Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Tänään käsittelyssä oleva alkoholilain muutosten kokonaisuus on herättänyt keskustelua myös tästä EU-sopivuudesta, ja siitä nyt muutamia näkemyksiä haluaisin tässä puheenvuorossa esittää:
Ensinnäkin, kuten talousvaliokunnan lausunnossa tuodaan esiin, alkoholimyyntiä voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa niinkin voimakkaasti kuin säätämällä se kokonaan tai tietyin osin monopolitoiminnaksi, kuten Suomessa on tehtykin. Rajoitusten tulee kuitenkin tällöin täyttää seuraavat neljä edellytystä, jotka ovat kumulatiivisia. Siten kaikkien on täytyttävä, jotta rajoitus olisi sallittu EU-oikeuden kannalta: Ensinnäkin rajoitukset johtuvat yleiseen etuun liittyvistä syistä, jotka nyt käsiteltävässä olevassa asiayhteydessä liittyvät ennen muuta kansanterveyteen. Kaksi: rajoitusten on oltava omiaan takaamaan niillä tavoiteltavan hyväksyttävän päämäärän, siten ollen kansanterveyden toteuttaminen. Kolme: rajoitukset eivät saa puuttua tavaroiden vapaan liikkuvuuden perusoikeuteen tai muihin EU-oikeuden turvaamiin oikeuksiin enempää kuin on tarpeen tämän hyväksyttävän päämäärän saavuttamiseksi. Ja sitten myöskin kohta neljä: rajoituksia on sovellettava ilman syrjintää.
No nyt kun pysähdytään tähän, niin olemmeko me nyt tekemässä sellaista lainsäädäntöä, joka kiistattomasti toteaa, että me olemme pystyneet nämä rajoitukset toteuttamaan tavoilla, jotka ovat EU-oikeuden kannalta yhteensopivia?
No ensinnäkin jo aikaisemmin, kun ministeriö notifioi hallituksen esityksen pohjaa, komissio katsoi vastauksessaan, ettei Suomen hallitus pystynyt selvityksessään osoittamaan konkreettista syy-yhteyttä toiminnan, jota Suomen viranomaiset yrittävät rajoittaa — eli siis alkoholipitoisuudeltaan 5,6—8 tilavuusprosentin tislattujen alkoholijuomien vähittäismyyntiluvan — ja kansanterveydelle aiheutuvien sosiaalisten haittojen välttämistä koskevan tavoitteen välillä. Lisäksi komissio on katsonut ja katsomisensa jälkeen kehottanut Suomea analysoimaan ilmoitetun ehdotuksen mahdollisia vaikutuksia kilpailuun ja varmistamaan, että kansallinen toimenpide ei johda tuontituotteiden välilliseen syrjintään. Ikävä kyllä tässä ei ole viivan alla niin paljon, että olisi pystytty osoittamaan, että nämä minimaaliset muutokset, joita hallituksen esitykseen sen jälkeen tehtiin, toimisivat. Syy on yksinkertaisesti se, että hallituksen esitystä perustellaan tämän valmistustaparajoitteen osalta sillä, että sillä suojellaan tyttöjä ja käytännössä naisia. Ajatellaan siis, että tällaiset tislatut tuotteet houkuttelisivat nuoria tyttöjä ja nuoria naisia juomaan vielä enemmän.
Kun me olemme tätä asiaa nyt sitten alan teollisuuden kanssa selvittäneet, olemme saaneetkin selville, että itse asiassa tämä hallituksen esitys, jossa rajoitetaan kahdeksan prosentin tuotteet hyllyllä käymistapateitse valmistettuihin tuotteisiin, johtaa nimenomaan päinvastaiseen tulokseen. Tämä houkuttelee nuoria tyttöjä juomaan enemmän nimenomaan näitä vahvempia siidereitä ja oluita, koska ne ovat jatkossa halvempia nimenomaan tämän verotuksen laskun vuoksi, kun olutveroa lasketaan, ja tämä johtaa päinvastaiseen tulokseen, joten emme ole pystyneet osoittamaan myöskään sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä, että tässä kävisi toisin. Myöskin valiokunnan mietinnössä lukee tämä johtopäätös. Sitä kautta tämä valmistustaparajoite, joka tähän on otettu, on hankala nimenomaan kansanterveydellä perustella, koska tässähän tulee käymään päinvastoin. Tämä hallituksen esitys on tytöille ja erityisesti nuorille miehille vielä vaarallisempi, koska tässä houkutellaan heitä juomaan näitä edullisia tuotteita, ja se houkuttaa tietysti sekä saatavuuden parantamisen mutta myöskin hinnan suhteessa.
