Arvoisa rouva puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksessa vuoden 2015 valtiopäiville korostuu kaksi teemaa: hallinnon rakennepoliittisten muutosten toimeenpanokyky ja yhteiskunnan integroituminen. Vuosikertomuksessa on erityisesti arvioitu hallinnon kykyä hyödyntää ict:tä tuottavuuden lisäämiseksi. Tällä hetkellä hallinnon toimeenpanokykyä heikentää se, että tavoiteltavien toimenpiteiden määrä on liian suuri. 

Tuottavuuden parantaminen digitalisaation avulla on ollut tavoitteena jo pitkään. Tulokset ovat kuitenkin jääneet tavoitteita ja odotettua vaatimattomammiksi. Jälkikäteen ei ole aina ollut mahdollista varmentua edes siitä, mihin kehittämistoimien tavoitteet ja odotukset kustannuksista ja kustannus- ja tuottavuushyödyistä ovat perustuneet. 

Tuottavuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää valtiotasolla määrätietoista johtajuutta ja aktiivista ohjausta. Olisikin hyvä miettiä, olisiko selkeästi ehkä yksi ministeri nykyisistä tai jopa oma ministeri keskitetysti ja tulosvastuullisesti johtovastuussa koko digitalisaatiosta. Nyt esimerkiksi kunnissa tehdään valtavasti omia pitkävaikutteisia, isoja hankkeita, muun muassa Apotti, arvoltaan jo yli 400 miljoonaa euroa. 

Arvoisa puheenjohtaja! Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrä on Suomessa kasvanut. Noin neljännesmiljoona suomalaista elää perustason sosiaaliturvan varassa. Riski syrjäytyä on erityisen suuri työttömillä nuorilla ja osalla maahanmuuttajista. Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen koko väestöön verrattuna. Syrjäytyminen ja työtä vaille jääminen aiheuttavat kansantaloudelle miljardiluokan kustannukset. 

Vuosikertomuksessa on aikaisemmin kiinnitetty huomiota siihen, että hallitus ei pyynnöistä huolimatta ole raportoinut verovajeesta ja verojäämien määrästä eduskunnan edellyttämällä tavalla. Nyt hallituksen vuorikertomukseen on sisällytetty arviot vain muutamasta verosta. 

Arvoisa puhemies! Eduskunta on edellyttänyt toimenpiteeseen ryhtymistä lakien vaikutusarviointeja käsittelevän yksikön perustamisesta. Esitys vaikutusarvioinnin asiantuntijayksikön perustamiseksi valtioneuvostoon on myös tehty. — Kiitoksia. 

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kollegat! Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksesta silmiini pisti erityisesti nuorten työttömyystilanne ja heidän elämäntilanteensa. Tämä sama havainto seuraa vuodesta toiseen tavalla tai toisella ilmaistuna, ja tällä kertaa täällä kerrotaan asia näin: "Noin neljännesmiljoona suomalaista elää perustason sosiaaliturvan varassa. Puolet heistä on alle 30-vuotiaita. Noin viidellä prosentilla alle 24-vuotiaista nuorista ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, eivätkä he ole työssä tai koulutuksessa. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suuri riski jäädä ilman tutkintoa ja työtä on somaliaa puhuvilla nuorilla, joista peräti 41 prosenttia on ilman työtä, koulutusta tai peruskoulun jälkeistä tutkintoa." 

Arvoisa puhemies! Me olemme yhteiskuntaan saaneet hyvin paljon erilaisia projekteja ja toimenpiteitä nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen helpottamiseksi, mutta niiden tulokset eivät aina ole niitä, mitä me toivomme. Monesti tulokset näyttävät hyviltä niin kauan, kun joku kurssilla on, mutta kun kurssi päättyy, niin se tulos muuttuu takaisin tämmöiseksi tavoitteelliseksi haasteeksi, jota me yritämme uudelleen kuroa umpeen. 

