Arvoisa rouva puhemies! Metsähallituslakia on valmisteltu pitkään, useita vuosia. Sitä on valmisteltu usean eri hallituksen toimesta, ja nyt olemme tilanteessa, jossa meillä on vihdoinkin mietintö. Lain uudistuksen tavoitteena ja ajurina on koko ajan ollut sama asia. Se on se, että me pystymme kaikissa olosuhteissa säilyttämään nykyisen kaltaisen Metsähallituksen toimintatavoiltaan, monialaisen suomalaisen luonnon toimijana ja huolehtijana. Tämä on ollut se keskeisin tavoite.
Nyt, kun erilaiset säädökset ovat muuttuneet, on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, että me teemme nämä muutokset, jotta tämä iso tavoite toteutuu, ja olen ymmärtänyt näin, että tämä tavoite on meidän kaikkien yhteinen. Siksi niin hallituksen esitys kuin selkeä maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistömielipide on ollut sellainen, että muutos on tehtävä ja ei haluta ottaa riskiä siitä, että Metsähallitus ei pystyisi tulevaisuudessa enää toimimaan nykyisen kaltaisessa toimintamallissaan. Siksi tämä muutos. Tämä muutos on myöskin aiheuttanut erittäin paljon kansalaiskeskustelua. Hyvä niin. Se on aina, ilman muuta, tervetullutta, ja sitä pitää tervehtiä ilolla. Kuitenkin se kansalaiskeskustelussa ollut vivahde, jossa on valitettavan paljon ollut vääriä tietoja liikkeellä, ei ole ollut omiaan viemään tätä keskustelua oikeaan suuntaan eikä oikeille urille, ja tämä on erittäin valitettavaa. Mutta toivon mukaan nyt tämän mietinnön luettuaan ja tämän keskustelun kuluessa nämä kyseiset asiat oikenevat ja asettautuvat siihen mittaan, missä ne ihan oikeasti ja aidosti ovat.
Rouva puhemies! Nykymuotoinen Metsähallitus valtion maa- ja vesialueiden hoitajana on saavuttanut erittäin hyvin sille asetetut tavoitteet luonnonsuojelijana, luonnonsuojelualueiden hoitajana, kansalaisten virkistysmahdollisuuksien kehittäjänä, metsäteollisuuden puuhuollon turvaajana, biotalouden raaka-aineiden tuottajana, valtion tulonlähteenä, työmahdollisuuksien tarjoajana ja muun maankäytön yhteensovittajana. Eli tämä pitkä, iso luettelo on kaikkia niitä tehtäviä, (Hälinää — Puhemies koputtaa) joita Metsähallitus...
Toinen varapuhemies Paula Risikko
:Anteeksi, edustaja Leppä. — Rauhoitutaan ja kuunnellaan mietinnön esittelyä, ja sen jälkeen sitten käynnistämme debatin. Kiitos.
Kiitos, rouva puhemies! — Liiketoiminnan lisäksi Metsähallituksella on lukuisia lakisääteisiä ja sille annettuja julkisia hallintotehtäviä. Julkisista hallintotehtävistä keskeisimpiä ovat lakisääteisten luonnonsuojelualueiden hallinnointi, hoito ja käytön ohjaus. Uuden lain lähtökohta on mahdollisimman pitkälle valtion maan ja Metsähallituksen kokonaisuuden ja toimivan organisaation säilyttäminen, niin kuin tuossa alussa totesin. Jos esittelisin tämän lain pykälä pykälältä, joutuisin melkein kaikkien pykälien kohdalla toteamaan, että tämä jatkuu niin kuin tähänkin asti, ja en tee näin, vaan esittelen pääkohdat tästä meidän valiokuntamme mietinnöstä.
Puhemies! Metsähallituksen lainsäädännöllinen asema. Konkurssilainsäädännön ja yhteisöverotuksen soveltumattomuutta koskevat komission johtopäätökset on otettava huomioon Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevissa laintasoisissa säännöksissä. Valtion omistajapoliittisten linjausten mukaan valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinta hoidetaan yhtenä kokonaisuutena valtion kiinteistöstrategian mukaisesti. Valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että Metsähallitusta koskeva eduskunnan ja valtioneuvoston ohjausvalta säilyy ennallaan. Eduskunnan tulee edelleen voida asettaa Metsähallitukselle palvelu- ja muita toimintavelvoitteita ja tavoitteita, jotka voivat koskea myös tytäryhtiöissä harjoitettavaa toimintaa.
