Kauhajoen vaakuna, muistotaulut sekä eduskuntamuseo

Kauhajoen eduskuntamuseon istuntosalin penkit.

Kauhajoen vaakuna, muistotaulut sekä eduskuntamuseo

​Jälkimuistelut

Huhtikuussa 1949 annetun lain mukaan myös maalaiskunnilla oli valtuus kunnanvaakunan käyttämiseen. Kauhajoella ryhdyttiin asiassa heti toimeen. Samana vuonna kunnanvaltuusto asetti toimikunnan hanketta varten. Tehtävä olikin odotettua vaikeampi, sillä vaakunan aikaansaaminen kesti neljä vuotta ja asia oli esillä kunnanvaltuustossa viisi kertaa mukaan lukien toimikunnan asettaminen.

Sisäasiainministeriön taholta tuotiin esiin ajatus, että vaakunassa tulisi jotenkin näkyä eduskunnan olo Kauhajoella. Suurimman eron näkökannoissa muodosti se, pitäisikö vaakunassa olla maatalouteen liittyvä aihe mukana. Tämän ajatuksen puoltajat katsoivat, että kunnan asukkaiden huomattavan enemmistön pääelinkeinon tulisi olla esillä.

Kunnanvaltuustossa lopuksi hyväksytyksi ja sisäasiainministeriössä vahvistetuksi tulleessa taiteilija Ahti Hammarin ehdotuksessa korostettiin tyylillistä kauneutta ja heraldisten vaatimusten täyttämistä. Kunnan vanhaa ja uutta historiaa kuvaava vaakuna poikkesi riittävästi muiden kuntien vaakunoista.

Kauhajoen vaakunassa on eduskunnan antamana aiheena puhemiehen nuijat, ja virallinen vaakunaselitys on seuraavanlainen: ‘’Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä kaksi hopeista puhemiehennuijaa ristikkäin, hopeisessa alakentässä kohti katsova musta karhunpää, jonka kieli punainen.’’

 

Kauhajoen vaakuna, heraldikko Ahti Hammar (lähde: Wikimedia/User: Tomia, CC: Public Domain)

​Muistotaulut

Ajasta, jolloin eduskunta toimi Kauhajoella, on kaksi muistotaulua. Toinen näistä tauluista sijoitettiin silloisen yhteislyseon juhlasaliin ja toinen kirkkoon, jossa pidettiin valtionpäiväjumalanpalvelukset. Lyseon muistotaulu on sijoitettu nykyään eduskuntamuseoon ja kirkon oma kirkkomuseoon.

Päätös lyseon muistotaulun teettämisestä lyseon juhlasalin seinälle tapahtui eduskunnan kansliatoimikunnan kokouksessa heinäkuussa 1940. Toimeenpano tapahtui nopeasti, sillä taulun paljastustilaisuus pidettiin jo 1. lokakuuta vielä samana vuonna. Samassa yhteydessä paljastettiin talvisodassa kaatuneiden koulun oppilaiden muistotaulu.

Paljastustilaisuudessa puheita pitivät eduskunnan 1. varapuhemies, kansanedustaja ja kunnallisneuvos E. M. Tarkkanen sekä koulun johtokunnan puheenjohtaja talousneuvos A. K. Kaura ja rehtori Arvi Pyhälä kiitti eduskuntaa ja johtokuntaa muistotauluista. Eduskunnan vaalean marmorisessa muistotaulussa on Suomen vaakunan lisäksi teksti: “Suomen eduskunta piti sodan aikana 1. XIII 1939 - 12. II. 1940 istuntonsa tässä huoneessa, jossa myös 1939 valtiopäivät päätettiin ja vuoden 1940 valtiopäivät avattiin.” Molemmat taulut on suunnitellut dipl. arkkitehti Arvo Muroma.

 

Eduskunnan toimesta teetettiin ja kiinnitettiin talvisodan istuntosalin seinään muistolaatta 1.10.1940. Kuva: Keijo Jaakola.

Kirkon muistotaulun pohjana on aloite, jonka alulle panivat apteekkari Lauri Palmroth ja pastori Lauri Heinonen. Aloitteessa kerrottiin muistotaulun kertovan valtionpäiväjumalanpalvelusten pitämisestä Kauhajoen seurakunnan kirkossa. Aloite käsiteltiin kirkkovaltuustossa 1.2.1943 ja kannatusta saatuaan hyväksyttiin.

