Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on tosiaan Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta viime vuodelta.  

Meidän liikenne‑ ja viestintävaliokunta sai laajan ja kattavan selvityksen tästä hallintoneuvoston kertomuksesta, jossa muun muassa todetaan, että Ylen strategia keskittyy brändin vahvistamiseen, digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja yhteiskunnan monimuotoisuuden esille tuontiin ja tavoitteena Ylellä on olla media-alan uudistamisen edelläkävijä.  

Ylipäätään Yle vastaa suomalaisen median käytön tarpeisiin uuden teknologian ja kasvavan globaalin kilpailun keskellä eli hyvin haastavassa toimintaympäristössä. Yle panostaa moniäänisyyteen keskittymällä nuorten tavoittamiseen, uutissisältöjen monipuolistamiseen ja alueellisten näkökulmien esiin tuomiseen. On tärkeää, että kaikista säästöpaineista huolimatta Yle panostaa edelleen läsnäoloon useilla paikkakunnilla tuoden eri alueiden kehitystä ja erityispiirteitä koko Suomen tietoisuuteen.  

Ylellä on yleistä merkitystä niin suomalaiselle kulttuuritoiminnalle kuin kulttuuriperinnön säilyttämisellekin. Muun muassa Ylen kantanauhoille on tallennettu arvokasta suomalaista kulttuuria säilymään tuleville sukupolville.  

Yle ylläpitää vahvaa toimintaa häiriötilanteiden varalta kumppaneiden ja viranomaisten kanssa yhteistyössä. Ylen merkitys huoltovarmuudelle on keskeinen, ja siitäkin syystä on tärkeää, että Yle pystyy huolehtimaan toimintavarmuudestaan.  

Ylipäätään median käyttö on monipuolistunut ja siirtynyt yhä enemmän digitaalisiin palveluihin. Samalla teknologian kehitys, generatiivinen tekoäly, haastaa meitä ja tarvitsemme uudenlaista osaamista. Erityisesti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Ylen lakisääteisten tehtävien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. 

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään Yleisradion hallintoneuvoston kertomusta yhtiön toiminnasta viime vuoden osalta, ja tämän kertomuksensa se tosiaan Yleisradion toiminnasta annetun lain 6 §:n mukaisesti antaa koskien yhtiön julkisen palvelun toteutumista ja ohjaus- ja valvontatehtäviensä toteuttamista. Yleisradiolle nimenomaan laissa säädettyjen tehtävien määrä on hyvin merkittävä ja sisältö laaja. Sen tulee tarjota monipuolinen ja kattava julkisten palvelujen ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Yhtiön tehtävänä on tukea kansanvaltaa, demokratiaa, sananvapautta, sivistystä ja oppimista, vahvistaa kansallista ja alueellista kulttuuria ja huomioida tarjonnassa myös erityisryhmien ja vähemmistöjen tarpeet. Lisäksi Ylellä on erityistehtäviä viestinnän turvaamiseksi poikkeusolosuhteissa. 

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin positiivista, että myrskyisistä ajoista huolimatta ja osittain juuri siksi on tärkeää, että Yle on pystynyt turvaamaan asemansa Suomen luotettavimpana uutismediana. Luotettavan, oikea-aikaisen tiedon merkitys korostuu ajassa, jossa tapahtuu paljon ja jossa yhteiskuntamme on jatkuvasti altis erilaiselle hybridivaikuttamiselle. Suomessa on kyettävä puolustautumaan myös erilaista vihamielistä informaatiovaikuttamista vastaan, jotta yhteiskunnan ja sen kansalaisten toimintakyky ja turvallisuus voidaan taata. Tämä ei ole mahdollista ilman riippumatonta, vapaata uutismediaa, jossa faktat todella varmistetaan. Tässä Ylen merkitys korostuu aivan erityisellä tavalla. Kyse ei ole työstä, jota tehdään vain poikkeusolosuhteissa, sillä yhteiskunnan ja kansakunnan henkistä kriisinkestävyyttä rakennetaan ja ylläpidetään nimenomaan rauhan aikana. Se on siis pitkäjänteistä työtä, jossa onnistuminen luo kriisien keskellä meille paremmat edellytykset selvitä. 

Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa mietinnössään, että Yle ylläpitää vahvaa toimintaa häiriötilanteiden varalta kumppaneiden ja viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön kautta keskittyen erityisesti kriittisen infran suojeluun. Turvatoimia tehostetaan, ja henkilökunta saa kattavaa koulutusta. Lisäksi Yle kehittää vaaratiedotteiden välitysprosesseja ja toimii aktiivisesti vaaratiedottamisen kehittämisen parissa, mikä tukee yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Valiokunnan tavoin itsekin korostan muiden yhteiskunnallisten tehtävien ohella Ylen merkitystä huoltovarmuudelle. On meidän kaikkien yhteinen etu ja vastuu pitää huolta, että Yleisradion toimintaedellytykset turvataan kaikissa olosuhteissa. Kuten valiokuntakin toteaa, erityisesti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Ylen lakisääteisten tehtävien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Mielestäni tässä ajassa on tarpeen korostaa, että Yleisradion on todella oltava koko Suomen uutismedia. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että myös alueellinen moniäänisyys turvataan niin, että esimerkiksi paikallisradioiden toimintaedellytyksistä pidetään kiinni. Tämä on mitä enemmissä määrin myös turvallisuuskysymys, jotta oikeaa tietoa saadaan oikeaan aikaan siellä, missä tapahtuu. 

Arvoisa puhemies! On selvää, että parlamentaarisen työryhmän linjaukset näkyvät ja ovat näkyneet Ylen toiminnassa. Toimintaa haastavat tällä hetkellä mittavat määrärahaleikkaukset, joiden puristuksessa hyvää ja laadukasta työtä jatketaan tinkimättömästi. 

Talouden ohella myös yleinen mediakentän murros haastaa Yleisradiota monin tavoin esimerkiksi niiden kehitysharppausten osalta, joita nyt tekoälyn ja muun teknologian parissa otetaan. Mielestäni on hyvä huomata, että erityisen vastakkainasettelun rakentamisen sijaan hedelmällisempää on edelleen tiivistää yhteistyötä kaupallisen median kanssa, sillä lopulta tässä pienessä maassa me elämme symbioosissa. Tarvitsemme toinen toisiamme, sillä emme kilpaile ensisijaisesti keskenämme vaan ennen kaikkea globaaleja toimijoita vastaan. Se haastaa meitä yhteisesti. Tämä on tosiasia, jonka myös valiokunta on pannut merkille todetessaan: ”Mediakentän murroksessa suuret kansainväliset mediajätit ovat valtaamassa alaa, mikä vaikeuttaa erityisesti kaupallisten toimijoiden tuottavuutta mutta myös Ylen toimintaa. Valiokunta pitää hyvänä, että kansalliset toimijat, Yle ja suomalainen kaupallinen media, pyrkivät yhteistoimintaan, jotta ne selviäisivät mahdollisimman hyvin kilpailussa kansainvälisiä mediajättejä vastaan.” Tähän sitaattiin on helppo yhtyä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Haluan Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajana kiittää liikenne- ja viestintävaliokuntaa erinomaisesta ja perusteellisesta mietinnöstä. Valiokunta on tunnistanut juuri ne keskeiset asiat, joiden äärellä Yleisradio tällä hetkellä toimii ja joiden varassa sen toiminta kehittyy tulevina vuosina.  

Pidän erityisen tärkeänä, että mietinnössä korostetaan Yleisradion roolia koko maan kattavana, laadukkaana ja luotettavana julkisen palvelun toimijana. Valiokunta alleviivaa aivan oikein alueellisen moniäänisyyden turvaamista, nuorten tavoittamista ja uutissisältöjen monipuolistamista. Juuri nämä ovat niitä tehtäviä, joihin Ylen uusi strategia ja hallintoneuvoston ohjaus vahvasti seuraavina vuosina nojaavat. Monimuotoinen ja eri alueita esiin tuova media on koko kansakunnan eheyttä vahvistava voima.  

Valiokunta tuo myös ansiokkaasti esiin Ylen merkityksen osana Suomen huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Vaaratiedottaminen, yhteistyö viranomaisten kanssa ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ovat asioita, jotka eivät näy arjessa mutta joiden toimivuus ratkaisee paljon silloin kun yhteiskunta joutuu paineen alle. Hallintoneuvostossa pidämme tätä tehtävää ensisijaisen tärkeänä, erityisesti nyt kun elämme yhä epävakaammassa geopoliittisessa tilanteessa. Tämäkin on itse asiassa otettu vahvasti huomioon Ylen uudessa, vasta valmistuneessa strategiassa.  

Myös valiokunnan käsittely suhteesta kaupallisiin toimijoihin on tasapainoinen ja rakentava. On selvää, että mediakenttä on murroksessa ja kilpailu sekä teknologian kehitys muuttavat pelikenttää nopeasti. Valiokunta aivan oikein korostaa, että yhteistyö kotimaisten toimijoiden välillä on kansallinen etu. Ylen on tehtävä oma lakisääteinen tehtävänsä, mutta sen tulee myös osaltaan vahvistaa suomalaista mediakenttää kokonaisuutena, ei toimia sitä vastaan. Tähän hallintoneuvosto on sitoutunut ja tulee seuraamaan sen kehitystä tiiviisti.  

