Arvoisa puhemies! Kyse on siis Sitran toimintakertomuksesta ja taloudesta. Hallintoneuvoston puheenjohtajana esittelen lyhyesti sen, mitä Sitrassa on tapahtunut. Sitra haluaa, niin kuin varmaan tälle porukalle on tuttua, olla sekä uusia ajatuksia ja innovaatioita tuova organisaatio että sen ohella tekijä, jonka tarkoituksena on eri kumppanuuksien kautta etsiä tähän yhteiskuntaan systeemisiä muutoksia ja saada sitä kautta aikaan kehityksiä.
Kun Sitran tulevaisuusbarometrissä kysyttiin suomalaisilta, mitä mieltä he ovat tulevaisuudesta tai miten he siihen suhtautuvat, niin ajateltiinpa me itse sitten vaikka, että tulevaisuus voi olla toiveikas, siihen voidaan suhtautua huolestuneesti tai uteliaasti, niin suomalaisista itse asiassa 89 prosenttia piti tulevaisuutta kiinnostavana. Eli suomalaisia kiinnostavat tulevaisuusasiat, ja tämä on mielestäni erittäin positiivinen asia, ja se on myös hyvä lähtökohta Sitran toiminnalle.
Sitran tavoitteena on se, että me tuntisimme tulevaisuuden kehityssuunnat. Luulen, että tässä salissa monelle tuttu asia on Sitran megatrendit, joissa on arvioitu sitä, mitkä ovat ne isot muutosajurit, jotka yhteiskuntaamme vaikuttavat. Tämän tiedon pohjalta, mitä tulevaisuudesta voidaan ennakoinnin kautta tietää, Sitra pyrkii toimimaan.
Jos me ajattelemme sitä, että korona on ravistellut koko yhteiskuntaa, niin se itse asiassa teki siitä tulevaisuudesta hyvin erilaisen kuin mitä olimme ennakoineet ja mitä olimme ehkä ajatelleet. Näin kävi tietysti myös Sitrassa monen asian kohdalla.
Mutta kulunut vuosi on ollut Sitralle esimerkiksi uuden strategian tekemisen vuosi, ja visio kiteytyikin seuraavasti: Suomi menestyy rakentamalla reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta, jossa ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa. Elikkä kyse on ihmisten hyvinvoinnista, mutta kyse on myös maapallon hyvinvoinnista. Strategiaan valikoitui oikeastaan sellaisia asioita, jotka tukevat suomalaisen yhteiskunnan kestävyyttä ja ihmisten hyvinvointia eli näiden kahden ison asian kautta katsottuja asioita. Ja kolme pääteemaa nousee sieltä esille.
Yksi on ratkaisujen hakeminen ekologiseen kestävyyskriisiin. Kiertotaloushankkeet ovat varmasti tuttuja, niitä Sitra on tehnyt pitkään, ja nyt voisi ajatella, että yksi uusi painopiste on esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, joka on ilmastonmuutoksen ohella yksi keskeinen kysymys. Me emme ehkä ymmärrä sitä vielä niin täysin kuin se pitäisi ymmärtää. Mutta Sitra pyrkii hakemaan myös sellaisia asioita, jotka markkinamekanismin avulla veisivät meitä oikeaan suuntaan ja pystyisivät suojelemaan luontoa ja sen monimuotoisuutta. Tästä löytyy kyllä hyviä esimerkkejäkin jo. Tällaisia ratkaisuja on kokeiluissa keksitty.
Toinen asia itse asiassa liittyy siihen, miten me rakennamme reilua datataloutta ja edistämme sitä. Siinä me emme varmaankaan vielä ole ihan kärryillä siitä kaikesta, mihin esimerkiksi algoritmiset valinnat meitä ohjaavat, miten meistä kerätty data liikkuu, miten sillä käydään kauppaa ja mitä sen suhteen tapahtuu. Itse olin kokeiluhenkilönä yhdessä Sitran hankkeessa ennen kuin olin hallintoneuvoston puheenjohtaja, ja kyllä minua yllätti se, miten paljon minun tiedoistani kulki maailmalle ja pääosin vielä Yhdysvaltoihin ja osa tällaisen ehkä vähän harmaan ja pimeäkin kaupankäynnin piiriin. Siellä tosin ei varmaan ollut mitään suuria salaisuuksia, mutta siitä huolimatta. Elikkä pitäisi löytää reilu datatalous, jossa yritykset voivat toimia reilusti ja reilun ympäristön oloissa mutta myös siten, että ihmiset tietävät, minne heidän tietonsa menevät ja minkälaista kauppaa heidän tiedoillaan käydään.
