Arvoisa puhemies! Erittäin hyviä puheenvuoroja, kiitos niistä. Paljon kysymyksiä, koetan tiivistää vastaustani.
Ensinnäkin eurooppalaisesta tilanteesta: Kuten edustaja Pekkarinen totesi, viime kaudella pankkikriisien keskellä ja niiden jälkeen me olemme rakentaneet kriisinhallinta- ja ratkaisumekanismeja. Voi olla tyytyväinen, että ne ovat olemassa ja että me olemme osa pankkiunionia. Se keskeinen ajatus on ollut, että veronmaksajien ja pankkien kohtalonyhteys katkaistaan. Eli kun liian usein, meilläkin kotimaassa on tietoa siitä, pankkikriisin jäljiltä veronmaksajat olivat ne, jotka maksoivat laskun, niin tämä kohtalonyhteys on pyritty katkaisemaan. Ja kun meillä on iso eurooppalainen järjestelmä, niin silloin myöskin, jos jossakin kriisi käy, se jakaantuu todella laajasti koko euroalueelle. Tämä on toiminut nyt jo menestyksekkäästi Espanjan osalta: viime keväänä tehtiin kriisinhallintamekanismin kautta onnistunut pankin järjestely. Italiassa on kaksi ongelmapankkia hoidettu, toinen meni vähän rimaa hipoen siinä, voivatko veronmaksajat osallistua, mutta Italiassakin on siis edetty ongelmien ratkaisussa. Eurooppalainen pankkijärjestelmä, edustaja Hoskonen, on paljon paremmassa kunnossa kuin mitä se oli esimerkiksi vuosi kaksi kolme sitten ja menee parempaan suuntaan näiden järjestelmien myötä. Eli on valvontaa sekä mekanismeja myöskin ratkaista ongelmia, ja on ollut kykyä ja näyttöä nyt siitä, että nämä toimivat.
Sitten tämä tuleva eli pankkiunionin kehittäminen kokonaisuudessaan: Riskejä alas, se on meidän ensimmäinen tavoitteemme. Riskejä alas. Ja meillä on selkeä kanta siitä, että talletussuojajärjestelmä voidaan ottaa käyttöön vasta, kun riskitasot ovat merkittävästi nykyistä alempana. Minusta se on ehdottomasti myöskin suomalaisten etu, että jonain päivänä nämä riskit olisi painettu alas ja meillä olisi niin terve pankkisektori eri puolilla, että talletussuojajärjestelmä voisi olla silloin käytössä. Mutta nyt on selvää, että vastuullisuutta tätä kautta ei voida lisätä ennen kuin riskit on merkittävällä tavalla saatu vähentymään. [Eero Heinäluoma: Oikein!]
EVM:n, Euroopan vakausmekanismin kehittämisestä todellakin puhuttiin: Ehkä Dijsselbloemin kommentti kuvaa sitä, että mielipiteitä oli yhtä paljon kuin puhujia, mutta siitä on yhteinen näkökulma, että se toimii hyvin ja siihen ollaan tyytyväisiä. Se on ennen kaikkea tarkoitettu talouskriisien ratkaisuihin eri maissa, ei niinkään pankkikriisien vaan maita koskevien talouskriisien. Sille pitää antaa vahvemmat työkalut, ja se pitää pitää itsenäisenä. Tästä voitaisiin mielellään keskustella joskus pidempäänkin.
Sitten nämä vaikutukset: Siis tallettajien riski pienenee. Siis tallettajien riski pienenee, omistajien vastuu kasvaa, ja se ei ole vähäinen. Jos oman pääoman vaadetta nostetaan 1:stä 5:een, se ei ole vähäinen, se on merkittävää, koska pankit käyttävät niin valtavaa lainavipua omassa toiminnassaan. Mutta omistajien riski on se, joka kasvaa. Tällä ei pitäisi olla vaikutuksia kotitalouksien lainansaantiin tai sen hintaan, mikä on hyvä asia. Eli riskejä vähennetään koko järjestelmästä. Se on viime kädessä veronmaksajan ja pankin asiakkaan, tallettajan tai pankin asiakasyrityksen, etu.
Puhemies! Uskon, että tästä tulee hyvä valiokuntakäsittely ja sitten pystytään paneutumaan myöskin tähän Nordea-kysymykseen, koska se tuli nyt niin tähän samaan aikaan.