Haluan lopuksi kiittää valiokuntaa siitä, että se tukee avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja valvontaa, juuri niitä asioita, joita me hallintoneuvostossa pyrimme Ylen toiminnassa jatkuvasti vahvistamaan. Se on Ylen toiminnan hyväksyttävyyden elinehto.  

Arvoisa puhemies! Tämä mietintö antaa hyvän ja jämäkän pohjan sille, että Yleisradio voi jatkaa perustehtävänsä toteuttamista luotettavasti, kattavasti ja koko Suomen hyväksi. Tästä on hyvä jatkaa.  

Arvoisa puhemies! Viime vuosina on käyty kasvavaa keskustelua siitä, mikä on Yleisradion asema muuttuvassa mediakentässä. Tämä keskustelu on sekä tervetullutta että välttämätöntä. Kansalaisten tarpeet ja katselutottumukset muuttuvat, teknologia kehittyy, ja kilpailu sisällöstä kovenee. Tässä murroksessa myös Ylen on kyettävä tarkastelemaan omaa rooliaan uudessa valossa. 

Samalla on syytä muistaa, miksi Yle ylipäätään on olemassa ja miksi se on edelleen välttämätön osa suomalaista yhteiskuntaa. Kyse ei ole vain sisällöntuotannosta tai kulttuuripalveluista vaan siitä, että Yle on osa kansallista järjestelmää, joka tukee yhteiskunnan toimintakykyä myös normaalista poikkeavina aikoina. Juuri tästä syystä valiokunnan mietinnössä esiin nostettu näkökulma Ylen roolista huoltovarmuuden osana on niin tärkeä, ja henkilökohtaisesti jaan tämän näkemyksen täysin. 

Tästä on hyvä esimerkki: kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Yle kykeni tuottamaan kansalaisille reaaliaikaista ja asiantuntevaa uutisointia tilanteessa, jossa epävarmuus ja disinformaatio levisivät nopeasti. Tällaisina hetkinä konkretisoituu se, mitä tarkoittaa yhteiskunnallisesti luotettava media: toimija, joka on läsnä silloin, kun kansalaiset tarvitsevat selkeää ja todenperäistä tietoa. 

Myös koronapandemian alkuaikoina nähtiin, kuinka Yle otti aktiivisen roolin uudenlaisessa ja epävarmassa tilanteessa. Yhtiö kykeni nopeasti reagoimaan ja tuottamaan ohjelmasisältöjä, jotka vastasivat kansalaisten muuttuneisiin arjen tarpeisiin. Uutisointi oli monin tavoin onnistunutta. Samalla kuitenkin on ymmärrettävää, että osa kansalaisista olisi kaivannut laajempaa tilaa kriittisille näkökulmille, esimerkiksi vaihtoehtoisille mielipiteille rokotteiden tehokkuudesta tai/ja hallituksen toimenpiteiden vaikutuksista. Tämäkin on osa julkisen palvelun tehtävää: tarjota moniäänisyyttä ja tukea kansalaiskeskusteluun. 

Arvoisa puhemies! Laaja ohjelmatarjonta on ollut yksi Ylen tunnusmerkeistä ja vahvuuksista. Yhtiö on pyrkinyt palvelemaan monipuolisesti eri yleisöjä, eri alustoilla ja eri tarpeisiin. Esiin nouseekin kysymys: onko Ylellä velvollisuus palvella kaikkia, vai pitäisikö sen pikemminkin keskittyä olennaisiin ydintehtäviinsä? Nykyisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa on aiheellista pohtia, pitäisikö julkisen palvelun selkeämmin priorisoida keskeisimpiä toimiaan sen sijaan, että tarjotaan kaikkea kaikille. 

Suomalaiset tarvitsevat kestävää, kohdennettua ja laadukasta ohjelmatuotantoa, joka tukee demokratiaa, kulttuuria ja sivistystä. Tämä ei välttämättä tarkoita määrällisesti enempää vaan laadullisesti parempaa ja yhteiskunnallisesti merkittävämpää. 

Uutismedian uskottavuus syntyy siitä, kokevatko ihmiset sen tasapuoliseksi ja reiluksi. Jos näin ei ole, luottamus alkaa rapautua. Evan tuoreen tutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista kokee Ylen uutisoinnin painottavan vasemmistolaista näkökulmaa. Vaikka lähes puolet vastaajista pitää Yleä puolueettomana, tällaisia havaintoja ei voi ohittaa olankohautuksella. Verorahoilla toimivan median on erityisen tärkeää varmistaa, että se näyttäytyy aidosti riippumattomana, ei vain teoriassa vaan myös käytännön journalismissa. 

