Senast publicerat 30-07-2025 16:42

Punkt i protokollet PR 7/2022 rd Plenum Torsdag 10.2.2022 kl. 15.59—18.53

3. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av lagen om indrivning av fordringar och till lagar som har samband med den

Regeringens propositionRP 241/2021 rd
Remissdebatt
Förste vice talman Antti Rinne
:

Ärende 3 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till lagutskottet, som ekonomiutskottet ska lämna utlåtande till. 

För remissdebatten reserveras högst 30 minuter. Vid behandlingen av ärendet följer riksdagen det för ärenden med tidtabell överenskomna förfarandet. — Jag öppnar debatten. Presentationsanförande, minister Henriksson, varsågod. 

Debatt
17.01 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallitusohjelmakirjauksen mukaan muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluille säädetään euromääräiset ylärajat. Kirjaus on osa hallitusohjelman yleistä tavoitetta estää ylivelkaantumista. Yrityssaatavien perintäkulut ovat monissa tapauksissa olleet merkittävästi suuremmat kuin kuluttajasaatavien perintäkulut, ja ne ovat olleet valvontaviranomaisen erityisen huomion kohteena jo useita vuosia. Korkeat perintäkulut ovatkin voineet osaltaan lisätä yritysten maksuvaikeuksia.  

Hallitus on jo väliaikaisilla perintälaeilla auttanut koronaviruspandemian vuoksi ahdinkoon joutuneita yrityksiä. Sääntely on ollut onnistunutta, sillä valvontaviranomainen ei väliaikaisten lakien voimassaoloaikana ole saanut yhtä paljon yrityssaatavien perintäkuluihin liittyviä yhteydenottoja kuin aiemmin. Nyt toteuttamalla hallitusohjelmakirjaus tuodaan oikeudenmukaiset ja kohtuulliset yrityssaatavia koskevat perintäkulut lainsäädäntöön pysyvästi. 

Ehdotuksen mukaan laissa säädettäisiin yrityssaatavien perintäkuluista yksityiskohtaisemmin kuin aiemmassa pysyvässä laissa. Yksittäisistä perintätoimista eli esimerkiksi maksumuistutuksesta, maksuvaatimuksesta ja maksusuunnitelman laatimisesta saisi jatkossa perintäkuluina veloittaa enintään tietyn, laissa säädetyn summan. Lisäksi velallisen kokonaiskuluvastuuta rajoitettaisiin ja velalliselle turvattaisiin riittävä aika huomautusten ja maksusuorituksen tekemiseen. Kuten väliaikaisia säännöksiä, ehdotettuja pysyviä säännöksiä sovellettaisiin paitsi yrityssaataviin myös muihin sellaisiin saataviin, jotka eivät ole kuluttajasaatavia. Tämä tarkoittaa, että säännösten piirissä olisivat siten myös sellaiset saatavat, joissa velallisena on esimerkiksi asunto-osakeyhtiö, yhdistys tai säätiö. Esityksen tavoitteena on siten parantaa myös velallisten yhdenvertaista kohtelua. 

Värderade talman! Regeringen prioriterar att bekämpa överskuldsättning. Ett led i det är att säkerställa skälighet och enhetlighet då det kommer till indrivningskostnader. Hittills har enbart konsumentfordringarnas indrivningskostnader haft ett kostnadstak, och det vill regeringen nu ändra på.  

Liksom i den temporära lagstiftningen skulle de permanenta bestämmelserna som föreslås tillämpas förutom på fordringar där gäldenären är ett företag även på andra fordringar som inte är konsumentfordringar. Det betyder att bestämmelserna skulle omfatta även sådana fordringar där gäldenären är till exempel ett bostadsaktiebolag, en förening eller en stiftelse. Målsättningen med förslaget är således också att förbättra likabehandlingen av gäldenärer. 

