Arvoisa puhemies! Tällä päätöksellä on osuva ajankohta: hyvää Minna Canthin eli tasa-arvon päivää ja rasisminvastaista viikkoa kaikille!
Molempien teema-ajankohtien tavoitteena on tuoda toteutumaton tasa-arvo näkyväksi ja saada aikaan positiivinen muutos oikeuksien toteutumisessa. Näitä oikeuksia ovat myös työoikeudet, joita tässä nyt voimaan saatettavassa Kansainvälisen työjärjestö ILOn yleissopimuksessa käsitellään. ILOn kokouksessa 2019 päätettiin jo tästä sopimuksesta, ja se astui kansainvälisesti voimaan vuonna 21 ja nyt sitten Suomessa.
Olen iloinen, että näinkin haastavina työmarkkina-aikoina on asioita, joiden takana seisomme yhdessä täällä eduskunnassa. Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Yksi näistä tavoitteista on ihmisarvoinen työ, ja ihmisarvoisen työn kanssa eivät ole yhteensopivia väkivalta ja häirintä, joita tämä sopimus nyt koskee.
Kestävän kehityksen ja yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää kestävyyden kaikkien eri osa-alueiden huomioimista. Myös sosiaalinen puoli on tärkeä. Turvallinen, väkivallasta ja häirinnästä vapaa työympäristö on keskeinen osa ihmisarvoista työtä, jokaisen mahdollisuutta pärjätä, jaksaa ja menestyä työssään. Turvallinen työympäristö on olennainen osa työntekijän hyvinvointia. Väkivallan tai sen uhan kokeminen koskettaa kaikkia sukupuolia mutta korostuu naisilla, ja naisten kohdalla väkivallan tai sen uhan kasvu työelämässä on viimeisten 30 vuoden ajan ollut merkittävää Suomessa.
Sopimuksiin liittymisen lisäksi tarvitsemme työelämässä arjen täytäntöönpanoa, riskiarvioita, työyhteisön toimivuuteen panostamista, tutkimusta, riittäviä resursseja ja oikeudellista yhteistyötä. Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. Suomessa naisista yli puolet, 57 prosenttia, on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Naisilla väkivallan tapahtumapaikkoina korostuvat kodit ja työpaikka. Naisvaltaisiin aloihin liittyy valitettavasti moni väkivallalle ja häirinnälle altistava piirre, kuten yksintyöskentely, työskentely ilta- tai yöaikaan, asiakkaan etuuksien tai oikeuksien valmistelu taikka päihtyneiden tai väkivaltaisten asiakkaiden tai asiakkaiden saattajien vastaanotto, palvelun antaminen ja muut tällaiset toimet. Häirintä on esimerkiksi opetusalalla ja monilla viranomaisilla laajentunut myös kiusatuksi tulemiseksi sosiaalisessa mediassa tai eri viestintäkanavissa. Riskialttiisiin aloihin kuuluvat naisvaltaisista aloista esimerkiksi terveydenhoitoala potilastyössä, sosiaalialan asiakastyö, hotelli- ja ravintola-ala, kaupanala sekä opetusala. Useimmilla näistä on myös työvoimapula. Alojen houkuttelevuuden säilyttämiseksi ja työssäjaksamisen vahvistamiseksi työturvallisuutta on vahvistettava.
On tärkeää, että sukupuolen perusteella tapahtuvaan väkivaltaan ja häirintään työelämässä puututaan. Sukupuolen ohella ja sen kanssa altistavia tekijöitä liittyy myös esimerkiksi ikään, toimintakykyyn, seksuaaliseen suuntautumiseen tai etniseen taustaan. Kun torjumme sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää ja häirintää, on meidän torjuttava kaikkiin naisiin ja kaikkiin miehiin kohdistuvaa syrjintää ja häirintää.
Arvoisa puhemies! Väkivallan ja häirinnän poistamiseksi tarvitsemme normeja, joihin tukeutua, mutta pitkällä aikavälillä tarvitsemme myös perustavanlaatuista muutosta yhteiskuntamme näkymättömissä rakenteissa. Väkivalta ja syrjintä kumpuavat meidän arvoista ja asenteista. Jotta voimme torjua niitä ja päästä kaikille turvalliseen työelämään, on meidän kyettävä rakentamaan myös turvallista yhteiskuntaa. Samalla kun luomme normistoja ja suosituksia, on meidän puututtava väkivallan ja häirinnän juurisyihin.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.