Senast publicerat 01-08-2025 17:51

Punkt i protokollet PR 29/2025 rd Plenum Tisdag 25.3.2025 kl. 14.00—16.32

4. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av lagen om brottsbekämpning inom Gränsbevakningsväsendet och lagar som har samband med den

Regeringens propositionRP 15/2025 rd
Remissdebatt
Talman Jussi Halla-aho
:

Ärende 4 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till förvaltningsutskottet. 

För debatten reserveras i detta skede högst 30 minuter. Om vi inte inom denna tid hinner gå igenom talarlistan avbryts behandlingen av ärendet och fortsätter efter de övriga ärendena på dagordningen. — Minister Rantanen, varsågod. 

Debatt
14.46 
Sisäministeri Mari Rantanen 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalaki tuli voimaan vuonna 2018. Laissa säädetään muun muassa Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvista rikoksista sekä salaisesta tiedonhankinnasta rikosten estämiseksi ja vaaran torjumiseksi. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on ihmisten rajan ylittämisessä rikollisuuden torjunnassa. Esimerkkinä voidaan mainita laittoman maahantulon järjestäminen ja siihen liittyvät ihmiskaupparikokset, matkustusasiakirjoihin liittyvät väärennösrikokset sekä valtiorajarikokset. Lisäksi Rajavartiolaitos estää ja selvittää muun muassa luonnonvararikoksia ja merellisiä ympäristörikoksia. 

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on parantaa Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan edellytyksiä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. 

Ensiksikin Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluviin rikoksiin lisättäisiin ihmiskaupparikokset ilman liityntää laittoman maahantulon järjestämiseen. Tämän arvioidaan parantavan rikosvastuun toteutumista ihmiskaupparikoksissa. Tutkittaviin rikoksiin lisättäisiin myös rahanpesurikokset silloin, kun epäillyn rikoksen esirikos on Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluva rikos taikka kätkemisrikoksen esirikos. Tällä muutoksella pyritään tehostamaan rajat ylittävän omaisuusrikollisuuden torjuntaa ja pääsemään kiinni laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvään rikolliseen rahaan. Näitä rikoksia Rajavartiolaitos voisi estää ja selvittää ydintoimintansa eli rajavalvonnan, rikostorjunnan ja muun valvontatoimintansa kuten esimerkiksi ulkomaalaisvalvonnan tai vesiliikenteen valvonnan yhteydessä. 

Toiseksi televalvonnan, peitellyn tiedon hankinnan ja henkilön teknisen seurannan toimivaltuudet rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi laajenisivat kaikkiin sellaisiin Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluviin rikoksiin, joista säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Tästä pääsäännöstä tehtäisiin poikkeuksia, jotka liittyvät rikosten vakavuuteen tai tutkinnan puolueettomuuden luottamukseen. Näin ollen toimivaltuudet eivät laajenisi esimerkiksi Rajavartiolaitoksessa palvelevan epäiltyihin virka- ja sotilasrikoksiin. 

Kolmanneksi Rajavartiolaitos saisi kokonaan uusia toimivaltuuksia estää ja selvittää rikoksia. Näitä olisivat yksinomaan tietoverkossa tehtävät peitetoiminta, valeosto sekä ohjattu tietolähdetoiminta. Päätöksen yksinomaan tietoverkossa tehtävien peitetoiminnan ja valeoston toimivaltuuksien käytöstä tekisi keskusrikospoliisin päällikkö. Toimenpiteet toteuttaisi Rajavartiolaitoksessa tehtävään erityisesti koulutettu rajavartiomies. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä. 

14.49 
Juha Hänninen kok :

Arvoisa herra puhemies! Meidän arvopohjaamme kuuluu selkeä käsitys ihmisarvosta. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen, korvaamaton ja loukkaamaton.  

Ihmiskauppa on rikoksista julmimpia. Se loukkaa suoraan ihmisen vapautta, koskemattomuutta ja arvokkuutta. Ihmiskaupan uhriksi joutunut ihminen ei ole enää oma itsensä, vaan väline, jota joku toinen käyttää hyväkseen. Siksi siihen puuttuminen on paitsi juridinen mutta myös moraalinen velvollisuus.  