Väliaikaisen lain valiokuntakäsittelyn yhteydessä tuotiin esiin tratan toimitustapaa koskevia muutostarpeita ja katsottiin, että tratta tulisi voida toimittaa yritysvelalliselle sähköisesti nykyistä laajemmin. Uudistuksia ei ollut mahdollista eduskuntakäsittelyn yhteydessä toteuttaa, sillä ne vaativat huolellista lainvalmistelua ja vaikutusten arviointia. No, nyt voin todeta, että perintäkirjeiden sähköisten toimittamistapojen laajentamismahdollisuuksia selvitettiin laajasti pysyvän lainsäädännön valmistelun yhteydessä, ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitys on totta kai otettava huomioon myös perintäkirjeiden lähettämisessä mutta samalla huomioiden kuitenkin se, että velallisten asemaa ei heikennetä. Nyt ehdotetaan, että joustavoitettaisiin niitä edellytyksiä, joiden perusteella perintäkirjeitä voidaan toimittaa kuluttaja- tai yritysvelalliselle sähköisesti. Haluan myös korostaa, että perintäkirjettä ei esityksen mukaan saisi lähettää sähköisesti kuluttajalle, ellei tämä ole antanut siihen suostumustaan kirjallisesti tai sähköisesti. Tärkeää on myös, että niin kuluttajasaatavien kuin yrityssaatavienkin osalta pyritään varmistamaan, että perintäkirje myös tosiasiassa saavuttaa velallisen. 

Koska perintäkuluja koskevat väliaikaiset säännökset ovat voimassa huhtikuun 30. päivään asti, ehdotetaan, että uudet säännökset tulisivat voimaan 1. toukokuuta 2022. On tärkeää, että velallismyönteinen perintäkulusääntely jatkuu katkeamatta. — Kiitoksia. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Keskusteluun, edustaja Ari Koponen, olkaa hyvä. 

17.06 
Ari Koponen ps :

Arvoisa puhemies! Hienoa, että saliin on tuotu nyt yksi näistä monista luvatuista ylivelkaantumista ehkäisevistä esityksistä. Tässä ehdotetaan muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen kohtuullisuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi yksityiskohtaisempaa sääntelyä, eikä esitystä ole nähdäkseni syytä vastustaa. Ehdotettu sääntely parantaisi velallisen mahdollisuutta selvitä taloudellisista ongelmistaan, kun kohtuuttoman suurien perintäkulujen vaatimista estetään perintäkulujen kiinteillä kulukatoilla. Kaiken kaikkiaan hyvin perusteltu ja tarpeellinen lakimuutos. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä. 

17.07 
Sheikki Laakso ps :

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitusta tulee silloin kiittää, kun on kiittämisen aika, ja tämä on kyllä sellainen paikka, missä täytyy kiitokset esittää. On todella tärkeä asia otettu työn alle. Yritykset ovat oikeasti olleet hätää kärsimässä perintäyhtiöitten kanssa. Niillä ei ole oikeastaan mitään rajaa ollut, kuinka paljon on saanut yrityksiltä ryöstää. Ja se on sanomatta selvää, että usein niillä yrityksillä, jotka ovat olleet ahdingossa, ne ahdingot vain syvenevät, ja käytännöllisesti katsoen tuntuu siltä, että menee takuuvarmasti konkurssiin, kun perintätoimisto pääsee asialle. On äärettömän tärkeää todellakin, että tällainen lakimuutos tulee. Tietysti se, mikä tulee sitten lakiin merkittäväksi siitä katosta, mitä siitä saa periä, ei toivon mukaan ole kohtuuton yrityksien kannalta. Ja tietysti tällaiset tratan, edeltävän muistutuksen, määräajan pidentämiset, vaikka nyt ei kauhean pitkistä asioista ole kyse, ja nämä muutamat muut pienemmät asiat — aina nämä parempaan suuntaan kuitenkin ovat. Eli kiitokset tulevat täältä hallitukselle tästä esityksestä. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä. 

17.08 
Esko Kiviranta kesk :

Arvoisa puhemies! Nykyisin pysyvä laki sisältää yksityiskohtaista sääntelyä perintäkuluista vain kuluttajasaatavien osalta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös muiden kuin kuluttajasaatavien osalta perintäkulujen enimmäismääristä. Tavoitteena on uudistaa perintälakia siten, että lain säännökset estävät kohtuuttoman suurten perintäkulujen perimisen erityisesti yritysvelallisilta. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa sähköisten toimittamistapojen laajempi hyödyntäminen niin kuluttaja- kuin yrityssaatavien perinnässä. 

Arvoisa puhemies! Tavoitteena tulee olla ylivelkaantuneiden aseman helpottaminen. On tärkeää auttaa talousvaikeuksiin joutuneita yrittäjiä. Lakimuutosten myötä myös yrityksiltä perittäville perintäkuluille asetetaan selvät ja kohtuullisuuden tavoitteen täyttävät rajat. Vastaava sääntely on jo voimassa kuluttajasaatavien osalta ja on osoittautunut toimivaksi. Tämä on jälleen yksi osoitus tämän hallituksen yrittäjämyönteisyydestä. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä. 