Kolmas tärkeä asia on demokratian ja osallisuuden vahvistaminen. Tässä oikeastaan haluaisin nostaa esiin yhden esimerkin, koska se liittyy myös eduskunnan uudistustyöhön. Sitra laittoi kuuden kirjaston kanssa liikkeelle sellaisen ruohonjuuritason kokeilun, jossa pyrittiin osallisuutta ja demokratiaa lisäämään. Tämä oli varsin suosittu kokeilu, ja näissä hankkeissa on ollut kuntapoliitikkoja ja nuoria ja muita mukana, ja yksi ajatus täällä taustalla on ollut se, että kirjastot voisivat tulevaisuudessa olla esimerkiksi kansanedustajille ja kuntapäättäjille sellaisia turvallisen vuorovaikutuksen foorumeita, joissa kansalaisia voisi tavata, ja tähän rakennettaisiin paikallisia konsepteja, jotta vuorovaikutus ihmisten välillä olisi positiivista ja mahdollista.
Sitten vielä muutama asia. Itse asiassa Sitraan organisaationa kohdistuu melko paljon kansainvälistä kiinnostusta. Esimerkiksi sellainen kansainvälinen tapahtuma kuin Circular Economy Forum, joka on kiertotalouskonferenssi, on vakiinnuttanut kyllä paikkansa kansainvälisessä toiminnassa. Sinne on tullut ikään kuin paljon enemmän osallistujia mitä aikaisemmin on ajateltu, ja se on ehkä sellainen, jolle pitää miettiä jatkossa uutta paikkaa, mihin se sijoittuu, onko se edelleen Sitran toimintoja vai tulisiko sille joku muu isäntä.
Äsken viittasin tuohon reiluun datatalouteen. Siinä itse asiassa Sitra on ollut varmasti edelläkävijä eurooppalaisittainkin ajateltuna, ja se on noteerattu myös Euroopan unionissa. Unionin jäsenmaat valitsivat Sitran koordinoimaan tällaista EU:n terveyden työohjelman yhteistoimintahanketta. Se mahdollistaa sen, että näitä meidän datatalouden kysymyksiä voidaan ikään kuin olla viemässä myös sinne Euroopan tasolle.
Sitten vielä lopuksi muutama sana taloudesta. Elikkä jos ihmettelette sitä, miksi poikkeuksellisesti ja pitkän ajan päästä Sitran taloudessa on tapahtunut ikään kuin voimakas volyymin kasvu, niin se ei ole niin voimakasta miltä se näyttää, vaan siellä taustalla ovat eduskunnan päätökset, joissa on sovittu, että eduskunnasta siirretään sata miljoonaa euroa ja se kohdistuu kertapanoksena yliopistojen pääomittamiseen. Tästä ensimmäinen erä elikkä se 33,3 miljoonaa euroa on nyt maksettu Valtiokonttoriin, ja siksi Sitran toiminnan kulutaso on suurempi kuin normaalisti. Elikkä se on nyt ollut 60,7 miljoonaa, kun se esimerkiksi viime vuonna oli 34,2 miljoonaa. Sitran talous on hallintoneuvoston ja varmasti myös monien muiden mielestä hyvin hoidettu, ja se on vakaa ympäristö, mutta nämä ovat niin isoja kuvioita, että niitä ei ikään kuin yhtenä vuonna tasoiteta. Sen vuoksi tilinpäätös on ollut alijäämäinen ja se on päätetty siirtää edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille, mutta tämä ei tarkoita sitä, että se olisi trendi, vaan tämä talous on ihan turvallisissa käsissä tästä huolimatta. Se on enemmän ehkä tällainen vuosittainen ratkaisu, miten tilinpäätöksiä tehdään.
Näillä sanoilla, arvoisa puhemies. — Kiitoksia.
Puhemies Anu Vehviläinen
:Edustaja Kinnunen.