Arvoisa herra puhemies! Tänään käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Siinä ehdotetaan, että Rajavartiolaitos saisi nykyistä laajemmat toimivaltuudet estää ja selvittää ihmiskaupparikoksia myös silloin, kun niihin ei liity laitonta maahantuloa. Tämä on perusteltua. Ihmiskauppa ei aina näyttäydy siirtolaisuutena tai laittomana rajanylityksenä, vaan se voi tapahtua salassa ja järjestäytyneesti.  

Rajavartiolaitokselle annetaan myös valtuudet selvittää ja estää rahanpesurikoksia ja kätkemisrikoksia sille säädetyn valvontatehtävän suorittamisen yhteydessä. Lisäksi esitetään parannuksia tiedonhallintaa ja -hankintaa koskeviin valtuuksiin. Näillä muutoksilla vastataan rikollisuuden muuttuviin muotoihin. Samalla vahvistetaan rajojen valvontaa ja lisätään viranomaisten kykyä suojella ihmisiä.  

Arvoisa herra puhemies! Turvallinen raja takaa turvallisen arjen. Rajaturvallisuus ei ole vain kansallista turvaa, se on myös inhimillistä vastuuta. Me suojelemme rajoillamme ihmisiä, sekä oman maamme kansalaisia että heitä, jotka ovat vaarassa joutua rikoksen uhreiksi.  

Tämä lakiesitys toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa. Ohjelmassa on linjattu, että rikostorjuntaa tehostetaan ja ihmiskauppaan puututaan määrätietoisesti. Nyt nämä kirjaukset muuttuvat konkreettisiksi toimiksi.  

Arvoisa herra puhemies! Ihmiskauppa ei tunne rajoja, mutta meidän on varmistettava, että oikeus ulottuu kaikkialle ja että se ulottuu myös ajoissa. Tämä lakimuutos antaa Rajavartiolaitokselle välineitä tunnistaa, estää ja selvittää rikoksia, joihin liittyy syvää ihmisarvon loukkausta. Tämä esitys on sekä oikeuden että inhimillisyyden puolella. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä. 

14.53 
Petri Honkonen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on oikeinkin kannatettava. On äärimmäisen hyvä, että ollaan ikään kuin ajan tasalla siinä, minkälaiset edellytykset Suomen turvallisuusviranomaisilla, niin poliisilla kuin sitten tässä tapauksessa rajaviranomaisilla, on torjua uudenlaisia kansainvälisen rikollisuuden muotoja.  

Tässähän tietysti on ehkä se peruskysymys niin poliisin osalta kuin muutenkin rikostorjunnassa, että rosvot ja konnat ovat aina askeleen tai joskus jopa kymmenenkin askelta edellä ja me sitten täällä säädetään näitä lakeja, joilla annetaan viranomaisille uudenlaisia välineitä aina pikkuisen myöhässä. Varsinkin nyt rikollisuuden digitalisoiduttua — niin kuin muukin yhteiskunta on digitalisoitunut — tämä tietysti vielä entisestään korostuu.  

Tietysti tässä on kysyttävä sitä ja ehkä pohdittava hiukan ääneen sitä, nyt kun tässä tulee Rajavartiolaitokselle niitä toimivaltuuksia, jotka yleensä ovat olleet poliisilla, että onhan tämä työnjako, toimivallan jako selvä — meillä on tietysti muitakin viranomaisia, esimerkiksi esitutkintaviranomaisia on muitakin. Tietysti luotan siihen, että Suomessa hyvä viranomaisyhteistyö on se ratkaisu tähän, ettei päällekkäisyyksiä tule, mutta tähän varmasti eduskuntakäsittelyssä joudumme vielä hiukkasen kiinnittämään huomiota.  

