Puhemies! Ymmärsin, että oikeastaan tämä kokonaisuus käsiteltiin jo edellisen yhteydessä, en ollut vain huomannut peruuttaa puheenvuoroani tässä yhteydessä.  

Herra puhemies! Minä sitä vastoin aion puhua juuri tässä kohtaa nyt kiinteistöveroasiasta, kun se tähän kohtaan liittyy — kaikki edellä olleet puheenvuorot menivät vähän kuin tuuleen. Nyt puhutaan sitten kiinteistöveron alaraja-asiasta, joka perustuu mietintöön, jonka valtiovarainvaliokunta hyväksyi. 

Herra puhemies! Tähän alkuun ehkä paljastus: SDP on monesti kertonut, mistä on tämä muutos sitten lähtenyt tähän hallituksen esitykseen täällä eduskunnassa, ja tästä sitä sulkaa varmaan monet hakevat hattuunsa. 

Osaltani haluan lukea yhden kirjeen, jonka olen saanut 6.9. sähköpostitse tänä vuonna, ja tämän lähettäjänkin voin tässä sanoa: hän on Seppo Kaipainen Kuopion Nilsiästä. Hän kertoo näin: "Maanantaina oli taas kiinteistöveron ensimmäisen erän maksu. Se näkyy vain vuosi vuodelta kasvavan. Kuitenkin täällä maaseudulla kiinteistöjen arvo on jatkanut jo pitkään laskuaan. Kiinteistövero luotiin aikanaan korvaamaan katumaksua, joka koski vain taajamien asukkaita. Sitten se ulotettiin koskemaan myös haja-alueiden kiinteistöjä. Meillä täällä haja-alueella ei ole katuvaloja, ja kun nyt nuo tietkin ovat olleet jo jonkin aikaa ala-arvoisesti hoidettuja, niin katson, että maaseudun asukkaiden kiinteistöveroa on alennettava tai poistettava se kokonaan. Eihän se ole oikein, että joku pieneläkeläinen joutuu maksamaan kiinteistöveroa pienestä eläkkeestään ja joutuu valitsemaan tarpeellisten, jokapäiväisten elämiseen tarkoitettujen tarvikkeiden hankinnan ja kiinteistöveron maksun väliltä." Ja allekirjoituksena Seppo Kaipainen. — Minä ainakin kiitän häntä tästä kansalaispalautteesta, joka tuli minulle, ja osaltani otin sen myös keskustan valtiovarainvaliokuntaryhmän kanssa keskustelussa esille, ja siitä lähti tämä keskustelu myös sitten kiinteistöveron korotusten tarpeellisuudesta. Tätä keskustelua toki on käyty jokaisen veronkorotuksen yhteydessä, eikä se pääty varmasti tähänkään ratkaisuun, mutta ainakin osaltani voin sanoa, että tällä oli oma merkityksensä. Ja tässä mielessä haluan myös kiinteistöveron osalta todeta, että kansalaispalautteellakin voi olla vaikutusta. 

Se, että tämä pystyttiin sitten ratkaisuna toteuttamaan, perustui juuri siihen näkökulmaan, että Sipilän hallituksen talouspolitiikka on omalta osaltaan ollut vauhdittamassa meidän talouskasvua, ja näin ollen on pystytty tekemään ratkaisuja niin, että ei tarvitse mennä tämänkaltaisiin kiinteistöveron lisäkorotuksiin. 

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokuntahan totesi sen, että kiinteistöveron alarajojen korotusesityksistä luovutaan ja samalla nykyiset alarajat säilytetään entisellään. Tämä on hyvä ratkaisu, joka toteutettiin täällä eduskunnassa, ja mielestäni se osoittaa myös parlamentarismia. Totta kai tässä toteutettiin myös hallituspuolueiden ja hallitusryhmien sisäistä ja välistä sekä hallituksen ja eduskunnan välistä normaalia keskustelua ja pelisääntöjä, ja näin ollen haettiin yksituumaisuus tälle ratkaisulle, jonka osaltaan hallitus myös sitten siunasi. 

Herra puhemies! On erinomaisen tärkeää, että näyttää olevan niin, että kaikki eduskuntaryhmät ovat samaa mieltä kuin valtiovarainvaliokunta siitä, että nykyistä systemaattisempaa vaikutusten arviointia on tehtävä, nimenomaan arvostamisjärjestelmän osalta. Tuo uudistushanke, joka on parhaillaan työn alla, on tarkoitus saattaa voimaan niin, että sitä noudatetaan ja sovelletaan jo vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Tällä hetkellähän rakennusten arvottamisessa ei oteta huomioon alueellisia eroja vaan rakennusten arvostaminen tapahtuu samojen arvojen mukaan koko maassa. Tässäkin suhteessa tuo lukemani kansalaispalaute osuu kyllä aivan oikeaan, koska on olemassa sellaisia kiinteistöjä eri puolilla maata, joidenka arvo on ihan jotain muuta, ja niiden tuottoa voidaan sitten arvioida eri lailla.  

