Senast publicerat 01-08-2025 17:44

Punkt i protokollet PR 13/2025 rd Plenum Onsdag 26.2.2025 kl. 14.00—17.33

8. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av utlänningslagen

Regeringens propositionRP 143/2024 rd
Utskottets betänkandeFvUB 2/2025 rd
Första behandlingen
Talman Jussi Halla-aho
:

Ärende 8 på dagordningen presenteras för första behandling. Till grund för behandlingen ligger förvaltningsutskottets betänkande FvUB 2/2025 rd. Nu ska riksdagen besluta om innehållet i lagförslaget. — Förvaltningsutskottets ordförande, ledamot Peltokangas, varsågod. 

Debatt
15.31 
Mauri Peltokangas ps 
(esittelypuheenvuoro)
:

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan hallitusohjelmaan perustuen muutoksia erityisesti ulkomaalaislain säilöönottoa ja maahantulokieltoa koskevaan sääntelyyn. Ehdotetuilla muutoksilla myös täydennetään osaltaan EU:n paluudirektiiviä ja vastaanottodirektiiviä. Ehdotetuilla muutoksilla ennakoidaan myös tulevia paluuta koskevan EU-sääntelyn muutoksia. 

Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäväksi kaksi uutta yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden varmistamiseen tähtäävää säilöönottoperustetta. Lisäksi laissa jo olevaa pakenemisen vaaran käsitettä täsmennetään ja sen yhteyttä säilöönoton edellytyksiin vahvistetaan. Säilöönoton enimmäiskestoaikaa pidennetään paluudirektiivin mahdollistamin tavoin 18 kuukauteen. Lakiin lisätään mahdollisuus pidentää säilöönottoaikaa myös kansallisen turvallisuuden taikka yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden vaarantuessa ennen maastapoistamispäätöksen tekemistä. Nämä muutokset merkitsevät säilöönottoa koskevan sääntelyn tiukentamista.  

Arvoisa puhemies! Maahantulokiellon määräämistä pyritään tehostamaan tekemällä siitä nykyistä velvoittavampaa tilanteissa, joissa henkilölle ei ole annettu vapaaehtoisen paluun aikaa tai hän ei ole poistunut maasta vapaaehtoisen paluun ajan kuluessa. Näissä tilanteissa harkinta rajataan koskemaan ainoastaan lapsen etua ja perhe-elämän suojaa. 

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus määrätä kolmannen maan kansalaiselle määräaikainen maahantulokielto enintään 15 vuodeksi. Lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että toistaiseksi voimassa oleva maahantulokielto voidaan määrätä edellyttämättä rangaistukseen tuomitsemista, jos ulkomaalaisen katsotaan muodostavan vakavan uhkan kansalliselle turvallisuudelle. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset oleskeluluvan peruuttamisesta ja maahantulokiellon määräämisestä Suomen ulkopuolella olevalle henkilölle. 

Hallintovaliokunta on useissa yhteyksissä korostanut tehokkaan palautusjärjestelmän merkitystä muuttoliikkeen hallinnassa. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että ehdotetuilla muutoksilla pyritään säilöönoton tehokkaampaan käyttöön maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden palautusten tehostamiseksi. Niillä myös edistetään yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden sekä kansallisen turvallisuuden turvaamista yhteiskunnassamme. Samalla viranomaisille annetaan nykyistä paremmat mahdollisuudet ehkäistä ja torjua laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua.  

Hallintovaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia ulkomaalaislakiin perusteltuina. Valiokunta korostaa palautusten tehostamisen näkökulmasta etenkin nimenomaista velvoitetta tehdä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja pakenemisen vaaraa koskevan sääntelyn selkeyttämistä. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Hallintovaliokunnan mietinnössä on otettu asianmukaisesti huomioon perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevä valtiosääntöoikeudellinen huomautus. 

Arvoisa puhemies! Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä. 

15.35 
Eemeli Peltonen sd :

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallintovaliokunnan mietintö koskee hallituksen esitystä, jolla täydennetään EU:n nykyisen paluudirektiivin kansallista toimeenpanoa. Samalla se ennakoi uudelleenlaadittua paluudirektiiviä, jota koskevan ehdotuksen komissio on antanut alun perin jo vuonna 2018 mutta joka ei ole vielä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Uudelleenlaadittu paluudirektiivi ja nyt käsillä oleva hallituksen esitys liittyvät siten kiinteästi Euroopan unionin pitkäaikaiseen tavoitteeseen vahvistaa ja yhdenmukaistaa maahanmuuttopolitiikkaa Euroopan unionin alueella. 