Tietysti kannan huolta myös Rajavartiolaitoksen resursseista tänä hybridioperaatioiden aikana, välineellistetyn maahantulon uhkan leijuessa edelleen Suomen päällä. Tästä kannan huolta, mistä Rajavartiolaitoskin hallintovaliokunnan budjettikuulemisessa viime syksynä muistutti. Uskon, että tämä vakava asia on myös hallituksessa tunnustettu ja että sitä puoliväliriihessä varmasti harkitaan.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.  

14.55 
Pekka Aittakumpu ps :

Arvoisa puhemies! Hienoa, että ministeri Rantanen nyt sai tuoda tämän esityksen tänne eduskuntaan. 

Tässä esityksessä tosiaan korostetaan hyvin vahvasti ihmiskaupparikosten torjunnan merkitystä. Ihmiskaupallahan tarkoitetaan sellaista rikollista toimintaa, jossa ihmisiä värvätään, kuljetetaan tai vastaanotetaan esimerkiksi hyväksikäyttötarkoituksessa. Hyväksikäyttöä voi olla esimerkiksi prostituutio tai muu seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkotyö, ja myös elinkauppa voi olla ihmiskauppaa. Suomi on ulkomailta tuotavien ihmiskaupan uhrien kauttakulku‑ ja kohdemaa, ja näitä ihmiskaupan uhreja on myös Suomessa. Tässä hallituksen esityksessä tuodaan esiin, että ihmiskauppa todellakin loukkaa vahvasti ihmisten perusoikeuksia ja tietysti aiheuttaa myös merkittävää haittaa paisi ihmiselle myöskin yhteiskunnalle, ja sitä pitää ilman muuta torjua. 

Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteet ovat hyvät: kitkeä rikollisuutta, torjua ihmiskauppaa. Esityksen mukaan näitä salaisia tiedonhankintakeinoja tarvitaan Rajavartiolaitoksessakin tehokkaaseen rikosten ennaltaestämiseen ja paljastamiseen. Kaikkiaan tämä esitys sopii hyvin yhteen hallituksen kansallista turvallisuutta vahvistavan linjan kanssa. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä. 

14.56 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille erinomaisesti tehdystä lakiesityksestä. Todellakin, kun rajavartija hoitaa virkaansa, olkoon hän sitten vihreällä rajalla taikka satamassa taikka lentoasemalla, hänellä pitää olla lainsäädännössä jo kirjattuna kaikki ne työvälineet, mitä hän työssään tarvitsee. Kaiken julkisen toiminnanhan on perustuttava lakiin, elikkä lainsäädännön vajavaisuudesta ei saa muodostua estettä rajavartijan työn tekemiseen. Kysymyshän on suomalaisten turvallisuudesta esimerkiksi ihmiskauppatilanteessa, kuten äsken edustaja Aittakumpu hyvin kuvasi tilannetta. 

Maailma on tänä päivänä erittäin raaka ja erittäin julma. Se on mennyt joksikin sellaiseksi, jota minun on mahdotonta... ihan pelottaakin ajatella esimerkiksi rajavartijoiden puolelta, mihin tilanteisiin he itse saattavat joutua, kun tämä tilanne on maailmalla mennyt tällaiseksi. Itse tilanteelle emme kovinkaan paljon mahda mitään, mutta oman lainsäädännön pystymme laittamaan kuntoon. 

On äärimmäisen tärkeää, että tämä laki saadaan nopeasti hyväksyttyä. Ennen kaikkea ministeri on jo omalla toiminnallaan osoittanut ihan hyvin sen, että ministeriössä ollaan valveilla ja seurataan tilannetta tarkoin ja uusia lakeja tulee sitä mukaa kuin niitä tarvitaan. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä. 