Arvoisa puhemies! Yleisradio ei ole vain media. Se on osa kansallista infraa: instituutio, jonka merkitys näkyy erityisesti silloin, kun yhteiskunta on koetuksella. Mutta juuri siksi Ylen on pysyttävä terävänä. Sen on osattava arvioida omaa rooliaan rehellisesti, kuultava kansalaisia ja tarvittaessa priorisoitava tekemisiään ja tuotantoaan. 

Itselleni kymmenisen vuotta Ylen hallintoneuvostossa toimineena ja tällä hetkellä sen varapuheenjohtajana Yle on tullut varsin tutuksi. Siksi näen perustelluksi kysyä, onko Ylen aina pyrittävä olemaan kaikkea kaikille vai olisiko merkityksellisempää keskittyä siihen, mikä todella palvelee koko yhteiskuntaa ja sen huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin tässä muutaman sanan Yleisradiosta itsekin sanoa. Kuitenkin puhutaan noin sadan vuoden historiasta, ja lähestulkoon sen ajan Yle on palvellut Suomen kansaa keskeisenä tiedonvälittäjänä ja kulttuurin välittäjänä ja myös sen luojana. Ylen toiminnalla on ollut ja tulee olemaan suuri rooli suomalaisessa tiedon välittämisessä.  

Muutama nosto siitä toiminnasta: 

Jos me mietitään juuri tätä alueellista uutistoimintaa, mikä edellisissäkin puheenvuoroissa on tullut esille, niin se uutisoi kyllä puolueettomasti ja laajasti kotimaan ja ulkomaan tapahtumista, vaikka täällä on viitattu hieman vasemmalle päin kallellaankin olevista asioista. Ilman Yleä maamme uutisvalikoimaan ja kulttuurikenttään jäisi aika iso aukko, jota eivät kaupalliset yritykset pystyisi tai eivät välttämättä edes halua pyrkiä täyttämään. Yle pystyy tuottamaan sisältöjä, jotka muuten jäisivät tekemättä, esimerkiksi uutislähetyksiä saameksi tai viittomakielellä tai selkosuomen kielellä. Paikallislehtiverkkomme on vähitellen vähentynyt, ja Ylen alueellisten uutistoimintojen merkitys kasvaa kyllä tätä aukkoa täyttäessä. Eli voisi todeta, että Yle tekee erittäin tärkeätä työtä.  

Ja vielä jos tuosta valiokunnan mietinnöstä bongaan tätä strategia-asiaa, niin Yleisradio keskittyi siinä brändin vahvistamiseen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja yhteiskunnan monimuotoisuuden esille tuontiin. Nämä ovat erittäin hyviä strategisia linjauksia. Painopisteet ohjaavat sisältöä ja palvelujen kehittämistä vastaamaan suomalaisten mediakäytön tarpeita uuden teknologian ja kasvavan globaalin kilpailun keskellä. Tämä on erityisen tärkeätä esimerkiksi tässä somemaailman valtaamassa disinformaatiomaailmassa ja kyllä haastaakin ihan yhtä lailla Yleä myös siinä, miten uusia työkaluja otetaan käyttöön ja miten pystytään luomaan lisäarvoa omaan toimintaan sillä tavalla, että tämä teknologia hyödynnetään. Varmasti siihen tulee tarpeita.  

Yhden vielä tässä haluan ottaa, tämän huoltovarmuusnäkökannan. Kokonaisturvallisuusajattelua [Puhemies koputtaa] peilaten erittäin tärkeätä on, niin kuin edellisissäkin puheenvuoroissa taisi edustaja Ronkainen ottaa esille, näiden häiriötilanteiden varalta tiedottaminen ja kaikki se yhteistyö, mikä on kriittisen infran suojeluunkin liittyvää. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita.  

Ja sitten tietenkin... — Jaa, no nyt näyttääkin puheenvuoroaika olevan sillä tavalla loppu, että taidan päättää tähän.  

Suhteesta kaupallisiin mediatoimijoihin ja tähän mediakentän muutokseen olisin vain ottanut huomion, että Yleisradion yhteistoimintaa ja ‑peliä tässä suomalaisen median kentässä — kun mietitään, että maailmanlaajuisia mediajättejä vastaan kuitenkin osittain pelataan — pitää täällä Suomessa pystyä harjoittamaan. Tämmöinen huomio tähän loppuun vaan. — Kiitos vielä lisäajan saamisesta.  

Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan halusin kiinnittää hiukan lisähuomiota tähän tässä ajassa ihan ymmärrettävistä syistä korostuvaan kriisitietoisuusteemaan, huoltovarmuuteen ja muihin näihin liittyviin asioihin. Kuitenkin, vaikka nämä asiat ovat tietysti kaikkien ymmärtämällä tavalla hyvin tärkeitä, niin Yleisradion budjettia kun tarkastelee, niin niillä tiedoilla, mitä siitä nyt ylipäätään on saatavissa, ainoastaan tuollainen 8—15 prosenttia koko budjetista menee tähän lähetysverkon ylläpitämiseen. Näin ollen, kun on ollut paljon keskustelua Yleisradion rahoituksesta ja se on kuitenkin aika huomattava — siis 600 miljoonaa suurin piirtein — niin on se vaara, että tällaisella yleisradiotekemisen ydinalueella olevasta, kaikkien ymmärtämällä tavalla tärkeästä asiasta vedetään se johtopäätös, että nyt sitten on hyvin tärkeää, että siitä jäljelle jäävästä satojen miljoonien eurojen potista, joka ei tähän kriisitietoisuuteen, huoltovarmuuteen tai hybridivaikuttamiseen sinänsä mitenkään liity, ei sitten olisi varaa kuitenkaan säästää. 

Sitten oikeastaan toinen asia liittyy edustaja Ronkaisen hyviin huomioihin omassa puheenvuorossaan. Halusin myöskin ottaa hiukan kantaa tähän tuoreeseen kyselytutkimukseen, jossa havaittiin, että 40 prosenttia vastaajista — siis hyvin huomattava osuus — koki, että ainakin jonkunlainen kallistuma ja vinouma Yleisradion toimituksessa on vasemmistoon päin. Vielä tärkeämpää on oikeastaan huomata, että tähän lukuun verrattuna vain ani harva vastaajista ajatteli, että minkäänlaista vinoumaa olisi — siis edes pientä vinoumaa — oikealle päin. Tästä jokaisen päättäjän pitäisi minusta olla hyvin vakavalla mielellä. Kummeksuin esimerkiksi silloin Yleisradion johdosta tulleita kommentteja, jotka kuulostivat hiukan vähätteleviltä, että ei muka olisi minkäänlaista tutkittua tietoa siitä, että tällainen vinouma ja kallistuma on. Niin että olisi tosi hyvä asia... Kun täällä joka toisessa puheenvuorossa puhutaan hybridivaikuttamisesta ja infovaikuttamisesta ja siitä ja tästä, niin emme me sitten kuitenkaan kykene näköjään olemaan yhtä mieltä edes tämmöisestä yksinkertaisesta asiasta, joka on tutkittua tietoa, tai siitä, mikä tämmöisen asian merkitys on ja pitäisikö tälle nyt tehdä jotain. — Kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Rostila otti mielestäni tärkeän huomion tästä huoltovarmuudesta, ja kyllähän se näin on. Vaikka se ehkä siellä näkyy loppusummissa muutamana kymmenenä miljoonana, niin kyllähän se rupeaa olemaan ihan läpileikkaava teema joka puolella Yleä, että en olisi sen suhteen niin huolissani. 

Itse ottaisin ehkä kiinni huomiota tuohon edustaja Ronkaisen mielestäni terveellä tavalla kriittiseenkin puheenvuoroon siinä suhteessa, tarvitseeko Ylen olla kaikille kaikkea. No, laki tähän tällä hetkellä kyllä vahvasti sanoo, että pitää olla, ja onko Yle-laki siinä mielessä sitten ajankohtainen vai pitäisikö sitä uudistaa? Nythän parlamentaarinen työryhmä ei koskenut Yle-lakiin. Itse toin silloin hallintoneuvoston puheenjohtajana heidän kuulemisessaan esille sen, että muun muassa 7 §:n tämän tekstimuotoisen sisällön hämärät kirjaukset eivät kyllä auta meitä siinä mielessä, että kun paljon puhutaan kaupallisen median ja Ylen ehkä jännitteisestä suhteesta, niin sitä ei tarkennettu, mikä on aiheuttanut sen, että kaupallisen median Medialiitto tälläkin hetkellä taas komissioon siitä uutta kantelua tekee. Seuraavan kerran, kun Yle-lakia avataan ja tehdään uutta parlamentaarista työryhmää, niin toivoisin, että tätä 7 §:ää tarkennettaisiin, jotta se antaisi myös sitten hallintoneuvostolle parempia työkaluja valvoa sitä.