Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys metsästyslain muutoksesta on saatu nyt sitten eduskuntaan. Muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman suurpetopolitiikan linjausta ja luodaan edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle Suomessa. Hallitusohjelman mukaisesti suurpetopolitiikka on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Esitettävät metsästyslain muutokset ovat osa toimia kohti tasapainoisempaa suurpetopolitiikkaa, jossa kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Kansallisen lainsäädännön lisäksi tullaan päivittämään kannanhoitosuunnitelmat, ja hallituksen esityksellä vahvistetaan riistahallinnon keinoja perustella suurpetojen kannanhoidollisia lupapäätöksiä aiempaa pitävämmin.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys perustuu juridisen asiantuntijatyöryhmän työhön ja sen laatimaan yksimieliseen raporttiin. Työryhmä perehtyi tarkasti suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevaan oikeuskäytäntöön. Tämän asiantuntijatyöryhmän työstä voi todeta, että kun sama työryhmä teki pohjatyötä vahinkoperusteisen poikkeusluvan asetuksen muuttamiseen, niin tämän asetuksen perusteella, joka siis astui viime kesänä voimaan, vahinkoperusteisesti ja turvallisuusluvilla on tämän voimaantulon jälkeen voitu poistaa jo 17 sutta sekä neljä koirasudeksi todettua eläintä, jotka ovat aiheuttaneet vaaraa, ja aiemmin vastaavina ajanjaksoina näitä tämäntyyppisiä poistoja on pystytty tekemään vain muutama vuodessa.
Karhun ja suden ja ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat ovat tuomioistuimessa kaatuneet siihen, että tuomioistuimessa ei ole hyväksytty päämäärää, jonka direktiivi edellyttää, eli se direktiivin 16 artikla ja sen ykköskohdan alakohta e. Tämä oli juuri asiantuntijatyöryhmän keskeisin huomio.
Hallituksen esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi valtuudet asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Tällä hetkellä suurpetojen kannanhoidollisten poikkeuslupien päämäärä kuvataan poikkeuslupapäätöksissä Suomen riistakeskuksen käyttämän harkintavallan rajoissa. Asetetulla päämäärällä olisi siis jatkossa vahvempi juridinen selkänoja.
Ministeriön asetuksessa päämääriä voitaisiin tarkastella ja täsmentää vuosittain kulloinkin käytössä olevan parhaan tiedon pohjalta. Kyseessä ei olisi yleinen kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä vaan nimenomaisesti lajeittain ja lajien kannanhoitoalueittain määritelty päämäärä. Tällä muutoksella pyritään ottamaan huomioon sekä EU:n tuomioistuimen että Suomen korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö. Ministeriön asetuksella vahvistettaisiin myös kannanhoitoalueet, jotka määriteltäisiin nykyistä tarkemmin lajikohtaisissa hoitosuunnitelmissa.
Arvoisa puhemies! Metsästyslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon lajikohtaiset hoitosuunnitelmat, joiden toimenpiteillä puolestaan otetaan huomioon luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun luontodirektiivin 2 artikla. Taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaatimusten ottaminen huomioon sisältyy luontodirektiiviin, mutta tämä näkökulma ei juurikaan näy oikeuskäytännössä. Saman artiklan kaksi muuta, luonnonsuojelua korostavaa kohtaa sen sijaan on otettu huomioon. Alueelliset ja paikalliset erityispiirteet sisältyvät myös artiklaan. Lakimuutoksella pyritään siihen, että myös mainittujen tavoitteitten tarkastelu otetaan mukaan kannanhoitosuunnitelmien kautta. Näillä muutoksilla vahvistetaan kannanhoitosuunnitelmien merkitystä.
Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voitaisiin siis jatkossa asettaa lajin suotuisan suojelutason viitearvo, jonka avulla voidaan arvioida poikkeamisen vaikutus suotuisan suojelutason säilyttämiseen tai saavuttamiseen. Suotuisan suojelutason viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jolla lajin suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa pitkällä aikavälillä, ja viitearvon määrittäminen liittyy luontodirektiivin 17 artiklan mukaiseen raportointiin, ja komissio on laatinut viitearvon määrittämiseen tarkemmat ohjeet.
Lajikohtaista tarkastelua, aloitetaan tuosta karhusta:
Elikkä esimerkiksi lausunnolle tänään aamupäivällä lähteneessä karhukannan hoitosuunnitelmassa me olemme komission ohjeiden mukaisesti määrittäneet, että karhukannan suotuisan suojelutason viitearvo olisi 1 400 karhua. Karhukanta oli viime kesänä Luken arvion mukaan noin 2 100—2 250 yksilöä. Suomen karhukannan on raportoitu olevan suotuisalla suojelun tasolla kaikilla raportointijaksoilla aina ensimmäisestä luontodirektiivin mukaisesta raportoinnista lähtien. Karhukanta kasvaa tällä hetkellä todella voimakkaasti, noin 20 prosentin vuosivauhdilla, koska karhun kannanhoidollinen metsästys on estynyt. Vielä karhun aiheuttamat turvallisuusongelmat ovat pysyneet kohtuullisina mutta runsastuvat nopeasti, mikäli tilannetta ei saada korjattua. Ja me emme tahdo Romanian tielle — siellähän me tiedämme, että karhukannan holtiton runsastuminen on johtanut useiden ihmisten kuolemiin vuosittain ja useiden kymmenien vahingoittumiseen karhun hyökkäyksissä. Karhun ihmisarkuuden ylläpitäminen tukee myös karhun suojelua ja osaltaan turvaa sen, että yleinen suhtautuminen lajiin säilyy myönteisenä.