Toivoisin, että meillä valiokunnissa kiinnitettäisiin huomiota enemmän muun muassa kolmannen sektorin osaamiseen näissä työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevissä toimenpiteissä. On vanhanaikaista ajatella, että vaikeassa elämäntilanteessa olevaa nuorta pystytään auttamaan niin sanotusti kahdeksasta neljään olevalla virka-ajalla. Toisekseen, pelkästään erilaiset rangaistuksen uhan toimenpiteet, kuten työttömyysturvan poistaminen, eivät edistä syrjäytymisen ehkäisemistä juuri lainkaan. Tästä on paljon erilaista näyttöä. Meillähän on tällä hetkellä noin 110 000 alle 29-vuotiasta nuorta aikuista, joilla ei ole minkäänlaista toisen asteen koulutusta, ja koulutuksen puute on suurin syrjäytymisen riskin aiheuttaja. 

Siinä mielessä, arvoisa puhemies, meidän tulisi hallituksessa vakavasti ottaa lusikka kauniiseen käteen ja katsoa se, että jokainen nuori ja nuori aikuinen saa mahdollisuuden päästä putkeen, jossa heille löytyy työtä tai koulutusta. Tarkastuskertomuksessa mainitaan, että nuorten työttömyysturvan menot ovat noin 470 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi vuonna 2013 heidän toimeentulotukensa menot olivat yli 700 miljoonaa euroa. Ymmärrän, että tässä puhutaan alle 24-vuotiaista nuorista, koska samassa yhteydessä on tämä ikä mainittu aikaisemmin. 

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Meillä on suuri haaste suuren pakolaismäärän tulossa tänne Suomeen, missä yhteydessä tulee lisää työtä sen osalta, että me saamme nämäkin nuoret jollakin tavalla koulutusputkeen, mikäli he viipyvät Suomessa pitkiä aikoja. Kuten tämä tilasto osoittaa, meillä on erityisen suuri haaste esimerkiksi somaliankielisten nuorten keskuudessa, ja toivoisin, että me hallituksessa vakavasti pohtisimme sitä, millä tavalla me heidän kanssaan työtä tulevaisuudessa teemme. 

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä mainita sen, että sivistysvaliokunnassa on viime hallituskaudella kiinnitetty huomiota siihen, että opintojen ohjaus tulisi aloittaa aikaisemmin kuin 8. tai 9. luokka-asteella. Siinä mielessä toivon, että tämä asia, mikä viime hallituskaudella jäi keskeneräiseksi, jatkuisi vielä sivistysvaliokunnassa ja opinto-ohjaukseen tulisi uudenlaisia toimenpiteitä. — Kiitos. 

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Niikko kiinnitti erittäin hyvin huomiota kolmannen sektorin rooliin, joka on jäänyt tässä valtakunnassa aivan liian vähälle huomiolle. Aikanaan presidentti Martti Ahtisaari perusti työryhmän, jossa tavoitteena oli selvittää, miten voisimme parhaiten hyödyntää kolmatta sektoria. Tuon työryhmän tuloksena syntyi arvio siitä, että jos syntyisi jonkinlainen verovähennysoikeus lahjoituksista kolmannelle sektorille, niin voitaisiin helpostikin synnyttää yli 50 000 uutta työpaikkaa. Minusta tämä asia pitäisi ottaa uudestaan käsittelyyn. 

Arvoisa puhemies! Todellakin säännöllisin välein näistä verovähennysmahdollisuuksista puhutaan, ja tarkastusvirastohan on myös selvittänyt useaan eri otteeseen näiden verotukien määrää. Ja on tietysti tähdellistä arvioida verotukia ja muita tukia aika ajoin — varsinkin, kun nämä verotuet jäävät vähemmälle huomiolle — niiden kohdentumista ja toimivuutta, ja johtavatko ne siihen päämäärään, johon ne on tarkoitettu. 

