Senast publicerat 22-10-2025 16:33

Punkt i protokollet PR 100/2025 rd Plenum Onsdag 22.10.2025 kl. 14.00

7. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av 2 § i lagen om statlig finansiering av forsknings- och utvecklingsverksamhet åren 2024–2030

Regeringens propositionRP 138/2025 rd
Remissdebatt
Andre vice talman Tarja Filatov
:

Ärende 7 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till finansutskottet, som kulturutskottet ska lämna utlåtande till. 

För remissdebatten reserveras i detta skede högst 30 minuter. Om vi inte inom denna tid hinner gå igenom talarlistan avbryts behandlingen av ärendet och fortsätter efter de övriga ärendena på dagordningen. — Ledamot Kallio håller det första anförandet i debatten. 

Debatt
15.13 
Vesa Kallio kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetun lain 2 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtion rahoituksen vuosittaisten korotusten määrä tarkistettaisiin kahden vuoden välein uusimman talousennusteen mukaisesti. Voimassa olevan lain mukaan tarkistus tehdään neljän vuoden välein, ja nyt muutos mahdollistaisi valtion vuosittaisen rahoituksen mitoittamisen suhteessa ennakoituun vuoden 2030 bruttokansantuotteen arvoon voimassa olevaa lakia tarkemmin. 

Pääministeri Petteri Orpon hallitus linjasi vuoden 2026 talousarvioesitystä koskevissa neuvotteluissaan noin yhden miljardin euron julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteistä vuoden 2027 tasolla. Osana sopeuttamistoimenpiteitä tutkimus- ja kehitysrahoituslakiin sovittiin tehtäväksi tarkistus, jonka mukaan tk-rahoituslakia päivitetään vastaamaan viimeisintä valtiovarainministeriön talousennustetta. 

Arvoisa puhemies! Koska tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitkäjänteisestä rahoittamisesta oli alun perin sovittu parlamentaarisesti, olisi myös muutoksesta ollut hyvien tapojen mukaan ensiksi syytä keskustella parlamentaarisesti. Sinänsä on perusteltua, että bkt:n kasvun jäätyä odotettua pienemmäksi myös valtion osuutta tk-toiminnassa tarkistellaan, vaikkakin se tehdään nyt säästösyistä nopeammin kuin mitä alun perin oli ajatuksena. 

Voi myös ajatella, että Orpon hallitus käyttää nyt tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhtenä rahalippaana sille, että saa siirrettyä rahoitusta yhteisöveron yleiseen alentamiseen, josta merkittävä osa kohdistuu vakiintuneille suuryrityksille, kuten pankki- ja vakuutusalan jäteille, sekä sellaisille pörssiyrityksille, jotka voivat jakaa voittoa jatkossa veronalennuksen myötä enemmän omistajilleen, monesti ulkomaisille sellaisille. 

Keskustan näkemys on, että yhteisöveroa olisi pitänyt uudistaa rakenteellisesti niin, että vain sen osan verotusta kevennettäisiin, joka jätetään yrityksen sisälle kasvun, tki:n, investointien ja työllisyyden tueksi. Tällöin veronalennus olisi kustannustehokkaampi ja paremmin kasvua edistävä. Hyvä asia on, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on joka tapauksessa nousemassa — siitä ei kahta sanaa. 

Arvoisa puhemies! Lisä- ja erityishuomiota on syytä kiinnittää siihen, että Suomessa ei nyt puhuta juuri lainkaan tki-toimintaan keskeisesti liittyvästä kolmannesta osatekijästä, siitä i:stä eli innovaatioista. Suomessa kohdistetaan lisäresursseja tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta innovaatiotoiminnan ja pk-yritysten kansainvälistymisen rahoitusta on vähennetty. Oleellista on, että tutkimuksen ja tuotekehityksen myötä syntyneet ideat ja tuotteet saadaan kaupallistettua ja myytyä mahdollisimman nopeasti. Tällöin ne hyödyttävät myös kansantaloutta. Kokonaisuus ei toimi, jos keskitymme hoitamaan t:tä ja k:ta kuntoon mutta laiminlyömme tämän viimeisen kirjaimen eli i:n. — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Kaarisalo. 

