Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus on päättänyt kaventaa suomalaista demokratiaa rajaamalla lakko-oikeutta merkittävästi. Kun ihmisten perusoikeuksia viedään, on kyse puhtaan demokratian vastaisesta toimesta. Ennen vaaleja ei kerrottu, mitä aiotaan tehdä, mutta nyt on tullut räikeän selväksi, kuinka Orpon hallitus on päättänyt toimia työntekijöiden asemaa vastaan harvinaisen monin tavoin, ja tämä lakko-oikeuden rajoittaminen on vieläpä erityisen työntekijävastainen toimi.
On varsinaisen matalamielistä toimia poliittisena päättäjänä ja tietoisesti heikentää kansalaisten oikeuksia ajaa omaa etuaan. Hallitus ei siis halua lisätä ihmisten osallisuutta ja nähdä ihmisten käyttävän omia oikeuksiaan, vaan se päinvastoin haluaa rajata niitä. Tämä hallitus ottaa paikkansa sotien jälkeisen Suomen oikeistolaisimpana hallituksena, joka hyökkäsi työntekijöiden oikeuksia vastaan, ja se on valmis jopa rajaamaan ihmisten perusoikeuksia, kun lakko-oikeutta heikennetään.
Suomalaisessa yhteiskunnassa lakkoiluoikeus on ollut aivan erityisen tärkeä, sillä täällä sitä on käytetty esimerkiksi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden hankkimiseen vuoden 1905 suurlakon kautta. Tuon ajan kuvat suomalaisilta toreilta ovat historiallisia: paljon ihmisiä eri taustoista esittämässä painavan vaatimuksensa demokraattisista oikeuksistaan.
Politiikkojen pitäisi turvata ihmisten toimintamahdollisuuksia mahdollisimman pitkälle. Meidän pitäisi nähdä, kuinka hienoa on elää maassa, jossa on pitkälle viedyt poliittiset oikeudet ja ihmisillä myös aito mahdollisuus käyttää niitä. Tätä pitäisi vaalia korvaamattoman tärkeänä arvona. Onkin ennenkuulumatonta, että tänä päivänä työntekijöiden oikeutta lakkoiluun ollaan nyt oikeiston toimesta rajoittamassa.
Hallituspuolueet koskevat lakko-oikeuteen monin tavoin: poliittisia lakkoja rajoitetaan, uusia seuraamuksia luodaan, sakkoja korotetaan ja solidaarisuuslakkoja rajoitetaan. Työntekijöiden asemaa heikennetään niin työpaikoilla, työehtosopimuksissa kuin lain tasolla. Hallitus käyttää lainsäädäntöä viemään työntekijöiltä ja työntekijäjärjestöiltä mahdollisuuden vaikuttaviin mielenilmaisuihin poliittisia lakkoja rajoittamalla. Työpaikoilla lakkosakoilla voidaan pelotella ihmisiä osallistumasta lakkoihin, ja uhkasakoilla estetään ammattiosastojen edellytykset puuttua työnantajan epäasialliseen toimintaan edes maltillisilla mielenilmaisuilla silloin, kun työrauhavelvoite on voimassa.
Erityisen törkeää on myös myötätuntotyötaisteluiden merkittävä rajoittaminen. Myötätuntotyötaistelutoimien, kuten tukilakkojen, rajoittaminen heikentää laajasti työntekijöiden neuvotteluasemaa. On päivänselvää, että eri liitoilla on erilainen neuvotteluasema, ja nyt hallitus rankaisee pienten ammattiliittojen työntekijöitä heikommasta asemastaan. Pienempien liittojen mahdollisuus vastustaa heikennyksiä heikkenee olennaisesti, koska aiemmin ne ovat pystyneet liittojen välisen solidaarisuuden avulla torjumaan työnantajien ajamia heikennyksiä. Eli hallitus heikentää erityisesti niiden työntekijöiden asemaa, joiden asema ja mahdollisuus puolustaa omia oikeuksiaan on jo valmiiksi heikompi. Kun tukilakkojen mahdollisuutta rajoitetaan voimakkaasti, tulee se tarkoittamaan sitä, että heikommin järjestäytyneillä aloilla palkkojen ja työehtojen heikennykset ja työehtoshoppailu tulevat lisääntymään.
Arvoisa puhemies! Hallitus tietoisesti heikentää myös kansalaisyhteiskunnan mahdollisuutta vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Poliittinen vaikuttaminen ei typisty äänestämiseen vaaleissa, vaan ihmisillä pitää olla oikeus vaikuttaa myös vaalien välillä moninaisin olemassa olevin keinoin. Erityisen räikeää tämä on tilanteessa, jossa hallitus ei ole ennen vaaleja kertonut aikeistaan etukäteen. Kuten täällä on kuultu, ennen vaaleja perussuomalaiset, KD ja RKP lupasivat säilyttää lakko-oikeuden vähintään nykyisessä laajuudessaan.
