Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen, luottamukseen ja keskinäiseen arvostukseen perustuva työpaikkojen yhteistoimintamalli on nyt Orpon hallituksen kynsissä saamassa pahasti takapakkia, kun suunnan pitäisi olla toisinpäin. Me tarvitsemme työelämän murroksessa enemmän vuorovaikutusta, tietojen jakamista ja sopimista työpaikoilla. Nyt näyttää siltä, että vuosikymmenet suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaneet järjestelmät halutaan yksipuolisesti rikkoa eikä yhdessä kehittää. Työelämää viedään väärään suuntaan.
Arvoisa rouva puhemies! Teimme tämän lakialoitteen, jotta meillä olisi aidosti rakentavia uusia työkaluja muuttuvaan työelämään. Suomalainen työelämä ei tarvitse edellä kuvattua linjaa, vaan me tarvitsemme vahvempaa yhteistyötä, enemmän tietoa ja vahvempaa vuorovaikuttamista. Onko reilua, että jo 25 hengen kokoisessa yrityksessä työntekijät saisivat oman äänensä nykyistä paremmin kuuluviin? Minusta olisi. Tällä hetkellä raja on työntekijöiden hallintoedustajan osalta 150:n hengen yrityksessä. Yrityksissä on tällä hetkellä riskinä se, että työntekijöitä koskevissa asioissa heitä kuullaan liian vähän ja asiat tulevat huonosti henkilökunnan tietoon.
Lakialoitteessa esitetään, että Suomessa jo 25 hengen yrityksessä työntekijöille taattaisiin paikka yrityksen hallinnossa. Tämä lisäisi toiminnan läpinäkyvyyttä ja tarjoaisi henkilökunnalle edustajansa välityksellä mahdollisuuden ottaa kantaa asioihin, joilla on suoraa vaikutusta yrityksen toimintaan, talouteen ja työllisyyteen. Keskustelukulttuuri olisi näin rakentavampaa. Meidän pitäisi laskea raja-aitoja eikä lisätä niitä. Raja-aitoja työpaikoilla ei tässä ajassa tarvita. Muuttuneet työmarkkinat haastavat yhteiskuntia varmistamaan myös sen, että kaikissa niissä on työntekijöiden turva kunnossa ja velvoitteet tulevat hoidettua. Työlainsäädännön tehtävänä on osaltaan suojata heikompia eli työntekijöitä. Näin tulee olla jatkossakin.
Arvoisa rouva puhemies! Jatkuva vuoropuhelu ja sekä yrityksen että työntekijöiden asioiden läpikäyminen ovat työpaikkojen yhteistoiminnan kulmakiviä. Yrityksen henkilöstö on sitoutunut ajamaan yrityksen etua ja työpaikkansa etua. He haluavat olla osallistavassa, kehittyvässä, menestyvässä ja turvallisessa yhteisössä töissä.
Yhteistoiminnan työpaikoilla on tarkoitus edistää työnantajan ja henkilöstön keskinäisiä suhteita sekä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä ja työpaikkansa asioihin. Yhteistoiminnasta on säädetty lainsäädännössä, joka tukee osaltaan jatkuvan vuoropuhelun syntymistä henkilöstön ja työnantajan välillä. Työpaikoilla tapahtuvan yhteistoiminnan kehittämiseen tarvitaan uusia toimenpiteitä. Työntekijät tarvitsevat yhtiöiden hallintoon omat edustajansa. Tämä toimi edistäisi asioiden käsittelyä yhdessä sekä tarjoaisi henkilöstölle mahdollisuuden päätöksentekovaiheessa ottaa kantaa asioihin, joilla usein on suoraa vaikutusta yrityksen ja yhteisön työntekijöihin. Keskustelukulttuurista muodostuu näin rakentavampaa, kun muutostilanteisiin voivat kaikki osapuolet reagoida ennakolta.
Kysyä pitää, miksi juuri nyt Orpon hallitus on nostamassa yt-rajaa 20:stä 50:een eli vähentämässä vuorovaikutusta työmarkkinoiden muutostilanteissa. Noin 179 000 ihmistä putoaa yt-lain piiristä pois, kun nyt juuri tarvittaisiin enemmän yhteistä vuorovaikutusta työpaikoilla.
