Herra puhemies! Minä sitä vastoin aion puhua juuri tässä kohtaa nyt kiinteistöveroasiasta, kun se tähän kohtaan liittyy — kaikki edellä olleet puheenvuorot menivät vähän kuin tuuleen. Nyt puhutaan sitten kiinteistöveron alaraja-asiasta, joka perustuu mietintöön, jonka valtiovarainvaliokunta hyväksyi.
Herra puhemies! Tähän alkuun ehkä paljastus: SDP on monesti kertonut, mistä on tämä muutos sitten lähtenyt tähän hallituksen esitykseen täällä eduskunnassa, ja tästä sitä sulkaa varmaan monet hakevat hattuunsa.
Osaltani haluan lukea yhden kirjeen, jonka olen saanut 6.9. sähköpostitse tänä vuonna, ja tämän lähettäjänkin voin tässä sanoa: hän on Seppo Kaipainen Kuopion Nilsiästä. Hän kertoo näin: "Maanantaina oli taas kiinteistöveron ensimmäisen erän maksu. Se näkyy vain vuosi vuodelta kasvavan. Kuitenkin täällä maaseudulla kiinteistöjen arvo on jatkanut jo pitkään laskuaan. Kiinteistövero luotiin aikanaan korvaamaan katumaksua, joka koski vain taajamien asukkaita. Sitten se ulotettiin koskemaan myös haja-alueiden kiinteistöjä. Meillä täällä haja-alueella ei ole katuvaloja, ja kun nyt nuo tietkin ovat olleet jo jonkin aikaa ala-arvoisesti hoidettuja, niin katson, että maaseudun asukkaiden kiinteistöveroa on alennettava tai poistettava se kokonaan. Eihän se ole oikein, että joku pieneläkeläinen joutuu maksamaan kiinteistöveroa pienestä eläkkeestään ja joutuu valitsemaan tarpeellisten, jokapäiväisten elämiseen tarkoitettujen tarvikkeiden hankinnan ja kiinteistöveron maksun väliltä." Ja allekirjoituksena Seppo Kaipainen. — Minä ainakin kiitän häntä tästä kansalaispalautteesta, joka tuli minulle, ja osaltani otin sen myös keskustan valtiovarainvaliokuntaryhmän kanssa keskustelussa esille, ja siitä lähti tämä keskustelu myös sitten kiinteistöveron korotusten tarpeellisuudesta. Tätä keskustelua toki on käyty jokaisen veronkorotuksen yhteydessä, eikä se pääty varmasti tähänkään ratkaisuun, mutta ainakin osaltani voin sanoa, että tällä oli oma merkityksensä. Ja tässä mielessä haluan myös kiinteistöveron osalta todeta, että kansalaispalautteellakin voi olla vaikutusta.
Se, että tämä pystyttiin sitten ratkaisuna toteuttamaan, perustui juuri siihen näkökulmaan, että Sipilän hallituksen talouspolitiikka on omalta osaltaan ollut vauhdittamassa meidän talouskasvua, ja näin ollen on pystytty tekemään ratkaisuja niin, että ei tarvitse mennä tämänkaltaisiin kiinteistöveron lisäkorotuksiin.
Herra puhemies! Valtiovarainvaliokuntahan totesi sen, että kiinteistöveron alarajojen korotusesityksistä luovutaan ja samalla nykyiset alarajat säilytetään entisellään. Tämä on hyvä ratkaisu, joka toteutettiin täällä eduskunnassa, ja mielestäni se osoittaa myös parlamentarismia. Totta kai tässä toteutettiin myös hallituspuolueiden ja hallitusryhmien sisäistä ja välistä sekä hallituksen ja eduskunnan välistä normaalia keskustelua ja pelisääntöjä, ja näin ollen haettiin yksituumaisuus tälle ratkaisulle, jonka osaltaan hallitus myös sitten siunasi.
Herra puhemies! On erinomaisen tärkeää, että näyttää olevan niin, että kaikki eduskuntaryhmät ovat samaa mieltä kuin valtiovarainvaliokunta siitä, että nykyistä systemaattisempaa vaikutusten arviointia on tehtävä, nimenomaan arvostamisjärjestelmän osalta. Tuo uudistushanke, joka on parhaillaan työn alla, on tarkoitus saattaa voimaan niin, että sitä noudatetaan ja sovelletaan jo vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Tällä hetkellähän rakennusten arvottamisessa ei oteta huomioon alueellisia eroja vaan rakennusten arvostaminen tapahtuu samojen arvojen mukaan koko maassa. Tässäkin suhteessa tuo lukemani kansalaispalaute osuu kyllä aivan oikeaan, koska on olemassa sellaisia kiinteistöjä eri puolilla maata, joidenka arvo on ihan jotain muuta, ja niiden tuottoa voidaan sitten arvioida eri lailla.
Kysymys on nimenomaan siitä, kuinka tästä järjestelmästä saadaan oikeudenmukaisempi ja hyväksyttävämpi myös kansalaisten keskuudessa. Siinä suhteessa erityisesti valtiovarainvaliokunnan työskentely on hyvä tämän käsittelyn pohjaksi.