14.57 
Paula Werning sd :

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä. Sosiaalidemokraattinen ryhmä suhtautuu hallituksen esitykseen rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta korostamme myös, että kun tätä sitten siellä valiokunnissa käydään lävitse, niin tämä vaatii erityistä huolellisuutta. Esityksen tavoitteet Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn parantamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä ovat kannatettavia ja erittäin ajankohtaisia. Rikostorjunnan toimintaympäristön muutokset, kuten uudet rikosilmiöt, rikollisuuden kansainvälistyminen ja laajemmat rikoskokonaisuudet, asettavat viranomaisille yhä suurempia haasteita. On erittäin tärkeää, että viranomaiset saavat käyttöönsä tarvittavat keinot vastata näihin muutoksiin. Lausuntokierroksen perusteella tämä esitys sai myös laajaa kannatusta. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä. 

14.58 
Markus Lohi kesk :

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että meidän viranomaiset, niin poliisi kuin Tulli ja Rajavartiolaitos, kykenevät torjumaan rikollisuutta ja selvittämään sitä, kun se tulee ilmi. Ja tässä, voi sanoa, tuttuun tapaan hyvin jämerässä puheenvuorossa edustaja Hänninen puhui meidän velvollisuudesta auttaa ihmiskaupan uhreja ja selvittää niitä rikoksia, jotka näihin liittyvät. 

Minun kysymykseni on ehkä jatkoa edustaja Honkosen puheenvuorolle, jossa hän nosti esiin tämän toimivaltakysymyksen. Meillähän on perinne hyvästä PTR-yhteistyöstä: poliisi, Tulli, Raja tekevät yhteistyötä. Mutta nyt kysyisin ministeriltä, että missä vaiheessa tämmöisessä tilanteessa, jossa Rajavartiolaitos lähtee selvittämään rikoksia, mennään sitten silleen, että tämä siirtyy poliisille, vai hoitaako Rajavartiosto tämän loppuun saakka ja niin edelleen, eli kun tullaan esitutkintavaiheeseen tai muuhun? Onhan tässä nyt huomioitu, että toimivaltarajat kuitenkin näitten meidän viranomaisten kesken ovat selkeitä, niin että niistä ei tarvitse olla huolissaan? 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä. 

15.00 
Jaana Strandman ps :

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Rannetta tämän tärkeän asian tuomisesta tänne eduskuntaan. On Suomen etu ja turvallisuuden etu, että meillä on sisäministerinä Rantanen. 

Esityksessä ehdotetaan Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimivaltuuksien rajattua laajentamista. Esityksen tavoitteena on parantaa Rajavartiolaitoksen rikoksen estämis- ja selvittämiskykyä. Ehdotuksilla pyritään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin yhä vahvemmin kansainvälistyvän ja tietoverkoissa tehtävän tai sähköisiä palveluja hyväksikäyttävän rikollisuuden torjumiseksi. Perussuomalaiset ovat aiemmin korostaneet tarvetta tehostaa rajaturvallisuutta sekä ihmiskaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, ja tämä avaus vastaa juurikin tähän. 

Arvoisa puhemies! Esityksessä ei kuitenkaan ehdoteta Rajavartiolaitokselle oikeutta käyttää mitään sellaisia salaisia tiedonhankinta- tai pakkokeinoja, jotka eivät jo ole poliisin tai Tullin käytettävissä. Tämä on tärkeää pitää mielessä puhuttaessa viranomaisten valtuuksien laajentamisesta. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä. 

15.01 
Rami Lehtinen ps :

Arvoisa puhemies! Suomessa on varsin pitkät perinteet PTR-yhteistyöstä, ja siitä hyvä osoitus oli muun muassa tämä Eagle S -operaatio, joka Itämerellä menestyksekkäästi hoidettiin, ja ennen kaikkea se oli esimerkki siitä, miten johtosuhteet Suomessa ovat hyvinkin selviä, niin että pystytään tekemään nopeitakin operaatioita tarvittaessa. 

