Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on laatinut tästä mietinnön, jonka esittelen tässä lyhyesti.
Kysymys on siis siitä, että pandemian aikana kysynnän supistuminen heikentää taloudellista toimintaa. Sekä kysynnän että tarjonnan supistuminen heikentää taloudellista toimintaa. Yritykset joutuvat irtisanomaan ja lomauttamaan henkilöstöään. Silloin monen kotitalouden rahoitusasema heikkenee, ja kun rahoitusasema heikkenee samanaikaisesti, jos erilaiset luotontarjoajat heikentävät kuluttajaluototuksen ehtoja, niin ihmiset joutuvat turvautumaan korkeakorkoisempiin ja hankalampiin rahoituskeinoihin itsensä kannalta. Tämän voidaan ennakoida heijastuvan korkeakorkoisten ja tilapäisiksi tarkoitettujen rahoituslähteiden käyttöön. Näissähän tyypillisesti on korkea korkotaso, koska näihin ei useinkaan liity minkäänlaista vakuutta. Hallituksen esityksen tavoitteena onkin vähentää tällaisiin korkeakorkoisiin kuluttajaluottoihin liittyviä velkaantumisongelmia.
Tämän esityksen keskeinen pihvi on siinä, että muille kuin hyödykesidonnaisille — eli eritoten luottokorttiostoihin liittyville luotoille — kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluville luotoille asetettaisiin tilapäinen 10 prosentin korkokatto. Tämä on siis korkosäännöstelyä ja hyvin voimakasta sellaista, kun aikaisempi korkokatto vakuudettomassa luotonannossa on ollut 20 prosentissa.
Tähän liittyy myös se, että esityksessä ehdotetaan näiden kaikkien kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvien luottojen suoramarkkinoinnin sekä luotonvälittäjien omia palveluja koskevan suoramarkkinoinnin tilapäistä kieltämistä. Eli tässä puututaan voimakkaasti sopimusvapauteen.
Talousvaliokunta on pohdiskellut tätä suuntaan jos toiseenkin, yleisesti todennut, että vakuudeton, lyhytaikaiseksi tarkoitettu ja korkeakorkoinen luotonanto on osoittautunut varsin haasteelliseksi sääntelyn kohteeksi. Rahoitusmarkkinoiden joustavuuden säilyttämiseksi ja pääomamarkkinoiden kansainvälisen luonteen vuoksi on ollut perusteltua, että korkeakorkoinenkin luototus on mahdollista silloin, kun asianmukaiset maksukykyselvitykset on tehty. Nyt kuitenkin tässä poikkeustilanteessa, jossa pelätään näiden vakuudettomien luottojen kysynnän lisääntyvän merkittävästi poikkeustilan vuoksi, valiokunta on katsonut, että tällainen kuluttajaa suojaava sääntely tilapäisenä on perusteltua.
Valiokunta on joutunut arvioimaan tätä monelta kantilta. Tämähän liittyy myös EU-tasoiseen sääntelyyn, koska Euroopan unionissa lähdetään sopimusvapaudesta ja vapaasta markkinataloudesta, mutta talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetulle sääntelylle ei ole EU-oikeudellista estettä. Samaten on jouduttu tätä puntaroimaan perustuslain kannalta, mutta myös perustuslakivaliokunnan mukaan lainsäätäjällä on laajaa harkintavaltaa tällaisessa säätelyssä, ja näin muodoin talousvaliokunta toteaa: ”Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan nyt ehdotetulle sääntelylle on hyväksyttävät ja yhteiskunnallisesti painavat perusteet.”
Kuitenkin tässä keskustelussa ja asiantuntijakuulemisessa tuli esille paljon mahdollisia epäkohtia ja ongelmia, eikä myöskään voitu olla aivan varmoja siitä, mitkä tällaisen säätelyn vaikutukset ovat rahoitusmarkkinoilla ja kuluttajan asemaan, ja sen takia talousvaliokunta on liittänyt tähän joukon vaatimuksia valtiovallalle: ”Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että tämän lainsäädännön vaikutuksia seurataan jo sen sinänsä lyhyen voimassaolon aikana ja että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädännön muutoksia tarvittaessa nopeallakin aikataululla.” Tämän säätelyn on siis määrä olla voimassa kuluvan vuoden loppuun.
Tässä oli tämän mietinnön keskeinen sisältö. Valiokunta vetoaa myös siihen ja toteaa, että koska on olemassa mahdollisuus, että korkosääntely sen sijaan, että se alentaisi toteutuvien luottosopimusten korkoa, voi myös johtaa siihen, että jotkin tai monet kotitaloudet jäävät tilapäisissä rahoitusvaikeuksissa ilman minkäänlaista rahoitusta ja joutuvat sen vuoksi vaikeuksiin, niin heikommassa asemassa oleville kuluttajille tulee olla tarjolla muita kestävällä pohjalla olevia keinoja, erityisesti sosiaalista luototusta ja talous‑ ja velkaneuvontaa, jota kunnissa tehdään. Samaten on kiinnitettävä huomiota Takuusäätiön valmiuksiin tarjota ylivelkaantuneille tarjottavia palveluja. Tällaisia ovat muun muassa myönnettävät pienlainat sekä takaukset velkojen yhdistämislainoille. Samaten talousvaliokunta kiirehtii maksuhäiriörekisteriä koskevaan lainsäädäntöön muutosta, jotta viive merkinnän perusteena olevan maksun suorittamisen ja rekisterimerkinnän poistamisen välillä lyhenisi nykyisestä. Samaten korostetaan positiivisen luottorekisterin olevan tässä tilanteen parantamisessa yksi keskeinen elementti, samaten kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksien vahvistaminen, joka on tällä hetkellä valiokunnan käsittelyssä.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan päätösehdotus on siis, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen. Samalla eduskunta hylkää samankaltaisen toimenpidealoitteen. Ja sitten tässä on viisi lausumaa, valiokunnan lausumaehdotukset.
Ensimmäinen: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tekee talousvaliokunnalle selvityksen voimassa olevien lausumien mukaisten toimien edistymisestä vuoden 2020 syysistuntokauden loppuun mennessä.
Sitten toisena: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto kerää pikaisesti kuluttajaluotoista ja ylivelkaantumisesta kattavan tietopohjan, jonka perusteella voidaan analysoida ylivelkaantumisen syitä, korkosääntelyn vaikutuksia ja tunnistaa tarkoituksenmukaisia lainsäädäntötoimia.
Kolmantena: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee kokonaisvaltaisen ratkaisuesityksen korkeiden kuluttajaluottojen hillitsemiseksi, sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamiseksi, talous‑ ja velkaneuvonnan lisäämiseksi ja tuo selvityksen tästäkin eduskuntaan 2020 syysistuntokauden loppuun mennessä.
Neljäntenä edellytetään, että valtioneuvosto kiirehtii maksuhäiriörekisteriä koskevaa lainsäädäntöä.
Ja niin ikään viidentenä: Valtioneuvosto valmistelee kuluttajaluottoja koskevan mainonnan ja suoramarkkinoinnin hillitsemisestä pysyvää lainsäädäntöä.
Eli tässä on mietinnön keskeinen sisältö.
Arvoisa puhemies! Tämä ei kuitenkaan ollut yksimielinen. Tähän liittyy kaksi vastalausetta, ja toivon voivani vielä tässä tämän istunnon kuluessa esitellä toisen niistä. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Kiitokset, talousvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vartiainen, mietinnön esittelystä. — Sitten keskusteluun.