Arvoisa rouva puhemies! Selontekomenettely on...
Puhemies Anu Vehviläinen
:Anteeksi, edustaja Niikko, onko mahdollista, että voisitte pitää maskia tässä kohtaa?
Lukeminen maskin kanssa ei oikein tahdo onnistua.
Puhemies Anu Vehviläinen
:Ajattelen sillä tavalla, että olisi hyvä, että voitaisiin pitää maskeja, kun täällä kaikki muutkin pitävät. Ja en tule olemaan ihan tarkka sen 10 minuutin suhteen, eli voi mennä totta kai ohitse sen 10 minuutin.
No sopisiko visiiri?
Puhemies Anu Vehviläinen
:Jos teillä on käytettävissä visiiri, niin voitte laittaa sen. [Edustaja hakee visiirin]
Arvoisa rouva puhemies! Selontekomenettely on vakiintunut väline Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ohjaukseen. Tällaisen menettelyn avulla pyritään myös varmistamaan mahdollisimman laaja parlamentaarinen tuki linjauksille. Valmisteluun osallistuneen seurantaryhmän työ oli tässä mielessä keskeinen. Ulkoasiainvaliokunta edellyttääkin mietinnössään, että parlamentaarinen seuranta järjestetään myös tulevien selontekojen yhteydessä tavalla, joka antaa eduskunnalle mahdollisuuden käydä suoraa ja luottamuksellista vuoropuhelua valtioneuvoston kanssa jo selontekojen valmisteluvaiheessa.
Pidän arvokkaana sitä, että ulkoasiainvaliokunta hyväksyi selontekoa käsittelevän mietintönsä yksimielisesti. Mietintöä valmisteltaessa käytiin vilkasta ja paikoitellen kipakkaakin keskustelua, mutta eri painotusten väleistä löysimme selkeitä yhteisiä pääkohtia. Tämä on tärkeä osoitus eduskunnan kyvystä nähdä ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuret linjat yhdensuuntaisesti.
Aihepiiriin läheisesti linkittyvä puolustuspoliittinen selonteko on tällä hetkellä hallituksen viimeisteltävänä. Pidän merkittävänä sitä, että analyysi turvallisuusympäristöstä ja sen muutoksista on näille selonteoille yhteinen. Hallitus on myös antanut eduskunnalle sisäisen turvallisuuden selonteon ja selonteon kehityspolitiikasta. Tulossa on vielä selonteko ihmisoikeuspolitiikasta. Nämä kaikki selonteot muodostavat tärkeän kokonaisuuden, jossa pitää huolehtia myös niiden yhteensovittamisesta, etteivät ne sisältäisi keskenään ristiriitaisia tavoitteita.
Arvoisa puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on ollut viime vuosina nopean muutoksen kourissa. Kansainvälisessä politiikassa korostuu erityisesti suurvaltakilpailu. Sen turvallisuutta heikentävä vaikutus ulottuu myös Suomeen ja Euroopan lähialueille. Ulkoasiainvaliokunta näkee kiristyneen suurvaltakilpailun määrittävän globaalia toimintaympäristöä. Valiokunta arvioi, ettei suurvaltaristiriitojen laantumisesta ole lähivuosina näkyvissä merkkejä.
Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa, ja sitä on vaikeaa ennakoida. Laajojen asiantuntijakuulemisten perusteella valiokunta arvioi Suomen turvallisuustilanteen kuitenkin kokonaisuudessaan hyväksi. Valiokunta piti kansakunnan eheyttä ja yhteenkuuluvuutta tärkeinä tekijöinä Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta. Ne ovat edellytyksiä sille, että Suomi pystyy tarvittaessa vastaamaan maan rajojen ulkopuolelta tuleviin uhkiin.
Erilaiset hybridiuhat sekä kyberturvallisuus on selonteossa nostettu selkeästi osaksi Suomen muuttuvan toimintaympäristön kehityssuuntia. Valiokunta pitää valittua linjaa tärkeänä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi myös ilmi, että Suomen suvereniteettia haastetaan kybertoimintaympäristössä jatkuvasti. Kybertiedustelun ohella kyberrikollisuus on kasvussa. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat korostivatkin tarvetta siihen, että Suomi määrittelisi oman kansallisen kybertilansa, jotta voidaan tunnistaa ja torjua kybertilan rajoihin kohdistuvat rikkomukset. Pidän tärkeänä, että Suomi pitää huolta osaamisestaan tässä toimintaympäristössä, jossa uhat ja toimintatavat muuttuvat jatkuvasti. Myös meidän täällä eduskunnassa pitää kehittää osaamista tunnistaa ja torjua uhkia, jotka kohdistuvat demokraattisen järjestelmämme toimintakykyyn.