Arvoisa puhemies! Hallittuun, toimivaan ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan kuuluu, että kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet poistuvat maasta. Koko Euroopan tasolla tämän periaatteen toteutumisessa on merkittäviä ongelmia eivätkä palautukset toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Tätä taustaa vasten komission pyrkimys velvoittaa jäsenmaat tehokkaampiin toimiin on ymmärrettävä, kuten on myös hallituksen esityksen pyrkimys tehostaa kielteisen päätöksen saaneiden paluuta. 

Vaikka me sosiaalidemokraatit tuimme hallintovaliokunnassa hallituksen esityksen keskeisiä ehdotuksia, katsomme kuitenkin esityksen edellyttävän eräiltä osin myös muutoksia. Nämä muutostarpeet ovat nousseet esiin myös hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa, esimerkiksi oikeusministeriön asiantuntijalausunnossa. Käsittelen seuraavaksi nämä muutostarpeet. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi uudeksi säilöönottoperusteeksi se, että henkilö muodostaa uhan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Muutos täydentäisi nykyistä lainkohtaa, jossa säilöönoton perusteeksi on jo säädetty uhka kansalliselle turvallisuudelle. Pidämme pykälämuutoksen tavoitetta kannatettavana. Kynnys säilöönotolle kansallisen turvallisuuden perusteella on muodostunut käytännössä hyvin korkealle. Esimerkiksi kokemukset vuosien 2015—2016 pakolaiskriisistä ovat tuoneet esiin tarpeen uudelle säilöönottoperusteelle, joka sisältyy myös uudelleenlaadittuun paluudirektiiviin. Myös ajankohtaisen turvallisuusympäristömme muutokset, kuten välineellistetyn muuttoliikkeen uhka, ennakoivat osaltaan tarvetta uudelle säilöönottoperusteelle. Esityksessä ehdotettu muutettu pykäläteksti on kuitenkin muotoiltu varsin väljästi ottaen huomioon, että säilöönotto merkitsee pitkälle menevää puuttumista henkilön perusoikeuksiin. Muun muassa oikeusministeriö toi tämän esiin valiokunnan asiantuntijakuulemisissa, ja perustuslakivaliokunta lausunnossaan kehotti hallintovaliokuntaa tarkastelemaan mahdollisuuksia sääntelyn täsmentämiselle tältä osin. Yleinen järjestys ja turvallisuus eivät suojattavina oikeushyvinä täysin rinnastu suoraan kansalliseen turvallisuuteen, minkä vuoksi säilöönotolle niiden vuoksi on perusteltua asettaa täsmällisemmät ja osin tiukemmat ehdot. Lakiehdotuksen perusteluissa kriteerejä kyllä tarkennetaan, mutta katsomme, että säännöksen luonteen huomioon ottaen itse pykälätekstiä tulisi terävöittää oikeusministeriön esittämällä tavalla. Näin vältettäisiin myös perusteluilla säätämistä. 