Arvoisa rouva puhemies! Lainaan Jukka Ahtelan Muu maa mustikka ‑raportista seuraavia kappaleita:
”Ruotsissa henkilöstön edustus yritysten hallinnossa on omassa lainsäädännössä. Henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskeva laki on ollut vuodesta 1987. Sen mukaan yli 25 työntekijää työllistävien yritysten hallituksiin on valittava vähintään kaksi työntekijöiden edustajaa, ja yli 1 000 työntekijän yrityksissä työntekijän edustajia on oltava kolme. Työntekijöitä ei kuitenkaan voi olla enemmistönä hallituksen jäsenistössä.
Miten tämä siis toimii Ruotsissa? Siellä paikallinen ammattiosasto valitsee työntekijöiden edustajat. Käytännössä valinnasta usein sovitaan yrityksen ja ammattiosaston välillä. Työntekijöiden edustus koostuu käytännössä LO:n ja toimihenkilöitä edustavien järjestöjen nimeämistä henkilöstä. Selvitysten mukaan noin 75 prosentissa yrityksiä hallituksissa on noin kolmannes henkilöstön nimeämiä jäseniä, eli varsin vahva.
Henkilöstön edustajat yrityksen hallituksessa ovat asemaltaan rinnastettavissa muihin hallituksen jäseniin. He eivät kuitenkaan voi osallistua työehtosopimuksia, työtaisteluita tai muita ristikkäisiä intressejä sisältävien asioiden käsittelyyn. Muutoin heidän tulee toimia hallituksessa yritysten etuja edistäen.
Myötämääräämislaki antaa paikallisille ammattiosastoille ja luottamusmiehille keskeisen roolin kaikessa yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Lainsäädännön ohella työehtosopimukset täsmentävät ja syventävät tätä roolia.
Lain mukaan työnantajalla on laaja ensisijainen neuvotteluvelvollisuus työntekijöiden asemaan vaikuttavien työpaikan muutosten osalta. Työntekijöiden aloitteesta voidaan käynnistää neuvottelut myös asioista, jotka eivät välttämättä kuulu yhteistoiminnan piiriin mutta joilla voi olla merkitystä työsuhteiden näkökulmasta. Kolmas laji neuvotteluja koskee paikallisen yhteistyötoimintasopimuksen aikaansaamista.” Tässä Ruotsin-mallista.
Arvoisa rouva puhemies! Tämä malli toimii myös Suomessa. Tampereella tämä henkilöstön edustus otettiin yksimielisesti pormestariaikanani käyttöön yli 20 henkilön tytäryhtiöissä. Henkilöstön edustaja on hallituksen täysvaltainen jäsen sillä rajauksella, ettei ole valitsemassa johtoa. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia omistajaohjausyksikön tekemän selvityksen perusteella yritysten hallitusten puheenjohtajille ja toimitusjohtajille. Henkilöstö on kokenut tämän luottamuksenosoitukseksi, tärkeäksi vaikutuskanavaksi yhtiön johtoon ja erityisen tärkeäksi yritysten muutostilanteissa. Tämä lähti Tampereella liikkeelle Tilapalvelujen yhtiöittämisestä 2018, ja sen jälkeen se laajeni sittemmin kaikkiin tytäryhtiöihin.
Arvoisa rouva puhemies! Suomen pitäisikin ottaa oppia työmarkkinatoimijoiden vuoropuhelusta Ruotsista ja Tampereelta. Ottamalla henkilöstö vahvemmin mukaan yrityksen päätöksentekoon ja parantamalla henkilöstön mahdollisuuksia saada tietoja yrityksen tilanteesta voidaan edistää hyviä työmarkkinasuhteita ja hyvin todennäköisesti ehkäistä työpaikan muutostilanteisiin liittyviä lakkoja.
Arvoisa rouva puhemies! Allekirjoittaneet — meitä on yhteensä 44 edustajaa neljästä eri puolueesta — haluavat lakialoitteella muuttaa yhteistoimintalakia niin, että henkilöstön edustus yhtiöiden hallinnossa paranee, kun yrityksen henkilöstön määrä lasketaan 150:stä 25:een. Työntekijät ovat yrityksen voimavara, jonka osaamista ja tietotaitoa tulee hyödyntää paremmin yrityksen toiminnan suunnittelussa. Työpaikan vuoropuhelun ja toiminnan kehittämiseksi tällä tulisi olemaan positiivinen vaikutus. Menisimme oikeasti pohjoismaiseen suuntaan. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Piisinen.