Mutta tämä johtaa sitten mieleen yhden havainnon, josta haluaisin kysyä läsnä olevien hallituspuolueiden käsitystä ja tietoa. Kun tuossa ennen vaaleja oli esillä se näkökohta perussuomalaisten ohjelmassa, että leikataan voimakkaasti kehitysyhteistyövaroja, tämä kehitysyhteistyövarojen leikkaus on toteutettu. Mutta siinä oli myös ajatus siitä, että tulisi verovähennys kansalaisille, kun he lahjoittavat kehitysyhteistyöhön. Tiedustelen, mitä kuuluu tälle kehitysyhteistyölahjoitusten verovähennysoikeudelle. Onko myös se tulossa tähän jatkokäsittelyyn mukaan? Jos joku voisi kertoa, niin uskon, että muitakin kiinnostuneita varmaan on täällä. 

Arvoisa puhemies! Tässä nousi esiin esimerkiksi nuorten syrjäytyminen ja se, että pitäisi saada ihmiset aktiivisten toimenpiteiden piiriin mieluummin. Yksi sellainen mahdollisuus, joka olisi, liittyy siihen, että kun me tällä hetkellä maksamme peruspäivärahan suuruista työmarkkinatukea, niin jos sitä voisi automaattisesti käyttää työllistämistukena, se kohdentuisi tehokkaammin juuri niihin ihmisiin, jotka ovat työttöminä. Sen sijaan, että sitä maksetaan kotiin passiivisesti, sitä voisi maksaa palkkatukena. Ja tämä olisi yksi mahdollisuus, joka helpottaisi sitä syrjäytymisen riskiä, joka tällä hetkellä on. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinäluoma kysyi tästä verotuesta kehitysaputyöhön lahjoittavien osalta, josta on totta, että se on perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmasta. Mutta kuten, edustaja Heinäluoma, tiedät, niin meillä oli siellä meidän eduskuntavaaliohjelmassa monta muutakin hyvää ajatusta, joita ei tässä hallitusohjelmassa toteuteta, ja siitä tietenkin me olemme harmissamme, että tämä hallitusohjelma ei ollut yks yhteen meidän vaaliohjelmamme kanssa. 

Mutta tosiasiassa tämä tavoitehan on tärkeä ja hyvä, koska kyllähän se lisäisi ihmisten lahjoitushalukkuutta, jos esimerkiksi kolmannelle sektorille, nimenomaan järjestökentälle — ja miksei myös seurakunnille — lahjoitetut varat olisivat verovähennyskelpoisia. Tämä on tärkeä tavoite tulevaisuudessa, ja varmasti osaltani ainakin itse haluan tehdä kaikkeni, että siihen maaliin päästään. 

Lopuksi haluan vielä sen sanoa, että täytyy muistaa myös se, että perussuomalaiset eivät eduskuntavaaliohjelmassaan myöskään esittäneet leikkauksia Kepan kehitysapujärjestöille elikkä ei näille suomalaisille kehitysapujärjestöille (Puhemies koputtaa) oleva leikkaus ollut meidän tavoitteemme. 

Arvoisa puhemies! Sillä tavalla käy nyt vain harmittavan monessa yhteydessä esiin se, että meillä on todellakin kaksi ohjelmaa, mistä viime aikoina on paljon puhuttu. Toinen on perussuomalaisten vaaliohjelma, ja toinen on hallitusohjelma. Esimerkiksi työministeri Lindströmhän eilen täällä salissa sen myönsi, että näin on, että on siellä sitten kaikissa niissä, mitä kansalle luvattiin ennen vaaleja, tultu takapakkia ja takki käännetty, ja se on hyvin ikävää, koska siellä teidän ohjelmassanne oli monta hyvää asiaa, muun muassa tämä verovähennys. Nyt on sellainen tilanne, että sitä tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. Minä nyt hyvin paljon tässä edustaja Niikkoon ja muihin perussuomalaisiin katson ja totean, että toivon, että jaksaisitte taistella näiden teidän tavoitteidenne puolesta. Kaiken kaikkiaan meillä — tänään esimerkiksi juuri tulimme tuolta torilta mielenosoituksesta, ja siellä oltiin palkansaajien... 