Hallituksen esityksessä pakenemisen vaaraa koskeva ulkomaalaislain pykälä ehdotetaan kirjoitettavaksi kokonaan uudelleen. Näin kirjattaisiin auki nykyistä selkeämmin paluudirektiivissä edellytetyt objektiiviset perusteet pakenemisen vaaran arvioimiselle. Vanha sääntely on paikoin koettu epäselväksi viranomaisten sitä soveltaessa. Katsomme kuitenkin, että säännöksiä olisi vielä ollut tarpeen eräiltä osin täsmentää. Ehdotetussa pykälässä pakenemisen vaaran tunnusmerkit on jaettu kahteen eri momenttiin. Esityksen perusteluista käy ilmi, että tällä on ollut tarkoitus tehdä erottelua näiden kriteereiden välillä. Pykälän 2 momentin mukaisten seikkojen on tarkoitus olla painavampia ja vahvempia perusteita säilöönoton edellytysten täyttymiselle kuin 3 momentissa mainitut perusteet. Kyseinen ero momenttien soveltamisessa ei kuitenkaan käy ilmi pykälätasolla. Ehdotus sortuu tässä jälleen perusteluilla säätämiseen. Tämä on ongelmallista näin olennaisesti yksilön perustaviin oikeuksiin vaikuttavassa sääntelyssä. Katsomme, että oikeusvarmuuden ja sääntelyn laadun varmistamiseksi ero momenttien soveltamisessa on tarpeen tuoda esiin pykälissä, ja tähän liittyy myös toinen muutosehdotuksemme. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi lain 58 §:ään uudet 7 ja 8 momentit. Näissä säädettäisiin oleskeluluvan peruuttamisesta tilanteessa, jossa ulkomaalainen oleskelee muualla kuin Suomessa. Tällä hetkellä ulkomaalaislaki ei mahdollista maahantulokiellon määräämistä Suomen ulkopuolella olevalle henkilölle. Tällaisen henkilön oleskelulupaa ei myöskään ole voitu peruuttaa rikosten tai yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella ennen kuin henkilö taas palaa Suomeen. Säännöksen taustalla ovat uudenlaiset ilmiöt, joissa ulkomaalaisen maahantulo Suomeen tulisi voida estää kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi konfliktialueilta matkustavat niin kutsutut vierastaistelijat muodostavat suoraan uhan Suomen turvallisuudelle, ja vierastaistelijoiden maahantulo on perusteltua pyrkiä nykyistä tehokkaammin estämään. Siten tämän säännöksen tavoitteet ovat kannatettavia. Mikäli henkilöä odottaisi karkotus heti hänen palattuaan Suomeen, on perusteltua jo pyrkiä estämään hänen palaamisensa lähtökohtaisesti. Hallituksen esityksessä säännös on kuitenkin kirjoitettu muotoon, joka ei vastaa muilta osin ulkomaalaislain kirjauksia, ja olemme tehneet tämän kolmannen muutosehdotuksen, jotta tämä muotoilu olisi yhdenmukainen muualla ulkomaalaislaissa säädetyn kanssa. 

Arvoisa puhemies! Edellä toteamani ja esittelemieni muutostarpeiden perusteella teen vastalauseen 1 mukaiset muutosehdotukset. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä. 

15.42 
Anne Rintamäki ps :

Arvoisa puhemies! Meillä on ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi ja hallintovaliokunnan mietintö siihen liittyen. Tämän esityksen tarkoituksenahan on lisätä mahdollisuuksia ottaa ulkomaalainen säilöön yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisen vuoksi. Tällä myös tehostetaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista ja turvataan siten tehokkaammin yleinen järjestys, kansallinen turvallisuus ja turvallisuus ylipäätään. 

Tervehdin ilolla tätä hallituksen esitystä. Tiukemmat säädökset ja säilöönoton mahdollisuus toimivat ulkomaalaisille rikollisille jo itsessään pelotteena ja siten ehkäisevät rikollisuutta. Maasta poistamisen vaara ja kotimaahan palauttaminen eivät varmasti monelle tänne hankkiutuneelle maistu, sillä he tietävät kyllä, minkälaiset olosuhteet siellä kotimaassa odottavat. Siellä eivät odota hyvinvointiyhteiskunnan laajat palvelut eikä rauhallinen ja vakaa ympäristö. 

Arvoisa puhemies! Kuten arvata saattaa, punavihreät puolueet ovat jättäneet vastalauseet lakiesityksestä. Sosiaalidemokraateilla on vain pientä muutosesitystä, mutta vasemmistoliiton ja vihreiden vastalause esittää koko lakiesityksen hylkäämistä. Kun puhumme maahanmuutosta, on hyvä muistaa, mitkä puolueet täällä ajavat juuri sellaista politiikkaa, joka on johtanut meillä maahanmuuton aiheuttamien ongelmien räjähdysmäiseen kasvuun. Vihreille ja vasemmistolle ulkomaalaisten liikkumisvapaudet menevät Suomen ja suomalaisten turvallisuuden yli niin, että heilahtaa. Entä suomalaisten oikeudet, missä ovat meidän oikeutemme turvalliseen ja vakaaseen yhteiskuntaan? — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä. 

