Kiitos, rouva puhemies! Perustuslakivaliokunta on saanut valmiiksi tiedustelun valvontaa koskevat mietinnöt, kaksi mietintöä, ja nämä molemmat liittyvät tähän laajaan tiedustelulainsäädännön [Hälinää — Puhemies koputtaa] kokonaisuuteen eli siviilitiedusteluesitykseen ja sotilastiedusteluesitykseen.
Sen lisäksi eduskunta on hyväksynyt muutoksen Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta, ja tämän uuden 10 §:n 4 momentin mukaan lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka [Puhemies koputtaa] sellaisesta muusta toiminnasta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.
Tämän perustuslain muutoksen yhteydessä perustuslakivaliokunta piti erityisen olennaisena, että tiedustelun toimintaympäristössä huolehditaan riittävistä oikeusturva- ja valvontajärjestelyistä, ja nyt nämä kaksi mietintöä käsittelevät juuri tätä valvontajärjestelmää, laillisuusvalvontaa ja parlamentaarista valvontaa. Tätä pidetään hyvin tärkeänä ehdotettujen siviili- ja sotilastiedustelun toimivaltuuksien kannalta.
Sen lisäksi oikeuskäytännössä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja Euroopan unionin tuomioistuimen käytännöissä on korostettu valvontatoimielinten riippumattomuutta ja valvonnan tehokkuutta, ja myös nämä ovat olleet taustalla tässä perustuslakivaliokunnan mietintöjen valmistelussa.
Tiedustelun laillisuusvalvonta, jota tämä hallituksen esitys käsittelee, on osa tiedustelutoiminnan valvontakokonaisuutta, johon kuuluvat sen lisäksi viranomaisten sisäinen valvonta, tiedustelutoimivaltuuksien tuomioistuinkäsittely ja nyt ehdotettu parlamentaarinen valvonta, jota esittelen tuossa hetken kuluttua.
Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ilman tehokasta valvontaa ei viranomaisille voida antaa niin pitkälle perusoikeuksiin puuttuvia toimivaltuuksia kuin siviili- ja sotilastiedustelua koskevissa hallituksen esityksissä ehdotetaan. Valiokunnan mukaan ehdotetusta tiedustelutoiminnasta säätäminen tavallisella lailla edellyttää, että myös valvontaa ja parlamentaarista valvontaa koskevat riittävät säännökset on jo hyväksytty siinä vaiheessa, kun päätetään lopullisesti siviili- ja sotilastiedustelua koskevien lakien hyväksymisestä eduskunnan täysistunnossa, ja nyt nämä kaksi asiaa ovat tässä eduskunnan käsittelyssä, ja näin ne voidaan hyväksyä.
Tästä tiedusteluvalvontavaltuutetusta:
Valiokunta on muuttanut viranomaisen nimikettä, nimeä, sillä tavoin, että se vastaa tänne perustettavaa parlamentaarista valvontaa, muutoin tiedusteluvalvontavaltuutettua koskeva lakiehdotus ehdotetaan hyväksyttäväksi pääosin hallituksen esityksen mukaisena. Kuitenkin valiokunta ehdottaa, että valtuutetun valvontatehtävä laajennetaan koskemaan suojelupoliisin toimintaa kokonaisuudessaan. Lisäksi valiokunnan mielestä tiedusteluvalvontavaltuutetun riippumatonta asemaa tulee vielä vahvistaa. Sen vuoksi ehdotetaan, että tiedusteluvalvontavaltuutetuksi voidaan nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan vaarantamaan valvontatehtävän asianmukaista ja riippumatonta hoitamista. Tämän lisäksi tiedusteluvalvontavaliokunnalle tulee antaa oikeus lausua mielipiteensä tiedusteluvalvontavaltuutetun virantäytöstä, ja tämä uusi valiokunta voi siten haastatella hakijoita niin halutessaan.
Sen lisäksi perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota tiedusteluvalvontavaltuutetun resursseihin. Tiedusteluvalvontavaltuutetun käytettävissä olevilla resursseilla on konkreettinen vaikutus salassa tehtävän tiedustelutoiminnan valtiosääntöiseen hyväksyttävyyteen. Uuden valtuutetun valvonnan tulee olla tosiasiallisesti tehokasta, eivätkä puutteelliset resurssit saa muodostaa käytännön toiminnassa estettä tehokkaalle valvonnalle. Hallituksen esityksen johdannossa todetaan, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla olisi tarpeellinen määrä henkilöstöä, ja silloin on kaavailtu kahta päätoimista asiantuntijavirkamiestä ja yhtä päätoimista assistenttia. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan on ilmeistä, että ehdotetun laajuisella organisaatiolla ei ole mahdollista turvata kattavaa valvontaa asianmukaisesti ja tehokkaasti, ja valiokunta haluaakin valtioneuvoston kiinnittävän vakavaa huomiota asiaan ja pitää välttämättömänä valvontaan osoitettavien resurssien mitoittamista perusteluissa kaavailtuun nähden huomattavasti suuremmiksi valvonnan riittävyyden, kattavuuden ja tehokkuuden turvaamiseksi. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella ilmeisenä, että tiedustelutoiminnan valvonnan vaatimat resurssit voivat olla tiedustelutoiminnan täytäntöönpanon edetessä jopa moninkertaiset.