Arvoisa puhemies! Mietinnössä tarkastellaan Suomen harjoittamaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa EU:n jäsenenä, pohjoismaisessa yhteistyössä, Nato-kumppanina ja kahdenvälisessä sekä globaalissa yhteistyössä. Eri puitteissa tehtävä yhteistyö on luonteeltaan täydentävää, yksi ei sulje toista pois. Valiokunta kuvaa mietinnössään Euroopan unionia Suomen ulkosuhteiden tärkeimpänä viitekehyksenä, vaikutuskanavana sekä turvallisuusyhteisönä. Viime aikoina EU:n neuvoston työskentelyssä on nähty merkkejä kolmansien maiden pyrkimyksistä vaikuttaa EU:n jäsenvaltioihin ja sitä kautta EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon. Valiokunta antoi tukensa työlle, jossa etsitään keinoja tällaisen kehityskulun pysäyttämiseksi.
Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani, jonka kanssa yhteistyö on hyvin laaja-alaista. Valiokunta pitää merkittävänä selonteon linjausta, jonka mukaan Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusyhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa ilman ennalta määrättyjä rajoitteita.
Arvoisa puhemies! Selonteossa arvioidaan Venäjän toimintaa ja kehityssuuntaa realistisesti, ja ulkoasiainvaliokunta jakaa tehdyn arvion. Samalla kahdenvälisen suhteen ja säännöllisen korkean tason vuoropuhelun merkitys noteerataan mietinnössä.
Valiokunta arvioi mietinnössään suurvaltakilpailun näkyvän myös arktisella alueella. Vaikka turvallisuuspolitiikka ei kuulu Arktisen neuvoston toimivaltaan, valiokunta katsoo, että rakentava vuoropuhelu ympäristö- ja ilmastokysymyksissä voi vähentää jännitteitä muuallakin.
Valiokunta korostaa lisäksi EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. Se käsittää arktiset alueet, Itämeren alueen sekä EU:n ja Venäjän raja-alueet. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka tarjoaa käytännönläheisiä välineitä Suomen ja EU:n tavoitteiden edistämiseksi laajasti, ympäristökysymyksistä aina ydinturvallisuuteen asti.
Muuttoliikkeen osalta pidän tärkeänä selonteon kirjauksia, joissa todetaan, että maahanmuuttajien puutteellinen kotouttaminen ja kotoutuminen lisäävät syrjäytyneiden määrää. Nämä saattavat jopa synnyttää varjoyhteiskuntia yhteiskunnan reunoille. Tämä ilmiö on omiaan heikentämään sisäistä turvallisuutta ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Hallintovaliokunta toteaa ulkoasiainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että merkittävä osa muuttoliikkeestä on sääntelemätöntä ja osin vaikeasti ennakoitavaa. Maahanmuuton sääntelemättömyys aiheuttaa epävakautta valtioiden sisällä ja välillä. Se luo myös merkittävän turvallisuusuhan Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Hallintovaliokunta on aiemminkin pitänyt perusteltuna muun muassa sitä, että maahanmuuttajilta edellytettäisiin suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. [Eva Biaudet’n välihuuto]
Arvoisa puhemies! Totean lisäksi sen, että selonteossa on ensimmäistä kertaa linjattu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan olevan ihmisoikeusperustaista. Valiokunnalle jäi kuitenkin epäselväksi, mitä uudella kirjauksella konkreettisesti tarkoitetaan. Valtioneuvoston tulevan ihmisoikeusselonteon toivotaan tuovan asiaan lisävaloa.
Ulkoasiainvaliokunta pitää hyvin tärkeänä parlamentaarisen keskustelun käymistä ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiheista myös muutoin kuin selonteon yhteydessä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi pääministerin ilmoituksen muodossa.
Valiokunta halusi mietinnössään korostaa myös sen tärkeyttä, että peruslinjauksista vallitsee laaja yksimielisyys. Tähän liittyy osaltaan mietinnön kirjaus tasavallan presidentin ja valtioneuvoston läheisen ja toimivan yhteistyön merkityksestä kaikissa merkittävissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Arvoisa puhemies! Odotan käytävää keskustelua mielenkiinnolla. — Kiitoksia.
Puhemies Anu Vehviläinen
:Siirrymme ryhmäpuheenvuorokierrokseen. Sen aloittaa edustaja Tuomioja. — Olkaa hyvä.