Arvoisa puhemies! Kuten ministeri tuossa juuri äsken totesi, Euroopan unioni sääti kesällä 2016 veronkiertodirektiivin, ja nyt reilu kaksi vuotta myöhemmin saamme ensimmäiset kansallisen toimeenpanon lakiesitykset eli esityksen korkovähennysrajoituksen muutoksista. Tästäkin esityksestä tämän kaiken odottelun jälkeen puuttuu hyvin tärkeä osio eli juuri se, miten kohdellaan julkisten infrastruktuurihankkeiden vähennysoikeutta, ja ennen kaikkea, kuinka kohdellaan suurten voimalaitosten rahoittamiseksi perustettuja Mankala-yhtiöitä eli omakustannusperiaatteisia julkisinvestointien yhteenliittymiä. Nämä kohtalonkysymykset on syytä jokaisen edustajan nyt sisäistää ja toivoa, että hallitus saa vielä kaudellansa puolustettua näitä kansallisesti tärkeitä tulevaisuusinvestointeja.
Mutta keskitytään nyt siihen, mitä esityksessä on — tai mitä siihen pikemminkin on jäänyt elinkeinoelämän eturyhmien ankaran painostuksen jäljiltä. Nimittäin aikaisempi lakiluonnos on vesittynyt monelta osin, ja se näkyy yksin jo veron tuottoarviossa. Lakiluonnoksessa yhteenlaskettu verotuoton lisäys oli reilu 100 miljoonaa euroa, tässä esityksessä enää alle 20 miljoonasta alle 50 miljoonaan euroon, siis maksettavaksi kuuluvaa veroa.
Suomessahan säädettiin ensimmäistä kertaa korkovähennysrajoituksesta vuodesta 2014 alkaen, jolloin valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toi eduskuntaan esityksen, jolla saatiin suitsittua sisäisten konsernilainojen kikkailua ja samalla yksin Suomessa kymmeniin miljooniin ulottuvaa verovälttelyä. Erityisesti terveyspalveluyhtiöt Mehiläinen ja Attendo olivat herättäneet suurta suuttumusta näillä järjestelyillään, jotka näillä korkovähennysrajoituksilla saatiin loppumaan. Nykyään kumpikin yritys on näiltä osin aivan hyväksyttävällä pohjalla.
Mutta parannettavaa lakiin toki jäi, kuten silloisen oppositiopuolueen johtaja, keskustan johtaja, Juha Sipilä huomautti. Hänhän vaati veronkiertoa kiellettäväksi ja veroparatiiseja suljettavaksi, ja olipa jopa niin, että silloinen oppositiojohtaja Sipilä rahoitti koko varjobudjettinsa vain harmaan talouden tuloilla, joita oli kertyvinään 600 miljoonaa euroa. On sanottava, että nykyinen oppositio ei ole lähellekään tällaisia tuottoja harmaan talouden sinänsä tärkeistä ohjelmista toivonut, mutta oli toki sitä suurempi yllätys, että Sipilältä ja hallituskumppaneilta loppui täysin into veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun suitsimiseen. Nopeasti todettuna harmaan talouden määrärahat ensin leikattiin mutta julkisesta paineesta palautettiin, ja sitten oli koko hallintarekisterifarssi, johon on käytetty koko tämä eduskuntakausi, eikä vieläkään niitä viimeisimpiä siihen paikkaukseksi liimattuja lakeja ole saatu eduskuntaan. Näyttää siltä, että omistusten läpinäkyvyyttä edes hiukan parantavat esitykset jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi.
Ja nyt sitten, ikävä kyllä, tämä vesitetty lakiesitys täydentää tämän kehityksen. Keskityn nyt tässä vain tähän kaikkein olennaisimpaan vesitykseen, joka on juuri tämä tasevapautushuojennus, joka heikentää ja joka jo tässä nykyisessäkin esityksessä sivuilla 39—41 todetusti vesittää koko korkorajoitussäännöksen vaikutusta huomattavasti.
Vuonna 2015 noin kolmasosa muutoin vähennyskelvottomasta korkomenosta palautettiin hakemuksesta tasevapautuksen nojalla. Ja mistä tässä on kysymys? Noin 6—8 prosenttia jää siis saavuttamatta sitä vähennyskelvotonta eli verotettavaa tuloa. Se johtuu siitä, että ennen kaikkea silloin, kun joku ulkomainen rahasto ottaa haltuunsa suomalaisen yhtiön ja sillä itsellään on mahtava velkavipu, jolla se toimii, niin kun verrataan sitä tytäryhtiön sisäistä velkavipua emon velkakäytäntöihin, niin näyttää siltä, että ne ovat samanlaisia yhtiötä, vaikka tosiasiassa tässä on korkokikkailusta kysymys. Silloin ei ole mitään perusteita sille, että tämä tasevapautus — joka lakiluonnoksessa oli jo poistettu juuri siitä syystä, että se heikentää korkovähennysrajoitusten vaikutusta — tuotiin takaisin nyt tähän hallituksen esitykseen. Ja jostain syystä Ruotsi on kuitenkin todennut, että he pärjäävät ilman tällaista tasekikkailua.
Palaan tähän aiheeseen vielä seuraavassa puheenvuorossa tarkemmin, mutta sitä ennen pyydän ministeri Orpoa yksityiskohtaisesti perustelemaan, mistä tämä muutos johtuu.