17.09 
Jani Mäkelä ps :

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä ja vie asioita oikeaan suuntaan. Tässä on huomioitava se, että yrityksethän eivät suinkaan ole yhteismitallisia, vaan yrityksiä, joilta näitä saatavia voidaan periä, on hyvin erikokoisia. Suuri yritys on aivan eri asemassa tällaista perintäyhtiötä vastaan kuin pieni henkilöyritys. Jos pienelle henkilöyrityksille heittää vaatimuksen ja todistustaakka sen vaatimuksen perusteettomuuden todistamisesta on käytännössä tällä yrittäjällä itsellään, niin kyllä se johtaa näiden yritysten kaatumiseen ja suorastaan lainsuojattomaan tilanteeseen tämän pienyrittäjän kannalta, jolla ei ole resursseja lähteä oikeustaisteluihin näissä asioissa.  

Ylipäänsä velkojen perinnässä ja korkojen ja kulujen perimisessä pitäisi oikeusvaltiossa pitää periaatteena, että vain toteutuneet, todennettavissa olevat kulut sekä kohtuulliset viivästyskorot peritään, ei harjoiteta mitään laillistettua koronkiskontaa ja mielivaltaista riistämistä. Kannustankin hallitusta tämän kohtuullisuusperiaatteen noudattamiseen sekä yritys‑ että yksityissaatavissa jatkossakin. Kohtuuttomuudet on karsittava pois lainsäädännössä, elleivät ne muuten poistu. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Autto. 

17.10 
Heikki Autto kok :

Arvoisa puhemies! Tiedämme, että yrittäjyys kantaa Suomea ja hallitusta. Ei ehkä kovin usein ehkä aiheestakaan olla kiitelty yrittäjyyden edistämisestä, mutta nyt on ihan reilusti syytä kiittää ministeri Henrikssonia ja hallitusta, että nyt hallitus on tässä yrittäjän asialla. On selvää, että Suomen kaltaisessa toimivassa taloudessa ja sopimusyhteiskunnassa sitoumuksista tulee pitää kiinni ja velat maksaa, mutta se velkojen perintä pitää olla kohtuullista. Tässä nyt hallitus vie lainsäädäntöä oikeaan suuntaan, ja hallitus tällä toimenpiteellä todella auttaa niitä yrittäjiä, niitä talouden toimijoita, jotka haluavat veloistaan suoriutua ja haluavat toimintaa jatkaa ja tuoda sitä kautta lisäarvoa koko yhteiskunnalle, joten tämä hallituksen esitys on ilman muuta kannatettava, ja kiitos siitä ministeri Henrikssonille. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä. 

17.12 
Minna Reijonen ps :

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että näitä asioita nyt käydään läpi, ja erittäin hyvä, että tähän lakiin on tulossa tällä tavalla esitystä ja kohtuullistetaan tätä velan perintää. Yritykset ovat meille älyttömän tärkeitä Suomessa. Ilman yrityksiä ei koko Suomikaan kyllä pyöri, eli sen takia on hyvä, että kohtuullistetaan tätä velan perintää. Tuolla talousvaliokunnassa ovat useasti nousseet esille yleensäkin nämä velkojen perinnät ja nämä korot ja tämmöiset kulutusluotot ja kaikki tämmöiset vastaavat, ja jos ajatellaan, että se korko on ollut korkea esimerkiksi siinä lainassa tai velassa ja sitten yritetään kohtuullistaa sitä korkoa, niin sitten nämä perintäkulut ja muut kulut nousevat isoiksi. Tosi hyvä yritysten puolelta, että tämmöistä asiaa viedään eteenpäin. Siitä täytyy olla kiitollinen.  

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.  

17.12 
Hilkka Kemppi kesk :

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on erinomainen. Sen myötä kuluttajasaatavien perintäkuluille säädetään enimmäismäärärahat ja sitä myötä puututaan myöskin ylivelkaantumisen ilmiöön erityisesti yritysten osalta. Pitkittyneen koronatilanteen myötä riskinä on suomalaisten jo aiemmin hankalan velkaantumisen syveneminen, ja ajattelen, että erityisesti tässä tilanteessa tämä koskee myös yrityksiä. 

