Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Ledamot Puisto.
Arvoisa puhemies! Suomi on joutumassa maksamaan EU:n uuteen elpymisvälineeseen 6,6 miljardia euroa. Alun perin Suomi oli saamassa siitä takaisin 3,2 miljardia euroa. Suomi on siis selvä nettomaksaja. Nyt uusien laskelmien mukaan luvut ovat Suomen kannalta vieläkin huonompia. Suomen saamiset elpymisrahastosta ovat tämänhetkisen arvion mukaan puoli miljardia vähemmän. Luvut saattavat vielä heilua. [Leena Meri: Niinpä!] Tämä tulonsiirto tulee maksamaan siis jopa lähes 4 miljardia euroa, 4 000 miljoonaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Pikkuraha!] Kysyn ministeriltä: miksi Suomi on menossa mukaan tukivälineeseen, jossa Suomi on selvä nettohäviäjä ja joka vielä rikkoo EU:n omia taloudellisia periaatteita?
Ministeri Tuppurainen.
Arvoisa puhemies! EU:n päämiehet sopivat yksimielisesti elvytysvälineestä, jonka oikeusperusta oli perussopimusten mukainen ja lähti siitä, että tällä poikkeuksellisella, kertaluontoisella, määräaikaisella elpymisrahastolla vastataan yhteiseen eurooppalaiseen elvyttämistarpeeseen, tehdään investointeja, joilla nostetaan tämä maanosa tästä koronapandemiasta. Ja eduskunta edellytti, kun neuvotteluihin mentiin, että tämän paketin tulee kohdistua nimenomaan koronan aiheuttamiin talousvaurioihin. Sen takia heinäkuun sovussa sovittiin, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] että kolmasosa elvytysrahastosta kohdistuu vaurioihin, jotka syntyvät koronan johdosta vuonna 2020 ja vuonna 2021. Tämä oli tiedossa, kun sopu tehtiin, ja nyt on käynyt niin, että Suomen talous on selvinnyt vähemmillä kolhuilla kuin miltä vielä kesällä vaikutti, [Perussuomalaisten ryhmästä: Velkarahalla!] ja sen vuoksi nämä saantoarviot ovat tällä hetkellä aiempaa alempia, mutta ne voivat vielä muuttua.
Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Puisto.
Arvoisa puhemies! Eihän tämä raha tule tyhjästä, vaan jokuhan sen joutuu maksamaan, ja se maksaja tulee olemaan suomalaiset veronmaksajat.
Itse tämä toiminta ja jo päätettyjen pelisääntöjen rikkominen ajavat myös koko EU:n taloudenpitoa nimenomaan huonoon suuntaan. Myös väitteet paketin ainutlaatuisuudesta ovat poliittista realismia vailla. Kiusaus käyttää tulonsiirtoja jatkossakin on aivan selvä. Kun rahaa tarjotaan pöydälle, sille kyllä on ottajia. Tällaisia arvioita ovat esittäneet myös monet muut. Näitä ääniä on kantautunut Saksasta, Euroopan keskuspankista pääjohtaja mukaan lukien. Myös samanlaisia vihjailuja, arveluja, arvailuja on kuultu jo hallituspuolueidenkin edustajien suusta. Tätä vasten kysyn ministeriltä: miksi edelleen väitätte, että paketti on kertaluontoinen?
Arvoisa puhemies! Niin tästä asiasta kuin kaikista muistakin asioista voidaan esittää erilaisia mielipiteitä. Olen pistänyt merkille, että perussuomalaiset ovat esittäneet elpymispaketista mielipiteen, joka on kovin sille kriittinen, jopa sitä mieltä, että siitä ei olisi pitänyt sopia lainkaan. Sitten on ollut toisenlaisia puheenvuoroja, jotka ovat lähteneet siitä, että tämä on ollut niin hyvä järjestely, että tämän pitäisi olla pysyvä. Mielipiteitä on, mutta valtioneuvostolla on oma kanta. Se on se, mihin eduskunta valtioneuvostoa edellytti sitoutumaan, ja se on se, että tämä elpymisväline on nimenomaan koronan vaurioihin kohdistuva kertaluontoinen ja määräaikainen rahasto. [Juha Mäenpää: Onko Tuomioja samaa mieltä?] Se on tehty päämiesten yksimielisellä sovulla, sen päätöksentekoon on eduskunta osallistunut, ja jos tällainen harjoitus yritettäisiin vielä myöhemmin toistaa, niin se vaatisi kyllä jälleen kerran päämiesten yksimielisen sovun, ja sen todennäköisyyttä voi kukin mielessään arvioida.