Työtaistelu, joka voisi kestää jatkossa vain päivän, ei ole kovin tehokas vaikutukseltaan, eli tässä ollaan viemässä työntekijöiltä merkittävä mahdollisuus vaikuttaa niihin päätöksiin, joilla on suoria vaikutuksia ihmisten toimeentuloon ja asemaan. Miksi ihmisiltä pitäisi viedä tällainen oikeus? Koska hallituksen politiikka on luokkapolitiikkaa, ja hallitus on puolensa valinnut.
Sakkojen korottaminen on myös tapa rajoittaa lakko-oikeutta. Esimerkiksi 10 000 euron sakko yksittäisen ammattiosaston maksettavaksi on täysin kohtuuton — tämä on myös huima korotus, jos vertaa siihen, että tällä hetkellä tyypilliset lakkosakot voivat liikkua muutamissa tuhansissa euroissa tai sitäkin pienemmissä summissa. Kaiken lisäksi kokoomus ja perussuomalaiset haluavat rangaista ja sakottaa yksittäistä työntekijää. Tämä on todella iso ja aivan käsittämätön veto hallitukselta. Te siis muutatte koko sen perusperiaatteen, jossa tähän asti lakkoon osallistuminen on ollut työntekijöille aina sallittua ja lakosta vastataan kollektiivisesti järjestävän tahon toimesta. Tällainen lakkosakko toimii pelotteena ja tapana painostaa työntekijöitä riippumatta siitä, kuinka usein se määrättäisiin maksettavaksi.
Arvoisa puhemies! No, mitä hallitus tällä saavuttaa? Ei ainakaan työllisyysvaikutuksia. Itse esityksenkin mukaan lakimuutoksen työllisyysvaikutus on todennäköisesti kokonaisuudessaan korkeintaan joidenkin satojen henkilötyövuosien suuruinen siitä syystä, että esityksen kansantaloudellinen vaikutus arvioidaan melko vähäiseksi. Näin lukee esityksessä. Hallitukselle luokkapolitiikan läpivieminen on niin tärkeää, ettei haittaa, että ihmisten perusoikeuksia rajoitetaan merkittävällä tavalla, eikä haittaa, vaikka tällä ei ole mitään olennaisia vaikutuksia työllisyyteen tai kansantalouteen. Hallitus myös väittää, että tavoite on mennä kohti muita Pohjoismaita, vaikka tällä esityksellä hallitus nimenomaan vie Suomea kauemmas muista Pohjoismaista. Jatkossa Suomi on esimerkiksi ainoa Pohjoismaa, jossa poliittisille lakoille on asetettu kategorinen aikaraja. Myös tukityötaisteluiden rajoittaminen menee muita Pohjoismaita pidemmälle.
Arvoisa puhemies! Menen hiukan yli, mutta myös prosessia on aiheellista kritisoida. Hallitus ei ole neuvotellut, hallituspuolueet jopa muuttivat esitystä. Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen voimaantulosäännöstä muutettiin niin, että poliittiset lakot voidaan kieltää takautuvasti. Suomessa oikeuskäytännössä on normaalina käytäntönä taannehtivuuskielto, johon tällainen sopimus ja muutos sopivat huonosti. Eli jo alkanut lakko muuttuisi lain voimaan tullessa yhtäkkiä laittomaksi, vaikka siitä on päätetty ennen kuin lain voimaantulo on ollut edes tiedossa. Kyllähän tämä on olennainen muutos, ja siksi oli täysin perusteltua, että me oppositiossa vaadimme uutta käsittelyä perustuslakivaliokunnassa.
Hallitus siis ottaa tässä ansiokseen sekä syvästi suomalaiseen demokratiaan meneviä heikennyksiä, harvinaisen kovan työntekijän oikeuksien rajoittamisen sekä huonosti hoidetun prosessin, ja kaiken tämän ilman mitään positiivisia vaikutuksia, joilla tätä voisi edes yrittää perustella. On demokratian ja ihmisten toimijuuden halventamista rajoittaa lakko-oikeutta, mutta ainakin hallitus on nyt näyttänyt, mikä sille on tärkeää, ja se ei ole tavallisen suomalaisen palkansaajan tai kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. Ja tuo ylitys sallittiin siitä syystä, että edustaja sanoi, että hän hieman ylittää, mutta pyritään kuitenkin pitämään nämä aikataulut. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.