Tietenkin tämän esityksen kohdalta, joka on erittäin tervetullut ja jo hallitusohjelmassa linjattu, kyse on myös valvonnan ja oikeuden toteutumisesta tilanteiden ratkaisemiseksi. Ajattelen, että kun Etelä-Suomen aluehallintovirastolle on annettu tehtävä valvoa valtakunnallisesti, että perijät noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa, niin on tärkeää myös, että esimerkiksi aluehallintoviraston resurssit tähän ovat riittävät. Toisaalta perintäkuluja tai vahingonkorvauksia koskevat erimielisyydet ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa riita-asioina, ja me tiedämme, että jokainen näistä istunnoista vaatii myös resursseja. Myös näiden resurssien, oikeuslaitoksen resurssien, turvaaminen tämän hallituksen esityksen toteutumiseksi on oleellista. 

Ehkä kolmantena asiana haluan nostaa esiin tämän kirjepostiasian. Eli tässä on nyt tarkoitus myös siirtyä digitaalisempaan malliin, joka tietenkin varmasti nopeuttaa myös näitä käsittelyaikoja ja auttaa viestien perille pääsemistä mutta toisaalta saattaa myös aiheuttaa tilanteita, että nämä viestit eivät kulkeudu oikeille henkilöille riittävän nopeasti tai siinä on hämminkiä. Tämän osalta tulee kyllä olla erityisen tarkka, että myös nämä viestit menevät perille. — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.  

17.14 
Kimmo Kiljunen sd :

Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa kuulla, että käytännössä koko eduskunta laidasta laitaan on valmis tukemaan tätä hallituksen esitystä siitä, että nämä perintätoimet saadaan jollain tavalla järjestykseen ja kuriin ja autetaan myöskin ylivelkaantuneita ihmisiä. 

Meillähän on muitakin esimerkkejä siitä, että perintätoiminta on jollain tavalla hallitsematonta. Otan toisen esimerkin, joka liittyy yksityiseen pysäköinninvalvontaan, jossa usein tämä firma, joka suorittaa valvontaa, omistaa samanaikaisesti sen perintätoimiston, joka kuormittaa sitten kansalaisia kirjeillä jatkuvasti. Tästähän on 122 kansanedustajaa tehnyt lakialoitteen, pysäköinninvalvonnan lainsäädännön kehittämisestä, ja lakivaliokunta on sen käsitellyt ja 18. päivä marraskuuta viime vuonna pyytänyt oikeusministeriöltä nyt kannanmuodostusta tai esitystä siitä, että tämä pysäköinninvalvonta saataisiin lailliseen järjestykseen Suomessa. Mikä on tämän aloitteen tilanne, lakivaliokunnan esityksen tilanne oikeusministeriössä tällä hetkellä? 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.  

17.15 
Minna Reijonen ps :

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Haluan samalla nostaa esille, kun on tästä perinnästä puhetta, myös tämmöiset sote-puolen laskut. Nykyaikana on todella ihmeellistä — olen itsekin törmännyt läheisten ja tuttavien kautta tämmöiseen asiaan — että kun tulee vaikka sairaalasta lasku jostakin, on ollut palveluasumisessa tai on ollut sairaalassa tai muuta ja lasku tulee kotiin ja se asiakas, jolleka se lasku tulee, ei välttämättä ole siellä kotona, hän on voinut joutua johonkin toiseen yksikköön, niin mitenkä sitten käykään? Se lasku ehtii erääntyä, sinne kerkiää tulla karhukirje, joutuu maksamaan näitä karhulaskuja ja muita, ja sitten ei kulje se tieto, että asiakas ei välttämättä olekaan kotona, ei ole tavoitettavissa, ja on aivan kohtuutonta, että tämmöisiä menee sitten jopa ulosottoon. Ja sitten kun asiakas rupeaa selvittämään tätä, hätäpäissään maksaa ne toiseen kertaan, kun on tullut karhukirjeitä — kukaan ei oikein saa selvää, onko niitä laskuja maksettu vai ei, ja sitten maksaa toiseen kertaan — niin se rahan takaisin saaminenpa ei olekaan enää yksinkertaista. Se on ihan ihmeellistä, että ihmisellä pitää olla pankkitunnukset, että voisi vähän edullisemmin saada sen liikaa maksamansa rahan takaisin, ja siltikin se perintäfirma ottaa ison lohkaisun siitä rahasta itselleen.  

