Arvoisa herra puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä merkittävä päivystysuudistus, ja se on merkittävä kokonaisuus, jossa esitetään erikoissairaanhoidon kokoamista nykyistä suurempiin yksiköihin ja harvinaisten tai vaativien toimenpiteiden keskittämistä sekä parannetaan sosiaalipäivystystä ja sosiaalihuollon saatavuutta ja saavutettavuutta koskevia säännöksiä. Tämän lisäksi perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa ehdotetaan lisättäväksi terveyskeskuksissa niin, että lähipalveluiden saatavuus myös arki-iltaisin ja viikonloppuisin paranisi. Asiallisesti tämä esitys on hyvä, ja me kannatamme sitä, ja haluan todeta heti, että tuemme päivystyslainsäädännön kehittämistä ja päivystyslainsäädännön tarpeellisuutta, mutta emme kuitenkaan hyväksy sitä menettelytapaa, jolla tämä on hoidettu irrallisena osana muusta sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistuksesta. Tästä syystä niin sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa kuin myös täällä me sosialidemokraatit, vihreät ja kristilliset olemme jättäneet yhteisen vastalauseen, jossa esitämme tämän lain hylkäämistä, ja tuon siihen liittyviä perusteluita nyt teille tiedoksi.
Ensinnäkin haluan heti aluksi todeta, että kaikkein tärkein asia tässä on se, että tämä lakiesitys olisi pitänyt käsitellä yhdessä sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa, koska päivystys on luonnollinen osa sosiaali‑ ja terveyspalveluita. Toinen asia, joka tähän liittyy, on se, että tämän lain taustalla on viime vaalikaudella valmistelussa ollut sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus ja siihen liittyvät perustat. Nämä perustat ovat täysin erilaisia kuin nyt hallituksen valmistelussa oleva sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus. Sen takia on todella hämmentävää ja, voisiko sanoa, epäloogistakin se, että lain valmistelu perustuu aivan toisenlaiseen sosiaali‑ ja terveydenhuollon rakenteeseen kuin sitä tulevaisuudessa sitten tultaisiin toteuttamaan.
Ensinnäkin viime kaudella sosiaali‑ ja terveyspalveluista vastasi julkinen sektori, niin palveluiden järjestämisestä kuin pääasiassa myös palveluiden tuottamisesta. Palveluita täydensivät yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt. Tavoitteena oli saada suurempia palveluntuottajia, kokonaisuuksia. Tämän lisäksi yksi tärkeimmistä asioista oli sosiaali‑ ja terveyspalveluiden hyvä integraatio, sekä perustason että erikoistason integraatio. Tavoitteena oli vähentää hallinnollisia rajoja ja luoda suurempia kokonaisuuksia. Palveluiden rahoituksesta vastasivat myös kunnat, joita tuettiin valtionosuuksilla sekä asiakasmaksuilla.
Nyt tuleva tilanne on täysin päinvastainen. Sosiaali‑ ja terveyspalvelut siirretään kunnista maakuntiin, palveluiden järjestäjänä on maakunta, ja palvelujen tuottajina ovat yhdenvertaisesti julkinen, yksityinen ja järjestöt. Kaikki perustason palvelut pakkoyhtiöitetään ja ne pilkotaan erillisiksi kokonaisuuksiksi. Rahoitus tulee suoraan valtiolta maakuntiin, ja maakunnat jakavat erillisellä periaatteella ne sitten palveluntuottajille. Valinnanvapauslainsäädäntö tulee olemaan yksi oleellinen osa tätä kokonaisuutta, mutta meillä ei ole tietoa sen sisällöstä, koska hallituspuolueet eivät ole pystyneet saamaan siitä yhteistä näkemystä, minkä seurauksena meillä ei ole tietoa siitä, minkätyyppinen valinnanvapaus maahan tulevaisuudessa tulee.
On selvää, että päivystys on luonnollinen osa sosiaali‑ ja terveyspalveluita. Nyt päivystyslaki olisi voimassa vain vuoden, kun ministeriö joutuu valmistelemaan uuden lainsäädännön kokonaan uudelta pohjalta, koska tämä lainsäädäntö ei vastaa sitä tulevaa, mitä sitten uusi sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus tulevaisuudessa tämän päivystyksen osalta edellyttää. Tämän lisäksi mielestämme tämä kokonaisuus ei anna hyvää kuvaa lainsäädännön kokonaisvalmistelusta, kun sieltä tuodaan yksi erillinen osa, joka ei vielä ole tulevaisuudessa sellainen kuin siltä tulevaisuudessa sitten odotamme.
