Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, ja on selvää, että Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä. Tässä lakiesityksessä yhdistyvät nämä molemmat elementit, ja se on siinä mielessä varsin tervetullut.
Perustelut sille, että me tarvitsemme näitä asioita, löytyvät meidän ikärakenteestamme. Vaikka Suomeen tulisi millainen Suomen ennätys ‑vauvabuumi, niin se ei ehdi tähän hätään, ja vaikka meillä olisi kuinka suuri työn murros — robotisaatio, digitalisaatio ja teknologian muutos — niin sekään ei, tai en ainakaan itse usko, että se ehtii tähän hätään, vaan me tarvitsemme myös ihmistyövoimaa ja me tarvitsemme ennen muuta osaajia tähän yhteiskuntaan niin meistä kantasuomalaista kuin sitten muualta tulleista.
Mutta jotta Suomi olisi houkutteleva, niin on juuri niin kuin edustaja Harakka sanoi: kyse on koko yhteiskunnan ilmapiiristä. Kyse on siitä, miten me ylipäätään suhtaudumme erilaisuuteen, miten me ylipäätään suhtaudumme siihen, että jonkun tausta on jossakin muussa uskonnossa, etnisessä ryhmässä tai muussa. Kyse on kokonaisuudesta. Siinä mielessä kannattaa muistaa, että ensimmäisen luokan osaaja ei tule tänne toisen luokan kansalaiseksi. Ei, vaikka siitä maksettaisiin siinä omassa yrityksessä kovaa palkkaa, jos se toisen luokan kansalaisuus realisoituu tuolla kaduilla ja ravintoloissa ja muualla arkisessa elämässä.
Tästä mallista: Itse näen niin, että kun tässä on tämä Tekesin osuus... — Taitaa mennä yli pari minuuttia. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Kun tässä on tämä Tekesin osuus, niin se itse asiassa saattaa olla yksi houkuttavuustekijä, koska silloin kun yritystä perustavat ihmiset kohtaavatkin ensimmäiseksi sellaisen ympäristön, jossa on yritysosaamista, verrattuna siihen, että he ensimmäiseksi kohtaavat vaikkapa maahanmuuttoviranomaiset, niin se voi olla se väylä, jota kautta löytyy ratkaisuja sellaisiin asioihin, mitä tästä meidän niin sanotusta normaalista reitistämme ei välttämättä löydy. Siinä mielessäkin katson, että tässä on meidän oma hyvä tarveharkintaelementti, jossa me katsomme, että mitä me suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitsemme, koska kyse ei ole humanitäärisestä toiminnasta, mutta siinä on myös joustavoittavuutta tähän prosessiin. Toivoisin, että niitä samoja elementtejä, joita tässä on tämän joustavoittavuuden näkökulmasta, tuotaisiin myös muihin meidän lupaprosesseihimme, olipa kyse sitten vaikkapa opiskelijasta, joka on täällä ja haluaisi jäädä tänne työtä tekemään, tai olipa kyse jostakin ihmisestä, joka tulee vaikkapa työperäisesti ja on täällä ollut. Jos ajattelemme vaikka tässä talossa parhaillaan olevaa — en ole ihan varma, onko jo varsinaisesta valiokunnasta ulkona — kausityödirektiiviä ja ict-järjestelyjä, niin siinähän itse asiassa ajatellaan, että se on 3 kuukautta, jonka kausityöntekijän lupaprosessi saa kestää. Se on tosi pitkä aika, siinä menee kausi ohi. Tässä taas on kyse siitä, että tehtäisiin pitkäaikaista bisnestoimintaa ja ajatellaan, että se toimii nopeasti. Toivoisin, että tätä samaa nopeaa ajattelua tuotaisiin myös näihin muihin lupaprosesseihin.
Mitä tulee sitten siihen, että tänne on päässyt ja tänne on sen yrityksen perustanut, kasvoi se tai ei: Osalla varmasti kasvaa ja siitä tulee meille kaikille hyvää ja menestys vie eteenpäin, mutta entäpä jos käy huonosti? Silloin tarvitaan myös niitä tukielementtejä. Ja jos perhe tulee tänne — on hyvä asia, että se tässä on tehty joustavaksi — niin sielläkin tarvitaan niitä tukielementtejä, koska välttämättä puolisolle ei automaattisesti löydy työtä. Toivoisin, että näitä palveluita osattaisiin myös yhdistää niihin ihmisiin, jotka tulevat. Koska silloin kun meillä oli edellinen it-buumi ja Suomeen tuli paljon ulkomaista it-työvoimaa, niin se yllätys tuli siinä vaiheessa, kun ihmiset olivat olleet täällä suhteellisen korkeapalkkaisissa tehtävissä, eläneet hyvin ja pärjänneet, mutta sitten kun ne työt loppuivat, sitten kun se onnettomuus tuli omalle kohdalle, niin itse asiassa ei ollut kielitaitoa, ei ollut verkostoja sen työn ulkopuolella, ei ollut mitään, jolla olisi voinut riskin kohdatessa viedä elämäänsä eteenpäin. Toivoisin, että näitä virheitä me emme tekisi kenenkään kohdalla, koska jokainen ihminen ansaitsee jonkinlaiset palvelut, jonkinlaisen tuen siihen, että voi päästä vaikkapa kieliopintoihin tai muihin.
Kun ministeri sanoi, että tämä prosessi tapahtuisi tässä nyt nopeasti ja yksinkertaistetusti silloin, kun on kyse oleskeluluvasta tai siihen liittyvästä jatkoluvasta, ja että se säästää myös resursseja, niin toivoisin, että tätä samaa resurssinsäästöajattelua ajateltaisiin myös näissä muissa luvissa, joita meillä oleskelupuolella on.
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
: Käydään vähän aikaa tätä keskustelua varsinaisin puheenvuoroin, eli edustaja Harakka, teillä puheenvuoro.