Jotenkin tuntuu tämän soten aikana, että tähänhän pitää kyllä kiinnittää huomiota, että siellä kuntien ja kunnallisten juttujen takana on myös kaikenlaisia perintäfirmoja. Tämä on oikeasti ongelma, että tulee tavallaan ihan turhia maksuhäiriömerkintöjä tämmöisellä menettelyllä. Tähän on kyllä kiinnitettävä huomiota, että se tieto kulkee, jos potilas on jossain muualla sairaalassa, se tieto kulkee sinne laskuttajallekin, että nyt ei laiteta kotiin sitä laskua tai voida kerryttää sitä laskua ja laittaa vasta sitten, kun hän tulee kotiin. Eihän mitään järkeä ole laskua laittaa eri osoitteeseen kuin missä se asiakas kuitenkin on. Toivon, että tämä otetaan käsittelyyn noissa velka-asioissa. — Kiitos.  

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.  

17.17 
Johannes Koskinen sd :

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen kiinnitti tärkeään asiaan huomiota: valtaosa kunnista ja kuntayhtymistä on siirtänyt perintätoimistoille perittäväksi sellaiset saatavat, jotka ovat jopa suoraan ulosottokelpoisia. Ja kun toistakymmentä vuotta sitten uudistettiin ulosottolainsäädäntöä ja sitten varsinkin se ulosoton sähköinen järjestelmä, niin silloin oli tavoitteena, että tämmöiset isompia perintätoimia harjoittavat organisaatiot pystyvät suoraan siirtämään sen perittäväksi ulosottovirastoon ilman, että siihen tulisi väliin laskuttajaa, näitä perintäyhtiöitä. 

Eikö nyt olisi aika vaikkapa Kuntaliiton kanssa ministeriön tehdä kunnon projekti, että nämä institutionaaliset perijät siirtyisivät tähän suoraulosottoon, kun siihen on kaikki tekniset edellytykset olemassa? Sehän käy niin, että kuntayhtymät säästääkseen vähän omia toimistokulujaan siirtävät näille perinnän kohteena oleville henkilöille, yleensä suht varattomille henkilöille, paljon isomman lisäkustannuksen kuin mitä se kuntayhtymä tai kunta saa hyötyä siitä, että se siirtää henkilön perintäfirmojen kärkkääseen rahastamiseen. 

Tässä on yhteiskunnallisesti kasvava ongelma, joka pitää lähiaikoina saada ratkaistuksi. Ja tosiaan se säästö, mitä juuri nämä julkiset perijät saavat siirtäessään sen sitten yksityisille, on näennäistä, ja paljon kalliimmaksi tulee lopputulema sille perinnän kohteena olevalle varattomalle henkilölle. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Ministeri Henriksson, 3 minuuttia paikalta. 

17.19 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson :

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustajille laidasta laitaan siitä suuresta tuesta, minkä tämä hallituksen esitys on tässä salissa tänään saanut. Olen iloinen siitä, että tämä asia nyt menee eteenpäin, ja tämä on erittäin yritysystävällinen esitys, ja tämä hallitus haluaa tehdä yritysystävällistä politiikkaa. 

On muistettava se, että nämä ehdotetut perintäkulut ovat enimmäismääriä, eivät vakiomääriä elikkä ei myöskään tarvitse periä näin paljon vaan saa myös periä vähemmän. Perintäkulujen tulee jatkossakin kaikissa tilanteissa olla myös kohtuullisia ennen kaikkea suhteessa saatavan pääomaan, elikkä tämä kohtuullisuusajattelu on hyvin esillä tässä esityksessä. 

Velkaongelmien vähentäminen yleisesti on tärkeätä, ja sen takia hallitus on panostanut erittäin paljon siihen, että tehdään sellaisia toimenpiteitä, joilla autetaan ihmisiä Suomessa uuteen alkuun. Viime viikolla meillä oli tässä salissa keskusteltavana velkajärjestelylain esitys, jossa mahdollistetaan yrittäjän pääsy velkajärjestelyyn aivan uudenlaisella tavalla ja jossa muutenkin uudistetaan velkajärjestelylakia. Meillä on paljon muitakin esityksiä. Muutaman viikon kuluttua tänne tulee esitys positiivisesta luottorekisteristä. Eduskunnassa on jo maksuhäiriömerkintöjen lyhentämistä koskeva esitys. 

