Arvoisa puhemies! Tämä vaalikausi on ollut hyvin poikkeuksellinen. Seuraavan vuoden budjettia on tehty normaaleissa merkeissä vain vuodelle 2020 ja sen jälkeen kuviteltiin, että vuosien 21 ja 22 budjetit ovat hyvin poikkeuksellisia, että sille erityistoimien tasolle ei enää jouduttaisi, kun pandemian takia tarvittiin monenlaista lisämäärärahaa, poikkeuksellisia menoja ohi kehysten. Mutta niin vain sitten tuli tämä tuleva vuosi, jolleka tarvitsee tehdä vielä uusia lisäyksiä turvallisuustilanteesta, Venäjän aloittamasta sodasta, johtuen, ja näin ollen ollaan siirrytty budjetissa useammaksi vuodeksi hyvin poikkeukselliselle tasolle. Ja lisäksi ensi vuonnahan on tuo hyvinvointialueiden rahoitusuudistus, joka tietää, että nuo luvut aikaisempien vuosien kanssa eivät ole vertailukelpoisia, kun budjetin koko volyymi kasvaa merkittävästi.
Vuodet ovat olleet poikkeuksellisia myös siinä, että valtiovarainministerin tehtävässä henkilöt ovat vaihtuneet. Toivottavasti se ei ole johtunut valtiovarainvaliokunnasta tai eduskunnasta, mutta hyvin on yhteistyö toiminut kaikkien valtiovarainministerien kanssa, ja näistä hyvin vaativista vuosista riippumatta on todettava, että valtion taloushallinto ja valtionvarainministeriön toiminnot ovat pyörineet hyvin ja myöskin tämä yhteistyö eduskunnan kanssa on toiminut.
Suomen ja koko maailman taloutta varjostaa Venäjän helmikuussa 22 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan, jonka seurauksena energian hinta kohosi nopeasti ja johti voimakkaaseen inflaatioon. Talousarvioesityksen pohjana on valtiovarainministeriön syksyinen ennuste, jonka mukaan inflaatio on korkeimmillaan kuluvana vuonna ja nousu heikkenee vuonna 2023. Bruttokansantuotteen kasvun arvioidaan olevan 1,7 prosenttia tänä vuonna ja jäävän puoleen prosenttiin ensi vuonna. Viimeisimmän kansainvälisen valuuttarahaston ennusteen mukaan Suomen talouskasvu pysähtyy ja maailmantalouden kasvu hidastuu 2,7 prosenttiin tämän vuoden yli 3 prosentista.
Talouden hiipumisesta huolimatta työllisyys on kehittynyt suotuisasti. Työllisiä oli lokakuussa 66 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työllisyysasteen trendi oli 74,4 prosenttia, joka on 1,6 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Työttömiä oli puolestaan 2 000 vähemmän kuin vuosi sitten, ja työttömyysasteen trendi oli 6,9 prosenttia eli 0,2 prosenttia matalampi kuin vuotta aiemmin. Hallituksen asettaman 75 prosentin työllisyystavoitteen toteutuminen on siten lähellä ja aiemmilla laskentaperusteilla saavutettukin. Sen sijaan talouden tasapainottamiselle asetettuja tavoitteita ei saavuteta erityisesti vaalikauden useiden poikkeuksellisten kriisien vuoksi.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kohosi korkealle tasolle koronapandemian aikana, eikä se ole palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Velkasuhteen kasvu kuitenkin taittui hetkellisesti vuonna 21, mikä aiheutui vahvasta talous- ja työllisyyskehityksestä sekä koronapandemiaan liittyneiden tukitoimien vähenemisestä. Ensi vuodesta lähtien velkasuhde alkaa kuitenkin kasvaa uudelleen, ja ilman lisätoimia sen arvioidaan olevan 76 prosenttia vuonna 2026. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden lopussa 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valiokunta on huolissaan julkisen talouden heikkenemisestä sekä menojen ja tulojen rakenteellisesta epätasapainosta pidemmällä aikavälillä. Väestön ikääntymisen lisäksi julkiseen talouteen kohdistuu myös monia muita paineita, jotka johtuvat esimerkiksi varautumisesta heikentyneeseen turvallisuusympäristöön, ilmastonmuutoksesta ja niin sanotun vihreän siirtymän investoinneista sekä julkisen infrastruktuurin uusimis- ja korjaustarpeesta. Valtiovarainministeri arvioi nykyisellä päätöksellä kestävyysvajeen olevan 3 prosenttia suhteessa bkt:hen eli noin 9 miljardia euroa vuoden 2026 tasolla.
Finanssipolitiikasta valtiovarainvaliokunta toteaa, että hallitus on luotsannut Suomen onnistuneesti läpi koronapandemian ja toteuttanut laajoja toimia, joilla on turvattu työpaikkoja ja toimeentuloa sekä helpotettu yritysten taloustilannetta. Päätetyillä väliaikaisilla toimilla on estetty talouden kasvupotentiaalin pitkäkestoinen heikentyminen. Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on jatkanut aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa. Vuoden 23 talousarvioesitys sisältää toimia, joilla tuetaan kansalaisten ostovoimaa kuluttajahintojen poikkeuksellisen nopean nousun vuoksi ja varaudutaan turvallisuusympäristön muutokseen. Tässä on käytetty uudelleen kehyksen poikkeuslauseketta, ja tällaiseen tilanteeseenhan se on juuri tarkoitettukin.
