Kevät saapuu, säädyt hajaantuvat

Kevät saapuu, säädyt hajaantuvat

Valtiopäivien virallinen päättäjäispäivä oli 15. huhtikuuta 1864. Juhlallisuudet alkoivat Nikolainkirkosta, jossa järjestetyn juhlajumalanpalveluksen jälkeen kokoonnuttiin Keisarillisen palatsin valtiosaliin. Aatelissäädyn puhemies, maamarsalkka Johan Mauritz Nordenstam, ojensi keisaria edustaneelle kenraalikuvernööri Platon Rokassovskille säätyjen edustajien allekirjoittaman valtiopäiväpäätöksen. Tämän jälkeen seurasi kenraalikuvernöörin venäjänkielinen valtaistuinpuhe, joka toistettiin heti ruotsiksi ja suomeksi.

Valtaistuinpuhe aiheutti kuulijoiden keskuudessa pienehkön shokin. Syynä oli sen nuhteleva sävy ja moite siitä, että Venäjän ja suuriruhtinaskunnan suhde oli eräissä yhteyksissä ymmärretty väärin. Tällä keisari tarkoitti Suomen ja Venäjän erillisyyden korostumista. Keisari kehottikin valtiopäivämiehiä lujittamaan, eikä suinkaan heikentämään, sitä Suomen ja Venäjän suhdetta, joka antaisi ”varmat takuut Teidän isänmaanne menestymisestä”.

Porvarissäädyn edustajat Kaivohuoneen portailla. Kuva: Museovirasto

Vakuutettuaan keisarille uskollisuuttaan ja kiitollisuuttaan valtiopäivämiehet palasivat vielä Ritarihuoneelle. Säädyt jättivät toisilleen jäähyväisiä puhuen juhlallisesti ja arvostavasti valtiopäivien merkityksestä: yhteinen puolivuotinen urakka oli edistänyt isänmaan asiaa. Vain säätyjen puhemiehet ja kansliat jäivät vielä viimeistelemään valtiopäiväasiakirjoja.

​Talonpoikien jäähyväistervehdys runomitassa, edusmies Antti Puhakka 15.4.1864

​Kuin on kaikki Suomen säädyt
Ynnä yksimielisesti
Elämästä entisestä
Korkiammallen kohonnut
Saanut käskyn Kejsarilta
Luvan Suuriruhtinalta
Olla onnen ohjaksissa
Kohennella kohtiamme
Kuuta seitsemän sepiä
Lakiloita laiteskella
Ajan vastaisen varaksi
Onneksi omallen maallen
Jota toivosi todella
Talon poijat puolestansa.

Ennen kuin ero tulevi
Jää hyvästit jättelemme
Jotta kaikki kauppa-sääty
Suloisessa Suomessamme
Vakaiseksi vaurastuisi
Alla Armahan lakimme
Waarojansa valvomahan
Keinojansa keksimähän.

Josta oisi onni meillen
Kasvu kaunis kansallemme
Toivo toistekkin eleä
Suloisella suosiolla.

Antakaa nyt anteheksi
Jäähyvästin jättäessä
Jos on liioin rikkonunna
Talonpoijat puolestansa.

​Toiste toivomme paremmin
Tarkemmasti taitavamme
Kuin vapaus vallan saapi
Oppi uusi aukiaavi.

Tottahan nyt toivonemme
Ynnä yksimielisesti
Kuin kuluvi kolme vuotta
Silloin yhtehen yhymme
Saamme paikallen samallen
Herttaisessa Helsingissä
Kaikki veljet vieretysten.

Suokohon suloinen Luoja
Kaikivaltias vakainen
Josko me merellen meemme
Tahi maalla matkustamme
Käykäämme käsi kädessä
Rientäkäämme rinnastusten
Waltakuntamme varaksi
Joka säädyn suosioksi.

Nyt on aika meillä mennä
Majoillemme matkustella
Jää nyt kaikki kauppa-sääty
Halttuhun hyvän Jumalan.

Aina onni ohjatkohon
Teidän laivat lainehilla
Jottei myrskyn mylläköissä
Suolat lastissa sulaisi
Eikä miehet milloinkana
Menisi meren hyväksi.

 

Keisarillisen Majesteetin puheesta Suomen säädyille. Kuva: Päivätär, 23.4.1864, Historiallinen sanomalehtikirjasto