Arvoisa rouva puhemies! Heti kärkeen totean, että Eduskunnan keliakiaverkoston jäsenenä olen allekirjoittanut tämän aloitteen ja kannatan sitä ja toivon lämpimästi, että se menee läpi.
Kuten täällä on käyty läpi, keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus ja se sekoitetaan usein, erittäin usein, allergiaan. Itsellänikin on lähipiirissä henkilöitä, jotka sairastavat keliakiaa, ja tiedän, että yksi murenakin gluteenia sisältävää ruokaa aiheuttaa valtavia kipuja, koska se aiheuttaa ohutsuolessa tulehdusreaktion ja pitkäaikaisena suolinukan vaurion. Ja on tosiaankin niin, että sitä ei saa olla pientä muruakaan. Itselläni on laktoosi-intoleranssi, ja kestän jonkun verran maitotuotteita, mutta gluteenittomassa ruokavaliossa on todellakin nollatoleranssi, se ei kestä sitä yhtään.
Katselin tuossa, mitä erilaisia sairauksia hoitamattomana keliakia aiheuttaa. Se on tosiaan ohutsuolen vaurio, ja se altistaa lisäsairauksille, sellaisille kuin osteoporoosi — eräälle läheiselleni on tämä sairaus tullut keliakian johdosta — anemia, masennus, lapsettomuus — aika yllättävää, moni kärsii lapsettomuudesta, voisiko olla taustalla tämäkin? — ja pahimpana tietysti lymfooma eli syöpä.
Tässä lakialoitteessa tosiaan ehdotetaan, että se siirtyisi tänne toimeentulotuen perusmenoihin, jolloin tämä korvaus ei vaihtelisi kunnittain, koska nyt toisinaan sitä myönnetään ja toisinaan ei.
On yllättävää, miten moneen ruokaan gluteenia lisätään. Olen kuullut niinkin sanottavan, että no eihän se nyt, ostaa sitten vähän niin kuin jotain tiettyjä vain, eikä siinä paljon mitään ole, että kyllähän se nyt siitä, kun viljaa ei käytä. Mutta sitä on kaiken maailman ruokakastikkeissa ja jäätelöissä, ja ties mihin sitä lisätään. Se ilmeisesti jotenkin lisää säilyvyyttä, kuohkeutta, ulkonäköä. Sitä on hyvin monissa paikoissa, kaikissa tämmöisissä valmisruokatuotteissa.
Ja se, mikä on tosi oleellista, on se, että sitä ei pitäisi sekoittaa allergiaan. En ollenkaan vähättele allergiaa, itse kärsin esimerkiksi nokkosihottumasta, mutta siitä ei ole minulle mitään pysyviä vaurioita, antihistamiinilla saan sen hoidettua — se on erittäin kiusallinen, ja en tarkoita tällä sitä, että allergia ei ole ikävä sairaus.
Löysin tuosta Keliakialiiton teettämän kyselyn, jonka se oli nyt tänä vuonna teettänyt jäsenistölleen, ja 2 000 ihmistä oli saanut kyselyn ja 783 oli vastannut. Ja täällä oli kyllä yllättäviä tuloksia: esimerkiksi kysymykseen siitä, minkälaisia vaikutuksia korvauksen lakkauttamisella on ollut gluteenittoman ruokavaliohoidon toteuttamiseen, 43 prosenttia ihmisistä on vastannut, että olen pystynyt ostamaan määrällisesti vähemmän gluteenittomia tuotteita. Ei ollenkaan hyvä suunta.
Sitten tässä on tämmöinenkin kysymys: "Arvioi hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutusta omaan talouteesi ja arjessa selviytymiseen." Vain 15,5 prosenttia on vastannut, että sillä ei ole mitään vaikutusta. Toki on varakkaita ihmisiä, joille tämän tyyppiset asiat eivät näy, koska sairaushan ei katso sitä varallisuustasoa. Se iskee kyllä ihan keneen vain. On myös kysytty: "Oletko joutunut hakemaan toimeentulotukea?" 5,4 prosenttia on ilmoittanut, että "kyllä".
Meille annettiin tämmöinen luku Kelasta, että noin 34 000 yli 16-vuotiasta on aikaisemmin, vuoden 2005 lopussa, saanut Kelan aikaisemmin maksamaa ruokavaliokorvausta. Elikkä tämän arvion mukaan, jos tämän tutkimuksen mukaan katsoisi, noin 5 prosenttia saisi tätä toimeentulotukea, se pyörisi siinä 1 500—2 000 henkilössä. Riippuu nyt vähän siitä, kuinka moni heistä sitten sitä hakisi.
Sitten tässä tutkimuksessa olisi vielä muutamia mielenkiintoisia kohtia, kun minä vielä ne tuolta löydän. Täällä oli semmoisia suusanallisia kommentteja. Tässä oli tämmöinen: "Onko keliakian gluteenittoman ruokavaliohoidon kustannukset huomioitu toimeentulotukipäätöksessä?" Elikkä henkilö on käynyt hakemassa kunnasta toimeentulotukea. Tässä on todettu, että 7 prosentissa ne on huomioitu ja 93 prosentissa ei ole huomioitu. Sitten täällä on tämmöisiä muutaman asiakkaan vastauksia: "Hain tukea kesäkuussa, keskusteltiin kyllä ruokavalion aiheuttamien kulujen huomioimisesta, mutta määräykset ovat, että niitä ei huomioida." Ja sitten taas toisissa kunnissa on määräykset, että ne huomioidaan. Tämä viimeinen oli minun oma lisäykseni. Sitten joku toinen sanoo: "Monia kertoja olen anonut, mutta kieltävä vastaus on aina tullut." Sitten yksi henkilö sanoo: "Ei aiheuta suurentuneita ruokakuluja." Näin kertoo henkilö, että päätöksessä oli lukenut, vaikka asiasta erikseen laittoi selostuksen.
Elikkä tästä huomaa, että tätä sairautta ei ymmärretä, ja tämä on erittäin tarpeellista saada toimeentulolakiin.
Vielä on semmoinenkin ihan hyvä muistaa, mitä tässä yhtenä päivänä mietin, kun ajoin erään ruokajonon ohi, että onkohan näissä ruokakasseissa, mitä on, riittävästi gluteenitonta ruokavaliota saatavilla. Tämä on ainoa keino saada heille kompensoitua tavalla tai toisella ja yhdenmukaisesti kunnasta riippumatta.