Arvoisa puhemies! Tänä vuonna tuli aikainen talvi. Talvi yllätti, kuten täällä etelässä tavataan sanoa. Kylmä viima puhalsi myös suomalaisten energiayhtiöitten ylitse, kun hallitus esitti, että ilman mitään siirtymäaikaa lämpökattiloitten laskentatapaa uudistettaisiin. Hallituksen esityksen mukaan lämpökattiloitten teholaskentaa laskettaisiin nykyisen nimellisen kokonaislämpötehon eli kilpitehon sijasta jatkossa kokonaispolttoainetehon mukaan.
Muutoksen vuoksi useampi laitos ylittäisi 20 megawatin tehorajan ja joutuisi päästökauppalain piiriin. On järjetöntä, että pelisäännöt muuttuvat yhtäkkiä — tulkintatapa on nimittäin ollut sama päästökaupan alusta alkaen. Energiayhtiöitten investointipäätökset tehdään vähintään 10—20 vuoden tähtäimellä. Tämä olisi ollut omiaan heikentämään kuvaa Suomesta maana, jonka investointi- ja toimintaympäristö on vakaa.
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietinnössä hallituksen esitys muuttui siten, että energiayhtiöille annettiin siirtymäaikaa vuoteen 2026. Tämä ei riitä. Laitosten pitää muuttaa kapasiteettiaan uuteen tehorajaan ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisia polttoaineita vain kahdessa vuodessa. Tämä on mahdotonta, ottaen huomioon taloudelliset realiteetit, luvitus ja rakentaminen. Siksi keskusta esittää siirtymäajan jatkamista vuoden 2030 loppuun saakka. Tämä turvaisi toimintaympäristön vakauden niille laitoksille, jotka eivät ole kuuluneet päästökaupan piiriin.
Arvoisa puhemies! Välttääkseen päästökaupan piiriin joutumisen voivat energiayhtiöt joutua poistamaan käytöstä häiriötilanteitten varalla olevia lämpökattiloita, jotta kattiloitten yhteenlaskettu kokonaispolttoaineteho säilyisi alle 20 megawatin. Toiseksi päästökaupan piiriin joutuminen poistaa mahdollisuuden polttaa polttoturvetta kattiloissa, koska sen seurauksena lämpölaitokset joutuisivat maksamaan päästökauppamaksua. Tämä nostaisi kaukolämmön hintaa noin 35 euroa megawattitunnilta. Kustannusta ei voi siirtää kaukolämmön hintaan, joten turve jää pois käytöstä. Kuitenkin hallitusohjelmassa pidetään turvetta strategisesti tärkeänä polttoaineena. Hallitus toimii tässäkin asiassa ohjelmansa vastaisesti. Tämä ei olisi huoltovarmuuden kannalta viisasta, mutta tähän hallitus on energiayhtiöitä ajamassa. Uudistus heikentää ja voi jopa vaarantaa paikallista huoltovarmuutta. Ihmettelen erityisesti teitä, perussuomalaiset — jotka olettekin hyvin runsaasti mukana täällä salissa. Olette olleet mielestänne ainoita turpeen puolustajia. Kuitenkaan valiokunnassa ette millään tavalla puolustaneet pieniä energialaitoksia.
Arvoisa puhemies! Olen pettynyt siihen, miten ylimalkaista valmistelu on ollut. Hallituksen esityksessä ei edes esitetty arviota siitä, miten montaa laitosta uusi laki koskee. Vaikutusarvioinnissa todetaan vain, että 20 megawatin kokonaislämpötehon laskentatapaan tehdyn muutoksen arvioidaan kasvattavan päästökaupan laitoslukumäärää jossain määrin. Tämä ei anna hyvää kuvaa oikeistohallituksen lainvalmistelun tasosta asiassa, jolla on haitallinen vaikutus investointiympäristön vakauteen. Valiokunnan kuulemisten myötä on ilmennyt, että näitä energialaitoksia, joita muutos koskee, on toistakymmentä. Nämä laitokset, jotka muutoksen myötä siirtyisivät päästökaupan soveltamisalaan, ovat kooltaan melko pieniä, ja mikäli laitoksen operoijalla ei ole kokemusta päästökaupasta, on muutos raskas sekä operatiivisesti että kustannuksiltaan.
Toinen merkittävä asia on 54 metsäteollisuuden energialaitoksen siirtyminen päästökauppaoikeuksien ilmaisjakelun ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi menettää merkittävässä määrin päästökauppatuloja, koska energiayhtiöt ovat voineet myydä päästöoikeuksia niitä tarvitseville.
Tämä hallituksen esitys ei totisesti vie asioita parempaan suuntaan.
Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaehdotusta.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, poissa. — Edustaja Kulmuni.