15.16 
Riitta Kaarisalo sd :

Arvoisa rouva puhemies! Tällä hallituksen esityksellä valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annettua lakia tosiaan muutettaisiin niin, että valtion rahoituksen vuosittaisten korotusten määrää tarkistettaisiin nykyisen neljän vuoden sijasta kahden vuoden välein, jotta se vastaisi uusinta käytössä olevaa talousennustetta. Muutoksella ei olisi välitöntä vaikutusta vuosien 28 ja 29 talousarvioesityksiin, koska jo voimassa olevan lain mukaan uusin talousennuste otetaan huomioon vuoden 28 talousarvioesityksen laadinnassa, mutta välillisiä vaikutuksia kuitenkin on.  

Mielestäni se aivan oleellinen asia on kuitenkin se, että parlamentaarisessa työryhmässä sovitusta tki-rahoituksen prosentuaalisesta tavoitteesta nostaa rahoitus 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 30 pidetään kiinni, ja SDP on tähän sitoutunut. Näillä perusteilla tämä laki on siis hyväksyttävissä.  

Arvoisa puhemies! Tämä tki-rahoituksen nostamisen tavoite on kunnianhimoinen, mutta tosiasia on, että taloutta on mahdotonta uudistaa kestävälle uralle ilman investointeja aineettomaan pääomaan ja uusiin teknologioihin. Me olemme tässä työssä jääneet muista Pohjoismaista pahasti jälkeen, ja kirittävää siis aidosti on. Jos haluamme, että maassamme syntyy uusia menestystarinoita, uusia yrityksiä, uutta liiketoimintaa ja korkean jalostusasteen tuotteita, joille on täällä kotimaassa kysyntää, mutta myös kansainvälisesti, on meidän pidettävä kiinni siitä, että pelkkä rahoituksen lisääminen ei riitä.  

Yritysten t&k-investointitukia kasvattaessa on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota siihen, että tuet suuntautuvat korkean tuottavuuspotentiaalin sekä innovaatiokapasiteetin yhtiöille ja että säilyttäviä, taloudelle haitallisia yritystukia vähennetään samaan aikaan. Rahoitusta on siis paitsi kohdennettava viisaasti, siis nimenomaan tätä julkista rahoitusosuutta, josta nyt puhutaan, on meidän myös huolehdittava siitä, että meillä on tässä maassa riittävää osaamista, jotta tekijöitä näiden innovaatioiden aikaansaamiseksi on, kuten tässä edellisessäkin puheenvuorossa nostettiin esille. Tämä edellyttää, että niin koulutuksen kuin perustutkimuksen rahoituksen on oltava kunnossa, ja välttämätöntä on myös se, että suomalaisten osaamistasoa todella onnistutaan nostamaan, ja selvää on myös sekin, ettemme tule selviämään tästä tavoitteesta ja sen saavuttamisesta ilman kansainvälistä osaamista. — Kiitos.  

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Lohikoski, poissa. — Edustaja Vuornos. 

15.19 
Henrik Vuornos kok :

Arvoisa puhemies! Parlamentaarisen t&k-seurantaryhmän puheenjohtajana muutama sana tästä lakiesityksestä. 

Käsittelimme kokouksessamme tätä lakiesitystä heti budjettiriihen jälkeen ja totesimme yhteen ääneen, että tähän ei liity erityisen suurta draamaa. Tällä hetkellä tämä on tietysti osa julkisen talouden sopeutustoimia. Rahoitus kasvaa tämän aikaistuneen tarkistuspisteen vuoksi pikkuisen hitaammin, mutta se kuitenkin kasvaa kaksi- ja puolisataa miljoonaa euroa vuodessa. Pitkän aikavälin sitoumuksista pidetään kiinni. Sitten taas toiseen suuntaan, kun tarkistuspiste on kahden vuoden välein, se tarkoittaa sitä, että jos ja toivottavasti kun talous tästä lähtee kasvuun, se tarkistus ylöspäin tulee nopeammalla aikataululla vastaan. 

