Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

34 täysistuntoa

taysistunto_iso.jpg

​34 täysistuntoa

​Eduskunnan toiminta Kauhajoella

Eduskunnan ollessa Kauhajoella pidettiin yhteensä 34 täysistuntoa. Istuntojen aiheina olivat pääasiassa lakiehdotukset, jotka liittyivät sodan aiheuttamaan poikkeukselliseen tilanteeseen. Täysistunnot pidettiin yhteislyseon, nykyisen Sanssin koulun, toisessa kerroksessa sijaitsevassa yhdistetyssä liikunta- ja juhlasalissa.

Läheskään kaikki edustajat eivät pystyneet ottamaan osaa jokaiseen istuntoon, mutta parhaimmillaan pieneen saliin oli ahtautuneena 186 edustajaa. Istunnot olivat pääsääntöisesti melko lyhyitä, eikä ahtaudesta siis tarvinnut erityisesti kärsiä. Suurin osa istunnoista oli varsin yksimielisiä eikä keskustelua syntynyt paljon. Siksi lippuäänestykseen ei tarvinnut turvautua kuin kolme kertaa.

Eduskunnan ensimmäinen istunto Kauhajoella pidettiin 5.12.1939. Istunnossa käsiteltiin kahdeksan toisessa käsittelyssä ollutta lakia, jotka kaikki hyväksyttiin. Ensimmäistä istuntoa seurasi toinen istunto, jossa käsiteltiin ensimmäisessä käsittelyssä olevia viittä lakiehdotusta. Lakiesitykset liittyivät kaikki poikkeukselliseen tilanteeseen ja koskivat valtion lainanottovaltuuksia, veroja, viennin säännöstelyä ja sotavakuutuksia.

Itsenäisyyspäivänä pidettiin koko eduskunnan Kauhajoella olo ajan merkittävimmät istunnot. Istunnoissa oli eduskunnan oikeusasiamiehen ja hänen varamiehensä vaalit. Virkoihin valittiin Esko Hakkila ja Yrjö Puhakka. Istunnoissa tärkeimpänä asiana oli valtion vuoden 1940 tulo- ja menoarvon käsittely. Valtiovarainministeri Pekkala saapui Helsingistä esittelemään hallituksen talousarvioehdotuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Itsenäisyyspäivän iltana pidettiin vielä kaksi lyhyttä istuntoa.

Myös neljänä seuraavana päivänä oli istuntoja. Niissä käsiteltiin lainanottoa sotatilasta tulleiden menojen maksamiseen, hevosten ja ajoneuvojen ostoa sekä viljan varastointia. Tänä aikana kansanedustajien valiokuntatyöskentely oli vähäistä. Ensimmäisen istuntojakson viimeinen istunto oli 10.12. Siellä hyväksyttiin varapuhemiehen laatima kaksiosainen julkilausuma, jonka alkuosa oli Suomen kansalaisille ja puolustusvoimille ja jälkiosa ulkomaille.

Ennen joulua oli vielä muutama istunto, joihin mennessä Helsinkiin aiemmin jääneistä edustajista osa oli jo ehtinyt saapua Kauhajoelle ja selosti tilannetta eduskuntaryhmille. Näissä istunnoissa päätettiin mm. rikosasioiden selvittämisestä sota-aikana, minkä seurauksena joitain siviilihenkilöitäkin voitiin tuomita kenttäoikeuksissa.

Seuraavat istunnot pidettiin joulun jälkeen tammikuun 3., 5. ja 8. päivinä. Tällöin käsiteltiin mm. tilanteen aiheuttamia muutoksia verotukseen, työntekijöiden tapaturmavakuutuslakiin ja kansaneläkelakiin. Tähän aikaan alkoi myös ilmetä tyytymättömyyttä siihen, että jouduttiin olemaan niin kaukana Helsingistä, jolloin tieto asioista ei kulje niin tehokkaasti, ja edustajat tunsivat itsensä hieman syrjäytetyiksi. Hallitus ei kuitenkaan 19.1. pitämässään istunnossa hyväksynyt ehdotusta eduskunnan siirtymisestä takaisin Helsinkiin.

Eduskunnan ollessa Kauhajoella pidettiin myös valtiopäivien päättäjäiset sekä seuraavien avajaiset. Nämä tapahtumat ovat olleet koko Kauhajoen historian tärkeimpiä tapahtumia. Niin kuin yleensä myös presidentti Kyösti Kallio osallistui päättäjäisiin ja avajaisiin. Keskiviikkona tammikuun 31. päivänä vuonna 1940 saapui presidentti seurueineen Kauhajoelle.

Päättäjäisjuhlallisuudet alkoivat tammikuun 31. päivänä Kauhajoen kirkossa jumalanpalveluksella. Jumalanpalveluksessa valtiopäiväsaarnan piti kansanedustaja ja kirkkoherra Lennart Heljas. Kirkossa oli paikalla presidentin lisäksi myös eduskunnan edustajia sekä kutsuvieraita. Tämän lisäksi kirkossa oli paljon paikkakuntalaisia, joten kirkko oli täynnä ihmisiä.

Kun jumalanpalvelus oli ohi, siirryttiin yhteislyseolle valtiopäivien päättäjäisiin. Tilat olivat äärimmäisen ahtaat niin suurelle määrälle ihmisiä, mutta tästä huolimatta muodollisuuksia yritettiin noudattaa mahdollisimman tarkasti. Presidentti Kallio puhui tilaisuudessa ja sen jälkeen julisti valtiopäivät päättyneeksi.

Seuraavana päivänä eli 1. helmikuuta ohjelma alkoi klo 12 täysistunnolla. Sen päivän asioina oli ainoastaan puhemiehen, kahden varapuhemiehen ja kansallistoimikunnan jäsenten vaalit. Tässä samaisessa istunnossa oli edustajia paikalla ylivoimaisesti kaikkein eniten koko Kauhajoen-kauden aikana, vain 14 oli poissa. Avajaistilaisuus pidettiin yhteislyseolla ja se alkoi samoilla seremonioilla kuin päättäjäisetkin.

Valtiopäiväjumalanpalvelus pidettiin klo 16 niin kuin edellisenäkin päivänä. Tällöin saarnan piti kansanedustaja Paavo Virkkunen. Virallisien tilaisuuksien jälkeen pidettiin niin sanottu epävirallinen osuus. Se oli kahvitilaisuus, joka pidettiin kotitalousopistolla. Tilaisuuteen osallistuivat sekä eduskunta että vieraat.

Kun avajaiset ja päättäjäiset oli pidetty, presidentti käväisi vielä kansanedustaja (21.10.1930–31.08.1933) A. K. Kauran perheen luona syömässä. Presidentti lähti seurueineen Kauhajoen asemalta klo. 20. Illalla eduskunta piti vielä lyhyen istunnon, jossa päätettiin asetettavista valiokunnista ja niiden jäsenmääristä.

Vuoden 1940 valtiopäivien ensimmäinen täysistunto 1.2.1940. Istunnossa toimitettiin puhemiesten vaali. Puhetta johtaa ikäpuhemies Miina Sillanpää, pöydän takana myös eduskunnan sihteeri E.H.I. Tammio ja notaari Aku Kostia. Kuva: Vilho Heinämies / Eduskunta