Mielestämme päivystyslainsäädäntö tulisi käsitellä osana tulevaa sotea. Tämä antaisi todellisen käsityksen ja näkemyksen tulevaisuudesta, tulevaisuuden sosiaali‑ ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta. (Puhemies koputtaa) — Arvoisa puhemies, voinko jatkaa tätä vastalausetta? (Puhemies: Voit jatkaa!) — Kiitoksia. (Puhemies: 10 minuuttia aikaa!) — Kiitoksia, kiitoksia, ei tähän ihan niin paljon kyllä mene, mutta esittelen tämän vastalauseen. Kiitoksia, puhemies!
Joka tapauksessa meille kaikkein tärkein ja oleellinen osa on se, että me olisimme toivoneet ja nähneet perustelluksi sen, että päivystyslainsäädäntö olisi käsitelty yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa tulevana keväänä. Nyt hallitus on perustellut tätä myös sillä, että tämä on budjettilaki, ja nyt tämä hallitus on ilmoittanut, että tämä budjetti toisi jo tulevana vuonna 2017 valtiolle säästöä 50 miljoonaa euroa. Kuitenkin tämä laki tulee käytännössä voimaan vasta 2018 ja sen taloudelliset vaikutukset näkyvät vasta vuonna 2019, minkä takia mielestämme myöskään nämä taloudelliset budjettiperusteet eivät anna sille sitä perustetta, ettei tätä lainsäädäntöä olisi voitu käsitellä ensi keväänä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.
Tästä ovat todenneet eri asiantuntijat, että tämä lainsäädäntökokonaisuus tuottaa erilaisia ongelmia. Muun muassa Valvira totesi, että keskittämisellä tavoitellut vaikutukset voivat vesittyä: kun julkisen palveluntuottajan on vietävä palvelut suurempiin yksiköihin, niin samanaikaisesti yksityinen palveluntuottaja voi tulla alueelle tuottamaan vastaavia palveluita, koska lakiesitys ei koske niitä. Jos tämän jälkeen valinnanvapaus koskisikin myös erikoissairaanhoitoa, Valvira on lausunnossaan todennut, että yksityinen tuottaja pääsee niin sanotusti keittiön kautta sellaisille markkinoille, joista julkisen on lähdettävä pois tämän lainsäädännön takia, keskittämisen takia. Siltä osin lainsäädäntö ei kohtele eri palveluiden tuottajia yhdenvertaisesti, pikemminkin se kohtelee eriarvoisesti.
Tämä näyttääkin myös siltä, että kun tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sanoo, että yksityiset, julkinen ja järjestöt olisivat palveluntuottajina samalla viivalla, niin tämä lainsäädäntö mahdollistaa sen, että yksityiset palveluntuottajat pääsevät näin valmistautumaan tulevaan sote-uudistukseen ja siihen liittyvään valinnanvapauteen aivan toisella tavalla kuin julkinen sektori. Tämä vesittää palveluiden keskittämisen ja siitä saadut osaamisen ja paremman ja tehokkaamman palveluiden tuottamisen hyödyt.
Arvoisa puhemies! Tähän lainsäädäntöön liittyvät tietysti myös kielelliset kysymykset. On ehdottoman tärkeää laadukkaan hoidon onnistumisen kannalta, että potilas saa palvelunsa omalla kotikielellään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, kuten päivystyksessä, tähän kokonaisuuteen liittyvät myös kielellisten oikeuksien turvaaminen sekä se, että Vaasan sairaanhoitopiiri olisi tullut sisällyttää täyden päivystyksen sairaaloiden luetteloon. Elikkä olimme tukeneet sitä linjausta, joka oli useissa asiantuntijalausunnoissa, elikkä 12+1-mallia. Näin ei nyt kuitenkaan tapahtunut, jos eduskunta hyväksyy tämän esityksen.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi. Meistä on käsittämätöntä, ettei hallitus antanut eduskunnalle riittävästi aikaa käsitellä näin merkittävää lakia sen vaatimalla tavalla. Tästä syystä olemme esittäneet, että eduskunnalle ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalle olisi annettu aikaa jatkaa lain käsittelyä helmikuussa istuntotauon jälkeen. Kuten täällä on useaan otteeseen todettu, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ei käytännössä annettu kuin pari päivää aikaa arvioida perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Meille ei annettu myöskään lisäaikaa arvioida lisätoimenpiteitä perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta. Mielestämme tämä ei anna oikeutta lainvalmistelulle eikä sen käsittelylle. Tämä on mielestämme myös yksi esimerkki siitä, mihin oikeuskansleri Jonkka ja useat muut oikeudelliset professorit ovat viitanneet, (Puhemies koputtaa) kuinka hallitus vie kiireellisiä asioita väkisin eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Näillä edellä olevilla perusteilla ehdotamme, että tämä lakiesitys hylätään.