Sidosryhmät, jotka tekevät t&k:n parissa toimia, eivät ole pitäneet tätä muutosta erityisen dramaattisena vaan ihan asianmukaisena muutoksena. 

Yleisesti tämä hallituksen politiikka ja laaja parlamentaarinen sitoutuminen tähän tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäämiseen on erittäin hyvä ja kannatettava asia, ja se on yksi niistä keinoista, joilla luodaan tulevaisuuden talouskasvun eväitä Suomeen. 

Tämä t&k-rahoitus jakautuu tähän julkiseen panokseen ja yksityiseen panokseen, ja erityisen tärkeätä on, että yritykset saadaan investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen, ja siksi Business Finlandin rooli tämän rahoituksen kanavoimisessa onkin erityisen tärkeä. Business Finland on jo nyt uudistanut strategiaansa, ja on nähtävissä, että uuden strategian myötä tästä saadaan vielä entistä vaikuttavampaa. 

Toinen osapuoli tässä on sitten erityisesti Suomen Akatemia, joka jakaa kilpailtua tutkimusrahoitusta ja rahoittaa esimerkiksi tutkimukseen liittyviä infrastruktuureja. 

Sekä Business Finland että Suomen Akatemia ovat vakuuttaneet, että raha menee tällä hetkellä edelleen järkevään käyttöön. Suomen Akatemiassa on kilpailtua rahoitusta, ja kaikille parhaimmatkaan arvioinnit saavuttaneille tutkimushankkeille ei pystytä vielä lisäämään rahaa. Eli sinänsä rahoitusta voidaan vielä lisätä, mutta kuten edustaja Kaarisalo sanoi, osaajat ovat se pullonkaula, joka tässä jossain vaiheessa tulee vastaan. Siksi sen lisäksi, että me tarvitaan Suomessa koulutusasteen nostoa ja yhä useampia nuoria sinne tutkijaurille tohtoriksi asti, me tarvitaan myös kansainvälisiä osaajia, tohtoreita ympäri maailman, jotka tulevat tänne Suomeen tekemään tätä tutkimus- ja kehitystyötä. 

Yksi hyvä esimerkki tämmöisestä firmasta, joka on tuonut Suomeen valtavan määrän osaajia, on IQM, jonka kotipaikka on Keilaniemessä Espoossa, rakentavat kvanttitietokoneita. Yksittäinen yritys on tuonut Suomeen yli 200 ulkomaista tohtoria työntekijäksi omaan firmaansa, ja juuri tällaisia yrityksiä, jotka tavoittelevat korkeata lisäarvoa, tekevät todella huipputeknologiaa, tähän maahan tarvittaisiin lisää. Toivottavasti nämä t&k-panostukset ovat omalta osaltaan vauhdittamassa tämmöisten huippuyritysten kasvua.  

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Lyly.  

15.23 
Lauri Lyly sd :

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on niitä isoja kysymyksiä, joista onneksi on parlamentaarisesti päästy sopuun, ja tämä kantaa yli hallitus—oppositio-rajojen ja kantaa yli vaalikausien, eli siinä mielessä ollaan sellaisen asian kanssa tekemisissä. Me pärjäämme nimenomaan tällaisilla innovaation synnyttämiseen liittyvillä asioilla ja sitä kautta sitten osaamisella. 

Se, mikä tässä tki-panostuksessa on huolestuttavaa, on se, että tämä kuitenkin keskittyy aika pitkälle isoihin yrityksiin ja noin poispäin. Meillä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei ole tki sellaisessa roolissa kuin sen pitäisi olla, ja heillä ei ole korkeakouluyhteyksiä samalla tavalla kuin on isommilla yrityksillä. Tämä on yksi ongelma tässä, että se ei leviä tuolla yksityisellä sektorilla niin laajasti kuin sen pitäisi levitä niin että me saataisiin tuloksia ehkä paremmin aikaiseksi. Edustaja Vuornos hyvin kertoi yhdestä yrityksestä, mitä siellä on tapahtumassa, eli kun löytyy tämmöinen asia, jolla on kansainvälistä kiinnostavuutta, niin se kyllä houkuttelee. Mutta minä luulen, että näitä ituja olisi aika monessa yrityksessä, ja tähän pienten yritysten kenttään näitä pitäisi saada vietyä enempi. 