Tähän edustaja Reijosen esiin nostamaan ongelmaan siitä, että saattaa olla, että ihminen on saanut laskun, joka on mennyt väärään osoitteeseen, ja tavallaan sitten on voinut tapahtua niin, että se on mennyt jopa ulosmittaukseen: todella, se on erittäin ikävä tilanne. Tästä syystä olisi syytä, että nämä hyvinvointialueet myös pitävät huolta siitä, että on oikeat osoitteet rekistereissä. Tässäkin tämä esitys voi ehkä tuoda helpotusta niitten ihmisten osalta, jotka katsovat, että heille saa lähettää laskun sähköisesti, jolloin se voi tulla sähköpostiin. Mutta totta kai pitää myös paperilla voida saada lasku, jos näin haluaa, ja silloin sen pitää mennä oikeaan osoitteeseen. Tässä se, että maksuhäiriömerkintälainsäädäntö nyt muutetaan, on äärimmäisen tärkeätä, koska se tarkoittaa myös sitä, että kun sen laskun on maksanut, niin 30 päivää sen jälkeen maksuhäiriömerkintä pyyhitään rekisteristä pois. Tänään on aivan eri tilanne, kun se voi olla siinä jopa kolme vuotta. Elikkä kaiken kaikkiaan kiitoksia tästä palautteesta. 

Ja mitä tulee, edustaja Kiljunen, tähän yksityiseen pysäköintivalvontaan, niin se ei ole nyt tällä hetkellä asia, joka on ministeriössä agendalla. Se ei ole hallitusohjelmahanke, [Puhemies koputtaa] ja se on juridisesti erittäin monimutkainen. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Reijonen, olkaa hyvä. 

17.22 
Minna Reijonen ps :

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille vastauksesta. Kysyn sen verran vielä, olisiko mahdollista, että valtio oikeasti ohjeistaisi nyt niitä sote-alueita tässä alkuvaiheessa, kun ollaan tekemässä tätä joka puolella vähän erilaisilla ohjeilla. Olisiko mahdollista, että nyt annettaisiin semmoinen paimenkirje, että tämä laskutusasia pitää hoitaa sillä tavalla, että ei tule niitä laskuja sitten kotiin, jos asiakas on siellä sairaalahoidossa tai muualla? Olisiko tämmöinen mahdollista, että laitettaisiin jo ihan täältä valtiolta paimenkirje menemään? — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitos. — Haluaako ministeri vastata? 

17.23 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tämä on tietysti asia, mitä sosiaali- ja terveysministeriön pitää miettiä, miten he ohjeistavat uusia hyvinvointialueita. Mielestäni myös ne uudet valtuutetut omilla hyvinvointialueillaan voivat nostaa tämän kysymyksen esille ja siellä omalla hyvinvointialueellaan tehdä näitä linjauksia ja päätöksiä. Totta kai se on oikeudenmukaisuuskysymys, että voidaan saada lasku oikeaan osoitteeseen, ja sen pitäisi olla jokaisen suomalaisen oikeus, että on oikea osoite myös siellä hyvinvointialueitten tulevissa rekistereissä. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Ja vielä edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä. 

17.23 
Kimmo Kiljunen sd :

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta, joka koski tätä pysäköinninvalvonnan tilaa, yksityisen pysäköinninvalvonnan tilaa. Totta, tämä aloite ei ole ollut hallitusohjelmassa mukana, että saataisiin jonkinlainen pelisääntö tähän yksityiseen pysäköinninvalvontaan, jossa kansalaiset kokevat kyllä oikeusturvansa erittäin vahvasti heikentyneen. Mutta 122 kansanedustajaa on pyytänyt tässä lakialoitteessa asiaan selkeyttä, ja myöskin lakivaliokunta kuultuaan oikeusministeriön kantaa ja todettuaan, että asia on monimutkainen, on pyytänyt, että oikeusministeriö tarttuu tähän asiaan. Eduskunnan tahto on tässä selkeä, lakivaliokunnan tahto on selkeä, ja vaikka sitä ei ole hallitusohjelmaan kirjattu, niin toivoisin, että ministeriössä mietittäisiin sitä tahtotilaa, mikä koko yhteiskunnassa ja meilläkin tässä asiassa on. 

Ja haluaisin muistuttaa, että muun muassa Britanniassa ollaan nyt juuri korjaamassa lainsäädäntöteitse tämä vastaava ongelma, mikä siellä on yksityisessä pysäköinninvalvonnassa. Tämä on myöskin eurooppalainen ongelma. Kyllähän meidän täytyy täällä Suomessa saattaa tämä asia, joka on julkista vallankäyttöä — pysäköintivirhemaksujen antaminen — lailliselle pohjalle, niin että se ei ole vain oikeustulkinnan varassa. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till lagutskottet, som ekonomiutskottet ska lämna utlåtande till.