Yhteiskunnan kokonaisetuun on kuuluttava kannattavan liiketoiminnan harjoittamisen ohella, että Metsähallituksen hallinnassa oleviin alueisiin liittyvät muut yhteiskunnalliset tarpeet tulevat asianmukaisella tavalla huomioon otetuksi. Metsähallituksen toimintaa koskevat yhteiskunnalliset velvoitteet pysyvät ehdotetussa laissa ja lainsäädännössä pääosin ennallaan.
Metsähallituksen tulee edelleen ottaa riittävästi huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien, meren ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sen on lisäksi edelleen otettava huomioon luonnon virkistyskäytön ja työllisyyden edistämisen vaatimukset sekä sovitettava yhteen hallinnassaan olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvollisuudet täytetään.
Perustuslain mukaan eduskunta hyväksyy valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä liikelaitoksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet. Tähän liittyen Metsähallitus-lain 2 §:ssä ehdotetaan, että Metsähallitus toimii liiketaloudellisten periaatteiden sekä eduskunnan sille hyväksymien palvelutavoitteiden ja muiden toimintatavoitteiden mukaisesti. Metsähallitus käyttäisi laajasti puhevaltaa valtion maa- ja vesialueiden haltijana.
Valiokunta pitää hyvän hallinnon kannalta tärkeänä, että Metsähallituksen kanta valtion maa- ja vesialueiden haltijana ilmaistaan erilaisissa maankäyttöön liittyvissä menettelyissä kokonaisuutena yhdessä asiakirjassa. Metsähallituksen käyttäessä puhevaltaa valtion maa- ja vesialueiden haltijana tulee jatkaa nykyistä menettelyä, jossa pääsääntönä on Metsähallituksen kannan ilmaiseminen kokonaisuutena.
Puhemies! Metsähallituksella on runsaasti myös julkisia tehtäviä. Valiokunta toteaa, että Metsähallitukselle on erityislaeissa, siis huom. erityislaeissa, säädetty lukuisia julkisia hallintotehtäviä, joista keskeisimpiä ovat valtion luonnonsuojelu-, erämaa- ja retkeilyalueiden hoito ja käytön ohjaus sekä eräpalvelut, joihin kuuluvat metsästys-, kalastus- ja maastoliikenneasiat sekä erävalvonta. Julkisten hallintotehtävien hoidon riippumattomuus ja puolueettomuus on turvattava.
Maa- ja metsätalousvaliokunta ja erityisesti perustuslakivaliokunta lausunnossaan ovat todenneet, että perusratkaisu, jossa Metsähallituksen viranomaistehtävät on osoitettu erilliselle ja riippumattomalle Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien yksikölle, vastaa nykyistä perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettyä Metsähallitusta koskevaa lainsäädäntöä.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä ehdotettu julkisten hallintotehtävien ohjaus- ja valvontasäännöstö on osin varsin vaikeaselkoista. Siksi valiokunta esittää julkisia hallintotehtäviä koskevien säännösten selkeyttämiseksi Metsähallitus-lakia koskevan esityksen 5 §:n, 9 §:n ja 6 §:n tarkistamista. Valiokunta ehdottaa, että ympäristöministeriö ohjaa esitettävän 9 §:n mukaisesti julkisten hallintotehtävien hoitoa toimialallaan, jolloin ministeriön toimivalta kiinnittyisi yksiselitteisesti ja selkeästi valtioneuvoston ohjesääntöön.
Puhemies! Eri omaisuuserät, kirjanpito ja tilinpäätös. Uuden lainsäädännön myötä on tarkoitus jakaa maa- ja vesiomaisuus kolmeen luokkaan. Peruspääoma olisi edelleen maa- ja vesiomaisuus, joka on taloudellisesti hyödynnettävissä. Peruspääomalle esitetään tuottovaade. Julkisten hallintotehtävien käyttöön ositettaisiin omaisuus, joka on tarpeellista näiden tehtävien hoitamiseksi. Julkisten hallintotehtävien hoitoon tarpeellinen omaisuus kuuluisi muuhun omaan pääomaan, eikä sillä olisi tuottovaadetta. Muuhun omaan pääomaan kuuluvaksi erilliseksi tase-eräksi voitaisiin perustellusta syystä osoittaa maa- ja vesiomaisuus, joka ei liity julkisten hallintotehtävien hoitoon ja joka ei myöskään ole mainittavan taloudellisen hyödyntämisen piirissä, minkä vuoksi omaisuudelle ei aseteta tuottovaadetta. Maa- ja vesiomaisuus, joka ei siis liity julkisten hallintotehtävien hoitoon ja jolle ei perustellusta syystä asetettaisi tuota tuottovaatimusta, sijoitetaan erillisenä uutena kolmantena tase-eränä Metsähallituksen muuhun omaan pääomaan. Talousarvioesityksessä kolmanteen tase-erään on suunniteltu siirrettäväksi pääosa yleisistä vesialueista ja noin 360 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaiselinkeinoalueita.