Tästä tiedosta: Minä kysyin Suomen Yrittäjiltä kerran yhdessä tilaisuudessa, paljonko teillä on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä korkeakouluyhteistyötä. Niistä yrityksistä käytännössä vain 10—15 prosentilla taisi olla yhteyksiä ja 80—90 prosentilla ei ole yhteyksiä, eli se kertoo siitä aika paljon. Mutta kun kysyy isoista yrityksistä tätä, niin kaikilla on jonkinlainen yhteys olemassa. Meidän vahvuus tulisi sieltä, jos me pystyttäisiin leventämään tätä. Silloin me saataisiin lisää resursseja tähän tki:hin ja päästäisiin vielä helpommin näihin tavoitteisiin, mitä me ollaan tässä yhteisesti laitettu. Kaikkea ei voi julkinen talouskaan hoitaa, ja tässä tarvitaan yksityistä panosta jatkossa. — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Koskela. 

15.25 
Jari Koskela ps :

Arvoisa rouva puhemies! Otin puheenvuoron, kun kuulin edustaja Kallion huolen, ja jaan sen huolen kyllä, että tämä tk-puoli on ehkä meillä hoidettu paremmin kuin sitten se i-osasto, ja sitä palautetta on kentältä tullut yrityksistä, startupeista. He näkevät, että meidän pitäisi enemmän tätä sisäistää. Esimerkiksi siinä rahoituspuolessakin nyt useasti menee niin, että haetaan yksityistä rahaa ensin ja sitten valtio osallistuisi. Tässä loppupäässä pitäisi olla ehkä päinvastoin, että me laittaisimme ensin sen pohjapanoksen ja sitten he keräisivät sitä rahaa enemmänkin tämän jälkeen. 

Mutta uskon, että hallitus on tähän kyllä reagoinut. Olen itsekin saanut ministereiden kanssa keskustella tästä asiasta ja aiheesta, ja se on tiedostettu, tosin kaikki asiantuntijat eivät ole kyllä kartalla. Kun tuolla ollaan kyselty heiltä, niin he eivät välttämättä sisäistä tätä, mutta tämä on ihan aiheellinen nosto ja kysymys, ja viestiä viedään kyllä eteenpäin tältä pohjalta tuonne valtioneuvoston suuntaankin. — Kiitoksia. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Kallio. 

15.26 
Vesa Kallio kesk :

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan kiitos edustaja Vuornokselle erinomaisesta puheenvuorosta. 

Kun tässä tuli esille tämä IQM-yritys, niin tänään oli itse asiassa mahdollista kuulla talousvaliokunnassa heidän toiminnastaan, ja se oli kyllä hyvin valaisevaa ja erinomainen esimerkki siitä, miten valtavan suuri merkitys näillä kansainvälisillä osaajilla on. Me tarvitaan heitä melkeinpä toimialaan katsomatta. Heistä käydään kilpailua, eikä Suomi välttämättä ole aina se ykkösvaihtoehto, mutta siitä pitää pitää kiinni, että me ollaan kilpailukykyisiä siinä, että heitä saadaan.  

Itse kun tulen tuolta itäisestä Suomesta ja siellä on esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, niin se on myös esimerkki siitä, miten valtavan suuri merkitys on niillä kansainvälisillä opiskelijoilla, osaajilla, tutkijoilla. LUTilla on toimintaa myös Mikkelissä, mikä on siis oma kotikaupunkini, ja tämä on myös äärimmäisen tärkeää siinä mielessä.  

Myös edustaja Lylyltä erinomainen puheenvuoro, missä tuli ilmi nämä pienemmät yritykset ja juuri tämä, että miten me löydetään ne, jotta kaikki saadaan mukaan, kaikki, joilla on mahdollisuuksia ja tarpeita näissä. Tässä erityisesti sitten tulee se, että tämä maa on hyvin erinäköinen eri puolilla. — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Vuornos. 

