykset, joita ollaan pidetty esillä. Meillä on ollut tästä tämä parlamentaarinen työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella Kelan hallintoon ja ohjaukseen liittyviä muutostarpeita. Me ollaan tosiaan jo luovutettu tämä loppuraportti viime vuoden alkupuolella sosiaali- ja terveysministeriölle, ja kuitenkaan nämä muutokset eivät ole edenneet ehkä niin nopeasti kuin mitä meidän työryhmä yksimielisesti esitti, mistä me ollaan esitetty toiveita. Tähän asiaan ehkä olimme pettyneitä, ja nyt tietenkin pyrimme täällä eduskunnan päässä vaikuttamaan hallitukseen, että pääsemme näissä lakiesityksissä eteenpäin, koska on tärkeätä parantaa sitä Kelan hallintoa ja prosesseja ja saada sitä kautta yhtenäistettyä ja nykyaikaistettua sitä lainsäädäntöä, että me saadaan siitä yhä toimivampi organisaatio.
Sitten, arvoisa puhemies, vielä ehkä lopuksi ihan tilastotietoja, mitä on hyvä kansanedustajien tietää. Eli Kelan hoitamat sosiaaliturvan etuusmenot olivat 16,3 miljardia euroa, ja kasvua vuodesta 21 tähän oli 0,9 prosenttia. Toimintakulut olivat 610 miljoonaa euroa. Kelan henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 8 586 henkilöä, ja kasvua oli vuoden takaisesta 289 henkilöä. Tietenkin me ollaan pidetty myös tätä Kelan työhyvinvointia vahvasti esillä, ja meidän tutkimuksissa 84 prosenttia kelalaisista on tyytyväisiä työhönsä ja 92 prosenttia kelalaisista kokee voivansa sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän hyvin. Vastattuja puheluita Kelalla oli 2,2 miljoonaa viime vuoden aikana. Meidän palvelupisteissä asioitiin 600 000 kertaa, ja tämä asiointikertojen määrä on pysynyt hyvin samana vuoden takaiseen verrattuna. Toisaalta henkilöasiakkaiden tunnistettujen verkkoasiointien määrä laski vuoden 21 luvusta eli 80 miljoonasta 76,4 miljoonaan asiointiin, mutta valtavasta volyymista puhutaan. Kaikista Kelaan saapuneista noin 16 miljoonasta hakemuksesta 79,2 prosenttia tehtiin verkossa, eli noin 80 prosenttia on verkossa ja 19 prosenttia paperilla, ja noin prosentin verran ihmiset tekivät tätä suullisesti.
Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä oli Kelan valtuutettujen toimintakertomuksesta huomioita. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Kiitos esittelystä. — Nyt mennään puhujalistaan. — Edustaja Reijonen.