Edustaja Tavio.
Rouva puhemies... [Puhuja puhuu mikrofonin ollessa suljettuna]
Mikrofoni päälle, kiitos, edustaja.
Rouva puhemies! Suomen kokonaisveroaste on 43 prosenttia, ja Viron kokonaisveroaste on 33 prosenttia. EU:lle Suomi on kuitenkin maksamassa tässä 4 miljardia, kun Viro on saamassa 6 miljardia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Viro on lähes velaton valtio, kun Suomen valtionvelka taas lähenee kaikkien aikojen huippua, 140 miljardia tänä vuonna. Suomalaisia työntekijöitä siis kirjaimellisesti laitetaan maksumiehiksi virolaisten alhaisemmalle verotukselle. Onko tämä mielestänne reilua? [Paavo Arhinmäki: Viron bkt on puolet Suomen bkt:stä!]
Arvoisa puhemies! Minä muistutan taas siitä, missä asiayhteydessä tämä elpymisrahasto on perustettu, ja se on tämä globaali pandemia, jonka taloudelliset vauriot ovat aivan omaa luokkaansa ja jonka inhimillinen lasku on myöskin hyvin suuri. Ja tässä yhteydessä valtioneuvosto lähti siitä, että on Suomen etu olla yhdessä Eurooppaa elvyttämässä. Meillä on yhteiset sisämarkkinat. Meidän taloutemme on poikkeuksellisen kytkeytynyt EU:n sisämarkkinoihin: 60 prosenttia meidän viennistämme suuntautuu nimenomaan Euroopan unionin alueelle ja valtaosa siitä vieläpä euroalueelle. On erittäin tärkeätä, että tämä sisämarkkina-alue yhdessä elpyy, ja se on myöskin suomalaisille yrityksille valtava mahdollisuus. Nyt elvytetään 750 miljardin euron edestä, ja tässä on myös suomalaiselle osaamiselle markkinat. Kun Eurooppa investoi uuteen digitaaliseen kasvuun, vihreään elvyttämiseen, vähähiiliseen talouteen, niin siinä myöskin suomalaiset vientiyritykset ovat aivan varmasti kilpailussa mukana pärjäämässä, ja näitä vientiponnisteluja kutsun koko eduskunnan yhdessä tekemään.
Edustaja Halla-aho.