Lakiehdotuksen 8 §:n mukaan Metsähallituksen peruspääoman muutokset käsitellään eduskunnassa, mutta 34 §:n mukaan valtioneuvosto päättää tasemuutoksista muun oman pääoman sisällä julkisten hallintotehtävien yksikön hoitaman tase-erän ja liiketoimintojen hoitaman niin kutsutun kolmannen tase-erän välillä.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on katsottu, että eduskunnan budjettivallan käyttö ja julkisia hallintotehtäviä hoitavan yksikön aseman riippumattomuus voidaan jatkossakin turvata paremmin, jos erilliskirjanpidosta ei luovuta. Valiokunta ehdottaakin Metsähallitus-lakia koskevan esityksen 33 §:n momenttia täydennettäväksi siten, että julkisten hallintotehtävien hoidosta pidetään erillistä kirjanpitoa.
Puhemies! Läpinäkyvyyden kannalta on erittäin selkeää ja välttämätöntä, että kaikki on julkista. Valiokunta katsoo, että jatkossakin Metsähallituksen sekä uuden, perustettavan valtion metsätalousyhtiön tulee kyetä hyvään paikalliseen sopimiseen sekä henkilöresurssien joustavaan käyttöön. Valiokunta painottaa yhteiskunnallisia velvoitteita koskevien tavoitteiden toteutumisen riittävää, laajaa seurantaa. Valiokunta korostaa, että avoin yhteistyö ja paikallisten olosuhteiden tuntemus ovat muodostuneet Metsähallituksen alueellisen luonnonvarasuunnittelun keskeisiksi elementeiksi, joita tulee pitää yllä ja kehittää myös jatkossa.
Alueelliset vaikutukset on erittäin merkittävä osio. Metsähallituksen toiminnalla on erittäin merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Esitys ei muuta Metsähallituksen asemaa tässä suhteessa. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että — liittyen niihin muutoksiin, joita muun muassa verotukseen tulee — Metsähallituksen yhteisöverotulot voivat enimmillään muodostaa jopa 20 prosenttia muutamien pohjoisen pienten kuntien tuloista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että haitalliset vaikutukset näiden kuntien talouteen estetään.
Perustuslakivaliokunta on esittänyt, että annettava Metsähallitus-laki voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Uudistuksessa saamelaisten asema pysyy ennallaan ja aseman voidaan hivenen katsoa vahvistuvan lakiehdotuksen 39 §:n mukaisilla saamelaisten kotiseutualueelle perustettavilla neuvottelukunnilla. Valiokunta katsoo, että laajemmat saamelaisten kotiseutualueelle tapahtuvaan suunnitteluun ja saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoon liittyvät kysymykset tulee ratkaista ILO 169 ‑sopimuksen mahdollisen ratifioinnin yhteydessä.
Puhemies! Muutama sana vielä virkistys- ja matkailukäytöstä, retkeilyalueista sekä tietysti sitten tuosta perustettavasta yhtiöstä.
Valtion alueiden virkistyskäytön suunnittelu ja käytännön toteutus on erittäin merkittävää Metsähallituksen toimintaa. Valiokunta painottaa erityisesti sitä, ettei Metsähallitus-lakia koskevalla lakimuutoksella ja -ehdotuksella vaikuteta jokamiehenoikeudella tapahtuvaan luonnon virkistyskäyttöön tai muuhun virkistyskäyttöön eikä muuteta virkistyskäyttöön liittyvää perusinfrastruktuuria maksulliseksi. Oikeudet säilyvät siis ennallaan.
Valiokunta toteaa myös tässä yhteydessä, että pinta- ja pohjavesien hyödyntämisestä säädetään kattavasti erikseen vesilaissa.
Valiokunta korostaa myös sitä, että valtion retkeilyalueilla tulee erityisen huolellisesti ja pitkäjänteisesti sovittaa yhteen metsätalouden harjoittamisen sekä matkailun ja virkistyskäytön intressit. Henkilöstövaikutuksiakin tällä on, mutta ne jäävät hyvin vähäisiksi, ja siihen valiokunta kiinnittää huomiota, että metsätalousliiketoiminnan yhtiöittäminen sinänsä ei vaikuta metsätalouden henkilöstön määrään eikä tehtäviin. Metsähallituksen metsätaloustulosalueen henkilöstö siirtyisi perustettavan osakeyhtiön palvelukseen. Siirtyvän henkilöstön määrä on noin 800 henkilöä, ja kaikki heistä ovat työsopimussuhteisia.