Arvoisa puhemies! Sitten suden suojelutasosta: Susi kiinnostaa ja puhututtaa tässä salissa ja julkisessa keskustelussa suurpedoista varmaankin eniten. Vaikuttamistyömme EU:ssa on ollut erittäin tuloksekasta, ja suden suojelutasoa alentava luontodirektiivin liitteen muutos on etenemässä nyt ripeästi. Tietenkin edellytyksenä oli se, että ensin saimme EU-pöydistä tarpeeksi yksimielisen päätöksen siitä, että Bernin sopimusta pystyttiin muuttamaan, ja onnistuimme sitten saamaan myöskin EU:n ulkopuolisia maita siihen, että Bernin sopimuksessa tuo liitesiirto tehtiin. Nyt komission oma arvio on, että liitteen muutos voisi tapahtua jo ennen kesää. Tuolla viime neuvostokokouksen aikana kuulin parlamentin käytäviltä, että siellä käytetään nyt tämmöistä niin sanottua fast track ‑menettelyä, jolloinka todellakin voisi olla niin, että komission aloite tulee sillä nopeutetulla menettelyllä. Tarvittava määräenemmistö on tietojemme mukaan esityksen takana, ja tämä saattaisi tapahtua jo ennen kesää, mahdollisesti toukokuussa.
Luontodirektiivin liitteen muutos tarkoittaa myös sitten muutoksia tähän kotimaiseen sääntelyyn, koska suden kohdalla sovellettaisiin jatkossa artiklan 16 mukaisten poikkeuslupien sijasta artiklaa 14. Tämähän muuttaisi tilanteen hyvinkin merkittävällä tavalla. Nyt eduskuntaan tuotua 41 §:ää ei silloin suden osalta tarvitsisi soveltaa. Voisimme poistaa suden ympärivuotisen rauhoituksen, ja sudelle voitaisiin säätää metsästysaika. Luvat olisivat pyyntilupia eivätkä poikkeuslupia, ja sääntely vastaisi euroopanmajavan sääntelyä. Mainittakoon, että suotuisan suojelutason viitearvolla olisi edelleenkin merkitystä. Sen sijaan vanhentuneen sääntelyn mukaiset oikeustapaukset eivät enää pätisi. EU-lainsäädännön muutos toisi siis aivan toisenlaisen mahdollisuuden kansallisille, joustaville ratkaisuille.
Arvoisa puhemies! Metsästyslain muutokseen tuli huomattavan runsaasti lausuntoja — muistaakseni oliko 250 vai 260, kahlasin ne suurin piirtein kaikki läpi — ja voittopuolisesti ne tukivat esityksen tavoitteita kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Kaikesta päätellen voi sanoa, että lakimuutosta ja ratkaisua kaivataan ja odotetaan kipeästi.
Lausunnoissa oli useita toiveita, jotka menivät huomattavasti tätä yhden pykälän muutosta koskevaa esitystä laajemmalle metsästyslain muuttamiseen. Ymmärrän toki hyvin nämä kasvaneet odotukset, kun useiden hallituskausien pituisen turhautumisen jälkeen vihdoinkin alkaa tapahtua, mutta on selvä, että tällä aikataululla kaikkiin näihin lausunnoissa esitettyihin toiveisiin ei pystytty vastaamaan, mutta näitä on hyvä tarkastella jatkon kannalta. Tahdon vakuuttaa sen, että kaikki nämä palautteet, mitä siellä on kerrottu, on otettu huomioon ja todellakin jatkotarkastelua voidaan niitten pohjalta myös tehdä, vaikka tällä aikataululla kaikkeen ei pystytty vielä vastaamaan, koska hyväkin hanke voi kaatua siihen, että ei kyetä rajaamaan sitä tehtävää.
Ja niin kuin tuossa totesin, niin karhun kohdallahan kysymys on myöskin siitä aikataulutuksesta. Tällä aikataululla — jos saamme täällä eduskunnassa... tietenkin eduskunta käyttää tähän sen ajan, minkä tarvitsee — olisi mahdollista aloittaa karhun kannanhoidollinen metsästys 20.8., kun karhun metsästysaika alkaa.
Joten näillä alkusanoilla jään odottamaan teidän kommenttejanne ja yritän mahdollisuuksien mukaan olla täällä kuuntelemassa tätä keskustelua. Tämä on yksi oman ministeriöni keskeisimpiä uudistuksia, mitä tällä hallituskaudella tehdään, ja voisin sanoa, että vihdoinkin. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Kiitokset ministerille esittelystä. — Ja koska on näköjään halukkuutta debattiin, niin ne, jotka haluavat käyttää minuutin mittaisen puheenvuoron, voivat painaa V-painiketta ja nousta seisomaan. — Edustaja Simula. [Jenna Simula: Arvoisa puhemies... — Eduskunnasta: Mikrofoni!]