Kysymys on nimenomaan siitä, kuinka tästä järjestelmästä saadaan oikeudenmukaisempi ja hyväksyttävämpi myös kansalaisten keskuudessa. Siinä suhteessa erityisesti valtiovarainvaliokunnan työskentely on hyvä tämän käsittelyn pohjaksi. 

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan pyysin tämän puheenvuoron siksi, että jos pöytäkirjaa joskus luetaan tässä kohtaa ja vain ja ainoastaan tältä osin, niin haluan viitata siihen, että SDP:n näkemykset on kerrottu edellisessä asiakohdassa, joka koski varsinaisesti tuulivoiman kiinteistöveroa, mutta puhemiehistön päätöksellä nämä asiat yhdistettiin, ei suinkaan siten, että me puhujat olisimme välttämättä näitä asioita ehdoin tahdoin tai jostain syystä sekoittaneet keskenään. 

Totean osaltani, että myös minusta on hyvin arvokasta ja tärkeää, että kansalaispalaute otetaan huomioon. Se on aina tärkeää, että ihmiset ottavat yhteyttä ja kansalaisia kuunnellaan ja palautetta myös kuunnellaan. Eilen, kun kävimme tätä keskustelua jo vähän ennakoiden, täällä salissahan todettiin SDP:n taholta, että olimme jo melkein valmiit kiittämään keskustaa siitä, että tämä muutos alarajaan, sen pakkonostoon, tuli. Mutta sitten keskustakin täällä niin hyvin innokkaaseen sävyyn todisteli, että koska nämä verotuloarviot ovat nyt muuttuneet, niin sen vuoksi muutetaan tätä esitystä. Tietenkin se olisi ollut enemmän sellaista tietynlaisen omantunnon löytymistä, jos se olisi ollut tämä kansalaispalaute, minkä mielestäni edustaja Rossi hyvin nosti esiin. Arvostan sitä, että olette sitä osaltanne kuunnelleet. Eli myös siinä suhteessa iloitsen lopputuloksesta, että niin moni kansalainen on meihin kaikkiin varmasti yhteyttä tässä asiassa ottanut — ainakin itselleni on todella paljon sieltä Pirkanmaan ja Tampereen suunnastakin näitä kysymyksiä tullut ylipäätään verotuksesta ja sen rakenteesta ja sen oikeudenmukaisuudesta kaikkinensa — ja siksi on tietenkin hyvä aina nähdä, että näitä viestejä myös kuunnellaan. 

Arvoisa puhemies! Tosiaan tätä asiaa käsiteltiin jo edellisen pykälän osalta varsin laajasti. Tässä nyt ei ole hirveästi enää aiheellista palata näihin varsinaisiin aiheisiin, mutta ihan hyvä, että edustaja Rossi tosiaan toi esille, että kansalaispalautteellakin on toisinaan ainakin jonkin verran merkitystä meidän kansanedustajien ja hallituksenkin päätöksentekoon, vaikka sitä toisinaan vähätelläänkin sillä, että hallitus toimii hallitusohjelman mukaan. Mutta kyllä minä uskon, että me kaikki päättäjät, kun me oikein rehdisti asiaa pohdimme, voimme joskus havaita omassa toiminnassamme puutteita, varsinkin jos se meille ulkoapäin osoitetaan. Tämä päätös kiinteistöveron alarajojen nostosta, se esitys, oli alun perin hieman harkitsematon hallitukselta, mutta onneksi hallitus nyt kuitenkin perui päätöksen. Siitä varmasti kansalaiset sitten kiittävät. Siihen nyt en ota kantaa, kenen esitys oli lopulta se, joka valtiovarainvaliokunnan mietintöön päätyi, mutta pääasia, että ratkaisu oli oikea. Varmasti kaikilla, jotka tätä asiaa ovat julkisuudessa pitäneet esillä tai ovat ottaneet kansanedustajiin yhteyttä, on ollut oma vaikutuksensa. Kaikella tällä on ollut oma vaikutuksensa. Pääasia, että päätös on nyt kansalaisten kannalta oikea ja oikeudenmukainen.