15.28 
Henrik Vuornos kok :

Arvoisa puhemies! Kuten täällä salissa kuuluu, niin keskustellaan aika hyvässä hengessä tästä aiheesta, ja on tosi tärkeätä, että meillä säilyy tämmöinen laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että tämä työ jatkuu myös tämän hallituskauden jälkeen. 

Huoli, joka liittyy pieniin yrityksiin, on aito, ja tämmöiset toimijat, kuten Business Finland, voivat tuntua pk-yrittäjälle vaativilta ja pelottaviltakin ja ylipäänsä byrokraattisilta. Onneksi hallitus on kuitenkin kiinnittänyt huomiota myös tähän alkuun. Business Finlandin veturihankkeet on yksi keskeinen tekijä, jossa ison yrityksen ketjuun pääsee myös pienempiä toimijoita mukaan. Sitten elinvoimakeskuksille, vanhoille ely-keskuksille, ollaan suuntaamassa rahoitusta, joka on mietitty nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten t&k-toimintaan. Sitten ei pidä myöskään unohtaa tutkimusinfrastruktuuria. Esimerkiksi LUMI-tietokone Kainuussa on semmoinen, että pienet tekoälyn parissa toimivat yritykset ovat saaneet sieltä kaistaa ja ovat pystyneet testaamaan omia sovellutuksiaan ja niiden kantavuutta. Eli pk-yritykset ovat jo nyt mukana, mutta täytyy miettiä vielä lisää keinoja, millä ne pääsisivät paremmin mukaan. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Haatainen. 

15.29 
Tuula Haatainen sd :

Arvoisa puhemies! Tosiaan tki-panostukset, jotka päätettiin edellisellä hallituskaudella, on nyt parlamentaarisesti päätetty, ja se jatkuu. Se on todella hyvä asia. Nythän olennaista on, että tämän hallituksen aikana sitten kohdennetaan niitä resursseja niin, että saadaan vaikuttavuutta ja syntymään tulosta ja sitä, mitä toivotaan. 

Kun sivistysvaliokunnassa on tästä keskusteltu, yliopistothan ovat nostaneet huolta siitä, että myös näitä osaajia riittää. Nythän tässä on tätä tk-panostusta suunnattu myös sinne yliopistoille, mutta on tärkeätä nimenomaan huolehtia myös siitä, että pystytään vastaamaan perustutkimuksesta ja myös opetuksesta ja saadaan näitä osaajia, joita tarvitaan. Siellä on tohtorikoulutusohjelma, mutta kaiken kaikkiaan koulutuksen, korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen, rahoitusperusta ja nimenomaan tutkintoihin suunnattava rahoitus pitää pitää mielessä, koska se innovaatio ei synny, jos ei ole niitä osaajia. Me tarvitaan tutkijoita ja osaajia maahan, ja tämä pitää tässä pitää samalla kirkkaasti mielessä. — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Hoskonen. 

15.31 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Aivan hyvä lakiesitys ja nimenomaan siinä, että sillä pyritään reagoimaan tilanteeseen ja tekemään siihen joustavuutta. Se on erittäin hyvä asia. 

Hieman pienenä miinuksena näkisin sen, että nämä tki-rahat yleensä... Ymmärrän sen, että suurissa kasvukeskuksissa niitä on, mutta pitää muistaa, että meillä on ympäri Suomea — esimerkiksi kotikunnassani löytyy semmoisia — yrityksiä, jotka tekevät erittäin korkealaatuista, kansainvälisille markkinoille menevää tuotetta. Toivon, että nämäkin huomioidaan. Esimerkkinä vaikka kotimaakuntani Pohjois-Karjala: Joensuussa on kymmeniä yrityksiä, jotka käyvät kansainvälistä kauppaa. Se näkyy siinä, että kun tiistai-aamuna aamukoneella lennän Joensuusta Helsinkiin, niin siinä samassa koneessa on vähintään kymmenen niiden paikallisten yritysten edustajia, jotka lentävät kansainvälisille markkinoille tai asiakkaiden luokse tai minne menevätkään. Kaukaisimmat lentävät Yhdysvaltoja myöten, ja jotkut menevät suoraan Etelä-Amerikkaan tekemään kauppaa. Tämän takia tämä tk-investointien saaminen nopeaksi ja aikaa seuraavaksi on tärkeää. Ja yhtä tärkeää näiden yritysten kannalta on pankkien rahoitus. Tämä viime mainittu on aivan kelvottomassa tilanteessa. Yritykset eivät saa rahaa enää mistään, kaikki on vedetty niin tiukalle. Kun eduskunta tästä puhuu ja asianomainen valiokunta tekee mietintöä, niin kannattaisiko pankinjohtajille pitää kevyt puhuttelu, että miten tämä voi olla näin, että rahaa tulee valtavat voitot ja yritykset eivät saa rahoitusta? Se on valtava ongelma. 