Anteeksi, puhunko väärään suuntaan? (Ben Zyskowicz: Ei tartte aloittaa alusta!) — Edustaja Zyskowiczin toiveesta en nyt aloita uudestaan, mutta olin sanomassa myös edustaja Zyskowiczille, että olimme juuri tuolla palkansaajien puolesta torilla osoittamassa mieltä, ja kaikissa tällaisissa asioissa, mistä ennen vaaleja puhuttiin, kuinka tärkeää on, että työmies ja työnainen palkkansa ansaitsevat, toivon, että nyt ryhdistäydytte ja otatte vaarin sitten näistä omista vaaliohjelmistanne ja viette niitä täytäntöön myös, (Puhemies koputtaa) koska sehän on huijausta, jos ihmisille puhutaan toista ennen vaaleja ja toista vaalien jälkeen. 

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tuotu esille Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksesta paljon niitä huolia, joita on nimenomaan niiden nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla, jotka ovat joko odottamassa ensimmäistä työpaikkaansa taikka ovat joutuneet työttömiksi, tai sitten opiskeluiässä olevien kohdalla, ja on totta, että siellä esimerkiksi yksi tehokas keino olisi tuon opinto-ohjauksen vahvistaminen. 

Itse eniten peräänkuulutan sitä varhaista puuttumista, ja siinä yksi tehokkaimpia keinoja on meidän sinänsä jo hyvin toimiva neuvolajärjestelmämme. Itse toivoisin, että pohdittaisiin sitä, että tuo viisivuotisneuvola, jossa usein jo ne ensimmäiset syrjäytymisen merkit ovat havaittavissa, saataisiin kattamaan mahdollisimman laajasti kaikki suomalaiset, jotka täällä asuvat, kerran silloin pystyttäisiin puuttumaan niihin ongelmiin jo siinä vaiheessa, kun ne ensimmäiset signaalit näkyvät. 

Arvoisa puhenainen! Se, mitä edustaja Niikko sanoi nuorten työllistämisestä, on erittäin tärkeätä, ja se on oikeastaan se olennainen asia, mikä meidän täytyy pystyä hoitamaan hyvin nopealla aikataululla, kun katsotaan, millä tavalla kunnissa tällä hetkellä työllistämismäärärahat ovat loppu. Hallitus on ollut nyt yli sata päivää vallassa, ja siitä huolimatta suurissa kaupungeissa tilanne on täysin katastrofaalinen. Esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen on täysin mahdotonta päästä tällä hetkellä. Haluaisin nyt kysyä sitten suoraan edustaja Niikolta, joka tässä selkeästi on hallituksen omanatuntona, että kuka siellä hallituksessa jarruttaa, ettei näihin tärkeisiin rahoihin saada riittävyyttä. 

Arvoisa puhemies! Varmasti edustajat Viitanen ja Heinäluoma tietävät omasta kokemuksestaan, että kun hallituksessa ollaan, niin sitä omaa vaaliohjelmaa, mikä puolueella on, tässä tapauksessa perussuomalaisilla, me emme yksi yhteen saa hallitusohjelmaan. Meillä on hyvin paljon asioita, joita olemme saaneet läpi neuvotteluissa ja hallituksessa, mutta ei kaikkia hyviä asioita. Elikkä se täytyy sanoa, että joitakin asioita on pakko hyväksyä, jos hallituksessa ollaan. 

Ja edustaja Niikolle kiitos, otitte esille hyvin tärkeän asian. 

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän verovähennysasiaan, joka täällä aikaisemmin otettiin esille ja josta oli puhetta ja jota myös edustaja Niikko kommentoi. 