On hyvä myöskin, että kaikilla asianosaisilla viranomaisilla on riittävä toimivalta silloin, kun sitä tarvitaan ja se on tarkoituksenmukaista. Ja erityisesti tässä, kun puhutaan salaisista tiedonhankintakeinoista, esimerkiksi peitetoiminnasta tai valeostoista tai muista sen tyyppisistä toiminnoista, on erityisen tärkeää, että ikään kuin se johtokontrolli on siellä yhdellä viranomaisella, joka tässä tapauksessa on yksiselitteisesti edelleenkin poliisi, tärkeää siksi, ettei tule missään tilanteessa edes riskiä siitä, että olisi päällekkäistä toimintaa, mikä olisi kaikille osallistujille äärimmäisen vaarallista. 

Tässä salaisessa tiedonhankinnassa tämä koulutusasia on myöskin sellainen, jossa on hyvä pohtia, miten tätä yhteistyötä tehdään. Ei liene tarkoituksenmukaista, että jokainen toimija ikään kuin itse kouluttaa, vaan että se olisi keskitetty malli. Samalla se lisäisi myöskin yhteistoiminnan syvyyttä näitten toimijoiden kesken. 

Tämä rajaresurssitilanne on sellainen, joka varsinkin tässä turvallisuustilanteessa on syytä toki ottaa huomioon. Erityisesti jos itärajalla sitten jonkinnäköinen eskalaatio tulee, niin siinä tilanteessa erityisesti olemme ongelmissa, jos resurssit eivät ole kunnossa. 

Sellainen kehitysehdotus ehkä jatkoa ajatellen, että kun näitä uusia toimivaltuuksia tulee poliisille, niin ehkä siinä kohtaa olisi hyvä jo suoraan pohtia, olisivatko muutkin viranomaiset ikään kuin samalla listalla suoraan, ettei se mene tipoittain niin, että ensin saa poliisi, sitten saa Tulli ja sitten saa Raja. Se on ehkä resurssien hukkaamista lainsäädäntötoimissa. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä. 

15.03 
Marko Kilpi kok :

Arvoisa puhemies! Vaikka maailmalla myllertää ja turvallisuustilanteet ovat mitä ovat, Suomea voidaan pitää edelleenkin yhtenä maailman turvallisimmista maista. Tämä pohjaa kyllä siihen, että meillä on äärimmäisen tehokas, toimiva, ammattitaitoinen, monipuolinen turvallisuusorganisaatio, turvallisuuden viranomaiset. Ja tässä tietenkin ehkä kruununjalokivenäkin tietyllä tavalla on juuri tuo PTR-toiminta — poliisi, Tulli, Raja — jossa yhteistoiminnalla on saatu valtavan hyviä tuloksia aikaiseksi. Kyllähän meillä tämmöisessä maassa, joka on pinta-alaltaan iso mutta väestöpohjaltaan pieni, onkin niistä resursseista, mitkä meillä on käytössä, otettava kaikki mahdollinen hyöty irti. Kyllä tässäkin mielessä Suomen toimintaa voidaan vertailla muiden maiden turvallisuusorganisaatioihin: miten hyvin se on toiminut ja mitenkä toimintavalmiudet ovat äärimmäisen korkealla tasolla. 

Kaikenlainen kehittäminen ja toimivaltuuksienkin lisääminen tämmöisessä tilanteessa, missä me elämme, on äärimmäisen kannatettavaa. Kyllähän, vaikka meillä turvallisuusorganisaatiot toimivat hyvin ja ammattitaitoisesti, sitä jatkuvaa kehitystyötä pitää myöskin tehdä, ja se on yksi niistä menestystarinan kulmakivistä, mikä tässä on. 

Ja tietenkin sitten aina, kun tulee tehtäviä ja toimivaltuuksia ja vaatimuksia, vaatimustasoa ja haasteita vastaan, niin ainahan totta kai pitää sitten myöskin kiinnittää huomiota niihin resursseihin, että myöskin siellä pystytään niitten puitteissa toimimaan. Varmasti ministeri on tämänkin hyvin tiedostanut ja ymmärtänyt omassa toimessaan ja omalla taustallaan, että tämä on äärimmäisen tärkeätä. Niitten pitää aina mennä käsi kädessä. 