15.44 
Timo Vornanen tv :

Arvoisa puhemies! Hyvät Suomen kansanedustajat! Suomessa oleskelee tällä hetkellä tuhansia laittomasti maassa olevia henkilöitä. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan, mutta arviot liikkuvat 3 000 ja 6 000 henkilön välillä. Jo tämä epävarmuustekijä oleskelijoiden määrästä kertoo tilanteen kontrolloimattomuudesta. Onko todellakin niin, että me emme tiedä, keitä maassamme liikkuu? Valtion perustehtävä on pitää huolta kansalaisten turvallisuudesta. Tähän kuuluu olennaisena osana tieto siitä, ketkä maassamme oleskelevat. Ilman turhaa pelonlietsontaa haluan muistuttaa, että puutteelliset tiedot oleskelevista henkilöistä ovat pahimmillaan hyvä kasvualusta terrorismille ja vihamielisten valtioiden toimijoiden soluttautumiselle. Siksi tämä laittomaan maassaoloon puuttuva lakiesitys on erittäin tervetullut. Kun laittomasti oleskelevat pystytään poistamaan maasta nopeammin ja tehokkaammin, pienenee riski myös sille, että henkilö katoaa viranomaisilta. 

Mielestäni tämä lakiesitys jää kuitenkin vajaaksi, sillä jatkossakaan laittomassa maassa oleskelussa avustamista ei ole kriminalisoitu. Omassa tällä viikolla jätetyssä laittoman maassaolon kriminalisointia koskevassa toimenpidealoitteessani olenkin nostanut yhdeksi tärkeäksi ydinasiaksi juuri laittoman maassaolon avustamisen kriminalisoinnin. Laittomassa maassa oleskelussa avustaminen helpottaa oleskelua ja luo silti ilmiselvän vetovoimatekijän pyrkiä Suomeen. Lisäksi se vaikeuttaa viranomaisten työtä ja on epäoikeudenmukainen niitä kohtaan, jotka noudattavat maahanmuuttolainsäädäntöä. Jokainen ymmärtää terveellä maalaisjärjellä, että jo rikoksessa avustaminen helpottaa rikoksen tekemisen jatkamista. Miksei rikoksessa avustamista pyrittäisi tässäkin tapauksessa estämään? Mielestäni laittoman maassaolon avustaminen pitäisi ehdottomasti kriminalisoida. Laittomasti maassamme olevien henkilöiden avustamista perustellaan tietenkin usein inhimillisillä syillä. Emme voi kuitenkaan oikeusvaltiona hyväksyä kannustimia laittomaan maahantuloon ja täällä oleskeluun. Suomi ei saa näyttäytyä tulijoille kohteena, johon kannattaa saapua keinoja kaihtamatta, minkä jälkeen laittomaankin oleskeluun saa tukea. 

Lisäksi hyvin harvoin nostetaan keskusteluun, että laittomassa oleskelussa avustaminen saattaa olla myös yksi laittoman liiketoiminnan muoto samaan tapaan kuin ihmisten salakuljettaminen maahan. Laittomassa maassa oleskelussa avustamisen kriminalisointi olisikin tärkeä lisäaskel oikeaan suuntaan. Se vahvistaisi luottamusta maahanmuuttojärjestelmäämme ja osoittaisi, että Suomi on vakavissaan laittoman maahanmuuton torjunnassa. 

Juuri nyt Yhdysvallat ja muut suuret maahanmuuttajia vastaanottavat maat kiristävät maahanmuuton ja oleskelun edellytyksiä. Suomen täytyykin tässä globaalissa tilanteessa olla nyt erityisen tarkkana ja vähentää maamme vetovoimatekijöitä sellaiselle maahanmuutolle, joka on Suomen kannalta haitallista. 

Kiitoksia hallintovaliokunnalle tästä mietinnöstä ja hallituksellemme tästä esityksestä. Kannatan tätä esitystä erittäin mielelläni. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä. 

15.48 
Timo Suhonen sd :

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aiemmassa puheenvuorossa edustaja Peltonen oli varsin vakuuttava jälleen kerran, kuten hänen tapanaan on, joten, arvoisa herra puhemies, kannatan edustaja Peltosen tekemiä vastalauseen numero 1 muutosehdotuksia. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu on poissa. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä. 