Kun nyt nämä kehitysyhteistyöleikkaukset menivät perussuomalaisten ohjelmasta lävitse, niin uskon, että monia muitakin kuin minua kiinnostaa se, esittivätkö perussuomalaiset neuvotteluissa tätä kehitysyhteistyölahjoitusten verovähennysmahdollisuutta, -oikeutta. Kun edustaja Niikko oli siellä neuvotteluissa itsekin ainakin tv-kuvien perusteella läsnä, niin pyytäisin teitä kertomaan, teittekö te tällaista esitystä jossain vaiheessa näitä neuvotteluja. Ja kun kokoomus niin usein kannattaa näitä verovähennyksiä ja verotuksen alentamista, niin eikös tämä olisi kokoomuksellekin helppo tapa, jolla voitaisiin loiventaa näiden erittäin kovien kehitysyhteistyöleikkausten vaikutusta, jos tämmöinen yksityistä aktiivisuutta palkitseva vähennys olisi olemassa? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinäluoma, itse en ollut näissä neuvotteluissa mukana enkä niistä tiedä, esitettiinkö tällaista vaihtoehtoa sinne vai ei. Mutta toki asia kiinnostaa varmasti jo minuakin niin paljon, että meinaan kysyä siitä. 

Mutta mitä tulee edustaja Guzeninan mainintaan, että mikä siellä jarruttaa, että näitä työllistymismäärärahoja ei tule, niin toki, hyvä kysymys, kyllä minäkin olen huolissani siitä, että mikä siellä jarruttaa, koska nyt on mennyt jo niin monta kuukautta, että määrärahat ovat loppuneet. Tokihan tämä nyt varmasti tulee sinnekin alueelle keskusteltavaksi, missä itse istun, valtiovarainvaliokuntaan, ja muuallekin. Ja tokihan ainakin omatuntokin jo sanoo siinä, että kyllä tässä asiassa täytyy ääntä pitää, vaikka hallituksessa ollaan, ja uskon, että meiltä hallituksesta löytyy ymmärrystä siihen, että näitä määrärahoja myös lisätään. Mutta täytyy myös todeta se, että me emme voi tehdä enää vanhalla tyylillä sitä, että me vain lapiomme rahaa jonnekin aukkoon määrätyn verran ja toivomme joitain tuloksia, vaan kyllä meidän täytyy myös kehittää (Puhemies koputtaa) näitä toimenpiteitä, joilla me saamme myös merkittäviä tuloksia työpaikkojen ja koulutuspaikkojen synnyttämiseksi. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitanen on tullut tänne suoraan Rautatientorin mielenosoituksesta, ja tämä liittyykin täällä kertomuksen sivulla 139 olevaan huoleen meidän talouskasvusta ja kestävyysvajeesta. 

Tämä päiväkohtainen tilanne on juuri nyt se, että Akava ja STTK ovat valmiita esittämään hallitukselle tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa tapaa tehdä tämä 5 prosentin kustannuskilpailukykyloikkaus, ja kyse on nyt siitä, onko SAK valmis. SAK:n hallitus kokoontuu maanantaina, ja silloin mitataan, löydetäänkö sieltä solidaarisuutta hoitoalan ja kaupan alan pienipalkkaisille työntekijöille, joita tämä hallituksen malli kohtelee epäoikeudenmukaisesti ja epätasapuolisesti. Minä vetoan tietysti SAK:hon mutta myös sellaisiin kansanedustajiin kuten edustaja Viitanen ja mahdollisesti edustaja Heinäluoma, joilla saattaa olla vielä yhteyksiä tuonne Hakaniemeen, että puhuisitte solidaarisuuden ja tasapuolisen (Puhemies koputtaa) mallin puolesta heille. 