No, on paljon keskusteltu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kannalta, onko sitten terveyden suojelun tarvetta alle 18-vuotiaissa, viinaa kun eivät voi oikeastaan aikuisten mielestä juoda muut kuin ne, jotka ovat yli 18-vuotiaita, eli ajattelemme, että tämä 18-vuotias sitten ensimmäistä kertaa näitä juomia kokeilee. Todellisuus on Suomessa toista, ja vaikka nämä tuotteet ovat kiellettyjä alle 18-vuotiailta, näyttää siltä, että vetovoimaa näillä on. Meidän täytyisi kuitenkin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kannalta suojella myös poikia, ja kun äsken kävimme läpi näitä tuotteiden analyyseja, kävi niin, että nämä käymistapateitse tuotetut tuotteet tulevat olemaan saavutettavuuden ja hinnan puolesta niitä, joita juodaan merkittävästi enemmän, ja tämä johtaa kansanterveydellisesti aivan päinvastaiseen tulokseen. Näin ollen tämä peruste, jolla valmistustaparajoitetta on perusteltu, alkaa hajoamaan käsiin juuri tästä seikasta johtuen.
No, arvoisa puhemies, sitten ovat monet kysyneet, mitä ne asiantuntijat nyt sitten oikeasti sanoivat, ja tästä olen huolissani. Onko tässä salissa aidosti sellaisia asiantuntijoiden lausuntojen tulkitsijoita, että näkökulmia vääristellään? Täällä käytiin jo debatissa hyvä keskustelu siitä, tulkitaanko tätä SEUT 34—36 artiklojen pohjalta, joissa on tavaroiden ja tuotteiden vapaa liikkuvuus. Kuten hallituksen esityksessä ja myöskin komission kannassa on todettu, sovellettavaksi tulevat nimenomaan nämä pykälät, ja kuulimme näitä asiantuntijoita niin, että professori Petri Kuoppamäki totesi, että hän katsoo, että laki on tislattuja alkoholijuomia koskevan valmistustaparajoituksen osalta SEUT 34—36 artiklan vastainen. Lisäksi hän toteaa, että ehdotettu tislattuja alkoholijuomia koskeva valmistustaparajoitus pitäisi poistaa laista, jotta tämä voisi mennä eteenpäin. Raitio toteaa myöskin, että nämä perusteet, joita äsken edellä kävin läpi näistä juomasekoituksista ja niiden houkuttelevuudesta, johtavat siihen, että näillä perustein hän suhtautuu valmistustaparajoitukseen kriittisesti. Se ei täytä siis näitä ehtoja, joita tässä pitäisi täyttää.
Arvoisa puhemies! Sitten meillä oli kuultavana myöskin Ojanen, joka toteaa, että hänkin suhtautuu tähän valmistustaparajoitteeseen kriittisesti ja on pikemminkin kokonaishylyn kannalla monistakin eri syistä. Meillä oli myöskin paikalla siellä Snell, joka totesi, että jos tämä tulkinta on 34 artiklan mukaan, hän toteaa, niin kuin tässä jo äsken lainasin debatissa, että tällä esityksellä ei voi mennä. Lisäksi Samuli Miettinen toteaa vielä näistä rikkomusmenettelyn vahingonkorvauksista erittäin oivallisella tavalla, ja seuraavaksi käsitelläänkin sitten näitä vahingonkorvauksia. Asiantuntija Miettinen myöskin toteaa, että tämä valmistustaparajoite on kyllä kriittinen tässä.
Meillä ei ole eduskunnassa yhtään sellaista kantaa, jonka valossa valiokunta olisi voinut todeta, että näitä EU-oikeuden yhteensopivuusongelmia ei ole. Tämä on kyllä vakava huomio kansanterveydellisesti ja ‑taloudellisesti mutta myöskin veronmaksajien rahapussin kannalta, mitä maksaa korvausmenettely, jos siihen joudutaan.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Lundén.