Arvoisa puhemies! Eräät poliittiset liikkeet ovat valjastaneet elpymispaketin kuntavaalityökaluksi heiluttelemalla maakunnissa rahasäkkejä, joita EU:sta nyt kuulemma suomalaisiin kuntiin tulee. Siitä yksityiskohdasta ollaan hiljaa, että kyseiset rahat on verotettu suomalaisilta itseltään. [Vasemmalta: Ei ole!] Kuten edustaja Puisto sanoi, Suomen niin sanotut saamiset ovat nyt supistumassa puolella miljardilla eurolla. Rahat on kyllä käyty jo lupailemassa ties mihin siltarumpuihin. Kysynkin: onko hallitus sitoutunut tähän pakettiin, vaikka se muuttuu Suomen kannalta koko ajan kalliimmaksi? Jos näin on, totean, että perussuomalaiset valmistautuvat jättämään asiasta välikysymyksen, jolloin jokaisella edustajalla on tilaisuus ottaa asiaan kantaa omantuntonsa mukaisesti. [Paavo Arhinmäen välihuuto]
Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on juuri lähettänyt eduskuntaan niin sanotun EU:n omien varojen päätöksen, jonka tämä sali saa käsiteltäväkseen ja hyväksyttäväkseen. Viime kädessä se on Suomen eduskunta, joka tekee päätöksen siitä, hyväksyykö Suomi tämän ratkaisun, mutta valtioneuvosto lähtee siitä, että tämä on Suomen edun mukainen. Pitää katsoa se, että me olemme mukana myös tässä monivuotisen rahoituskehyksen osalta. Myös sieltä on tulossa erittäin paljon Suomen alueille kehittämisvaroja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt tulee rahaa!] maaseudun kehittämiseen, suomalaisille maataloustuottajille, yliopistoille, tutkimustoimelle ja niin edelleen, eli tässä on isompi kokonaisuus kuin te nyt haluatte tässä antaa ymmärtää. Tämän elpymisrahasto-osuuden takaisinmaksu tapahtuu useiden vuosien aikana, vuoteen 2058 mennessä, eli ajatus on saada talous nousuun, uutta kasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta kehittää myös sitä tämän velan takaisinmaksukykyä. EU on esittämässä myös niin sanottuja uusia omia varoja, joilla tätä elvytysrahastovelkaa maksettaisiin. Olisiko teillä kanttia lähteä mukaan kehittämään esimerkiksi yhteistä eurooppalaista hiilitullia ja digiveroa näille isoille digitaalisille jäteille? [Toimi Kankaanniemi: Ei siihen tätä tarvita!]
Edustaja Purra.
Arvoisa rouva puhemies! Tästä veronmaksajan ja Suomen taloudellisen itsemääräämisoikeuden kannalta painajaismaisesta tulonsiirrosta liikkuu aika monenlaisia tulkintoja, joita juuri äsken ministeriaitiostakin kuulimme: koronaa paikkaillaan, suomalaista vientiteollisuutta autetaan ja niin edelleen. Tosiasia kuitenkin on, että maa, joka on esimerkiksi hoitanut koronaa hyvin, saa rahallisen rangaistuksen. Sen sijaan maa, joka on sössinyt taloudenpitonsa jo ennen koronaa, saa enemmän rahaa. Miltä kuulostaa esimerkiksi maa, joka saa 72 miljardia avustuksina, jonka velka on aivan valtava, joka korottaa samaan aikaan eläkkeitä, virkamiespalkkoja, minimipalkkoja ja ottaa käyttöön perustulon ja jossa on oikeusvaltiorikkomuksia — suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Arvoisa ministeri, perustelkaa hyvin selvin sanoin: miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kustantaa [Puhemies koputtaa] Espanjan hallituksen sekopäisyyksiä, joilla ei ole mitään tekemistä esittämienne tavoitteiden kanssa?
Ministeri Vanhanen.
Arvoisa puhemies! Eduskunta saa tosiaan tämän omien varojen päätöksen kohta käsiteltäväkseen, ja silloin on hyvä käydä perusteitaan myöten tämä ratkaisu. Mutta aivan sellainen laaja taustaperustelu koko tälle ratkaisullehan on se, että Eurooppa tarvitsee yhteistä koordinoitua elvytystä tämän valtavan onnettomuuden jälkeen, jossa me elämme. USA elvyttää seuraavalla paketilla lähes 2 000 miljardilla dollarilla. [Jari Ronkainen: Meksikoon!] Kiina on tehnyt omat pakettinsa. Japani on tehnyt omat pakettinsa. Minusta meidän suomalaisten, osana eurooppalaisia, ehdoton etu on se, että meille tärkeä markkina-alue, satojen miljoonien asukkaiden Eurooppa tämän koronan jälkeen toipuu vähintään yhtä nopeasti kuin USA ja Kiina. Ellemme siinä onnistu yhdessä ja yhteisesti, niin meidän elintasomme heikkenee, työttömyys nousee, velkaantuminen kasvaa. Elvytyspaketin nimi kertoo, mistä on kyse: sillä elvytetään, halutaan saada talous nopeasti raiteilleen takaisin. Siksi siinä ollaan mukana.