Arvoisa puhemies! Kyseessä on nyt sivistysvaliokunnan mietintö, joka koskee hallituksen esitystä 46 tekijänoikeuslain muuttamisesta. Sivistysvaliokunta pitää mietinnössään tarkoituksenmukaisena, että e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvausmenettelystä säädetään laissa. Tämä lakiesitys vahvistaa kirjailijoiden ja äänikirjojen lukijoiden toimeentuloa. Lisäksi se tukee kansallista e-kirjastohanketta, jonka tarkoituksena on parantaa eri kunnissa asuvien kirjaston käyttäjien tasa-arvoa rakentamalla kuntien yhteinen e-kirjasto. 
Valiokunta saamaansa selvitykseen viitaten toteaa mietinnössään, että e-aineistojen kirjastokäytön korvauksesta säätäminen perustuu lainsäätäjän ratkaisuun, koska siitä säätämistä ei ole edellytetty tekijänoikeuden kansainvälisissä sopimuksissa eikä EU:n lainsäädännössä. Tämä ehdotettu korvaus on myös tekijänoikeuteen perustumaton korvaus, jolla on tarkoitus korvata tekijöille lainauskorvauksen vähenemistä siirryttäessä teoskappaleiden lainaamisesta kirjojen ja äänikirjojen sähköiseen käyttämiseen kirjastoissa.  
Esityksen mukaan tekijänoikeuslakiin lisätään säännökset yleisissä kirjastoissa ja korkeakoulujen kirjastoissa tapahtuvasta e-kirjojen ja e-äänikirjojen yleisölle välittämisen korvaamisesta. Näin ollen kyseessä on korvaus e-kirjan ja e-äänikirjan kirjastokäytöstä. 
Valtion vuotta 24 koskevassa talousarvioesityksessä e-lainauskorvausten maksamista ja järjestämistä varten on varattu yhden miljoonan euron määräraha. 
Mietinnön mukaan valiokunta kannattaa esityksen tavoitteita vahvistaa kirjailijoiden ja äänikirjan lukioiden ansaintaa ja tukea e-kirjastohankkeen edistämistä. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, kirjastoissa tarjotaan nykyisin asiakkaiden käytettäväksi painettujen kirjojen lisäksi enenevässä määrin myös e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Äänikirjoissa on siirrytty suurelta osin fyysisten tallenteiden lainaamisesta e-äänikirjojen käyttämiseen. Sähköisessä muodossa olevien aineistojen käyttö ei ole tekijänoikeudellista lainaamista, joten ne eivät kuulu painetuista kirjoista ja perinteisistä äänikirjoista maksettavan lainauskorvauksen piiriin tällä hetkellä. Ehdotuksen tarkoituksena on siis mahdollistaa tekijöille nykyistä lainauskorvausta vastaava korvaus kirjojen ja äänikirjojen sähköisestä kirjastokäytöstä. 
Valiokunta kannattaa hallituksen esityksen ehdotusta, jonka mukaan tästä kirjastokäytöstä maksetaan korvausta sekä kirjailijoille että myös äänikirjojen lukijoille. Tänä vuonna korvausta, joka on perustunut talousarvioesityksen määrärahaan, on maksettu vain kirjailijoille ja muille tekijöille. 
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on laajasti kannatettu e-aineiston kirjastokäytöstä maksettavan korvauksen lakisääteistämistä, mutta ehdotukset äänikirjojen lukijoiden oikeudesta korvaukseen ovat jakaneet asiantuntijoiden näkemykset.  
Valiokunta ymmärtää asiantuntijakuulemisessa esitetyt huolet kirjailijoiden tulonmuodostuksen haasteellisuudesta ja korostaa, että se on tarpeen huomioida ehdotettua korvausta koskevassa seurannassa. Valiokunta saamaansa selvitykseen viitaten toteaa myös mietinnössään, että hallituksen esityksen ehdotus korvauksen maksamisesta sekä kirjailijoille ja muille tekijöille että lukijoille perustuu äänikirjojen suosion nopeaan kasvuun ja siihen, että äänikirjoja ei ole olemassa myöskään kirjastokäytössä ilman lukijan panostusta.  
Vuoden 2023 e-lainauskorvaukseen osoitetusta määrärahasta on osa jäänyt jakamatta. Järjestöjen esittämän ja ministeriön vahvistaman e-lainauskorvauksen jaon pohjana on ollut lainauskorvauksen jakautuminen järjestöjen edustamille tekijäryhmille. Lainauskorvauksen jaossa on perinteisesti huomioitu eri tekijäryhmiä ja tekijöiden luova panos ja osuus teosten kokonaisuudessa. Vuoden 23 korvaus on maksettu vuoden 22 käyttäjätietoihin perustuen, joiden mukaan e-kirjalainauksia on ollut reilut 517 000 ja e-äänikirjalainauksia noin 859 000 eli reilut 60 prosenttia kokonaismäärästä. Vuonna 23 korvauksia on maksettu yhteensä 539 000 euroa.  
Hallituksen esityksen mukaan vuodelta 23 seuraaville vuosille siirtyvä noin 460 000 euron määräraha on mahdollista käyttää tulevina vuosina paitsi tekijöiden myös äänikirjojen lukijoiden korvauksiin ja korkeakoulujen kirjastoista tapahtuvan käytön korvauksiin. Lisäksi e-aineiston kirjastokäytön kehitys on mahdollista ottaa huomioon tulevissa budjettisuunnitelman valmisteluissa. Valiokunta painottaakin mietinnössään, että hallitus seuraa e-aineiston kirjastokäytön korvausta koskevien säännösten toimivuutta ja että hallitus tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin korvausoikeuden jatkokehittämiseksi, ja valiokunta on tästä antanut lausumaehdotuksen. 
Valiokunta on yhtä mieltä hallituksen esityksen kanssa, että korkeakoulukirjastojen verkkokirjahyllyjen käyttöä ei sisällytetä ehdotetun korvausmenettelyn piiriin. Verkkokirjahylly on kaupallinen palvelu, jonka aineisto ei ole kirjaston kokoelmissa samalla tavalla kuin lakiehdotuksessa tarkoitetaan. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kyseinen verkkokirjahyllykäytön rajaaminen korvauksen ulkopuolelle jakoi myös asiantuntijoiden näkemykset. Valiokunta korostikin mietinnössään, että hallituksen tulee selvittää mahdollisuutta saada verkkokirjahyllyjen e-aineistot lisättyä kirjastokäytön korvauksen piiriin, ja myös tästä valiokunta ehdottaa lausumaa. 
Tästä lainauskorvauksen ulottamisesta äänikirjojen kirjailijoiden ohella lukijoihin käytiin valiokunnassa laajaa keskustelua, ja asiasta myös äänestettiin valiokunnassa, ja mietintöön on tästä jätetty yksi vastalause.  
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Aittakumpu.