Arvoisa puhemies! Viime vuosina on käyty kasvavaa keskustelua siitä, mikä on Yleisradion asema muuttuvassa mediakentässä. Tämä keskustelu on sekä tervetullutta että välttämätöntä. Kansalaisten tarpeet ja katselutottumukset muuttuvat, teknologia kehittyy, ja kilpailu sisällöstä kovenee. Tässä murroksessa myös Ylen on kyettävä tarkastelemaan omaa rooliaan uudessa valossa.
Samalla on syytä muistaa, miksi Yle ylipäätään on olemassa ja miksi se on edelleen välttämätön osa suomalaista yhteiskuntaa. Kyse ei ole vain sisällöntuotannosta tai kulttuuripalveluista vaan siitä, että Yle on osa kansallista järjestelmää, joka tukee yhteiskunnan toimintakykyä myös normaalista poikkeavina aikoina. Juuri tästä syystä valiokunnan mietinnössä esiin nostettu näkökulma Ylen roolista huoltovarmuuden osana on niin tärkeä, ja henkilökohtaisesti jaan tämän näkemyksen täysin.
Tästä on hyvä esimerkki: kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Yle kykeni tuottamaan kansalaisille reaaliaikaista ja asiantuntevaa uutisointia tilanteessa, jossa epävarmuus ja disinformaatio levisivät nopeasti. Tällaisina hetkinä konkretisoituu se, mitä tarkoittaa yhteiskunnallisesti luotettava media: toimija, joka on läsnä silloin, kun kansalaiset tarvitsevat selkeää ja todenperäistä tietoa.
Myös koronapandemian alkuaikoina nähtiin, kuinka Yle otti aktiivisen roolin uudenlaisessa ja epävarmassa tilanteessa. Yhtiö kykeni nopeasti reagoimaan ja tuottamaan ohjelmasisältöjä, jotka vastasivat kansalaisten muuttuneisiin arjen tarpeisiin. Uutisointi oli monin tavoin onnistunutta. Samalla kuitenkin on ymmärrettävää, että osa kansalaisista olisi kaivannut laajempaa tilaa kriittisille näkökulmille, esimerkiksi vaihtoehtoisille mielipiteille rokotteiden tehokkuudesta tai/ja hallituksen toimenpiteiden vaikutuksista. Tämäkin on osa julkisen palvelun tehtävää: tarjota moniäänisyyttä ja tukea kansalaiskeskusteluun.
Arvoisa puhemies! Laaja ohjelmatarjonta on ollut yksi Ylen tunnusmerkeistä ja vahvuuksista. Yhtiö on pyrkinyt palvelemaan monipuolisesti eri yleisöjä, eri alustoilla ja eri tarpeisiin. Esiin nouseekin kysymys: onko Ylellä velvollisuus palvella kaikkia, vai pitäisikö sen pikemminkin keskittyä olennaisiin ydintehtäviinsä? Nykyisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa on aiheellista pohtia, pitäisikö julkisen palvelun selkeämmin priorisoida keskeisimpiä toimiaan sen sijaan, että tarjotaan kaikkea kaikille.
Suomalaiset tarvitsevat kestävää, kohdennettua ja laadukasta ohjelmatuotantoa, joka tukee demokratiaa, kulttuuria ja sivistystä. Tämä ei välttämättä tarkoita määrällisesti enempää vaan laadullisesti parempaa ja yhteiskunnallisesti merkittävämpää.
Uutismedian uskottavuus syntyy siitä, kokevatko ihmiset sen tasapuoliseksi ja reiluksi. Jos näin ei ole, luottamus alkaa rapautua. Evan tuoreen tutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista kokee Ylen uutisoinnin painottavan vasemmistolaista näkökulmaa. Vaikka lähes puolet vastaajista pitää Yleä puolueettomana, tällaisia havaintoja ei voi ohittaa olankohautuksella. Verorahoilla toimivan median on erityisen tärkeää varmistaa, että se näyttäytyy aidosti riippumattomana, ei vain teoriassa vaan myös käytännön journalismissa.
Arvoisa puhemies! Yleisradio ei ole vain media. Se on osa kansallista infraa: instituutio, jonka merkitys näkyy erityisesti silloin, kun yhteiskunta on koetuksella. Mutta juuri siksi Ylen on pysyttävä terävänä. Sen on osattava arvioida omaa rooliaan rehellisesti, kuultava kansalaisia ja tarvittaessa priorisoitava tekemisiään ja tuotantoaan.
Itselleni kymmenisen vuotta Ylen hallintoneuvostossa toimineena ja tällä hetkellä sen varapuheenjohtajana Yle on tullut varsin tutuksi. Siksi näen perustelluksi kysyä, onko Ylen aina pyrittävä olemaan kaikkea kaikille vai olisiko merkityksellisempää keskittyä siihen, mikä todella palvelee koko yhteiskuntaa ja sen huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Viitala.