15.49 
Rami Lehtinen ps :

Arvoisa puhemies! On jälleen todettava, että tässä on yksi laki siinä laajassa ketjussa, jossa maahanmuuton tiukennuksia tehdään, ja ei voi kuin kiittää tästä hyvästä mietinnöstä hallintovaliokuntaa ja myöskin sen jäseniä siitä hyvästä käsittelystä, mitä siellä tehtiin. 

Tässä on erittäin monia hyviä ulottuvuuksia, ja erityisesti haluaisin nostaa tästä esiin sen, että kun puhutaan yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta ja siitä, että sen perusteella voidaan jatkossa ottaa säilöön, niin tässä on huomioitava myöskin sellainen, että vastaanottokeskukset saavat tästä rauhaa. Eli niitä henkilöitä, jotka aiheuttavat siellä häiriöitä jatkuvasti, tähän mennessä ei juurikaan ole voitu poistaa muuta kuin pistemäisesti lyhyeksi ajaksi, mutta jatkossa heidät voi ottaa pidemmäksi aikaa kiinni. Ja se on myöskin vastaanottokeskusten rauhan osalta ja niiden ihmisten osalta, jotka tänne haluavat kotoutua, äärimmäisen hyvä asia, että heillä on mahdollisuus elää rauhassa sen aikaa kun prosessia käsitellään. 

Sitten toinen tärkeä seikka on tämä pakenemisen vaara. Poliisissa on erityisen hankalia ongelmia niiltä osin kun henkilö pitäisi poistaa maasta ja kun hänelle asia tiedoksi annetaan, niin hän samalla hetkellä sattumanvaraisesti ja salamannopeasti katoaa maasta tai painuu maan alle niin että häntä ei tavoiteta poistamisen hetkellä lainkaan. Jatkossa lähtökohta on se, että pakenemisen vaara on käsillä, mikäli poistettava itse ei osoita jotain muuta, ja näin sen pitää ollakin. Vastuun pitää olla sillä puolella, ja pitää osoittaa, että hän ei ole välttelemässä vastuutaan siitä. 

Ja toinen tärkeä kohta, mikä tässä pakenemisen vaarassa on, on se, että tämä kannustaa vapaaehtoiseen paluuseen, ennen kaikkea kannustaa sitä kautta, että mikäli ei halua vapaaehtoisesti palata, niin saa myöskin maahantulokiellon, joka on jatkossa laajempi kuin aikaisemmin. 

Ja erityisen tyytyväinen olen tästä maahantulokiellon määräämisestä niille, jotka eivät ole vielä maahan saapuneet. Tällä me vältämme sen ilmiön ilmentymistä tänne Suomeen ja sen pitkän valitusprosessin ja yhteiskunnalle erittäin haitallisen menettelyn, joka tähän asti on ollut ja on koettu kaikkein vaikeimmaksi koko EU:n alueella. Sen suhteen tämä on todella hyvä muutos. Ei voi kuin kiittää näistä. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä. 

15.51 
Juho Eerola ps :

Arvoisa herra puhemies! Sattui sopivasti, että edelläni puhui edustaja Lehtinen ja kertoi rauhan puutteesta ja järjestyshäiriöistä vastaanottokeskuksissa. Minä nimittäin itse aikanani työskentelin 1999—2011 näitten turvapaikanhakijoitten parissa, ensi alkuun nimenomaan tällaisessa vastaanottokeskuksessa ja sitten myöhemmin tulkkipalveluita välittävissä tehtävissä. Jo silloin — siis toissa vuosikymmenellä — oli hyvin tavanomaista, että kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneita henkilöitä ei saatu poistettua maasta: he pakenivat, piileskelivät, olivat milloin missäkin, ja tämä aiheutti toistuvia ja useita vuosia jatkuvia lisäkustannuksia järjestelmälle, mukaan lukien esimerkiksi kaikki turhaan varatut tulkit. Niitä tulkkeja varattiin koko ajan, että nyt tehdään tällainen toimenpide, ja sitten kun se toimenpide olisi alkanut, niin sitten tämä herra — yleensä se oli herra — ei ollut paikalla, kun olisi tarvittu. 

Eli näin niin kuin entisenä ulkomaalaistyöntekijänä tervehdin oikein ilolla tätä nyt käsittelyssä olevaa esitystä, ja kiitos hallintovaliokunnalle ja erityisesti sen puheenjohtaja Peltokankaalle. Tämä tulee aivan varmasti pienentämään kustannuksia ja parantamaan sisäistä turvallisuutta. 