Sitten, puhemies, lopuksi tästä yhtiöstä, perustettavasta osakeyhtiöstä: Valtion metsätalousosakeyhtiöstä annetun lain mukaan yhtiön toimialana olisi metsätalouden harjoittaminen yksinoikeudella valtion omistamalla maalla ja puutavaran toimittaminen asiakkaille. Koska yhtiölle myönnettäisiin lakiin sisältyvän luovutusvaltuuden perusteella yksinoikeus metsätalouden harjoittamiseen Metsähallituksen hallussa olevalla tuottovaateen alaisella maa- ja vesiomaisuudella, yhtiön liiketoiminta rajattaisiin koskemaan vain yksinoikeuden kohteena olevaa aluetta.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Metsähallitus merkitsisi osakeyhtiötä perustettaessa kaikki sen osakkeet valtion lukuun. Osakeyhtiö olisi Metsähallituksen hallinnoima, jolloin Metsähallitus vastaisi lähtökohtaisesti yhtiötä koskevasta omistajaohjauksesta siten kuin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettu laki säätää.
Valiokunta ehdottaa lain 1 §:ään lisättäväksi maininnan siitä, että metsätaloutta harjoittaessaan yhtiön tulee huolehtia tässä laissa tarkoitettujen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden ja muiden yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttamisesta siten kuin valtioneuvosto maa- ja vesiomaisuutta koskevaa käyttöoikeutta luovutettaessa ja sen ehtoja tarkistettaessa määrää.
Valiokunta toteaa myös, että perustettavan yhtiön osakkeiden luovuttaminen edellyttäisi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain 3 §:n mukaista eduskunnan suostumusta — eduskunnan suostumusta. Valiokunta toteaa myös, että perustettavasta valtion osakeyhtiöstä tulee lakisääteinen osa Metsähallitus-konsernia, minkä vuoksi yhtiön osakkeita ei myydä. Selvyyden vuoksi valiokunta on vielä ehdottamassa 3 momentissa todettavaksi, että osakeyhtiö on valtion kokonaan omistama ja Metsähallituksen hallinnoima.
Annettavassa laissa säädettäisiin valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa käyvästä vastikkeesta osakeyhtiölle Metsähallituksen hallintaan osoitettuun tai myöhemmin osoitettavaan tuottovaateen alaiseen maa- ja vesiomaisuuteen kohdistuva siirtokelvoton oikeus muun muassa metsätalouden harjoittamiseen — siis siirtokelvoton oikeus.
Jatkovalmistelussa tarkentuva vuotuinen käyttöoikeudesta liikelaitokselle maksettava vastike olisi noin 80 miljoonan euron luokkaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että käyttöoikeuskorvauksen käypä hintataso tarkistettaisiin määräajoin, esimerkiksi 5 vuoden välein.
Ja, puhemies, aivan lopuksi. Valiokunta on tehnyt kaksi ponsiehdotusta, ja ne sisältävät seuraavat asiat: Kun valtion toimintoja yhtiöitettäessä yhtiön kotipaikasta ei ole säädetty yhtiölaissa, valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin perustettavan yhtiön kotipaikan sijoittamiseksi Rovaniemelle. Tämä on 1. lausumaehdotus. Ja 2. lausumaehdotus: Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että nyt säädettävän lainsäädännön vaikutuksia seurataan. Valiokunta edellyttääkin, että sille toimitetaan vuoden 2017 loppuun mennessä selvitys lainsäädännön vaikutuksista.
Mietintöön sisältyy neljä vastalausetta, jotka täällä varmasti myöhemmin sitten esitellään.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tässä yhteydessä pitkästä käsittelystä kaikkia mahdollisia tahoja — asiantuntijoita, kaikkia valiokuntia — siitä yhteistyöstä, jota olemme tässä talossa tehneet. Olemme myöskin havainneet sen, että eduskunta toimii erittäin joustavasti silloin, kun sen joustamisen tarvetta on, niin että me saamme perustuslain mukaista toimintaa, ja tässä haluan aivan erityiskiitokset antaa perustuslakivaliokunnalle tästä työstä. Se on erittäin merkittävä työ siihen, että me saamme aikaiseksi meitä kaikkia tyydyttävää, tai ainakin riittävää enemmistöä tyydyttävää, lainsäädäntöä, ja ennen kaikkea, että se on perustuslain mukaista. — Kiitoksia.
Toinen varapuhemies Paula Risikko
:Käydään noin tunnin mittainen debattikeskustelu tässä nyt alkuun, koska luulen, että näitä kysymyksiä ministerille täältä tulee. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat osallistua tähän, varaamaan puheenvuoron painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.