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Kallio. 

15.32 
Vesa Kallio kesk :

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kollega Hoskosen innoittamana ihan lyhyesti: Oikeastaan, niin kuin monissa muissakin asioissa, jos me tarkastellaan täällä yhtä, tässä tapauksessa tätä hallituksen esitystä, niin sehän ei ole irrallaan muusta toimintaympäristöstä ja yhteiskunnasta ja maailmasta, vaan jos meillä on jonnekin tarjolla nyt vaikka niitä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluja, niin me tarvitaan sinne niitä ihmisiä, mutta niille ihmisille täytyy olla myös kelvollinen, edes jonkinlainen säällinen, asuinympäristö. Elikkä siellä on tietyt palvelut, siellä on mahdollista asua, siellä on mahdollista perustaa perhe, siellä on muun muassa sotepalvelut ja viranomaispalvelut ja kaikki tämmöiset tarvittavat. Elikkä sen, että pystyttäisiin aina tarkastelemaan kokonaisuuksia, halusin vaan vielä tuoda esille. — Kiitos.  

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Koskela. 

15.33 
Jari Koskela ps :

Vielä tuohon edustaja Hoskoselle jatketta. Tämä pitää juuri paikkansa, että pankeissa on tällä hetkellä suurin piirtein yön yli ‑rahalla, nollakorolla, 115 miljardia kotitalouksien rahoja, ja ne eivät laita sitä kiertämään. Me tiedetään, että stressitesteissä, kun niitä on tehty Suomen pankeissa, ne voivat erittäin hyvin, ne tekevät kovaa tulosta. Elikkä tämä on ihan tiedostettu huoli. Nythän pitäisi mennä niin, että pankkien pitäisi ottaa edes jonkin verran luottotappiota. Se osoittaisi sen, että he ovat aktiivisia tässä, mutta he eivät ole. Tähän kyllä pitää saada jotakin. Se pankkisääntely ei ole oikea vastaus tähän kysymykseen. Tämmöinen pieni lisäys.  

Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Edustaja Hoskonen.  

15.34 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Koskela on erittäin oikeassa. Tämä on se valtava ongelma. Siellä seisoo rahaa, valtavat miljardit, pankeissa, ja enpä muista elämäni aikana, mitä olen aktiivisessa työelämässä ollut mukana, jo aika pitkään... Aina ovat pankit puhuneet niistä luottotappioista. Luottotappiohan tarkoittaa, että on otettu riskiä. Mutta ne pankinjohtajat eivät koskaan samana päivänä puhu, kun on tullut luottotappio vaikka jostakin kaupasta tai jostakin yrityksen rahoituksesta, kuinka monta on onnistunut ja montako miljardia on tullut sitä kautta lisää taseeseen rahaa. Nyt kun ne mainitut 115 miljardia tulevat pankeille joka vuosi eläkkeinä, palkkoina ja monena muuna, osinkoina ja muina tuottoina, niin tämä johtaa siihen, että pankit alkavat pyörittää yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan eikä liike-elämä. Tämän salin tärkein asia on saada tämä yritysmaailma pyörimään, jotta pystymme ne velkamme maksamaan. Muuta keinoa meillä ei ole. Jos joku kuvittelee, että joku muu keino on, niin toivoisin, että hän vaikka ennen joulua kertoo sen meille, niin siihen mahdollisuuteen tartumme heti.  

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till finansutskottet, som kulturutskottet ska lämna utlåtande till.