Valiokunta pitää energian hintojen nousun kompensoimista kansalaisille tarpeellisena. Mahdollisissa jatkotoimenpiteissä on kuitenkin huolehdittava siitä, että tuet kohdentuisivat selkeästi hintojen noususta eniten kärsiville pieni- ja keskituloisille, sekä siitä, että tuet eivät pienennä kannustinta säästää energiaa. Lisätoimet erityisesti sähkön hintakriisin osalta ovat selvästikin tarpeen tulevan vuoden alkupuolella ja ilmeisesti vielä seuraavana talvenakin.
On tärkeätä tilanteessa, jossa valtion talous on alijäämäinen, turvata verotulot huolehtimalla veropohjan laajuudesta ja tiiviydestä. Keskeistä on myös vahvistaa julkisen talouden tulopohjaa panostamalla muun muassa aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan sekä edistämällä työurien pidentämistä ja ulkomaisen työvoiman saatavuutta. Valiokunta pitää hallituksen finanssipoliittista linjaa perusteltuna vallitsevassa tilanteessa, mutta korostaa samalla, että jatkossa on aiempaakin tärkeämpää seurata työllisyyden ja työttömyyden kehitystä aktiivisesti sekä säilyttää mahdollisuus muuttaa finanssipolitiikan viritystä lyhyelläkin aikavälillä.
Kehysjärjestelmän osalta on tarpeen harkita muun muassa pidemmän aikavälin velkakestävyyden ottamista talouspolitiikan lähtökohdaksi, tulosäännön — siis myös tulopuolen — voimakasta huomioon ottamista sekä poikkeusmekanismin ja sen kriteerien uudistamista vastaamaan paremmin erilaisiin poikkeustilanteisiin. Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi sisältyä uskottava monivuotinen julkisen sektorin vakauttamisohjelma.
Kestävän kasvun kannalta on tärkeää, että Suomen t&k-rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus paranevat ja että rahoitus saadaan kasvu-uralle. Tässä tarvitaan myös vahvoja satsauksia opetukseen, perustutkimukseen, korkeakouluihin, tutkimuksen tasoon ja niin edelleen — noita tarkemmin käsitellään varmasti tuon pääluokan käsittelyssä tulevassa debatissa.
Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esille myös toimenpiteet, joilla vähennetään työkyvyttömyyttä. Erityisesti on lisättävä mielenterveyspalveluiden riittävää ja oikea-aikaista saatavuutta, sillä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat eniten työkyvyttömyyttä. Lisäksi ne aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Lapsiperheiden köyhyyden vähentämisessä Suomi on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita, ja niiden toteuttamiseen pitää määrätietoisesti tähdätä. Valiokunta pitää hyvänä ja perusteltuna, että talousarvioesitys sisältää useita vuotta 23 koskevia toimenpiteitä, joilla tuetaan lapsiperheiden ostovoimaa kuluttajahintojen poikkeuksellisen nopean nousun vuoksi. Näitä ovat muun muassa työttömyysturvan lapsikorotuksen korotus sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaan lapsen perusosan korotus, opintorahan huoltajakorotuksen sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korotukset. Mikäli kuluttajahintojen nouseminen jatkuu edelleen nopeana, on jatkossa tarpeen arvioida lisätuen tarvetta. Valiokunta osoitti rahoitusta myös lapsibudjetoinnin pilotoinnin käynnistämiseen hyvinvointialueilla.
Valtiovarainvaliokunta lisäsi talousarviomenoja 50 miljoonalla eurolla niin sanottuna jakovarana, joka kohdistetaan muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamiseen, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen, kulttuuriin sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Lisäksi valiokunta on poistanut eduskunnassa vielä käsiteltävänä olevien talousarvioesitykseen liittyvien lakiehdotusten budjettivaikutukset, jotka ovat yhteensä vajaa 50 miljoonaa euroa.
Kaikkineen valtion talousarvioesitys vuodelle 23 on muutosten jälkeen noin 81,3 miljardia euroa, joka on noin 16,4 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa pitkälti juuri tuosta hyvinvointialueuudistuksesta johtuen. Vastaava lisäys tuli myös tulopuolelle. Ilman sote-uudistusta verotulojen kasvu olisi noin 5 prosenttia, mitä selittää muun muassa myönteinen työllisyyskehitys. Valtionvelan korkomenot arvioidaan noin puoleentoista [Puhemies koputtaa] miljardiin euroon, mikä on noin miljardin enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Nopea kasvu aiheutuu lähinnä kohonneesta kansainvälistä korkotasosta ja korkosuojauksesta.
Kaikkinensa valtiovarainvaliokunta sitten tämän käsittelyn pohjalta ehdottaa päätösehdotuksenaan, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen valtion talousarvioksi vuodelle 23 mietinnössä todetuin muutoksin ja [Puhemies koputtaa] hyväksyy siellä ehdotetut kuusi lausumaa, hylkää talousarvioaloitteet ja päättää, että vuoden 23 talousarviota sovelletaan 1. tammikuuta 23 alkaen.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia esittelypuheenvuorosta. — Nyt siirrytään ryhmäpuheenvuoroihin. — Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä, edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.