Arvoisa puhemies! Kyllähän me olemme koko ajan lähteneet siitä, että sopimalla tämä asia hoidetaan. Me olemme hyvin surullisia siitä, että hallitus on valinnut toisen linjan ja jo etukäteen kertoo sen tuloksen, mikä sopimuksesta pitäisi syntyä. Oli eilen aika järkyttävää se, että kun täällä puhuttiin pienipalkkaisista ihmisistä, naisvaltaisista aloista, sairaanhoitajista, poliiseista, bussikuskeista — nämä ihmiset tuntevat aitoa huolta toimeentulostaan, se on iso raha heille, jos lähtee 100—200 euroa kuussa, miten perhe pärjää — niin täällä salin oikea laita ja perussuomalaiset nauroivat. Mielestäni tässä ilmapiirissä ei ole varaa ylimielisyyteen. 

Nyt pitäisi hallituksen nimenomaisesti sanoa, että se ei pidä uppiniskaisesti kiinni omasta tavoitteestaan. (Timo Heinosen välihuuto) Ei kai sopimus ole se, että toinen osapuoli, hallitus, siellä Elinkeinoelämän keskusliiton taskussa sanelee, mikä pitäisi olla sopimisen lopputulos. Ei se näin mene. Kaikki ymmärtävät sen. Minä toivon, että ottaisitte (Puhemies koputtaa) nyt kopin puheenjohtaja Antti Rinteen esittämästä selvitysmiehestä — Lauri Ihalainen, hyvä mies, olisi käytettävissä. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz on erikoistunut tähän, miten saadaan köyhät ja pienituloiset tappelemaan keskenänsä — tai ainakin yrittämään sitä. En tiedä, onnistuuko se; epäilen, ettei onnistu. Hän mielellään hajottaisi tämän palkansaajaliikkeen rivit ja laittaisi keskustelun siihen, että hallitus tekee päätöksen, että 5 prosenttia lasketaan palkkoja, ja sitten tuon päätöksen, joka on kyseenalainen myös perustuslain ja perusoikeuksien kannalta, toimeenpano pannaan näille työmarkkinajärjestöille, palkansaajapuolelle tosin, ja kysytään, että miten te tämän 5 prosenttia tekisitte, otatteko vasemmasta vai oikeasta taskusta. 

Tässä, edustaja Zyskowicz, te olette erittäin taitava. Mutta minä epäilen, että suomalainen palkansaajakunta on hivenen älykkäämpi kuin mitä te tunnutte tällä hetkellä ajattelevan. He näkevät tämän teidän propagandanne lävitse. Hallitus on puuttunut asioihin, jotka eivät kuulu sille, eli työehtoihin. Ne eivät ole hallituksen asioita, ei missään länsimaassa, ja toivon, että te juristina antaisitte tälle arvoa. 

Arvoisa rouva puhemies! Jotta historiantutkijat eivät erehtyisi, on kerrottava, että eilinen naurahdus täältä salin oikealta laidalta kuului siinä vaiheessa, kun vasemmalta laidalta joku sanoi, että Tehy ja hoitajat ovat tällä hetkellä vihaisia, jolloin täällä todettiin, että "juu, SAK:lle". 

Tämä on aivan todellinen tilanne. Minä olen nähnyt fiksuja kätilöitä televisiossa keskiviikkoiltana kaksi, eilen yhden ja tänään vielä radiossa yhden. Ja kaikki nämä kätilöt — ja uskon, että muut hoitoalan työntekijät, muut kaupan työntekijät, poliisit, vanginvartijat, bussikuskit, kaikki — olisivat valmiita tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen tapaan tätä tuskaa jakamaan yhteisesti, koska he ovat oivaltaneet sen, että me tarvitsemme tekoja kilpailukyvyn kohentamiseksi ja sitä kautta työllisyyden parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi Suomessa. Pallo on nyt SAK:n nurkassa, ja kysytään, onko siellä solidaarisuutta näille pienipalkkaisille naisille.