Tämä on jälleen kerran erinomainen osoitus siitä, millä tavalla tämä hallitus tekee tästä yhteiskunnasta entistä turvallisempaa ja huomioi sen ympäristön ja todellisuuden, missä me eletään. — Kiitoksia tästä.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Haluaako ministeri Rantanen kommentoida käytyä keskustelua? Kolme minuuttia, olkaa hyvä. 

15.05 
Sisäministeri Mari Rantanen :

Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelmaa tehtiin, niin sieltä voidaan tänne meidän turvallisuussektorille tunnistaa selkeänä fokuksena se, että haluamme pitää huolta resursseista, toimivaltuuksista ja tiedonvaihdosta. Nämä kolme asiaa ovat sellaisia, jotka kaikki tarvitaan, jotta viranomaistyö voi toimia tässä maailmanajassa ja erityisesti tässä turvallisuusympäristössä, joka on tuolta hallitusohjelmaneuvotteluista siitä näkökulmasta mennyt jopa huonompaan päin. Aivan kuten täällä todettiin, tahtoo olla niin, että me tulemme näitten toimivaltuuksien kanssa aina pikkasen perässä, ja siltä osin nämä ovat äärimmäisen tärkeitä. 

No, nyt on tietysti… Täällä nostettiin hyvin esiin tämä viranomaisyhteistyö, joka on Suomessa kyllä, jos katsotaan Eurooppaa, varsin poikkeuksellista. Meillä on erinomaisen hyvä viranomaisyhteistyö, ja näinhän sen pitää tietysti pienessä maassa ollakin, mutta näin ei monessa muussa maassa ole, vaan se on paljon, paljon siiloutuneempaa. Meillä on se etu, että me voidaan käyttää pienenä maana kaikki meidän resurssit aika tehokkaasti yhteisen tavoitteen eteen elikkä suomalaisten ja isänmaan turvallisuuden varmistamiseen. 

Selvää on se, että kun tulee uusia toimivaltuuksia, niin niiden täytyy tietenkin olla niitä käyttävillä virkamiehillä hyvin tiedossa ja kouluttamisesta täytyy huolehtia. Selvää on myöskin se, että täytyy varmistua siitä, että samaan aikaan ei ole toista tutkintaa tai tiedonhankintaa menossa. Ensinnäkään ei ole resursseja siihen, jos samaa asiaa tutkitaan kahdessa viranomaisessa, mutta toisaalta ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että toisen viranomaisen keissi vaarantuu — jotenka tältä osin asia on oikein hyvä huomioida ja tärkeä. 

Ehkä totean tässä yleisesti sen, että jos ajattelee nyt tätä tilannetta, niin — niin kuin tiedetään — me tullaan aina vähän jälkijunassa näissä toimivaltuuksissa, mutta nyt tässä turvallisuustilanteessa niitä kannattaa säätää mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin oikeastaan kaikille viranomaisille, jotta me olisimme mahdollisimman valmiita tilanteessa kuin tilanteessa. 

Mitä sitten tulee meidän sisäisen turvallisuuden viranomaisiin ja heidän resursseihinsa, niin vierailin itse viime viikolla tuolla Ukrainassa, ja asia on ollut itselleni hyvin selvä ennen tätäkin, mutta siellä viimeistään havaitsi sen, että kun pahin käy eli alkaa aseellinen hyökkäys, niin sielläkin sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat etulinjassa — rajamiehet rajalla vastaanottamassa, poliisit kaupungissa taistelemassa vihollisen kanssa, pelastustoimi sammuttamassa tulipaloja kaikkien näiden jälkeen — ja kyllä se entistä enemmän vain vahvensi omaakin näkemystäni siitä, että kun me puhumme puolustuksen äärimmäisen tärkeistä panostuksista, niin tilanne ei ole joko—tai eli joko puolustus tai sisäinen turvallisuus, vaan kysymys on sekä—että, jotta pahimman tapahtuessa me olisimme myös täällä viranomaispuolella mahdollisimman valmiit ja mahdollisimman hyvien suorituskykyjen kanssa. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till förvaltningsutskottet.