Parlamentaarisen valvonnan osalta perustuslakivaliokunta ehdottaa muutoksia:
Ensinnäkin tiedusteluvalvontavaliokunnan valvontatehtävää laajennetaan koskemaan suojelupoliisin toimintaa kokonaisuudessaan.
Alkuperäisen puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan eduskunnan puhemies olisi ennen tiedusteluvalvontavaliokunnan asettamista hankkinut valiokunnan jäseniksi ehdotetuista edustajista laajan turvallisuusselvityksen. Tämän osalta perustuslakivaliokunta toteaa, että sinänsä tiedusteluvalvontavaliokunnan erityistehtävät sekä tiedonsaantioikeuden kohteen erityispiirteet ja laajuus huomioon ottaen valiokunnan jäsenten luotettavuuteen ja integriteettiin saattaa käytännössä kohdistua erityisiä vaatimuksia. Ehdotettu henkilöturvallisuusselvityksen hakemiseen perustuva menettely ei kuitenkaan sovi hyvin eduskunnan asemaan kansan valitsemana ylimpänä valtioelimenä eikä myöskään kansanedustajan riippumattomuuteen. Riippumattomuutta korostaa myös kansanedustajan koskemattomuus, joka muun ohella sisältää kiellon estää kansanedustajaa hoitamasta edustajantointaan.
Tämän alkuperäisen esityksen mukaisen turvallisuusselvityksen laatisi turvallisuusselvityslain nojalla suojelupoliisi, mikä olisi merkinnyt, että tiedusteluvalvonnan kohteena oleva viranomainen itsenäisesti selvittäisi ennakoivasti valvovan toimielimen jäsenten luotettavuuteen vaikuttavia tietoja. Tällaista asetelmaa ei perustuslakivaliokunnan mielestä voida pitää täysin ongelmattomana eduskunnan päätöksenteon itsenäisyyden ja valvontatoiminnan riippumattomuuden kannalta, vaikka selvitys ei olisikaan sitonut eduskuntaa. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta katsoo, että ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa turvallisuusselvityksen sijasta eduskunnan toimintaan paremmin soveltuvalla mekanismilla, joka ei rakennu suojelupoliisin tekemän selvityksen varaan.
Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi aiotusta kansanedustajasta tehtävä laaja turvallisuusselvitys korvataan valiokunnan esityksessä menettelyllä, joka perustuu tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuden ja eduskunnan pääsihteerin, asianomaisen kansanedustajan sekä hänen edustamansa eduskuntaryhmän puheenjohtajan rajattuun tiedonsaantiin sekä tämän jälkeen mahdollisesti käytävään keskusteluun. Kyseessä olisi tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuteen nähden erityinen menettely. Tarkastusoikeus kohdistuu suojelupoliisin toiminnallisen tietojärjestelmän tietoihin. Tämä suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä on suojelupoliisin käyttöön tarkoitettu pysyvä, automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri, johon tallennetaan tietoja, joita on tarpeen käsitellä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta vaarantavien hankkeiden tai rikosten estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Eli tällaisia tietoja tietosuojavaltuutettu sitten tutkii.
Valiokuntien asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskeviin säännöksiin ehdotetaan myös muutoksia tiedusteluvalvontavaliokunnan perustamisen vuoksi. Uuden valiokunnan pöytäkirjan liitteet ja valiokunnan muut tehtävää koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei aiheuta merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai vaaranna kansallista turvallisuutta.
Eduskunnan työjärjestykseen lisätään myös viittaus salassapitorikosta koskevaan rikoslain säännökseen. Sinänsä viittaus ei kuitenkaan muuta oikeustilaa, eikä sillä laajenneta rangaistavuutta kattamaan esimerkiksi tiedon oikeudetonta antamista sellaisista asiakirjoista, jotka eivät vielä ole julkisia. Perustuslakivaliokunta pitää myös tarpeellisena todeta, ettei esimerkiksi yhteiskuntapoliittinen keskustelu tai keskustelu eduskuntaryhmän piirissä muutu sääntelyn johdosta periaatteellisesti nykyisestään.
Lopputuloksena perustuslakivaliokunta esittää, että hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina, ja tästä toisesta asiasta, että puhemiesneuvoston esitys ja siihen sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muutettuna. Perustuslakivaliokunta esittää uutta, 3. lakiehdotusta, jossa täsmennetään tietosuojavaltuutetun tekemää tarkastusta uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi aiotusta kansanedustajasta. — Kiitos.
Puhemies Paula Risikko
Meillä on aikaa kello 14:ään tässä asiassa, ja otetaan puhujalistalta edustaja Kantola.