Marmoritaulussa on teksti: “Tässä kirkossa pidettiin Kauhajoella Suomen kansalle raskaana aikana kokoontuneiden vuoden 1939 valtiopäiväin lopettajaisjumalanpalvelus 31.1.1940 ja vuoden 1940 alkajaisjumalanpalvelus 1.2.1940 tasavallan presidentti Kyösti Kallion ja useiden hallituksen jäsenten läsnä ollessa. Edellisessä saarnasi kirkkoherra Lennart Heljas ja jälkimmäisessä jumaluusopin tohtori Paavo Virkkunen. Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.” Kyseinen muistotaulu siirrettiin kirkkomuseoon Kauhajoen puukirkon 1956 tulipalon jälkeen.

Kauhajoen kunta sai eduskunnalta äänestysmaljakon lahjaksi kiitollisuuden osoituksena vuonna 1957. Eduskunnalla on samanlaiset valiokuntien huoneissa. Kauhajoen maljakossa on teksti: ‘’Kauhajoen kunnalle Eduskunnalta 1957’’. Siinä on myös Kauhajoen kunnan vaakuna ja vuosiluvut 1939 –1940. Lahjoitus on merkitty kunnanvaltuuston pöytäkirjassa ‘’kiitollisuudella vastaanotetuksi’’.

Sodan päätyttyä ei eduskunnan Kauhajoella olosta paljoakaan puhuttu julkisesti. Vasta myöhemmin asiaa otettiin laajemmin esille lehtiartikkeleissa. Kauhajoen kunta päätti viettää 10-vuotismuistoa näyttävällä tavalla järjestämällä kaksikin tilaisuutta Helsingissä.

Joulukuun 1. päivän aamuna 1949 astui junaan joukko Kauhajoen kunnan johtohenkilöitä, Kauhajoen orkesteri Eelis Panulan johdolla sekä pelimannit Eemil Risku, Iisakki Myllymäki ja Yrjö Saarikoski, suuntana Helsinki.

Ensimmäinen tilaisuus oli päivällä järjestetty kahvimatinea Pohjalaisten osakuntien talolla Ostrobotnialla. Tilaisuus alkoi komeasti orkesterin esittäessä Vaasan marssin, minkä jälkeen Arvi Pyhälä esitti Kauhajoen kunnan tervehdyksen ja valaisi tilaisuuden aihetta. Osakunnan kiitokset esittivät inspehtori, prof. Yrjö J. E. Alanen ja kuraattori H. Haapoja. Heikki Halonen puhui vielä kauhajokelaisten ylioppilaiden puolesta. Puheiden välissä orkesteri soitti ja pelimannit esiintyivät.

Muistojuhlaan oli kutsuttu kaikki talvisodan aikaiset edustajat, jotka kuuluivat vielä eduskuntaan, eteläpohjalaiset kansanedustajat sekä talvisodan aikaiset ministerit ja Kauhajoella työskennelleet eduskunnan toimihenkilöt.

​Eduskuntamuseo

Eduskunnan käytössä ollut istuntosali Kauhajoella muutettiin museoksi 1.12.1984, eli 45 vuotta eduskunnan saapumisesta. Istuntosalin entisöiminen tapahtui eduskunnan varoilla. Entisöinnistä vastaavan toimikunnan puheenjohtaja oli maanviljelysneuvos Toivo Saloranta.

Koska istuntosali oli alun perin koulun voimistelusali, piti se kalustaa uudelleen sellaiseksi, kuin se oli ollut eduskunnan käytössä. Salin yhteydessä olevaan huoneeseen kerättiin eduskunnasta ja sen toiminnasta kertovaa aineistoa. Lisäksi museossa on näytillä entisöinnin yhteydessä haastateltujen ihmisten haastattelut sekä esitteenä toimiva kirja eduskunnan toiminnasta Kauhajoella. Vuonna 2007 eduskuntamuseossa juhlistettiin eduskunnan satavuotista taivalta.

Kauhajoen eduskuntamuseo ulkoapäin kuvattuna.

Eduskuntamuseo