No, aina tietysti tulee sitten mieleen asioita, miten voisi tehdä vielä paremmin, ja en ollenkaan vastusta, jos jonain päivänä meillä on täällä käsittelyssä sellainen esitys, mistä tuossa edustaja Vornanen oppositiosta antoi hallitukselle tukea, että tämä laittomasti maassa olevien avustaminen saataisiin sitten myöskin kriminalisoitua ja kunnon tuomiot siihen. Se nimittäin on oikea ongelma. Nämä henkilöt, jotka vastaanottokeskuksista ottavat hatkat ja lähtevät lipettiin, saavat tukea usein ehkä omilta maanmiehiltään tai samoja etnisiä ryhmiä edustavilta henkilöiltä, joilla kenties sitten jo on oleskelulupa Suomessa, ja tämä pitkittyy vuosikausilla. Eivät he ole pelkästään ulkomaalaistaustaisia, siellä on myös kantasuomalaisia — en nyt sano keitä, mutta lähinnä sitä porukkaa, ketkä tätä nyt käsittelyssä olevaa esitystä vastustavat. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä. 

15.53 
Sami Savio ps :

Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle esityksestä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Tällä esityksellä tosiaan lisätään mahdollisuuksia ottaa ulkomaalainen henkilö säilöön yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden vaarantamisen vuoksi. Säilöönoton enimmäiskestoa pidennetään, ja lisäksi lakiin on tulossa mahdollisuus määrätä kolmannen maan kansalaiselle määräaikainen maahantulokielto enintään 15 vuodeksi. Maahantulokielto voidaan määrätä ilman rangaistukseen tuomitsemista, jos ulkomaalaisen katsotaan muodostavan vakavan uhkan Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Tämän ohella oleskelulupa voidaan peruuttaa ja määrätä maahantulokielto Suomen ulkopuolella olevalle henkilölle. Kaikki nämä edellä mainitut seikat ovat hyvin järkeenkäypiä parannuksia nykyiseen ulkomaalaislakiin. 

Arvoisa puhemies! Ulkomaalaislakiin tehtävät muutokset ovat tärkeitä. Niillä tehostetaan palautusjärjestelmää ja parannetaan maamme sisäistä turvallisuutta. Nämä seikat korostuvat erityisesti nykyisinä maailmanpoliittisesti epävakaina aikoina, ja olisimme kyllä tarvinneet niitä jo vuonna 2015 tapahtuneen maahanmuuttokriisin mukanaan tuomien ongelmien korjaamiseksi, mutta on erinomaista, että maassa on viimein sellainen hallitus, joka puuttuu näihin maahanmuuttopolitiikan ja ulkomaalaislain epäkohtiin. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys onkin erittäin kannatettava, ja kiitän vielä lopuksi sisäministeri Rantasta ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Peltokangasta erinomaisesta työstä Suomen maahanmuuttopolitiikan järkeistämiseksi. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Rostila, olkaa hyvä. 

15.55 
Onni Rostila ps :

Arvoisa herra puhemies! Esitetty lakiuudistus on erittäin tarpeellinen tähdätessään turvallisuuden ja yleisen järjestyksen vahvistamiseen. Turvallisuus on perusedellytys yhteiskunnan hyvinvoinnille ja vakaudelle. Esityksessä säilöönoton enimmäiskestoa pidennetään, mikä mahdollistaa tehokkaamman toiminnan tilanteissa, joissa henkilön maasta poistaminen on välttämätöntä yleisen turvallisuuden takaamiseksi. Tämä on järkevää ja parantaa viranomaisten kykyä puuttua laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden tilanteisiin. 

Maahantulokieltoa koskevilla muutoksilla selkeytetään viranomaisten toimivaltaa ja varmistetaan, että päätökset tehdään yhdenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. 

Pysyvien oleskelulupien peruuttaminen ja maahantulokiellon määrääminen yhteiskuntaturvallisuutta vaarantaville henkilöille on sekin askel oikeaan suuntaan. 

Kiitän hallitusta hyvästä esityksestä, joka parantaa turvallisuutta ja pyrkii varmistamaan, että maahamme saapuvat henkilöt kunnioittavat myös lakejamme. 

Riksdagen avslutade den allmänna debatten och avbröt behandlingen av ärendet.